Aurinkorättejä

Tiskirätteily jatkuu...

Tiskikukat 3 kpl ja tiskirätti 1 kpl

Tehty ajalla: 27.-29.7.2012

Malli: Tiskikukka Tintin luomuksista, neliö omasta päästä

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo oranssi (3255) ja keltainen (3050)

Langankulutus: Yhteensä 100 g

Puikot ja virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: Kukkien halkaisija 24 cm, neliö 20 x 20 cm

Muuta: Neliö tehty kaksinkertaisella langalla, kukat yksinkertaisella

Eipä näistä taida olla muuta sanottavaa. Rättejä syntynee vielä lisääkin, onpahan sitten varastoa vuosiksi eteenpäin, nämä kun on kulutustavaraa. :)

Ihanaa uutta viikkoa! :) Meillä töissä alkaa tänään uuden toimintakauden suunnittelu ja valmistelu, olen ihan innoissani, kuten aina syksyn koittaessa. Jee...! :)

Novita Syksy 2012

Uusi Novita on taas täällä! :)

Minulla on ollut tapana aika tuoreeltaan tehdä lehtikatsaukseni, ja se on hyvä tietysti siinä mielessä, että siinä tulee kerrottua ensivaikutelma ja yleensä vielä uuden lehden tuottaman innostuksen siivittämänä. Toisaalta mietin, pitäisikö antaa itselle vähän aikaa - no, olen toki nytkin nukkunut yön yli - että ehtisi rauhassa makustella uutta lehteä, jotta voisi oikeasti sanoa, mitkä mallit aikoo toteuttaa. Mutta totuushan on, että kaikkia kivoja malleja ei kuitenkaan ehdi koskaan tehdä, joten ehkä tämä systeemi on lopulta hyvä, että laittaa tuoreeltaan itselle muistiin kiinnostavat mallit, joihin voi sitten palata myöhemmin pikavilkaisulla ilman, että tarvitsee kaikkia lehtiään selailla läpi, että olikos näissä mitään mielenkiintoista. :)

Tätä rauhassa miettimistä olen vain tuumaillut sen vuoksi, että huomasin edellisen lehden eli Novita Kesä 2012 kohdalla kirjoittaneeni, että lehti oli minulle pettymys. Kuitenkin olen sen lehden ilmestymisen jälkeen toteuttanut lehdestä jo kuusi neuletta ja kahteen muuhun on vielä langat ostettuna ja odottamassa. Voiko sitä siis ihan pettymykseksikään sanoa? :) Ehkä ne mallit alkoivat puhutella minua jälkeenpäin enemmän. Tai sitten siinä oli yksinkertaisesti kyse siitä, että olen tottunut löytämään kesänumerosta kymmeniä itseäni kiinnostavia malleja, ja sitten jos siitä löytyykin "vain" kahdeksan, niin olen aivan masentunut. ;) Kun taas syksynumerosta olen tottunut löytämään ehkä pari-kolme kivaa mallia, ja sitten jos löydänkin siitä viisi ihanaa, niin olen aivan ekstaasissa. :D

Joka tapauksessa, jälleen kerran tuttuun tapaan: Novita-lehtikatsaus! :) Ja vain yhden yön yli nukkumisen jälkeen (lehti nukkui vieressäni yöpöydällä, koska selailin sitä vielä sängyssä ennen nukkumaanmenoani...).

Olen erittäin vaikuttunut siitä, että tässä lehdessä oli Design-teema - en muista, että Novitassa olisi aiemmin ollutkaan tällaisia erityisiä teemanumeroita. Omien suunnittelijoiden lisäksi lehteen oli kutsuttu kymmenen tunnettua suomalaista suunnittelijaa suunnittelemaan jonkin neuleen. Mielenkiintoisinta minusta tässä oli se, että jokaisesta suunnittelijasta oli tehty pieni haastattelu, ja näitä oli äärimmäisen mukavaa lueskella. Sen lisäksi lehdestä löytyi vielä parin muunkin suunnittelijan/yrityksen haastattelu, eli tässä oli kerrankin ihan luettavaa eikä vain kuvien katselua. :) Minusta on siis kiva lukea, miten joku ihminen on päätynyt käsityöharrastajaksi, käsityöyrittäjäksi, neulesuunnittelijaksi jne.

Haastattelujen lisäksi tietysti myös näiden tunnettujen nimien suunnittelemat neuleet kiinnostivat. Pakko on todeta, että noista malleista huomasi heti, kuka suunnittelee enemmänkin neuleita ja kenen työ on yleensä jotain muuta kuin neuleita (esim. ommeltuja vaatteita, sisustusta jne.). Nimittäin ihan ehdoton ykkönen näistä design-neuleista oli Jenni Alavan neulemekko "Tango in the night" (malli 13).

Kuva: Novita

Tästä mekosta näkee, että se on todella suunniteltu neulottavaksi, siinä on sopivasti neulojalle mielenkiintoa, ja lisäksi tämä on tyylikäs. Voisin neuloa ihan hyvin itsellenikin! :)

Kuva: Novita

Toinen design-neule, josta näkee suunnittelijan pitkän kokemuksen, on tämä virkattu poncho (malli 14), joka on Novitan entisen pääsuunnittelijan ja minun suosikkini Arja Viitalan käsialaa. Tämä on siis päivitys muutaman vuoden takaisesta verkkoponchosta, ja sen myötä myös Teddy-lanka on näemmä tehnyt paluun lankahyllyihin. Tosin minä ajattelin tehdä tämän ponchon Crystal-langasta, koska ohje on kirjoitettu Teddylle tai Crystalille. Ja kun satuin kevättalvella sitä Crystalia voittamaan Novitan arvonnassa kolme kerää, niin täytyyhän se johonkin käyttää. :)

