Heivattujen Kudelmien neulepodcast, jakso 1

Niin siinä sitten kävi, että aloitin neulepodcastin. Pidän sitä kuitenkin rinnan tämän blogin kanssa, jos kaikkia ei kiinnosta videoiden katselu. Tarkoituksenani on linkata uudet jaksot sekä tänne blogiin että myös blogini Facebook-sivuille.

Blogissa tulee jatkossa olemaan lähinnä valmiiden käsitöiden esittelyä. Ei välttämättä ihan ajantasaisesti, vaan laitan esimerkiksi useampia valmistuneita kerralla samaan postaukseen. Siksi siis esimerkiksi tällä podcast-videolla näkyy muutamia käsitöitä, joita en ole vielä blogissa esitellyt ja toisaalta sitten myös sellaisia käsitöitä, jotka täällä on esitelty jo jokin aika sitten. Keskeneräisiä tulen todennäköisesti näyttämään vain podcastissa sekä Facebook-sivuilla. Jollakin tavalla nämä siis menevät limittäin toistensa kanssa ajallisesti.

Videolla näkyvän kirkkaankeltaisen lankakerän syntyä tulen kyllä todennäköisesti täällä blogissani tarkemmin esittelemään. Viimeistään ainakin sitten, kun olen saanut siitä jotain neulottua. Joitakin juttuja on niin paljon helpompi esitellä vaihekuvina, toiset taas näkyvät paremmin videoilla.

Katselemisiin, kuuntelemisiin, lukemisiin, kirjoittelemisiin, tykkäämisiin, neulomisiin! 😊

Tulevaisuuspohdintoja

Olen miettinyt tämän syksyn aikana tätä blogini tulevaisuutta.

Olisi mukavaa jatkaa käsitöiden esittelyä netissä jollakin tavalla, vaikka käsitöiden määrä onkin vähentynyt ja tulee varmasti vähenemään tai pysymään tällaisella aika matalalla tasolla.

Mutta onko neuleblogit jo vähän pois suosiosta? Blogit päivittyvät nykyään harvakseltaan, ja mahtaako tätäkään blogia enää kovin moni lukea?

Mietin blogin siirtämistä jotenkin Facebookiin, koska sinne osaisin näppärästi siirtää kuvia puhelimelta. Blogiin en osaa, tai en jaksa opetella. Minusta netin käyttö puhelimella on kovin työlästä, toisaalta myös kuvien siirto kamerasta nettiin on myös aika työlästä.

Jos teen Heivatuille Kudelmille oman Facebook-sivun, niin pitääkö minun kirjautua eri tunnuksilla niille sivuille / luoda uudet tunnukset, vai voinko päivittää niitä sivuja ihan niillä tunnuksilla, millä yleensäkin siellä pyörin? En vain haluaisi omaa nimeäni sinne ainakaan näkyville, koska blogisivustani tulisi julkinen, mutta itse en halua olla "julkisuuden henkilö", siis niin, että sekä etu- että sukunimeni olisi tiedossa. Ja jos sen sivun luo, niin miten sen saa määriteltyä henkilökohtaiseksi blogiksi? Sivua luodessa kun löytyy vaihtoehtoja mm. yritys, yhteisö, julkisuuden henkilö, aate jne., mutten löydä blogi-vaihtoehtoa.

Sitten olen huomannut, että neulepodcastit ovat nyt "se juttu". Voisin itsekin siirtyä podcastaamaan ja laittaa videon vaikka tänne blogiin, mahdolliselle blogin FB-sivulle ja miksei Youtubeenkin. Mutta milläpä sen videon kuvaisi? Tietokoneen webbikamera on ihan ok, mutta se ei ota ääntä juuri ollenkaan. Kännykkäkamera olisi toinen vaihtoehto. Mitään editointijuttuja mulla ei ole, joten ei niistä podcasteista mitään laatutavaraa kyllä tulisi. :D

Tällaisia mietteitä... Saa heittää ideoita ja apuja kommentteihin! :)

Kiitos! ♥

Tammikuun raportti?

Kuukauden viimeinen päivä. Pitäisikö minun tehdä jälleen katsaus menneeseen käsityökuukauteen, kuten olen tehnyt jo vuosia?

Ei. Elämässäni on menossa nyt niin isoja asioita, ettei minulla ole ollut aikaa, voimia eikä edes halua tehdä käsitöitä. Saati sitten miettiä blogipäivityksiä. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Nyt keskityn tekemään työtäni ja vapaa-ajalla laittamaan elämäni sellaiseen kuntoon, että tästä voi taas jatkaa eteenpäin uusissa puitteissa. Seuraavat pari kuukautta tulevat ainakin olemaan sellaista hullunmyllyä, että saa nähdä, kuinka pysyn matkassa. Mutta tiedän selviäväni. Kaikella on varmasti tarkoituksensa, ja uskon lujasti siihen, että tämäkin elämänmuutos johtaa lopulta hyvään.

Käsityöt ja blogi saavat siis jäädä elämässäni sivuosaan, kuten ovat jo pidemmän aikaa olleet jäämässäkin. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hyvää alkavaa helmikuuta!

Remppapäivä

Perinteinen blogiremppapäivä, taustat vaihdettu. Näillä mennään taas vuosi eteenpäin. Tuo otsikon kuva kertoo ehkä menneestä käsityövuodestani eniten. :)

Tänään on tulossa vielä jopa käsityöpostauskin, jahka saan käsityöni viimeisteltyä. :)

Aamun uutinen! :)

Luin tässä juuri aamun uutisia, ja täytyi tulla heti jakamaan teillekin:

Tässä vielä linkki Oulu-lehden nettisivuilla olleeseen uutiseen (josta tuo kuva on kuvakaappaus).

Nyt kun vielä tietäisi, missä tuo on, mutta ehkä Google kertoo... ;)

♥

Laitoin blogiini eilen illalla sanatarkistuksen päälle. Satunnaisesti tulleet roskapostit eivät ole minua tähän mennessä häirinneet (automaatti osaa ohjata ne suoraan roskapostikansioon), mutta eilen illalla tuli minuutin sisällä toistakymmentä pitkää sölkkäystä jollain itäeurooppalaisella kielellä, eikä automaatti osannut niitä kaikkia roskapostilaatikkoon siirtää (ja joka tapauksessa ne tulevat aina sähköpostiini, josta kyllä kaikki anonyymina tulleet kommentit poistan avaamatta). Niinpä tuo sanatarkistus on nyt ainakin jonkin aikaa päällä. Itse en siitä hirveästi tykkää muiden blogeissa kommentoidessani, mutta se on ainoa keino saada tuo spämmitulva ainakin hetkeksi rauhoittumaan. Toivottavasti se ei kuitenkaan teidän kommentointianne hidasta! :)

Kiitos vierailustasi ja hyvää perjantaipäivää! :) Ja nyt siivoamaan...!

Synttäreitä

Muutaman päivän sisään mahtuu melkoinen synttäreiden putki. Tämä blogikirjoitus tulee ajastuksella, sillä paraikaa olemme viettämässä kaksia synttäreitä: eilen 90-vuotispäiviä, tänään 70-vuotispäiviä. Ensi viikolla perheessämme on 6-vuotissynttärit.

