Marraskuun raporttia ja joulukuun suunnitelmia

Marraskuun hämyisinä päivinä on käynyt monesti mielessä, että jos ostaisi kesämökin Etelä-Amerikan eteläisimmästä kärjestä. Syksyn ja talven voisin olla aina täällä Suomessa, mutta kevättä ja kesää lähtisin pakoon eteläiselle pallonpuoliskolle, jossa kesä-heinäkuussa on vähän samanlainen keli kuin meillä marraskuussa eli lämpötilat huitelevat vähän nollan molemmin puolin. Näin voisin elää aina syksyä tai talvea, eikä tarvitsisi kestää kesän lämpöä ja valoa laisinkaan. :) No, jos tänä iltana napsahtaa 13 miljoonaa omalle kohdalle, niin ehkä pääsen haaveeni toteuttamaan. ;) Muussa tapauksessa täytynee heittää haikeina hyvästit tälle marraskuulle ja ihanalle syksylle. Onneksi on edessä vielä pitkä talvi, ja sen jälkeenhän se onkin kohta taas syksy. :)

Seuraavaa syksyä odotellessa kurkataan marraskuun käsityösaldoa:

Marraskuussa valmistuivat:

• 2.11. Jämäsukat (neuloen), langankulutus 85 g
• 3.11. Jämäraitasukat (neuloen), langankulutus 112 g
• 11.11. Revontuli (neuloen), langankulutus 192 g
• 11.11. Onnittelukortti (märkä- ja neulahuovuttaen)
• 11.11. Kaulakoru (märkähuovuttaen ja askarrellen)
• 11.11. Angry Birds -kaulakoru (märkä- ja neulahuovuttaen sekä askarrellen)
• 13.11. Huopalaukku (märkähuovuttaen, neuloen ja pesukonehuovuttaen), langankulutus 54 g
• 14.11. Rinsessa-lapaset (neuloen), langankulutus 55 g
• 18.11. Kupla-lapaset (neuloen), langankulutus 60 g
• 23.11. Revontuli (neuloen), langankulutus 197 g
• 23.11. Rintakoru/huivisolki (virkaten), langankulutus 3 g
• 23.11. Korusetti (virkaten), langankulutus 8 g

Lankaa kului marraskuussa ainoastaan 766 g, mikä on pienin kuukausikulutus yli kahteen vuoteen! Viimeksi olen kuluttanut tätä vähemmän ainoastaan syyskuussa 2011, minkä jälkeen ei ole kertaakaan kuukausikulutus jäänyt alle kilon. Tämän vuoden tavoitteena minulla oli kuluttaa joka kuukausi vähintään puolitoista kiloa lankaa, joten nyt jäätiin aika reippaasti sen alle. Toisaalta olen tänä vuonna neulonut tai virkannut muina kuukausina niin paljon, että ylitän viime vuoden langankulutuksen heti seuraavan työni valmistuttua, ja myös 20 kilon raja menee rikki vuosikulutuksessa, vaikka neuloisin joulukuussa vieläkin vähemmän kuin marraskuussa. :) Ei siis yhtään haittaa, vaikka olenkin ottanut marraskuun vähän "kevyemmin" neulerintamalla.

Uutta lankaa saapui kotiin marraskuussa 1254 g, josta 54 g on vuosia sitten itsekehrättyä lankaa, jonka ainoastaan kastelin ja vyyhditin marraskuussa; loput 1200 g ostin tarjouksesta.

Eipä tämä marraskuu kuitenkaan ole ihan lusmuiluksi mennyt käsitöiden puolesta, vaikka langankulutus jäikin vähäiseksi. Kädet ovat olleet liikkeessä käytännössä koko ajan. Yksi neuletöiden hidastaja on ollut tietysti ristipistoilu, joita olen harrastanut marraskuussa nyt lähes päivittäin (ainoastaan 1.-2.11 en tehnyt ristipistoja). Vaikka ihan mieluinen hidastaja se on ollut, ja myös joulukuun ajan ristipistely tulee olemaan minulle se kaikkein tärkein käsityö; kaikki muut sen päälle on vain ylimääräistä puuhastelua.