Kuva: Novita

Kolmas suosikkini design-neuleista on Marimekon Noora Niinikosken suunnittelemat virkatut villahousut (malli 17). Oikeastaan tämä on ihan ykkössuosikkini näistä design-neuleista ja melkeinpä koko lehdestä. Virkatut villahousut! :) Virkatut - rakastan virkkaamista! Villahousut - rakastan villahousuja! :) Siis virkatut villahousut!!! Olen ihan myyty... :) Ja hei, jos joku nauraa mulle, kun jonain kauniina päivänä astelen virkatuissa villahousuissani ihmisten ilmoille, niin voin sanoa, että nämä on kuulkaas ihan designia, oikein Marimekon suunnittelijan suunnittelemat. Tahtoo tällaiset! :)

Jos design-neuleet olivat tässä lehdessä ihania, niin kyllä Novitan omatkin suunnittelijat osaavat. Kun vielä muutama vuosi sitten ihastuin kaikkiin Arja Viitalan suunnittelemiin neuleisiin, niin nykyään taitaa kaikissa toteuttamissani Novita-neuleissa lukea suunnittelijan paikalla Lea Petäjä. Niin myös näissä neuleissa, jotka nousivat lehdestä lemppareikseni:

Kuva: Novita

Siksak-hame (malli 4) on tämän lehden supersuosikkini melkein rintarinnan virkattujen villahousujen kanssa. :) Ajattelin tutkailla, saisiko tällaista neulottua Miamista, jota minulla on jäänyt vähän liikaa yli muista neuleistani. Ohjehan on 7 veljekselle, mutta eiköhän sitä voi soveltaa. Tää on niin ihana! :) Sanoo siis polvekeraitojen ystävä... jotenkin tuntuu, että mulla nää tietyntyyppiset mallit aina osuu silmään vuodesta toiseen. ;)

Kuva: Novita

Mekoista on tullut nykyään suosikkejani. Niinpä ihastuin myös tähän Nallesta neulottuun mekkoon (malli 75), joka menee myös mahdollisesti toteutettavien listalle. Tosin jos pitäisi valita tämän tai tuon ylempänä esitellyn sinisen design-mekon välillä, niin kyllä se design-mekko veisi näistä kahdesta voiton. Mutta ihana on tämäkin, just sellainen, jonka voisin kuvitella ylleni. :)

Kuva: Novita

Tähän ponchoon (malli 62) ihastuin tosi paljon ja se olisi kyllä kiva toteuttaa. Ainoa miinus on tuo värimaailma, sillä uutuuslanka Kaikusta ei löydy kuin noita neutraaleja ja vähän "tylsiä" värisävyjä, jotka eivät ole minun makuuni. Ainakin harmaan tilalle olisi kiva löytää jotain muuta. Kaikussa on aika reippaasti akryylia, eli en oikein tiedä sen soveltuvuudesta värjäämiseen, sillähän se ongelma kyllä ratkeaisi ja saisi sellaisia värejä kuin haluaa. Laitetaan harkintaan. :)

Aika moni neule tässä lehdessä oli taas niitä "ihan kivoja" juttuja, jotka miellyttävät kovasti silmääni, mutta jotka todennäköisesti jäävät minulta toteuttamatta syystä jos toisestakin. Yksi syy voi olla se, että en juuri nyt koe tarvitsevani sellaista neuletta. Toinen syy voi olla se, että ohjeen langasta ei tällä hetkellä - tai kenties ei koskaan - löydy minun mieleistäni väriä. Ja näinhän useimmiten on juuri syksyn ja talven värikartassa, koska murretut värit eivät sovi minulle. Vaikka muuten toki syksyä ja talvea rakastankin! :) Sen vuoksi en tällä kertaa osaa oikein mitään sanoa noista uutuuslangoista ja väreistäkään, siellä on monta kivaa juttua - vaikkapa 7 veljestä Nostalgia ja Tweed -langat tai Nalle Luontopolku -langat, mutta jäädään odottelemaan, josko niistä tulisi kevätpuolella sitten minulle mieleisempiä värejä. :)

Kuvat: Novita

Tässä onkin sitten joukko niitä malleja, joissa on mielestäni ideaa, mutta joihin en usko löytäväni sopivanvärisiä lankoja, jotta pääsisin ne toteuttamaan. 7 veljestä Raita-langasta tehdyissä puserossa (malli 50) ja neuletakissa (malli 56) tykkään tavasta yhdistää raitalankaan yksiväristä lankaa, joka onkin jotain ihan eri väriä kuin raitalangassa. Jotenkin kivasti rauhoittaa tuota raitalangan kirjavuutta. Samantyyppistä ideaa on Puro-neuletakissa (malli 5), jossa on liukuvärjätyn langan seassa yksiväristä raitaa.

Voi, kun Purosta löytyisikin minulle sopiva värimaailma edes joskus, pääsisin viimein sitäkin lankaa testaamaan! Silloin voisin neuloa esimerkiksi pitkän kohokuvioisen neuletakin (malli 58) tai vaikkapa tuon Lucian suunnitteleman hihattimen (malli 79). Tuossa hihattimessa on melkein minun värimaailmani ainakin kuvasta päätellen, mutta kun kaupan hyllyllä hiplasin juurikin tuota samanväristä kerää, niin totesin, että eipä osunut taaskaan Puron värimaailma yksiin minun värimaailmani kanssa. Lucialla on muuten yleensä aika kivoja neulemalleja, vaikkakin usein juuri Purolle suunniteltuja. Erityisesti kiinnitin tässä lehdessä huomion noihin säärystimiin, joihin ei löydy lehdestä ohjetta, mutta Novitan sivuilta kylläkin, ohjeeseen linkki tässä. Hauskaa minusta on tuo tapa, miten säärystimiä käytetään korkokenkien kanssa, harmi vain etten itse osaa korkokengillä kävellä, en edes sellaisilla parin sentin koroilla. Siksi kaikki kenkäni ovatkin tasapohjaisia vailla minkään sortin korkoa. Mutta jos siis omistaisin yhdetkään korkkarit, niin tekisin tuollaiset Lucian säärystimet oikopäätä! ;)

Purosta oli neulottu myös huivi (malli 26) , joka näyttää minusta kivalta ja aika yksinkertaiselta huivimallilta. Jostain itsestäänraidoittuvasta langasta (vaikkapa vironvillasta) voisi tuolla mallilla huivin kokeilla tehdäkin.