Tässä synttäriputkessa meinasin melkein unohtaa blogisynttärit! :) Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta, kun aloitin bloggaamisen vanhassa blogissani Vuodatuksen puolella. Viisi vuotta olen ollut jo täällä Bloggerissa. Lämmin kiitos näistä vuosista teille lukijoilleni! :)

Löysin kerran vahingossa jonkin Vauva-lehden keskustelupalstan, jossa kyseltiin vinkkejä surkeista blogeista. Siellähän oli minunkin blogini mainittuna, koska täällä on "ihan järkyttävän pitkiä tekstejä, kamalia väriyhdistelmiä, erikoisia käsitöitä eikä minkäänlaista tyylitajua". :D Nauroin ihan kippurassa tuolle keskustelulle monta päivää, koska paremmin en osaisi itsekään tätä blogiani kuvailla! :D

Viime vuonna lisäsin tuonne tekstien alareunaan mahdollisuuden rastittaa "pikakommentin". Enimmäkseen rastitetaan kohtia "hauska" ja "kiinnostava", joskus myös se "ärsyttävä" - jälkimmäinen useimmiten silloin, kun olen laittanut blogiin jotain omasta mielestäni ihan mahdottoman hauskaa. ;) Mutta eipä ole montaa kertaa tainnut kukaan olla sitä mieltä, että blogitekstini on "tylsä". Ja se on hyvä se - riemua ja vihaa saa tuntea, mutta tylsä en halua olla! :)

Tahdon blogini olevan positiivinen ja hyväntuulinen - sellainenhan olen itsekin. :) Vaikka tuleehan tänne kirjoiteltua ja pohdiskeltua välillä vähän syvällisemmin ja vakavammin. Toivon kuitenkin teidän jokaisen täällä viihtyvän - varmasti myös te blogistani ärsyyntyvät tai kauhistuvat ihan vähän salaa tykkäätte blogistani, koska jaksatte tulla tänne aina uudelleen. ;)

Vielä kerran teille jokaiselle: KIITOS! :)

Remppapäivä

Blogissa tehdään hetken aikaa remonttia. Aiempia postauksia voi lukea normaalisti (toivottavasti), mutta ulkoasu saattaa jonkin aikaa näyttää oudolta. Pahoittelen remontista aiheutuvaa häiriötä! :)

Edit tasan puolen tunnin kuluttua: No sepäs kävi vanhalla rutiinilla joutuisasti! :) Näillä kuvilla ja väreillä mennään seuraava vuosi!

Vanha ja uusi

Uusi tietokoneeni saapui eilen ja on nyt käytössä. Tämän postauksen aihe koskee ihan vaan koneita, mutta ajattelin ehkä lukijoitani tämänkin kiinnostavan, koska koneiden kanssa me olemme jokainen enemmän tai vähemmän tekemisissä, kun netissä surffaamme ja blogeja päivitämme ja luemme.

Vanha kone vasemmalla, uusi oikealla

Minulla oli/on siis hyvä Asus-merkkinen kannettava tietokone, jonka ostin syyskuussa 2011, eli se ei ole vielä edes kahta vuotta vanha ja takuukin on voimassa. Mutta koska näyttö hajosi oman huolimattomuuteni seurauksena, vika ei mennyt takuuseen. Kone toimii muuten ihan normaalisti, mutta ainoastaan näyttö on mennyt rikki, eli kuvaa ei näy kunnolla. Tämän viikon olen kuitenkin pärjännyt ihan hyvin, kun liitettiin kone piuhalla toiseen monitoriin.

Kone meni rikki tiistaiaamuna (tai ma-ti välisenä yönä). Soittelin aamupäivällä Asus-huoltoon, ja heidän pyynnöstään vielä laitoin sähköpostia kuvan kera takuuasioiden selvittämiseksi. Vastaus tuli iltapäivän aikana, ettei tämä mene takuuseen. Jos konetta olisi alettu korjata, se olisi tullut maksamaan enemmän kuin uusi kone. Tämä kone maksoi kaksi vuotta sitten n. 440 e. Pelkästään huollon kustannusarvio olisi maksanut 110 e (sisältää kuljetuksen ja sen, että joku vähän vilkaisee konetta), sen päälle olisi tullut näytön vaihtaminen maksamaan 200-500 e, eli korjaus olisi tullut maksamaan arviolta 300-600 euroa. Kotivakuutukseen otin yhteyttä heti tiistaina, ja saatiin korvausta hurjat 30 euroa... ;) Tiistai-iltana vilkaistiin Gigantin mainosta, jossa oli Lenovo-merkkinen kone vain 269 e (+ 2,90 e toimituskuluja), ja kun kyse on paljon tehokkaammasta laitteesta mitä tuo Asus, niin pistettiin samantien tilaukseen, sillä nämä tarjoukset eivät ikuisuutta ole voimassa. Koska tuo Asus vielä toimii muuten, niin saadaan se varmasti vielä myytyä jollekin varaosiksi, eli ei tämä lopulta iso rahallinen menetys ole. Vahinkoja sattuu! Mutta tokihan se harmittaa, sillä olin ajatellut pärjääväni tuolla koneella useamman vuoden.

Vanha kone

Tämä Asus on saanut minulle nyt opettaa monenlaisia asioita. Etenkin sen, että mihinkään maalliseen omaisuuteen ei kannata suhtautua niin kuin se olisi ikuista. Ymmärrän nyt miestäni, joka miettii tavaraa hankkiessaan valmiiksi sen, kuinka siitä aikanaan pääsee eroon. ;) Tässä muutama oppimani asia:

1. Kustomointi. Mustat ja ylipäätään yksiväriset koneet on tylsiä, tiedetään. Kun tietokonekaupassa on tarjolla houkutteleva kustomointi vain muutaman kympin lisähintaan, niin ei siinä vaiheessa tule ajatelleeksi, että sitten jos sen koneen aikoo myydä joskus eteenpäin, niin välttämättä uusi omistaja ei halua konetta, jonka kanteen on laserprintattu edellisen omistajan nimi ja lankakerä syksyisessä metsässä. ;) Tuota kuvaa ei siis saa koneesta ikinä pois, vaan se on ja pysyy siinä. Vähän niin kuin tatuointi, mutta se ei vaan veny ihon venyessä. ;) Takuuvarmasti ensimmäinen ja viimeinen kustomointi, jonka otan yhtään mihinkään.

2. Miehen apu. Vaikka mies kuinka sanoisi, että hän ei sitten koskekaan koneeseeni eikä tarjoa neuvojaan, niin kannattaisi kuitenkin edes puolella korvalla kuunnella hänen vinkkejään virusohjelmista ja palomuureista. Eikä avata konetta ensi kertaa miehen ollessa yöunilla ja alkaa asennella siihen heti kaikkia kivoja ohjelmia. Kaksi vuotta sitten syyskuussa sain tuon silloin uuden Asus-koneen heti jumiin, ja mies sai aamulla herättyään tyhjentää koneen kovalevyn ja asentaa koko koneen uudestaan. ;) Taustalla oli kyllä sellainenkin tapahtuma, että sitä edelliseen koneeseeni mies alkoi tehdä mukamas jotain tärkeää päivitystä, ja sai hävitettyä sieltä silloin kaikki tiedot (onneksi varmuuskopiot oli otettu vain paria viikkoa aiemmin!), joten siksi hän on tullut varovaiseksi minun tietokoneideni suhteen. Tämän uuden Lenovon suhteen toimimme hyvässä yhteisymmärryksessä: mies laittoi koneen ensin käyttökuntoon turvallisuuden puolesta, jonka jälkeen minä siirsin vanhan koneen tiedostot uudelle ja asentelin ne ohjelmat, joita katson tarvitsevani. Kumpikin tekee sen, minkä parhaiten osaa. :)

3. Tavaroiden säilytys koneen päällä. Mullahan on kone auki aina hereillä ja kotona ollessani. Aamulla avaan koneen heti herättyäni ja illalla suljen sen juuri ennen nukkumaanmenoa. Tarkistelen siitä vähän väliä asioita samalla, kun puuhaan muita juttuja. Tai jos pääasiallinen tarkoitukseni on olla tietokoneella, niin silloinkin puuhaan samalla jotain muuta. Välillä se "jotain muuta" vie aika paljon tilaa, joten koneen vieressä saattaa olla täysi teekuppi (tosi fiksua, etenkin kun mulla on tämä toinen käsi sellainen, että siitä saattaa tipahtaa tavara milloin hyvänsä...), tai näppiksen päälle voi eksyä käsityöohje (nojaa joskus näyttöä vasten...), kudin, neulakotelo, sakset, kirja, avattu liimapuikko... Siivouspäivänä paksuin imuroitava pölykerros on juuri minun näppäimistöni päällä, ihan kuin joku olisi pöllyyttänyt villalankoja koneen vieressä. ;) On ylipäätään ihme, että se Asusin näyttö säilyi ehjänä noinkin kauan! Nyt sen kohtaloksi koitui todennäköisesti nappikuuloke, joka oli jäänyt väliin kantta sulkiessa; olin kuunnellut juuri äänikirjaa kuulokkeilla ennen koneen sulkemista.