Neulerintamalla suunnittelin marraskuussa ehtiväni tehdä noiden jo valmistuneiden lisäksi yhden neulemekon, jonka olen kyllä aloittanutkin, mutta se on osoittautunut varsin hitaaksi edistymään. Mutta se valmistuu varmasti joulukuussa, ja aion tehdä sille myös kaveriksi sukat. Niiden lisäksi tarkoitukseni on virkata yksi huivi lahjaksi tammikuun synttärisankarille (jos muistatte, niin joskus kerroin meidän suvussa olevan eniten synttäreitä juuri tammikuussa, ja nyt osuu heti vuoden alkuun perättäisille päiville kahdet isot pyöreät synttärit), ja jos vain vielä vuotta on jäljellä näiden valmistuttua, niin aion käydä viimein Nalle-vahvuisten jämälankojeni kimppuun ja aloitella niistä sitä jämäprojektia, jota olen suunnitellut jo ties kuinka kauan. Ja itse asiassa haluaisin tehdä vielä pari pientä virkkauslankajuttuakin, koska en haluaisi kaikkia to do -listan hännillä olevia siirtää ensi vuoden to do -listan hännille... ;) Eiköhän näiden parissa taas loppuvuosi hurahda ihan huomaamatta. :)

 
Tänne tupsahti yön ja aamun aikana oikein kunnon lumikerros viikolla vallinneen peilijään päälle, joten ollaan ihan virallisesti nyt siirrytty talveen - pulkkakin haettiin varastosta. :) Mukavia talvipäiviä kaikille, ja hyvää vuoden viimeistä kuukautta! :)

Niin on viimeinkin tullut taas perjantai-ilta...

Katson tv:tä todella vähän; tällä hetkellä tulee vain kaksi ohjelmaa viikossa, jotka katson. Ja kun ne ovat tauolla, niin ei tule edes sitä kahta. Tänä iltana tosin määrä lisääntyy kolmeen ohjelmaan, ja kyllä tämän uuden kauden alkua onkin odotettu aina siitä saakka, kun edellinen loppui, eli melkein vuosi. Onhan kyse jo lapsuuteni lempisarjasta, jonka uusinnat saivat minut aikoinaan myös ostamaan oman television ja vhs-nauhurin vuoden 1997 alussa.

Uuden kauden ja perjantai-illan kunniaksi ajattelin lätkäistä tänne videon. En vain osannut päättää, olisiko se video tämä:

Vaiko sittenkin tämä:

Laitoin varmuuden vuoksi molemmat. :)

Mukavaa viikonloppua!

Koruja

Yleensä huivia tehdessä jää jäljelle muutaman gramman nöttönen, jota ei enää huiviin saa upotettua. Olenkin aika monen huivin jämänöttösestä virkannut huivisoljen, jolla saa halutessaan kiinnitettyä huivin. Niin tein myös kahden tässä kuussa neulomani Revontulen jämälangoista:

Rintakoru/huivisolki

Tehty: 23.11.2013

Malli: Omasta päästä

Lanka: Luovon Puojin 2-säikeinen villalanka kasvivärjätty (pohja luonnonvalkoinen) keltavyöseitikki JL + rautavihtrilli, samettijalka + aluna, veriseitikko + aluna + viinikivi, raparperinvarsi + aluna

Langankulutus: 3 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: Halkaisija n. 7 cm

Muuta: Synttärilahjaksi 

Tämä koru on tehty synttärilahjaksi menevän Revontulen jämälangoista, ja menee siis huivin mukana lahjapakettiin. Kaikkia muita värejä jäi yli noin puolesta metristä muutamaan metriin, paitsi tuota punertavanruskeaa, jonka kohdalle olen tuon korun huivissa kiinnittänyt. Lisäsin koristeeksi muutamia kullanvärisiä helmiä ihan jälkikäteen ompelemalla.

Itselleni jäävän turkoosi-valkoisen Revontulen lankaa jäi yli vähän enemmän, joten siitä syntyi kokonainen korusetti:

Korusetti

Tehty: 23.11.2013

Malli: Oman pään tuotoksia

Lanka: Luovon Puojin 2-säikeinen villalanka värjätty KoolAid Berry Blue (pohja luonnonvalkoinen)

Langankulutus: 8 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: Korvakorujen halkaisija n. 2,5 cme, rintakorun n. 7 cm, kaulakorun kukkanen n. 4 cm + ketju

Muuta: Itselle

Täytyi ottaa näistä kuvia sekä ilman salamaa (ylempi) että salamalla (alempi); ilman salamaa otetusta kuvasta näkyy tuo rintakorun/huivisoljen muoto ja koristeet paremmin, mutta salamakuvassa taasen väri toistuu oikeana. Kiinnitin tähän tosiaan aika tavalle erikokoisia helmiä koristeeksi.