Isoveli-langasta neulottu mekko (malli 52) näyttää mukavalta perusmekon mallilta, joka täytyy pitää mielessä, jos joskus tulee mieleisiä värejä Isoveljen värikarttaan tai jos vaikka innostun värjäilemään. :)

Kuva: Novita

Kodintekstiileistä silmäni iski torkkupeittoon (malli 46), jonka voisi toteuttaa melkeinpä mistä vaan langasta, ei ainoastaan ohjeessa olleista Hanko tai Isoveli -langoista. Laitetaan tämäkin muistiin! :)
                                      

Kuva: Novita

Joka lehdestä täytyy tietysti bongata suosikki sukkamallien joukosta. Tällä kertaa se on tämä kirjoneulesukkamalli (malli 70). Se kivasti muistuttaa siitä kirjoneulesukkien neulontakilpailusta, johon itsekin olen ajatellut osallistua. :) Ehkä nämäkin sukat menevät minulla joskus toteutukseen.

Vielä on pakko nostaa esille lehden lopussa olleet kolme hääpukua, joista en linkitä kuitenkaan nyt kuvia tähän. Itsehän neuloin aikoinaan oman hääpukuni, ja pakko huokailla näin jälkikäteen, että voi kunpa siihen aikaankin (1999) olisi ollut neulottujen hääpukujen ohjeita lehdissä! :) Tosin sain ihan mainion hääpuvun tehtyä ilman ohjettakin, tai olihan siihen ohje jossain Novitassa, pidensin vain kotelomekon helman täysimittaiseksi ja boleron lyhyet hihat pitkiksi, talvimorsian kun olin. Kauniita ovat kyllä nämä Novitan hääpuvutkin, voisin hyvin kuvitella syys- tai talvimorsiamen näitä käyttävän. Yhtä asiaa vain ihmettelen: miksi hääpukujen lankana on 7 veljestä, Wool tai Huopanen? Löytyyhän Novitalta juhlavampiakin lankoja, kun kuitenkin juhla-asusta on kyse. Itse voisin kuvitella tekeväni hääpuvun vaikkapa paljettilanka Crystalista tai mohairlanka Rosesta, ehkäpä metallisia Goldia tai Silveriäkin ripsauttaisin joukkoon. Oman hääpukuni tein aikoinaan Novitan Brillasta, joka oli jotain puuvilla-viskoosisekoitetta. Ihan hyvin se kävi talviseen hääpukuun, ei sen talvellakaan tarvitse villaa olla! :) Ja viskoosin ansiosta lanka kiilteli sopivan juhlavasti.

Lehden ohjesivuille täytyy taas kerran antaa kiitosta. Nehän ovat tässä viimeisen vuoden aikana uudistuneet kivasti, jokaisessa lehdessä on ollut aina jokin uusi positiivinen muutos. Nyt kaikkien aiempien hyvien uudistusten lisäksi jokaisen ohjesivun reunaan on ilmestynyt mittanauha. Ihan kuin Novita olisi lukenut ajatukseni, sillä olen koko kesän ajan neuloessani miettinyt, että miksi sitä mittanauhaa ei voi painaa joka sivun reunaan vaan ainoastaan yhdelle sivulle. Siispä on pakko taas sanoa: Kiitos Novita! :)

Tykkäsin siis tästä lehdestä kovasti, ja hauskaa olisi, jos jatkossakin olisi tällaisia teemanumeroita. Pianhan on muuten tulossa 7 veljestä -erikoislehtikin, joka pitää kylläkin tilata erikseen. Itse laitoin jo tilauksen eilen illalla menemään. :) Sitä ja ennen kaikkea SYKSYÄ odotellessa... :)

 

Rättipäivät

Voitko uskoa, että nämä kaksi tiskirättiä (eli Oulun murteella luutua) on neulottu (kudottu) samasta kerästä?

Tiskikukka ja tiskirätti

Tehty ajalla: 26.-27.7.2012

Malli: Tintin luomukset (tiskikukka), omasta päästä (neliörätti)

Lanka: Schachenmayr Cotton Bamboo Batik moniväri (00080)

Langankulutus: Yhteensä 50 g

Puikot ja virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: Kukan halkaisija 26 cm, rätti 20x20 cm

Muuta: Hauskasti ihan eriväriset, vaikka on samasta kerästä. :)

Tosiaankin, kukan neuloin kerän alkupäästä ja neliön sitten lopusta langasta kerän loppupäästä. Ei ihan heti tule kyllä mieleen, että ovat samalta kerältä lähtöisin, mutta näin se vain on. Söpöjä molemmat! :)