Uusi kone

Uuden koneen käyttöönotto sujui tällä kertaa varsin mutkattomasti, vaikka jouduin siirtymään uuteen käyttöjärjestelmäänkin (entisessä Windows7, tässä Windows8). Joskus nämä jutut ovat vieneet enemmänkin aikaa, mutta nyt en ole käyttänyt uuteen koneeseen siirtymiseen kuin ihan muutamia tunteja. Tämä on nyt kuitenkin jo neljäs koneeni, niin nämä alkavat olla tuttuja juttuja kaikin puolin. Meillähän ei ole koskaan ollut mieheni kanssa yhteistä tietokonetta, vaan on ilman muuta selvää, että kummallakin on oma, koska meillä on kuitenkin ihan omat intressit sen suhteen, mitä koneella tehdään. Eikä siitä tulisi mitään, että pitäisi vuorotella koneen käytössä. Nytkin mies on halunnut välillä käyttää tuota ulkoista monitoria, johon vanha koneeni on ollut tällä viikolla kiinnitettynä. Siinä monitorissa ei siis normaalisti ole mitään konetta kiinni, vaan mies käyttää sitä omaan kannettavaansa yhdistettynä silloin, kun haluaa katsoa kuvaa isommalta näytöltä. Joten olen joutunut tällä viikolla olemaan jopa hetken ilman konetta sen vuoksi. Ja muutenkaanhan konetta ei ole voinut nyt kanniskella sohvalle tms. Jokohan kohta uskaltaisin tämän uuden kanssa lähteä surffailemaan jonnekin muuallekin kuin työhuoneeseen... ;)

Ihanasta lankakerällä koristetusta koneesta on nyt siirrytty tylsään mustaan, mutta ihan mukavan tuntuiseen koneeseen. Ehkä mun täytyy liimailla tähän jotain söpöjä tarroja (sellaisia, jotka saa irtikin), ettei ala tämä musta liikaa ahdistaa. ;)

Hyvää viikonloppua kaikille! Seuraava postaus on sitten takuuvarmasti taas käsitöitä. :)

Mesiangervo

Aivan aluksi haluan kiittää teitä kaikkia, jotka jätitte kommentteja edelliseen postaukseen! :) Kyllä minä vähän arvelinkin, ettette ihan oikeasti ole kaikonneet mihinkään, tarvittiin vain pieni potku p****ksille, niin johan niitä kommenttejakin alkoi tupsahdella. KIITOS ja kiva, kun vielä käytte täällä! :)

Kuva otettu muutama viikko sitten kaupungilla

Totta on, ettei kukaan jaksa aina kommentoida, en minäkään. Välillä on voimat tämän sairauden takia niin lopussa, ettei jaksa jättää merkkiä vierailustaan. Joskus luen blogeja sohvalla maaten niin, että kone näppäimistöineen on pöydällä, ja hiirimatto ja hiiri sylissäni sohvalla. Ei silloin ylety kirjoittamaan mitään. Joskus tehokkaana päivänä saatan lukea blogeja samalla, kun pyörittelen kerijälaitteella lankakerää tai teen uutta vyyhtiä väripataan laitettavaksi, silloinkaan ei viitsi hommaansa keskeyttää kommentoinnin ajaksi. Joihinkin blogeihin on isompi kynnys kommentoida kuin toisiin. Joskus taas ei keksi yhtään mitään sanottavaa (joskus taas jätän pidemmän kommentin kuin itse postaus, jota kommentoin...). Mutta ylipäätään onhan se ihan kiva ele jättää joku merkki vierailustaan, ainakin edes silloin tällöin jos ei joka kerta. :)

Toisilla bloggaajilla on tapana myös vastakommentoida jokaista kommenttia. Olen joskus sitä itsekin yrittänyt, mutten ole kokenut oikein omakseni, vaikka kohteliastahan sekin olisi. Olen sitten ajatellut, että vastakommentoin silloin, jos siihen on jotain aihetta. Kysymyksiin vastaan aina, yleensä siellä samassa kommenttilaatikossa, jonne kysymys on jätetty. Ja joskus tulee muuten vaan tarve vastakommentoida tai tarkentaa jotain. Mutta ei läheskään aina. Yritän kuitenkin muistaa kiittää kommenteista ja vierailuista edes joskus näissä postauksissa. Parantamisen varaa olisi siis minunkin tavoissani! :)

Mutta nyt värjäysasioihin, jälleen kerran! Näitä värjäyspostauksia ei ole tällä haavaa enää kovin montaa tulossa, joten koittakaa kestää vielä hetken aikaa... ;)

Mesiangervo oli nyt vuorossa. Torstai-iltana keräsin ne samalla kuin horsmatkin, ja koska värjäsin horsmat ensin, mesiangervot saivat liota ämpärissä lauantaille saakka. Lauantai-iltana keittelin niitä taas useamman tunnin, koska niitä tuli sellainen kukkurakattilallinen, ja sain vasta loppuvaiheessa laitettua loputkin kasvit veden alle. Sunnuntaiaamuna siivilöin liemen ja aloin värjätä.

Mesiangervon väri oli jälleen yllätys. Värjäyskirjassa siitä oli saatu ainoastaan hyvin hailakka vaaleankeltainen, lähinnä samaa sävyä kuin mesiangervon kukatkin ovat, vaikka värjäsin siis kukkimattomilla varsilla ja lehdillä. Oma saavutukseni oli kuitenkin jotain ihan muuta kuin hailakka: oikein vahva kullankeltainen, joka suorastaan säteilee kullanhohtoaan! :) Jälkiliemille kävi sama ilmiö kuin pihlajan kanssakin, eli värit vain kirkastuivat jälkiliemien myötä, joskin sävy ei ollut ihan niin silmiinpistävä kuin pihlajalangoissa. Värjäsin kahdessa eri jälkiliemessä pelkällä mesiangervolla. Neljännen vyyhdin värjäsin niin, että otin noin puolet jälkiliemestä talteen ämpäriin myöhempää käyttöä varten ja lisäsin joukkoon noin puolet siitä jälkiliemestä, jonka olin ottanut edellisiltana talteen horsmasta. Mesiangervon ja horsman jälkiliemien yhdistelmä muistuttaa eniten sitä hailakkaa vaaleankeltaista, jonka värjäyskirjan tekijät olivat saaneet mesiangervon ensimmäisestä värjäyksestä. Melkein jo mietin, kokeilenko mesiangervoa ollenkaan, jos siitä saa vain haalean värin, mutta onneksi kokeilin, tämä oli ehdottomasti parempi mitä osasin odottaa! :)

Kuvassa värjäysjärjestyksessä, eli ensimmäiseksi värjätty alinna ja viimeiseksi värjätty (seassa horsmaa) ylinnä.

Palataan vielä hetkeksi bloggausasioihin. Aina ei voi itse vaikuttaa siihen, kuinka usein tai helposti pystyy blogia päivittämään, toisia blogeja lukemaan tai kommentoimaan. Sain siitä muistutuksen tänä aamuna, kun avasin koneen:

Näyttö oli yön aikana päättänyt hajota koneen ollessa suljettuna. Kone toimii muuten ihan normaalisti ulkoiseen näyttöön yhdistettynä, mutta kun kyseessä on kannettava tietokone, niin saisihan tuo kuvakin näkyä "hieman" paremmin... ;) Takuu on vielä voimassa, mutta tällä hetkellä Asus selvittää, meneekö tämä vaurio takuun piikkiin, ja jollei mene, niin sitten aletaan selvittämään korjauskustannuksia ja kotivakuutuksen korvauksia. Siihen asti joudun unohtamaan bloggailut sohvan äärestä, sillä koneeni on nyt yhdistetty miehen pöytäkoneen monitoriin, josta katson kuvan. Ja jos kone kannattaa laittaa huoltoon, niin sitten olen varmaan jonkin aikaa miehen tietokoneen varassa kokonaan. Mutta eiköhän tässä vielä tavalla tai toisella saada mulle taas toimiva oma kone, ja kannettava laite sen on pakko olla, kun saatan välillä olla monta päivääkin niin huonossa kunnossa, etten pysty pöydän ääressä istumaan. Näitä sattuu ja tapahtuu! :) Ihanaa on huomata, miten suhtautumiseni vastoinkäymisiin on muuttunut viime vuosina. Aamulla tottakai v***tti hetken aikaa, mutta sitä kesti taatusti vähemmän kuin viisi minuuttia. Sen jälkeen totesin, että syödäänpäs aamupala ja laitetaan vähän lankaa värjäytymään, sitten vasta kannattaa alkaa selvittämään tietokoneasioita! :) (sitäpaitsi takuuhuoltoon pystyi soittamaan vasta klo 10 jälkeen)

(jos katsot tarkkaan, koneen taustakuva on sama kuin tämän postauksen ensimmäinen kuva...)

Hymyä päivääsi - ja kiitos taas käynnistäsi! :)

Sitä sun tätä

Huh, olen ihan poikki! Niin väsyksissä, etten jaksa edes kuvaa keksiä tähän postaukseen.

Tilanne "ekopaastossani" on nyt sellainen, että kodin sisätilojen kaikki kaapit ja laatikot on nyt käyty läpi, turhat laitettu kiertoon ja tietysti myös puhdistettu kaapit ja laatikot pölyistä ja liasta. Siivous olikin tarpeen, sillä parin viikon takainen pieni tulipalo pihallamme oli jättänyt jälkensä myös kaappien pintoihin, ja yhden keittiön kaapin astiat piti kaikki pestä, sellainen nokikerros niihin oli tarttunut. Ja minähän kun pääsen vauhtiin, niin en osaa lopettaa, joten olen tässä samalla puhdistanut mm. uunin (lasissa oli 20 vuotta vanhat pinttyneet roiskeet, joita koitin vuoroin sokeripalalla, ruokasoodalla ja etikalla saada irti, mutta lopulta ne lähtivät isännän kouluaikoinaan tekemällä paistinlastalla raaputtamalla), jääkaapin (joka oli kyllä vasta puhdistettu, mutta puhdistinpas taas) ja pyykinpesukoneen (olin kaupassa ostamassa jotain muuta pesuainetta, mutta kun näin jotain pyykinpesukoneen puhdistusainetta, niin siitähän se ajatus sitten lähti... pyykinpesukonekin oli muuten nokinen!). Ensi viikolla ajattelin käydä vielä varaston läpi, tosin isäntä saa nostella sieltä kaikki laatikot ulos ja laittaa ne taas takaisin, sillä minullahan ei ole toisessa kädessä niin paljon voimaa, että pystyisin laatikoita nostelemaan. Ja kunhan nuo tavarat saadaan kirpparille, niin sitten vielä saunan ja kylppärin pesu (tavarat on tällä hetkellä saunassa), niin eiköhän kevätsiivous ala olla valmis! :) Ikkunat pestään perinteisesti toukokuun ensimmäisenä päivänä. :) Ja kaikki katonrajassa olevat lamput ja muut isäntä saa puhdistaa sitten kun ennättää, minä en niihin yllä edes tuolin kanssa. Kunhan tekee sen ennen ikkunanpesua ettei käy niin kuin viime vuonna toukokuun ekana, kun ikkunoita avatessa tulikin voimakas ristiveto, ja kaikki pölyt pölmähtivät kattolamppujen päältä ja sisältä ympäri asuntoa.

Eilen pyöräytin koneessa kirpparille menevät pehmolelut sekä vanhat tarpeettomat verhomme ja liinamme. Tänään sitten silitin ne verhot ja liinat myyntikuntoon. Aika monet keittiön kappaverhot olen minäkin ommellut, yleensä joka asuntoon aina uudet, ja jos ollaan pidempään yhdessä asunnossa asuttu, niin sitten on ehtinyt ommella jo toisetkin. Meinasin ensin, että olisin ottanut kuvia joistakin, varsinkin eräät verhot olisi ollut kiva teille näyttää, niihin olen virkannut käsin pitsin kappaverhon alareunaan sekä salusiinien etureunoihin. Vaan eipä niissä verhoissa paljon kuvattavaa ole, jos niitä ei laita ikkunaan. Siellä ne nyt ovat jo pakattuina valmiina kirpparille lähtöön. Kovasti sitä on kyllä jaksanut joskus vaivaa nähdä verhojen eteen, kun loppujen lopuksi asuttiin vain puolitoista vuotta siinä asunnossa, johon nuo virkatuilla pitseillä varustetut verhot tein. Eihän ne sitten tietenkään ole mihinkään muuhun asuntoon sopineetkaan, ikkunat kun ovat aina omanlaisensa eri asunnoissa. Jospa niistä nyt joku saisi itselleen vielä kivat verhot omaan keittiöönsä!

Kuinka moni teistä muuten käyttää Google Readeria blogien lukemiseen? Minähän olen ollut oikein tyytyväinen Readerin käyttäjä muutaman vuoden ajan, mutta nyt tuli tieto, että Reader lopetetaan 1.7. Ajattelin vain ilmoittaa, jos ette ole tätä uutista huomanneet. Kokeilen siirtyä nyt Bloglovinin käyttäjäksi, sinne sai aika yksinkertaisesti siirrettyä kaikki blogisyötteet suoraan Readerista, ei vienyt kuin pari minuuttia aikaa. Readerissa on hyvää se, että kaikki blogit saa luettua suoraan yhdeltä sivulta ilman, että tarvitsee erikseen mennä varsinaiselle blogisivustolle. Toisaalta se on kyllä vähentänyt kommentoimisintoa, sillä kommentointia varten pitää sinne sivulle varta vasten mennä, ja linkki siihen löytyy Readerista blogiotsikon vierestä, eli jos on lukenut kirjoituksen ensin loppuun ja huomannut, että tässä oli nyt jotain sellaista, mitä haluaa kommentoida, niin pitää rullata takaisin ylös päästäkseen klikkaamaan blogiin sisälle. Nyt sitten Bloglovinissa tuleekin näkyviin vain kirjoituksen otsikko ja vähän alkua tekstistä, ja blogit täytyy käydä lukemassa blogin omalta sivultaan, tosin siitä pääsee suoraan päivittyneeseen tekstiin kommenttilaatikkoineen, eikä tule siis vanhoja tekstejä näkyviin. Se kyllä madaltaa taas aika tavalla kynnystä kommentoida, varsinkin kun samantien näkee mitä muut jo ovat kommentoineet. Huomasin myös, että kun klikkaa itsensä yhteen päivittyneeseen blogiin Bloglovinin kautta, niin blogin yläreunaan ilmestyy sellainen nuolisysteemi, jota klikkaamalla pääsee selaamaan kaikki muutkin vasta päivittyneet blogit. Ei siis tarvitse eestaas seilata syötteenlukijan ja eri blogien välillä. Voi olla, että tuo on hyväkin systeemi, kunhan vaan oppii käyttämään. Olihan se Readerkin minusta aluksi ihan kamala käyttää, kun ei nähnyt blogien ulkoasua lainkaan vaan vain sen tekstin, ja nyt taas tuntuu niin kummalliselta mennä lukemaan blogia sinne blogiin, eli taas näkee ne ulkoasut ja kaikki. Katsotaan nyt, jäänkö Bloglovinin käyttäjäksi vai löydänkö jotain muuta tuon Readerin tilalle. Saa suositella jotain syötteenlukijaa, jos teillä on tiedossa joku hyvä. Muutenkin olisi kiva tietää, minkä syötteenlukijan kautta luette blogeja, vai onko teillä joku oma systeemi, millä löydätte päivittyneet blogit? Itselläni on lukulistalla noin 330 blogia, niin syötteenlukijan käyttö on aika välttämätöntä. :)

Mukavaa viikonlopun odotusta!

Kirjoneuletta

"Tuhannet kiitokset!" totesi kuopus eräänä päivänä noustessaan ruokapöydästä.