Varsinaisia rättipäiviä täällä nyt vietetäänkin (vaikkei kylläkään siinä merkityksessä, missä olen tottunut tuon sanan yleensä kuulemaan), sillä ajattelin nyt oikein urakalla kutoa näitä luutuja sen verran, etteivät ihan heti lopu, vaikka sattuisivat puhki kulumaankin. Ja on vara pitää vaikka useampaa kerralla pyykissä. :) Uusia rättejä on siis tulossa puikoilla koko ajan. Sen lisäksi olen tänään myös käyttänyt luutua varsin ahkerasti, minulle kun on suotu luutulla pyyhkimisen lahja ja innostus. Oikeasti, tykkään tehdä kaikkia sellaisia siivousjuttuja, joissa saa pyyhkiä luutulla hyllyjä tai pöytiä tai mitä vaan. Tänään olin ihan elementissäni, kun minulle lankesi työpaikan siivouspäivässä kaappien siivous, koska siinä jos missä pääsee pyyhkimään hyllyjä. Kotonakin pyyhin aina siivouspäivänä pölyt mielelläni, ja varsinkin vessojen lavuaarien hinkkaus on lempparipuuhaani siivotessa. :) Mikäpä siis sopisikaan paremmin päivän käsityöksi kuin luutujen kutominen päivänä, jolloin on saanut siivota sekä töissä että kotona. :)

Hyvää viikonloppua kaikille! :) Palailen jälleen huomenna kirjoittelemaan...

Mustikka-aikaan

Metsät alkavat olla ihan sinisenä mustikoista, joten sopivasti minulla valmistui sininen mekkokin. :)

Mekon valmistumisessa oli tällä kertaa jotenkin tavallista enemmän motivaatiota, vaikka tuskin se ratkaisevasti vaikutti mekon valmistumisaikatauluun. Aloitin tekemään mekkoa viime viikolla, kun olin kuumeessa kotona. Perjantaina palasin töihin, ja kun silloin ja tällä viikolla töissä oli välillä leppoisampia hetkiä, niin nappaisin mekontekeleen käsiini ja kutaisin silmukan tai pari. Lapset parveilivat uteliaina ympärilläni, ja saimmekin mekosta ja käsitöistä ja ylipäätään ihmisten erilaisista harrastuksista ja taidoista monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja aikaiseksi. Lapset ihmettelivat neulomisvauhtiani, kun perjantaina tekeillä oli takakappale, maanantaina etukappale ja eilen tekeillä oli hihat (tiistaina en ehtinytkään neuloa, kun oli sen verran vilkkaampi päivä). Niin moni lapsista kummasteli, miten niistä omituisen muotoisista kappaleista oikein saa mekon aikaiseksi, joten menin vähän niin kuin lupaamaan, että tänään torstaina - joka oli siis lapsille kesän viimeinen toimintapäivä meidän järjestämänä - pistän sen mekon päälle, niin he näkevät, millainen siitä tulee valmiina. Oli siis pakko pitää lupaus ja tikuttaa mekko valmiiksi! :) Oikeasti kyllä sen lupauksen tehdessäni laskin, ettei mekon valmistuminen tuossa aikataulussa tuota lainkaan ongelmia, jollen nyt satu parahiksi kättäni telomaan tai jotain muuta vastaavaa.

Siispä tänään tepsuttelin töihin uudessa mekossani! :) Lämmin kiitos työkaverilleni, joka aamulla napsi minusta ihan valtavan määrän kuvia mekko päällä, olipahan kerrankin valinnanvaraa, minkä kuvan laittaa blogiin! :)

Mekko

Tehty ajalla: 17.-25.7.2012

Malli: Novita Kesä 2012 nro 58

Suunnittelija: Lea Petäjä

Lanka: Novita Miami sininen (140)

Langankulutus: 442 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: M

Muuta: Ohjeesta poiketen virkkasin pääntielle kerroksen piilosilmukoita, tuli näin siistimpi reuna. 

Taisin jo edellisen mekkoni kohdalla ylistää Novitan Miami-lankaa ja myös vastaavaa Lidlin lankaa. Aivan loistavia lankoja kesäneuleisiin! :) Tänäänkin oli tolkuttoman kuuma päivä, vaikkakin välillä myös tuuli reippaasti, mutta neule ei ollut paisteessa liian kuuma ja tuulen puhaltaessa se lämmitti mukavasti. Sama kokemus minulla on muistakin Miamista neulomistani vaatteista, ovat niin ihania päällä ja ihania myös neuloa! :)

Tukkakukka

Tehty: 25.7.2012

Malli: Päästä heitetty

Lanka: Novita Miami sininen (140)

Langankulutus: 8 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

 Koko: Halkaisija n. 10 cm (mutta menee käytössä ryttyyn kuten kuvassa)

Muuta: Klipsu Puuhasliinista.

Jos ihmisellä on pakkomielle, että kaikkien vaatteiden ja asusteiden täytyy sointua väreiltään yhteen, niin pakkohan oli virkata samasta langasta tällainen tukkasysteemi, varsinkin kun ostin hiljattain Puuhasliinista (Pohjolan Langan ja Menitan välissä Isokadulla) sellaisia klipsuja, joihin voi itse askarrella-paskarrella mieleisensä tukkakoristeen. Tämä on oikeasti sellainen ihan kukan muotoinen perinteinen ruusumalli, mutta se menee hiuksissa tuolleen hauskasti rullalle.

Joku aamu-uimarikin näemmä on osunut kuvaan, mutta sen verran epätarkasti onneksi näkyy, että tuskin rikon hänen yksityisyyttään julkaisemalla tämän kuvan netissä. ;)

Mekko sai tänään tosi paljon kehuja myös sellaisilta lapsilta, jotka eivät tienneet minun tehneen sitä. :) Ja tuskin aamulla olin astunut lasten näkyville, kun ensimmäinen jo huusi: "Hei, se mekko on nyt valmis!" :) Ikävä tulee tuollaisia ihania lapsia... mutta ehkä näemme taas ensi kesänä, jos Herra suo. :)

Huomenna on siivouspäivä sekä töissä että kotona, mutta palailen tänne varmasti viikonloppuna lehtikatsauksen merkeissä. Siihen saakka ihania käsityöhetkiä ja iloisia päiviä sinulle! :)

 

"Kukan kautta"

Toukokuisella työpaikan virkistysmatkalla Luulajassa löysin aivan ihanaa lankaa, Zauberballia väriltään "durch die Blume" eli "kukan kautta" tai "kukan läpi" (jos sen jotenkin yrittää suomentaa). Ihastuin niin väreihin, että ostaa pätkäytin heti kaksi palleroa tuota lankaa, ja vasta kotona verkkopankista visan tapahtumia tarkistaessani tajusin, että hupsista, tulipas niille taikapalleroille hintaa... ;) Kaupassa olin ajatellut, että teen langasta sukat, mutta en kertakaikkiaan raaskinut ajatella itselleni noin kalliita sukkia, koska sukilla on taipumusta jossain vaiheessa kulua puhki. Joten aloin suunnitella, josko tekisin tuosta huivin.