Samoin sanon minä myös teille kaikille, jotka olette viime aikoina jättäneet blogiini niin ihania kommentteja! Olette jaksaneet kehua käsitöitäni - viimeksi tuota edellisen postauksen mekkoa - toivotelleet jaksamisia ja ystävänpäivää ja kaikkea mahdollista. Minä olen ollut sattuneesta syystä viime aikoina taas hiljaisempi kommentoimaan, mutta yritän edes muutaman kommentin päivässä jättää joihinkin seuraamiini blogeihin. Huomasin myös noista mekkokommenteista, että paljon oli kommentoijien joukossa oudompia nimiä, joita en osannut yhdistää tiettyyn blogiin - toisin sanoen se blogi ei ole säännöllisessä seurannassani - ja joidenkin nimien takana piilikin sitten ihan eri ihminen kuin olin ajatellut, johtuen ihan vain siitä, että vuosien varrella blogituttavieni joukkoon on eksynyt aika monta samannimistäkin ihmistä, jotka bloggaavat ja kommentoivat kaikki omalla etunimellään (samasta syystä itse muutuin muutama vuosi sitten pelkästä Marista MariJ:ksi, kun alkoi kaimoja olla enempi ja vähempi). Olen siis saattanut jo pidemmän aikaa yhdistää jonkun vakituisen kommentoijani hänen kaimaansa, kun en aina jaksa käydä kaikkia varmistamassa. Nyt kuitenkin ihan poikkeuksellisen suuren kommenttimäärän ja lukuisien "uusien" kommentoijien vuoksi kävin kurkkimassa myös nämä uudet tuttavuudet ja lisäsin syötteenlukijaan seurattavaksi kaikki ne viimeisen viikon aikana kommentoineiden blogit, jotka eivät ennestään olleet seurannassani. Koska onhan se nyt mukavaa olla tuttuja molemmin puolin! :) Vielä kerran siis tuhannet kiitokset kaikista kommenteista! :)

Suuren ja "aivottoman" neuleen valmistumisen jälkeen oli aika tehdä välillä vähän pienempää mutta kimurantimpaa. Siispä puikoille pääsivät kirjoneulesukat:

Kirjoneulesukat

Tehty ajalla: 17.-19.2.2013

Malli: Oma, varpaista ylöspäin ainaoikein-neliöaloituksella ja ainaoikein-tiimalasikantapäällä

Lanka: Novita Nalle vihreä (348), keltainen (268), oranssi (278) ja luonnonvalkoinen (010)

Langankulutus: 81 g

Puikot: 3 mm

Koko: 38/39

Muuta: Itselle   

Nämä sukat tein tällä kertaa kärjestä alkaen, koska vihreän langan riittävyys oli vähän niin ja näin. Lopulta sitä jäi vielä gramman nöttönen, mutten jaksanut alkaa enää säätämään lisää pituutta. Sukat kun ovat aika kapeat eikä kirjoneuleessa oikein saa siististi tehtyä pohjemuotoilua ilman, että kuvio kärsisi, niin oli senkin puolesta pakko tehdä näistä ihan vaan nilkkapituiset. Taiteilemista oli vähän siinä, miten saan kantapään asettumaan nätisti, mutta hyvinhän sekin lopulta onnistui. Ihanat sukat näistä tuli, ja maastoutuvat jälleen kerran hyvin sisustukseen... ;)

Minullahan on se omituisuus, että pitää olla pusero ja sukat samaa paria; tämä pätee myös kaupasta ostettujen puseroiden ja sukkien suhteen. Joku teistä varmaankin jo hoksasi sukat nähdessään, minkä puseron pariksi ne on tehty, tai siis tässä tapauksessa liivin. :) Kuviokin on itse asiassa napattu tuon liivin kätköistä, vaikkakin muunneltuna yksinkertaisemmaksi. Tykkään muuten edelleen tästä väriyhdistelmästä, namskis! :)

Kiitos jälleen käynnistäsi ja mukavia talvipäiviä! :) Minäkin olen taas parina päivänä jaksanut käydä ulkona pikkuisen. :)

7 v

Tänään on blogisynttärit! :) Koska eräät toiset synttärit perheessämme jyräävät tärkeysjärjestyksessä näiden blogisynttäreiden päälle, niin en ehdi tähän hätään blogikakkua leipoa. Mutta koska viime vuonna leipomani virkatut leivokset ovat vielä ihan tarjoilukelpoisia, ojennan niistä pienet maistiaiset kaikille blogini lukijoille:

Kiitos kaikille teille näistä seitsemästä vuodesta! :) Kolme vuotta mentiin Vuodatuksen puolella vanhalla nimellä, ja neljä vuotta on nyt heivattu kudelmia täällä Bloggerissa. Nimi taisi olla enne, sillä kudelmien sijaan virkkuut ovat vallanneet käsityökopan entistäkin enemmän... kuten leivoskuvastakin näkyy.

Blogisynttäripäivä taitaa minulla mennä tyystin niiden toisten tärkeämpien synttäreiden valmisteluissa. Palataan niihin sitten muutaman päivän päästä. :)

Vielä kerran iso kiitos, että jaksatte täällä piipahtaa katselemassa tekeleitäni ja lukemassa höpinöitäni! :) Toivottavasti viihdytte blogini seurassa vielä seuraavatkin seitsemän vuotta!

Blogiremontti valmis!

Nyt on blogissa vähän tapetoitu ja maalattu!

Perinteisesti näin vuoden loppupuolella minulla on tapana vaihtaa blogin ulkoasua, jolla mennään sitten seuraavan vuoden ajan. Eiköhän tätä jaksa nyt taas vuoden ajan katsella. :)

Blogin yläreunassa oleva kuva on otettu tämän vuoden pääsiäisenä. Langat värjäsin lankalauantaina ja kuva on pääsiäisaamulta. Langathan ovat jo tämän vuoden aikana muotoutuneet kirjoneuleliiviksi, kirjoneulesukiksi, isoäidinneliökämmekkäiksi ja raitasukiksi. Mutta lankakerät saavat elää täällä blogissa kuvan muodossa, ja samalla tuovat sitten vuoden suurimman juhlan läsnäolevaksi koko seuraavan vuoden ajaksi. Lankapallerothan ovat kuin pieniä pääsiäismunia. ;)

Tulevaa vuotta odotellessa jatketaan taas käsitöiden tekoa, kun nyt on saatu tämä blogiremppakin pois alta. :)

Remonttipäivä

Sivupohja on remontissa. Pahoittelemme korjaustöistä aiheutuvia häiriöitä. Toivomme häiriön olevan mahdollisimman lyhytaikainen.

Koululaisen kädentaitoja

Meidän koululaisellamme on onni saada käydä koulun jälkeen mahtavassa iltapäiväkerhossa koulun tiloissa. Iltsikassa on kokeneet ja pätevät ohjaajat, joilla on vielä itsellään monipuolisesti harrastuneisuutta ja taitoja jos vaikka mihin. Monesti iltsikassa onkin työpajoja, joissa tytöt pääsevät tekemään "tyttöjen käsitöitä" naisohjaajien kanssa ja pojat sitten "poikien käsitöitä" miesohjaajien kanssa. Hattua täytyy nostaa näille ohjaajille, joilla riittää taitojen lisäksi myös kärsivällisyyttä puuhastella vilkkaitten kouluikäisten kanssa!

Meidän 8-vuotiaamme oli iltsikassa tehnyt kynttilälyhdyn. Tosin me vanhemmat jouduimme maksamaan siitä 2,50 euroa, jotta saimme sen itsellemme, mutta sen teimme mielellämme, koska sen ansiosta todennäköisesti iltsikkalaisille on luvassa myöhemmin jotain kivaa ekstraa.

Parasta on toki se, että tämä on lapsen itsensä tekemä, mutta heti toiseksi parasta on se, että lyhty on käytännössä tehty roskasta! Näin sen pitää ollakin - miksi tuhlata rahaa uuteen materiaaliin, kun kodin ja koulun roskikset ovat askartelumateriaalia pullollaan? (tai toivottavasti eivät ehdi sinne roskikseen saakka, vaan suoraan askartelukäyttöön) Taannoin syksyn aikana koululaiset raahasivat kouluun kassikaupalla tyhjiä kartonkipakkauksia, ja kyllä on koulun käytävät nyt täynnä hienoja pakkauksista tehtyjä rakennuksia yms. Oman luokan järjestämään myyjäisten ongintapisteeseen puolestaan pyydettiin kotoa kierrätystavaraa esim. vanhoja kirjoja tai leluja, joten siinäkin oli taas arvomaailma kohdillaan. Kyllä meillä on hyvä koulu! :)

---

Muutama sana kommentoinnista ja sanavahvistuksesta. Laitoin viime viikolla päälle sanavahvistuksen, koska minulle alkoi tulvia roskapostikommentteja useita kertoja päivässä. Mutta sillä oli se ikävä puoli, että huomasin samantien myös oikeiden kommenttien määrän vähentyvän, eli nähtävästi moni lukija ja kommentoija kokee sen hankalana. Kokeilin ottaa sanavahvistuksen välillä pois, mutta alle viidessä minuutissa sitä koodimössöä alkoi taas tulla kommentteihin. Sitten hoksasin, että roskakommentteja tulee vain yhteen kolmen vuoden takaiseen postaukseen, joten päätin ratkaista asian niin, että estin kommentoinnin vain tähän yhteen vanhaan kirjoitukseen, ja kaikkiin muihin voi vielä kommentoida entiseen tapaan. Jokaisessa blogitekstissä kun on mahdollisuus valita asetuksista, haluaako kommentoinnin sallittavan vai estettävän, ja minä valitsin tästä vanhasta kirjoituksesta vaihtoehdon "Älä salli, näytä nykyiset", eli siihen tulleet 17 kommenttia säilyvät edelleen näkyvillä, mutta uusia ei voi enää kirjoittaa. Sen jälkeen poistin sanavahvistuksen, eikä ainakaan vielä ole tullut sitä koodimössöä uudestaan. Toivottavasti tämä nyt helpottaa teidänkin kommentointianne, sillä onhan toki mukavaa, että kun saa jonkun omasta mielestään kauniin käsityön aikaiseksi, että siihen tulisi edes yksi kommentti... ;)

Kiitos vierailustasi ja hyvää itsenäisyyspäivän odotusta! :)

Sanavahvistus

Laitoin blogikommentteihin taas sanavahvistuksen päälle, vaikka tämä Bloggerin nykyinen sanavahvistus onkin niin kovin epäselvä. Viime aikoina blogiin on kuitenkin tulvinut niin valtavasti roskakommentteja, useita kertoja päivässä siis, että pistän sen vuoksi sanavahvistuksen päälle joksikin aikaa. Kokeilen ottaa sen jonkin ajan kuluttua sitten pois. Pahoittelen muutoksesta aiheutuvaa häiriötä! :)

Vielä halavemmalla

Kun tässä on kerran päästy langanostamisen makuun, niin pitihän sitä tänään pyörähtää Lidlissäkin, jonne oli tullut taas tänä aamuna lankaeriä myyntiin. Mutta kun pääsin Lidliin vasta töiden jälkeen joskus viiden maissa iltapäivällä, niin valitettavasti sieltä oli jo ne halvemmat puuvillalangat menneet. Pitää koittaa käydä joskus jossain toisessa Lidlissä kurkkimassa, mahtaisiko niitä olla vielä jossain jäljellä. Arvoin kyllä, kävisinkö tuossa meidän lähimmässä Lidlissä vai kenties yhdessä toisessa, joka osuu myös bussireitin varrelle, tai ei itse asiassa työpaikalta kotiin menevän bussilinjan varrelle, mutta jos töistä menee eri linjalla keskustaan ja sitten vaihtaa siellä toiseen bussiin, niin sitäkin reittiä voi kulkea. Mutta menin sitten siihen tutumpaan Lidliin, josta pääsi suoralla yhteydellä sitten kotiin, ja siellä niitä halvempia lankoja ei tosiaan enää ollut.

Vaan oli siellä jotain pampulalankaa, joka ei minua kiinnostanut (eikä ollut näemmä kiinnostanut muitakaan, oli aika iso läjä niitä vielä myymättä), ja sitten toista puuvilla-viskoosisekoitelankaa, joka oli hieman kalliimpaa kuin se pelkkä puuvilla olisi ollut. Edullista kuitenkin. :)

Nappasin matkaani jokaista väriä yhden paketin. Tämän ostoksen tein erittäin hyvällä omallatunnolla, sillä nämä langat tulevat puhtaasti hyväntekeväisyyskäyttöön - olen huomannut, että minulla täytyy olla aina sytomyssylankaa kaapissani, sillä ei voi koskaan tietää, milloin iskee myssyilyfiilis. :) Näistä saakin varmasti ainakin parikymmentä myssyä Oysiin. Mahtoikohan olla joku sytomyssyilijä, joka oli ne toiset puuvillalangat itselleen hamstrannut?

Kävijälaskuri siirtyi tänään uusille lukemille. Kiitos kaikille teille lukijoilleni yli 300 000 käynnistä blogissani viimeisen kolmen vuoden aikana! :) Vanhassa blogissani näyttää olevan laskurissa noin 583 000 kävijää, eli voi hyvin olla, että vuoden päästä paukahtaa miljoona rikki yhteislukemissa. Kiitos! :)

 

2012

Hoh-hoijjaa! Eilisiltainen käsityövuosiraportin vääntäminen vei minusta niin mehut, että heti edellisen postauksen jälkeen kaaduin sänkyyn, enkä jaksanut enää edes lukea. Nyt jotenkin kuvittelisi, että yhdeksän tunnin yöunien jälkeen olisi pirteämpi raapustelemaan tänne jotain suunnitelmia ja tavoitteita tulevalle vuodelle, vaan taidan olla vieläkin vähän unenpöppörössä. :) Ainakaan tällä hetkellä ei tule mieleen mitään, mitä voisin alkaa tänä vuonna käsitöiden saralla tekemään... ;)

Kun eilen tarkastelin vuosi sitten asettamiani tavoitteita tai suunnitelmia ja pohdin niiden toteutumista, niin huomasin muuttuneeni viime vuoden aikana. Toki olen sen havainnon tehnyt jo pitkin vuotta, mutta jotenkin se tuossa vuosiraportissa oikein korostui. Vielä vuosi sitten minusta oli ihan hauskaa laatia yksityiskohtaisiakin suunnitelmia siitä, mitä käsitöitä teen vaikkapa tulevan kuukauden aikana - ja sain motivaatiota harrastukseen langanostolakoista, tempauksista tai muista "säännöistä". Varmasti yksi hauskimmista säännöistä, jonka olen itselleni laatinut, oli se että lankavarasto piti kuluttaa loppuun ennen kuin sai mennä lankaostoksille. ;) Niin hullua kuin se olikin, niin pidin säännöstäni kiinni, koska sellainen nyt vain olen. :) On ihan hauskaa muistella, että minullakin on kerran elämässäni ollut typötyhjät lankalaarit. ;)

Mutta jossain vaiheessa viime vuotta huomasin, että haluankin jatkaa tätä käsityöharrastustani vähän toisella tavalla. Ristipistohassutus ja Kesäyönhullutus omalta osaltaan veivät minulta innostuksen kaikkiin yhteisöllisiin tempauksiin; tiesin kyllä niihin osallistuessani, ettei minulle sovi sellainen, että on monta käsityötä yhtä aikaa kesken. Mutta en arvannutkaan, että kyllästyisin tempauksiin kokonaan. Ei enää inspiroinut ajatus siitä, että kutoisin kaksi kuukautta pääsääntöisesti sukkia tai yhden kuukauden lapasia. Vaikka näinä kuukausina toki tein sukkia ja lapasia, niin en vain enää nähnyt mitään mieltä siinä, että olisin raportoinut niitä johonkin tempausblogiin. Enkä itseasiassa enää halunnut edes miettiä tulevia käsitöitä kuin korkeintaan sen verran, että mitähän aloittaisin seuraavaksi, ja sitäkin aloin tuumailla vasta sitten, kun edellinen oli valmiina.