Etsiskelin huivimallia, joka toisi tuollaisen itsestäänraidoittuvan langan ominaisuudet parhaiten esille. Joskin tuossa on sen verran lyhyet värijaksot - sukkalankaahan tuo varsinaisesti on, eli ei siinä voi kovin pitkiä jaksoja olla sen vuoksi - että vähän mietin, miten se käyttäytyisi huivissa. Ehdin jo tulostaa itselleni Panache-huivin ohjeen Ullasta ja kaivaa sopivat puikotkin esille, mutta sitten näin Tulihan tehtyä -blogissa aivan ihanan South Bay Shawletten, ja siihen oli Terhi vielä ohjekaavionkin laittanut julki. Juuri tuollaista huivin ohjetta olin etsiskellytkin, sillä tykkään mieluummin virkata huiveja kuin neuloa, osittain varmasti siksi, että minua ärsyttää huivin neulomisessa se, kun niitä silmukoita on lopulta tsiljoona siinä puikolla, eikä sitä saa tekovaiheessa kunnolla leviteltyä ja katsottua, mitä tulossa on. Virkatessa on kiva, kun on vaan se yksi silmukka kerrallaan koukulla, jotenkin virkkaaminen sopii näihin isoihin töihin paremmin. Ja oikeastaan se sopii pikkuisiin töihinkin paremmin... tykkään virkkaamisesta enemmän, jos ette ole sitä vielä huomanneet. :)

Heti Terhin huivin nähtyäni printtasin hänen blogistaan ohjeen ja aloin samantien virkata huivia. Se oli siis rakkautta ensisilmäyksellä. Kiitos Terhille ohjeesta! :) (vaikka huivi ei siis olekaan hänen suunnittelemansa)

South Bay Shawlette

Tehty ajalla: 10.-17.7.2012

Malli: South Bay Shawlette, ohje Tulihan tehtyä -blogista 

Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball durch die Blume (2079)

Langankulutus: 200 g

Virkkuukoukku: 3 mm

Koko: Leveys 150 cm, korkeus 77 cm

Muuta: Tykkään! Jämästä virkkasin kukan huivisoljeksi.

Luonnonvalkoinen talvimekkoni onkin kaipaillut kaverikseen huivia. Sopivaa ei ole tahtonut kaapista löytyä, sillä kaikki huivini ovat kokoa torkkupeitto ;) ja talvimekko on minimittainen, joten huivieni helmat tuppaavat ylettymään hameenhelman alapuolelle, mikä ei näytä hyvältä. Tämä huivi on juuri sopivan kokoinen, eli tätä varmaan tulen käyttämään tuon mekon kanssa vähän paremmissa tilaisuuksissa talvisaikaan tai syksymmällä.
 

Jämälankaa jäi sen verran, että sain juuri virkattua tällaisen pienen kukkasen huivisoljeksi. Kaikki lanka niistä kahdesta taikapallerosta tuli siis tarkkaan käytettyä! :)

Olen ollut taas muutaman päivän tosi huonossa kunnossa, maannut lähinnä sohvanpohjalla. Joku saattaa ihmetellä, miten jaksan kipeänä tehdä käsitöitä, mutta paljastan nyt salaisuuden:

Minulla on apulainen! ;) Hupsista heijakkaa, tämän huivin valmistamiseen on käytetty lapsityövoimaa... :O Tai oikeastaan lintutyövoimaa, sillä tässä nuppineuloja on irroittamassa tuttu hahmo Angry Birds Space -pelistä. ;)

Kun nuppineulat oli irroitettu, kuopus kysyi: "Äiti, milloin tehdään tätä taas uudestaan?" Täytyisi siis varmaan taikoa uusi huivi, että kuopus pääsee taas pingottamaan. Hauskaa, että edes toinen lapsi auttaa äitiä mielellään! :)

 

Sukkia kutomaan!

Ajattelin mainostaa Novitan ja Suuri Käsityölehden sukkakilpailua!

Bongasin tuon viime viikolla Suuri Käsityölehdestä, jonka kävin kirjastossa lukemassa. Ensin ajattelin, että eipä oikein inspiroi, mutta kun jäin tässä taas vaihteeksi sairaslomalle heti vuosiloman perään :( , niin aikani kuluksi aloin suunnitella sukkaa tuohon kilpailuun. Nyt on jo nuotit paperilla, enää pitäisi jaksaa ne sukat kutoakin. Aiheeksi valitsin jotain sellaista, jota ei voisi minun kuvitella tekevän ikinä. Omituista, johtunee varmaan kuumeesta. ;) Itse asiassa sain juuri toisenkin sukkaidean - saakohan sinne osallistua kaksilla sukilla? Jos vaikka isännän nimellä lähettäisi... :D