Olen miettinyt, että mikähän tähän valtaisaan muutokseen sitten on ollut syynä? Tempausväsymys ei selitä kaikkea. Varmasti osatekijänä on ollut muutos työelämässä, se ajoittuu myös samoille tienoille kuin tuo tempausväsymyskin eli Kesäyönhullutuksen seutuville. Ehkä aiempi työni ei antanut elämääni riittävästi sisältöä - olihan se osa-aikaista eli vei aikaakin huomattavasti vähemmän kuin nykyinen kokopäivätyö - koska intoa riitti tehdä sitten harrastukseen kaikenlaisia sääntöjä ja osallistua tempauksiin. Toisaalta, ennen kuin aloin pitää blogia 6 vuotta sitten, ei tietenkään ollut mitään käsityötempauksiakaan netissä, enkä sellaisiin osallistunut vielä blogiuran alkutaipaleella. Ne ovat vähitellen tulleet mukaan bloggaamisen myötä, ja samalla on tullut sitten matkaan kaikenlainen suunnitteleminen ja tilastoiminen. Mikä on toki ihan hauskaa puuhaa, en sitä kiellä lainkaan. Mutta silti: ehkä jossain vaiheessa homma kääntyi jopa niin päin, että tein käsitöitä ennemmin tämän blogin vuoksi - jotta käsityöblogissa olisi jotain sisältöä - kuin että olisin tehnyt käsitöitä vaan käsitöiden tekemisen ilosta. Nyt minusta tuntuu siltä, että olen palannut takaisin aikaan "ennen blogia", eli en tee käsitöitä enää blogia varten, vaan ihan itseäni varten. :) Blogi säilyy edelleen paikkana, jonne talletan muistiin tekemäni käsityöt, mutta tämäkin on vain minua itseäni varten. Huomaan, että minulle ei enää merkitse niin paljon se, että käykö täällä kukaan lukemassa tai jättääkö joku minulle kommenttia - aiemmin sillä oli minulle todella suuri merkitys - vaan minulle on nykyään ihan sama, vaikka tätä blogia ei lukisi kukaan. Se ei tarkoita sitä, ettenkö ilahtuisi käynneistänne ja kommenteistanne, mutta se ei ole käsityöharrastuksen ja bloggaamisen päämäärä, vaan lähinnä "sivutuote", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Ylipäätään tämä käsityöblogien yhteisöllisyys ei merkitse minulle enää samaa kuin vaikkapa vuosi sitten. Tempaukset, blogikommentit, toisten blogien lukeminen jne. ovat nimenomaan tätä yhteisöllisyyttä, millä on ollut minulle aiemmin tosi iso merkitys, mutta enää en tunnu sitä niin kaipaavan. Minusta on ihan kivaa tehdä käsitöitä itsekseni ja itselleni, nauttia tekemisestä ja laittaa siitä tänne blogiin pienet kuvalliset ja sanalliset muistot, mutta sillä ei ole enää väliä, tekeekö joku muu samaan aikaan sukkia tai yrittääkö pienentää lankavarastoa, tai onko tekemäni käsityö jonkun toisen mielestä yhtä ihana kuin minun mielestäni. Ja vaikka seuraan toisten blogeja, en enää samalla tavalla jaksa kommentoida kuin aiemmin, se ei tunnu enää niin tärkeältä. Tuo yhteisöllisyyden tarpeen väheneminen näkyy myös siinä, että neuletapaamisetkaan eivät ole minulle enää niin tärkeä juttu kuin aiemmin - vaikka edelleen olen Oulunseudun neuletapaamisten koollekutsujan roolissa, niin eipä minua ole näkynyt viime aikoina kovinkaan usein neuletapaamisissa, ja ristipistotapaamisista luovuin jo varmaan pari vuotta sitten.

Niin, on varmasti paljon tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että suhtautumiseni käsityöharrastukseeni ja bloggaamiseen on muuttunut. Ei siihen ole yhtä tekijää, kuten ei elämässä yleensäkään, vaan kaikki on aina monen tekijän summa. Sen kuitenkin tiedän, että nautin yhä käsitöiden tekemisestä vähintään yhtä paljon kuin aina ennenkin, mutta käsityöt eivät enää pyöri mielessäni "päivin ja öin" kuten joskus ennen. Käsityöt ovat mukavaa vastapainoa työlle - luova työ vaatii luovat harrastukset, vai miten se nyt meni? ;) -  ja tällä hetkellä minun elämässäni työ, perhe ja harrastukset tuntuvat olevan mukavassa tasapainossa. Aiemmin käsityöharrastus sai ehkä liikaakin aikaa ja ajatuksiani, jos ottaa huomioon että kyseessä on "vain harrastus" (vaikka harrastus ei koskaan ole "vain").

---

Pitkät esipuheet eivät enteile hyvää, mutta nyt tuntui siltä, että oli sopiva hetki laittaa muistiin näitä ajatuksia, joita olen pohtinut, mutten ole osannut aiemmin laittaa sanoiksi.

Tästä jatketaan sitten uuden käsityövuoden suunnitelmiin, vaikka tuosta esipuheesta voikin jo päätellä, että mitään suureellisia ja kauaskantoisia suunnitelmia ei ole tulossa. :) En voi kuitenkaan kieltää, etteikö jotain olisi jo mielessäni tämänkin vuoden varalle.

Yleistä

• Olen varmaan joka vuosi luvannut opetella jonkun uuden käsityötekniikan, ja periaatteessa se on kannatettava ajatus, sillä aina voi opetella jotain uutta. Mutta en ota tästä sillä tavalla paineita, että nimenomaan vuoden sisällä pitäisi opetella uusi asia - kyllä niitä uusia juttuja tulee aina vastaan, jonakin vuonna kymmenen ja toisena ei yhtään. Korkeintaan voisin tässä vaiheessa luvata pitää silmäni ja korvani auki. :)

Tempaukset

• Tällä hetkellä on sellainen tunne, etten osallistu tänä vuonna yhteenkään käsityötempaukseen. Mutta en tee tästä sääntöä, vaan jos jotakin kivaa tulee vastaan, niin osallistun jos huvittaa.
• Virkkausringin tempauksista olen tykännyt siksi, että niihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan voi siellä esitellä virkkuutöitään, jos ne sattuvat sopimaan senhetkisen tempauksen alle. Todennäköisesti siis näihin osallistun edelleen.
• Hyväntekeväisyyteen haluaisin tehdä enemmänkin käsitöitä, mutta siinäkin annan itselleni vapauden tehdä silloin kun siltä tuntuu, eikä välttämättä mihinkään ajallisesti sidottuihin hyväntekeväisyysjuttuihin. Näitähän kuitenkin tupsahtelee aika ajoin vastaan, eli osallistun jos jaksan. En ota paineita tai pakkoa tästäkään. :)

Neuleet ja virkkaukset

• Lankavaraston suhteen olen varmaan kokeillut jo niin kaikenlaisia ääripäitä mielipuolisesta hamstraamisesta järjettömään lankalakkoon saakka, että luulen viimein sen "kultaisen keskitien" löytyneen. En siis tee mitään päätöksiä suuntaan enkä toiseen, koska uskon, että osaan ilman sääntöjäkin ostaa nykyään järkevästi ja suunnitelmallisesti lankaa. Jos homma alkaa lipsua käsistä, niin tehdään sitten sääntöjä vaikka kesken vuoden. ;)
• Teen neuleita ja virkkuita sen hetkisen fiiliksen mukaan, todennäköisesti pidän 1-2 työtä kerrallaan kesken, mutta jos joskus on kesken useampi, niin en menetä siitä yöuniani. Tai jos joskus ei ole mitään käsityötä kesken, niin... no, ehkä tätä ei tarvitse miettiä. ;) (tätä kirjoittaessani minulla muuten ei ole yhtään neuletta eikä virkkuuta kesken enkä edes tiedä, mitä seuraavaksi aloittaisin)
• Lankaa minulta löytyy tällä hetkellä aika moneenkin työhön, eli todennäköisesti tämän vuoden aikana teen seuraavat käsityöt (siis jo olemassa olevista langoista):
• Isoäidinneliö-tunika/mekko (7 veljestä -vahvuisista langoista)
• Pari puuvillatunikaa (Miami- ja Puro Batik -vahvuisista langoista)
• Sateenkaari-langasta tekisi mieleni tehdä poncho, tai en tiedä mitä muutakaan siitä keksisin
• Puuvillalankoja löytyy sytomyssyihin ja Barbien vaatteisiin vaikka kuinka paljon
• Sukkia
• Itse värjätystä 7 veljeksestä nappivarsisukat
• Parit Step-sukat
• Yhdet Cascade-sukat
• Nalle Aloeveraa löytyy pariinkin sukkapariin
• Itsevärjätyistä langoista
• Huivin turkoosi-keltaisesta Nallesta
• Sukat tai jotain muuta erittäin sekakirjavasta langasta
• Yksi virkattavien leivonnaisten tarvikepaketti on tullut ostettua, eli ne voisin tehdä jossain vaiheessa
• Jämälankoja on vaikka miten paljon, mutta eiköhän niillekin käyttötarkoitus löydy joskus
• Värjäystä varten minulla on lankoja vaikka millä mitalla, eli todennäköisesti tänäkin vuonna värjätään ja paljon
• En osaa nyt edes ajatella, mitä kaikkea sellaista haluaisin tehdä, mihin en ole hommannut lankoja... Ehkä uuden torkkupeiton voisi jossain vaiheessa tehdä, mutta ei isoäidinneliöistä. Näen siinä ehkä sinistä ja keltaista...