Ruokapöydässä puhelin tuosta sukkakilpailusta, mikä varsinkin kuopusta nauratti: "Just!" hän totesi, kuten aina silloin, kun hän luulee minun vitsailevan tai koittavan jekuttaa häntä. Kuten vaikkapa eilen, kun hän halusi tietää, miten vauvat pääsevät masuun kasvamaan, ja kun koitin sitä hänelle selittää, niin hän vain nauroi, että "Just!" :D Mutta siis siitä sukkakilpailusta... Esikoinen meillä on varsin kilpailuhenkinen ja oli heti kiinnostunut, että montako euroa siinä on palkintosumma. Minä vastasin, ettei siinä voita rahaa vaan lankaa, johon esikoinen tuhahti: "Hö! Mitä järkeä siinä on, kun ensin kulutetaan lankaa ja sitten sitä vaan voittaa lisää?" Sanoisinpa siihen, että "Just." ;)

Hyvää tätä viikkoa! :)

 

Soita värit sateenkaaren

Sade on suosikkini sääilmiöiden joukosta. Tässä yksi syy siihen:

 

Huomaattehan, niitä on kaksi. :) Värit eivät loista kuvassa läheskään niin upeina kuin luonnossa, tämä (nämä) oli varmasti upein koskaan näkemäni sateenkaari - ja se oli kaiken lisäksi täysi kaari, mutta autonikkunasta en saanut koko kaarta kuvattua, kun toinen käsi oli ratissa kiinni. ;) Siis autovuokraamon auton ratissa, emme ole suinkaan ostaneet omaa, eikä tullut edes hinkua ostaa, vaikka päivän sainkin ajella tuliterällä menopelillä. ;)

Sateenkaaria ihaillessamme autoradio alkoi juuri soittaa Johnny Blue -laulua Katri Helenan tulkitsemana - siinäkin lauletaan sateenkaarista! :)

 

Pakko laittaa kuva myös itsestäni, kun rouva on kerrankin onnistunut laittautumaan nätisti. Jopa tukka onnistui kerrankin ihan kivasti omin kätösin laitettuna. Juuri tukan takia piti ottaa kuva tästä kuvakulmasta. ;)

Sateen sanotaan tuovan onnea hääparille. Aikoinaan me saimme päällemme riisisateen sijaan lumisateen, eilinen hääpari ei myöskään saanut riisiä vaan juuri sopivasti kirkosta poistuessaan vesisateen. Toivottavasti se tuo heille samanlaista onnea kuin lumisade on tuonut meille. :)

Onnellisia sadepäiviä toivotan myös meille kaikille! :) Käsityöharrastajallehan se varmasti tuo paljon onnellisia neulomis-/virkkuuhetkiä. ;)

Taas uusi mekko

Hupsis, menipä yhden mekon teossa peräti kaksi viikkoa! Syy moiseen on tietysti se, että välissä pidin mekon neulomisessa taukoa, kun virkkasin sytomyssyjä sellaiset kahdeksan päivää putkeen. Ja sitten vielä tällä viikolla löysin ihanan huivimallin, joka oli pakko saada samantien koukulle, niin meinasi mekonteko jäädä. Mutta valmistui se sentään tänään. Ilman noita välitöitä olisi varmaan valmistunut viikossakin. :)

Mekko

Tehty ajalla: 27.6.-12.7.2012

Malli: Novita Kesä 2012 nro 34

Suunnittelija: Lea Petäjä

Lanka: Novita Miami punainen (560), lime (330) ja keltainen (211)

Langankulutus: 336 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: M

Muuta: Tein ohjeesta poiketen väriraitoja myös helmaan, muuten ohjeen mukaan.

Pakko ensin vähän purnata langankulutusasiaa. Ohjeen mukaan tähän menee pääväriä 500 g ja kahta muuta väriä 150 g per väri. Todellisuudessa pääväriä meni 269 g ja muita värejä 31 g ja 36 g. Minulle jäi siis tuota punaista vielä reilut viisi kerää (sitä jäi jo yli edellisestä mekosta vajaa kerä) ja noita muita reilut kaksi kerää kumpaakin. Siis jos ohjeen mukaan mekkoon varaa 800 g lankaa ja todellisuudessa menee 336 g, niin on siinä pikkuisen taas langanmenekit pielessä. No, eiköhän noille "jämä"langoille käyttöä löydy, niistähän saisi vielä toisenkin samanmoisen mekon väännettyä... ;) Ei vaan ole kiva ostaa liikaa lankaa, kun ei ne langatkaan ihan ilmaisia ole. Parempi toki näinpäin kuin että lanka loppuisi kesken, niinkin on käynyt ja silloin taas on ollut ohjeessa langanmenekki arvioitu alakanttiin.

Mutta sitten positiivisia asioita: Rakastan Novitan Miami-lankaa! :) Samaa voin myös sanoa Lidlin vastaavasta langasta, joka vastaa siis sekä koostumukseltaan, tiheydeltään että neuletuntumaltaan Miamia, käytännössä sama lanka, mutta eri valmistajan vyöte päällä. Molempia lankoja olen nyt ahkerasti neulonut vaatteiksi ja tykännyt sitä neuloa, sileä neulekaan ei tunnu yhtään tylsältä tätä lankaa neuloessa. Ja ne valmiit vaatteet, ai kun ne on ihania! :) Aivan loistavia kesävaatteita, lämmittävät sopivasti, mutta eivät ole liian kuumia aurinkoisella säälläkään. Testattu on sekä virkattuja että neulottuja vaatteita, ja aina vaan tykkään niitä pitää. Tämänkin viikon olen roikottanut päälläni edellistä Miami-mekkoani, satoi tai paistoi. :) Kaiken lisäksi Miamissa on ollut mieluisia värejä tarjolla, siksihän näitä mekkoja nyt sitten sikiääkin tästä langasta, kun kaikkia kivoja värejä piti saada. ;) Vielä on yhdet mekkolangat jäljellä, sen jälkeen sitten tuijotellaan jämälankakeriä (joita siis on jäänyt aika tavalla) ja mietitään, mitä ihanaa keksitään lopuista langoista.

Voin siis jo ennustaa, että tästäkin mekosta tulee yksi suosikkini. :)

 

Shoppailua

Eilen maanantaina päädyin lähtemään kaupungille shoppailemaan. Kaupunkiin pyöräillessäni nautin suunnattomasti sateen tuoksusta ja vähän viileämmästä ilmasta uuvuttavien helteiden jälkeen. Sateen tuoksu on ihanaa! :) Harmi vain, tuota onnea ei riittänyt enää paluumatkalle, vaan silloin oli taas jo ihan liian kuuma. Tänään onneksi on ollut mukavampi sää, ihanan raikasta, viileää ja pilvistä, ja taisipa kirjastoreissullani vähän sataakin. Tykkään! :)

Vaan sainpa eilen asioillani käytyä, kaikki tarpeellinen ja listalla ollut tuli hoidettua. :)

Ensin suunnistin Lumoavaan Lankaan viemään sunnuntaina bloggaamani sytomyssyt. Samalla tuli tehtyä vähän ostoksiakin:

Tiskirätit ovat meillä kuluneet puhki ja uusille on tarvetta, siksi ajattelin tutustua hamppulankaan ja sen tiskirättiominaisuuksiin. AllHemp6-vyyhti on siis tuo vihreä tuossa kuvassa vasemmalla. Dropsin -30% Supersalesta löysin Muskat soft -lankaa, jota en ole ennen kokeillut ja jonka ajattelin olevan sopivaa sytomyssyiksi. Otin kokeeksi kaikkia värejä yhden kerän eli suunnilleen yhden myssyllisen verran.

Seuraava kohteeni oli Pohjolan Lanka, jossa niin ikään tein tiskirättilankaostoksia. Jostain googlettelin, mikä lanka olisi parasta tiskiräteiksi, ja eräässä blogissa testivoittajaksi selviytyi Hjertegarnin Blend Bamboo, lähinnä kai kuitenkin suuren värivalikoimansa vuoksi; ominaisuuksiltaan samalle tasolle pääsivät myös tuo Lumoavasta Langasta ostamani AllHemp6 ja Novitan Bambu, josta meidän aiemman tiskirätit onkin neulottu. Kuvassa näkyvä Schachenmayr Cotton Bamboo Batik houkutteli minua ihanan väriloistonsa vuoksi, joten ajattelin testata sitäkin sitten tiskirättiin, vaikka mies kyllä kotona ilmoitti haluavansa tuosta pipon. ;) Mutta jos nyt ensin tehdään "mallitilkku" eli se tiskirätti, niin mies saa sen jälkeen päättää, onko tuo värimaailma sittenkään niin kiva pipoon. ;)

Pohjolan Langan vieressä on askartelukauppa Puuhasliini, jota olen aina ohimennessäni vilkaissut, mutten ole uskaltanut sisälle, kun en oikein koe olevani mikään askartelija. Mutta nyt ajattelin ihan vähän vain kurkistaa, ja päädyin ostamaan vaihteeksi ääriviivatarroja korttiaskarteluihin (niitä minulla on kyllä muutenkin valtaisa kokoelma), ja myyjä sai minulle vielä myytyä alekopasta jotain sellaisiakin tarroja, joihin voi ommella langalla. Niistä ei ole nyt kuvaa, mutta jos joskus onnistun niistä jonkun kortin tekemään, niin ehkä saatan täällä vilauttaa. :)

Seuraava tutustumiskohde oli uusi Menita, joka nyt jo toistamiseen yrittää pistää toimintaa pystyyn täällä Oulussa. Tammikuussahan Menita jo ehti avata ovensa nykyisen Pohjolan Langan tiloissa, mutta erinäisten ikävien tapahtumien seurauksena yritys vaihtoi muutaman viikon jälkeen nimensä, ja Menita siirsi varastonsa viereiseen liikehuoneistoon. Siinä se siis aloitti uudestaan kesäkuussa toisen yrittäjän/myyjän toimesta. Menin sinne oikeastaan ihan vain tutustumaan, koska en ole ihan varma, haluanko tukea yritystä, joka on saanut jo täällä Oulussa negatiivisen maineen. Tutustumiskierroksellani totesin, että Menita ei oikeastaan tuo Ouluun enää mitään sellaista uutta, jota ei jo muista lankakaupoista saisi. Novitan vanhoja jo vuosia sitten poistuneita lankoja ja vanhojen värikarttojen värejä heillä on myynnissä, joten sellaiseen akuuttiin tarpeeseen voisin siellä asioida. Menitan omia lankoja ei tietenkään muualta saa, mutta niille varmasti löytyy korvaavia lankoja muilta valmistajilta. Muuten valikoima näytti olevan samaa mitä on jo kaupungissa tarjolla, ja kaiken huipuksi vielä samassa rakennuksessa sijaitsevassa toisessa kaupassa. Tulin siis siihen tulokseen, että Menita ei tule olemaan ensisijainen lankakauppani, koska saan samat langat muistakin liikkeistä, joissa olen jo tottunut asioimaan.