Ristipistot

• Toivoisin saavani mahdollisimman paljon ristipistotöitä valmiiksi, mutta en aseta mitään määrällisiä tavoitteita. Ristipistomalleja ja -pakkauksiahan minulta löytyy kymmeniä tai ehkä jopa yli sata, joten ei ole ainakaan pulaa, mitä tekisi... ;)
• Minulla on näin vuoden ensimmäisen päivän aamuna kesken tasan yksi käsityö, ja se on ristipistotyö, jonka aloitin 29.12. Alla olevassa kuvassa on oikeastaan kaksi ristipistotyötä, joista toinen on aloitettu ja toiseen on tehty vain apuruudutus. Kokeilen apuruudutusta ensimmäistä kertaa elämässäni, ja siitä tosiaan tuntuu olevan apua. :) Vasemmalla siis aloitettu työ, josta tulee kuopuksen 1-vuotiskuvan ristipistoversio. Oikeanpuoleiseen ruudutukseen teen sitten jossain vaiheessa esikoisen 1-vuotiskuvasta ristipistoversion (yhden version olen jo tehnyt aiemmin, mutta se ei onnistunut).

• Jos siis jotain tavoitteita ristipistovuodelle 2012, niin nämä poikien kuvat voisin pistellä valmiiksi
• Haaveissa myös seuraavat ristipistotyöt:
• Kalenteriin päällinen, mallina Couleur d'Etoilen enkeliaiheinen M-kirjain (minulla on kaksikin kivaa mallia, enkä ole vielä päättänyt, kumman teen)
• Couleur d'Etolinen vuodenaikaenkeleistä on tehtynä vasta talvi, eli haluaisin tehdä syksyn, kevään ja kesän, ja jos tänä vuonna saisi tehtyä niistä edes jonkun, niin olisin tyytyväinen
• Tämän enempää en vielä mieti ristipistojuttuja, teen niitäkin sitten ihan fiiliksen mukaan, mutta nuo ylläolevat tai ainakin osa niistä olisi kiva saada tänä vuonna tehtyä tai alulle. Ovat siis vähän niin kuin seuraavana listalla. :)

Tämän väljemmäksi ei voisi käsityösuunnitelmat enää mennä... On toki monenlaista mielessä ja ainahan se to do -lista on pidempi mitä koskaan ehtii tekemään, mutta kyllähän siitä sitten vuosien varrella aina jotain poiskin karsiutuu. Paitsi ristipistolistalta, koska mallit ja tarvikkeet on ostettuna ja täyttävät kaappia... ;)

---

No niin, nyt kun on tehty vähän niin kuin muodon vuoksi jonkinlaisia käsityösuunnitelmia tällekin vuodelle (eikä mennytkään kuin pari tuntia näitä miettiessäni), niin voi pikku hiljaa tässä alkaa heräilemään ja ryhtyä uuden vuoden viettoon. Eiköhän tämäkin vuosi mene siinä missä aiemmatkin vuodet, paitsi että tätä vuotta saa viettää yhden päivän enemmän - siinähän ehtii tehdä sitten 24 tuntia enemmän käsitöitäkin. ;)

Mukavaa ja käsityöntäyteistä loppuvuotta kaikille! :)

Blogiremppa

Teen ulkoasu-uudistuksia, mutta täytyy välillä hoitaa jälkikasvu unten maille. Älkää siis peljätkö, välittäkö älkääkä ainakaan kommentoiko vielä pahasti keskeneräistä. ;)

Edit: Tällä ulkoasulla mennään sitten seuraava vuosi. Toivottavasti näkyy ihan siedettävänä kaikille.

Uutuuden viehätystä

Tänä viikonloppuna unet ovat jääneet vähiin, sillä tietokoneasiat ovat vieneet kaiken ajan ja ajatukseni. Mutta vihdoin viimein olen saanut siirrettyä kaiken tarpeellisen vanhalta koneelta uudelle ja sain laittaa vanhuksen kaappiin. Se saa olla siellä nyt jonkin aikaa, jos satun vielä huomaamaan, että jotain tärkeää on jäänyt siirtämättä. Piti kyllä luopuakin joistain ohjelmista, jotka eivät enää uusien laitteistojen ja käyttöjärjestelmien kanssa sovi, kuten vanhasta kunnon ristipistosuunnitteluohjelmasta. Ehkä jonain päivänä asennan uuden suunnitteluohjelman tähän koneelle, mutta nyt poistin siitä vanhastakin koneesta kaikki mitä oli tullut suunniteltua ristipisto-ohjelmalla. Ne suunnitelmat on joko printattu tai pistelty, niin mitäpä niillä enää tekee. Suurempi murhe oli nuotinnosohjelma, joka ei myöskään toimi enää tällä koneella - heh, sen nuotinnosohjelman asennus tapahtui aikanaan korpulta... ;) Ja siinä ohjelmassa oli ihan tolkuttomasti tavaraa, enkä saanut muuten tuotoksiani - siis omia sävellyksiäni ja sovituksiani - talteen kuin printtaamalla kaikki. Niitä tuli sellainen mapillinen, ja piti lähettää isäntä hakemaan pari riisiä kopiopaperiakin kaupasta kesken kaiken. ;) Mutta en sure sitäkään, sillä löysin netistä ilmaiseksi uuden nuotinnosohjelman, joka äkkivilkaisulla vaikuttaa aivan loistavalta, tai siis noin ziljoona kertaa paremmalta kuin se vanha. Eli hyvä vaan, kun välillä siivoillaan. :) Muutaman käsitöihin liittyvän tietokannan - joita kutsun myös to do -listoiksi - siirsin suosiolla nettiin, kun olin tehnyt ne sellaisilla ohjelmilla, joita maailma ei enää tunne.

Kuvan siirto toimii loistavasti uudella koneella, ja jopa hiukan nopeammin kuin vanhalla, vaikka joudunkin nyt opettelemaan taas uuden kuvankäsittelyohjelman käytön. Mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa... paljon muutakin uutta on opeteltavissa. Kuten se, ettei minun tarvitse enää surffata työpöydän ääressä, vaan voin mennä päivittämään blogia halutessani vaikka vessanpöntölle. ;) Oli se entinenkin koneeni kannettava, mutta siinä oli surkea akku eikä siinä toiminut langaton yhteys, joten olin aika tavalla sidottu yhteen paikkaan ja piuhoihin. Nyt minulla ei ole tässä piuhan piuhaa, ei edes ulkoista hiirtä, eli siinäkin on taas yksi uusi opeteltava asia, vaikka olen kyllä meidän toisella koneella tällaista hiirtä käyttänytkin (meillä on jokaisella perheenjäsenellä oma kone, tai itse asiassa tällä hetkellä ainakin viisi laitetta, joilla pääsee nettiin... nörttiperhe ;) ).

Olen nyt niin onnellinen, että blogin päivittäminen on taas paljon helpompaa, ja toivottavasti tulee nyt enemmän kommentoituakin, kun sivut latautuvat "hieman" nopeammin kuin vanhalla koneella. :)

Käsityöt eivät näemmä ole parissa viikossa ihan hirmuisesti edenneet, sillä jos katsotte kuvaa tarkasti, niin minulla on yhä tekeillä sama käsityö, jonka kuva on poltettu laserilla tämän tietokoneeni kanteen. :) Ensin mietin, että olisin laitattanut tähän jonkun musiikkiaiheisen kuvan, mutta koska kone on eniten bloggaamisen ja käsityöblogien lukemisen palvelijana, niin halusin että käyttötarkoitus käy ilmi myös kannesta.

Tekeillä olevasta käsityöstä tulee muuten isona jakku. :) Teen bussissa yleensä noita kirjavia ympyröitä palojen keskelle ja kotona sitten yksivärisiä reunuksia ja samalla yhdistän palat toisiinsa. Tahtoo vain käydä niin, etten ehdi kotona samaa tahtia tehdä reunuksia mitä bussissa syntyy noita keskustoja...

Ei muuta kuin oikein mukavaa uutta viikkoa kaikille! :) Toivottavasti nukun ensi yönä paremmin, kun ei tarvitse enää tätä koneasiaa miettiä. :)