Joka tapauksessa ihan kohteliaisuudesta ostin Menitasta muutaman kerän, joita en nyt äkkipäätään muista, että olisin muissa Oulun kaupoissa nähnyt. Saatan toki olla väärässäkin. :)

Novitan langoista löytyi vielä Bambua, joten kun kerran tiskirättilankaostoksilla oltiin, niin otin vielä vanhaa tuttua rättilankaa matkaan. Enpä ole keltaisesta Bambusta vielä itselleni rättiä neulonutkaan, lahjaksi olen kyllä. :) Ja tuosta keltaisesta Bambusta virkkasin aikoinaan mekon silloin vuosia sitten, kun Bambua oli vielä myynnissä yleisesti. Coatsin Gedifra Fiorista Fino näytti niin erikoiselta langalta, että päätin ostaa sitä useamman kerän, kaikki eri värejä. Paitsi että näissä on aina yhdessä "värissä" niin montaa eri väriä, että oli todella vaikeaa siinä lankalaarin ääressä edes hahmottaa, mikä lanka on samaa ja mikä eri väriä tai väriyhdistelmää. Kerä kun ei ala aina samasta väristä, ja välttämättä yhdessä kerässä ei edes ole kaikkia värejä, mitä saattaa olla sitten toisessa saman väriyhdistelmän kerässä. Ajattelin näistä tehdä sytomyssyjä, yllätys yllätys. ;)

Muut ostokseni eilisellä shoppailureissullani olivatkin sitten aika tavalla perustarpeita, vaatetta lapsille ja sen sellaista, joten niistä ei kuvia. Mutta Lindexillä kun kävin lastenvaatteita tutkimassa, niin satuin huomaamaan ihanan kassin/korin, joka oli -50% alennuksessa:

Miksi ihmeessä tämä oli lastenosastolla myynnissä? ;) Tämähän on mitä mainioin käsityökori! Huomaattehan, kuinka korin värit sointuvat lankaostosteni kanssa yhteen...? ;)

Sellainen shoppailupäivä tällä kertaa. Nyt ei taas tarvitse vähään aikaan mennä ostelemaan mitään, tuossa kierroksessa oli ihan riittävästi. :)

Mukavaa viikonjatkoa!

 

Kudinvehkeet

Lempparisarjakuvani Fingerpori jaksaa aina hauskuuttaa. Tämä strippi (29.6.2012) nauratti erityisesti siksi, koska piipahdimme vastikään maalla:

Minullakin oli kudinvehkeet mukana. ;)

 

Väripatojen ääressä

Edellisistä postauksista on tainnutkin käydä jo ilmi, että piipahdin viime viikolla kotiseudullani, jossa sattui olemaan menossa kotiseutuviikko, eli ainoa viikko vuodessa, jolloin siellä ylipäätään tapahtuu yhtään mitään. ;) Emme tarkoituksella matkanneet sinne kotiseutuviikon aikaan, alunperinhän meidän piti olla siellä edeltävällä viikolla, mutta sairasteluni muutti suunnitelmamme. Tässä tapauksessa sairastaminen oli vain hyväksi, sillä kotiseutuviikolta löytyi jopa yksi tapahtuma, jonne halusin osallistua. Jos ei siis lasketa sitä, että kävimme kerran Salen kahvitarjoilussa (olisimme käyneet kaupassa sinä päivänä muutenkin) ja kerran Osuuspankin kahvitarjoilussa (minun piti joka tapauksessa nostaa rahaa, ja kotikylässä ei ole pankkiautomaattia). Tänään muuten minulle soitettiin kotikylän pankista, että olen voittanut heidän arvonnassaan, joten ei ihan turhaan käyty siellä kahvilla ja mehulla. ;)

Kotiseutuviikon ohjelmassa luki yhtenä päivänä klo 12.00 "Villan kasvivärjäys". Minä tietysti ihmettelin, että onkohan tuolla joku työnäytös, vai saako sinne mennä omien villojen kanssa värjäilemään. Äiti arveli, että eiköhän tuo mahda ihan vaan työnäytös olla, mutta sen verran se aihe kiinnosti, että menimme katsomaan ja ihmettelemään.

Rautapadassa porisi lankaa pajunlehtien seassa; siitä saa keltaista väriä, mutta rautapata muuttanee väriä vihreämpään suuntaan.

Emalikattilassa oli sipulinkuoriliemi, ja langasta näytti tulevan huomattavasti vahvempaa kuin omasta viimetalvisesta keitoksestani. Tämä oli enemmän punaruskean sävyistä, kun itse sain langoistani keltaisempia.

Kolmannessa kattilassa värjäysaineena oli marja-aroniaa, josta tuli sellaista punajuurenväristä tummanpunaista/lilaa. Siitä en jaksanut kuvaa ottaa. Emme jääneet katsomaan lankojen huuhteluvaihetta enää, eli lopulliset värit jäivät näkemättä.

Sisätiloissa oli käsityönäyttely, jossa esillä oli muun muassa aiemmin värjättyjä lankoja sekä niistä tehtyjä käsitöitä:

Aivan mielettömän upeita lankoja, mutta ennen kaikkea valmiita ryijyjä! :) Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka Luoja onkin luonut kasvit sellaisiksi, että kun niillä värjää lankaa, niin värit sointuvat aina toisiinsa. Toisaalta, niinhän ne sointuvat luonnossakin. :) Mutta kyllä noiden värien sommitteluun on vähän tarvittu kädentaitojakin.

Muitakin käsitöitä oli esillä, tässä hardangerliinoja.

Tässä puolestaan kasviväreillä värjätyistä langoista kudottuja peittoja. Olihan siellä kaikenlaista muutakin käsityötä: kudottuja, kirjottuja, virkattuja, neulottuja, ommeltuja... Ei kaikesta osannut edes kuvaa ottaa.

Arvatkaa muuten, helpottiko tuolla käyminen yhtään värjäyshimojani? ;) Kool Aideihin olen jo hurahtanut, kasvivärjäystä kokeillut sipulinkuorilla ja teellä... kasvivärjäyskurssille olisin mennyt, jos sellainen olisi tänä keväänä/kesällä järjestetty. Mutta kansalaisopiston syksyn opinto-ohjelmasta olen bongannut sienivärjäyskurssin, ja puhelimeen on laitettu jo hälytys sille päivälle, kun kurssi-ilmoittautuminen alkaa... :)

Kuinka syvälle tähän käsityön suohon voi oikein upota? ;)