Helmiä löytyy myös sekä korvakoruista että kaulakorusta. Kaulakorun ketju on ihan ketjusilmukoita, sieltäkin löytyy välistä helmiä, jotka onnistuin lisäämään virkkuukoukun ja ompelulangan avulla virkkaamisen aikana. Kukkasiakin tekaisin tuohon väliin muutaman. :)

Tässä vielä pari kuvaa kaikista koruista yhdessä, salamalla ja ilman. :) Suunnitteilla olisi ottaa huivi koruineen käyttöön sitten ensi vuoden puolella samassa tilaisuudessa, jossa tuo ylempi koru huiveineen annetaan eteenpäin. Jollen sitten muuta mieltäni, tässähän ehtii senkin tehdä vielä moneen kertaan... ;)

Mukavaa tätä viikkoa!

Viikon pistot

Oikein ihanaa sunnuntaiaamupäivää! :) Jälleen on viikon pistojen aika. Tällä viikolla taisin pistellä suunnilleen saman verran kuin edellisviikollakin eli noin kymmenen tuntia, tai saattoipa ehkä jäädä hieman sen allekin.

Ylempänä jälleen viikon takainen kuva, alempana eilen illalla napsaistu. Kyllä se vaan etenee pikkuhiljaa. Jos joku miettii, miten hidasta tai nopeaa tämä pistely on, niin voin kertoa, että tuon ylimpänä näkyvän sinikeltaisen perhosen pistelyyn meni kaksi tuntia. Siitä voi vähän sitten suhteuttaa koko työhön. Tosin tuossahan on paljon langanvaihtoja, jotka vievät paljon aikaa - jos on isompia yksivärisiä alueita, niin se on taas suhteessa paljon nopeampaa. Mutta ihanaa tämä on, ja tuossa "hitaudessa" onkin tämä käsitöiden viehätys - kaikkea ei tarvitse saada heti valmiina. :)

 

Kuten muutama viikko sitten kerroin, tämän on tarkoitus olla valmiina tammikuun alussa, eli puolet liinasta tulisi olla tehtynä marraskuun puolella ja toinen puoli jäisi joulukuulle. Tästä ensimmäisestä puoliskosta puuttuu nyt vielä yksi ampiainen ja yksi perhonen, joten varmastikin saan ne tehtyä ennen kuun vaihdetta, ja ehdinpä todennäköisesti aloittaa toista päätyäkin. Olihan tämä ensimmäinenkin pääty vähän jo aloitettu kesällä, joten ihan kokonaisuudessaan en ole tätä tässä kuussa pistellyt. Yritän olla ajattelematta sitä, että vielä pitää sama kuva pistellä toiseen kertaan, koitan pikemminkin uskoa siihen, että nyt se toinen pääty sujuu sutjakammin, kun on jo kaikki mahdolliset laskuvirheet ja purkamiset tehty tässä ensimmäisessä päädyssä. :)

Tuomiosunnuntain kunniaksi lätkäisen tähän YouTubesta Mozartin "Dies irae" (suomeksi "Vihan päivä"). Minusta oli aikoinaan urkujen ääressä hauskaa töräytellä tuomiosunnuntaina oikein mahtipontisesti tuomiopäivän pasuunoita jäljitellen. :) Muistanpa kerran olleeni tuomiosunnuntaina tuomiokirkossa kuuntelemassa tuomiorovastin saarnaa, se se vasta olikin jotain - vielä kun olisi päässyt tuomiokapituliin kirkkokahveille! :D

Edit 26.11.: Vaihdoin videon toiseen toivottavasti toimivaan - aiemmin laittamani video olikin lakannut toimimasta toissapäivän jälkeen.

Joka tapauksessa oikein hyvää tuomiosunnuntain jatkoa teille kaikille! :)

Raparperi-sienipiirakkaa

Mitä syntyy, kun pilkkoo samaan piirakkaan myrkkysieniä ja raparperinvarsia?

Siitä syntyy tällainen:

Revontuli

Tehty ajalla: 18.-23.11.2013

Malli: Ulla 03/07

Suunnittelija: Anne M

Lanka: Luovon Puojin 2-säikeinen villalanka, kasvivärjätty (pohja luonnonvalkoinen) keltavyöseitikki JL + rautavihtrilli, punavyöseitikki + aluna, samettijalka + aluna, veriseitikki + aluna + viinikivi, raparperinvarsi + aluna

Langankulutus: 197 g

Puikot: 5,5 mm

Koko: n. 186 x 92 cm pingotettuna

Muuta: Synttärilahjaksi

Tein pari viikkoa sitten testihuivin, jolla testasin tämän Luovon Puojin pässinpökkimän menekkiä Revontuli-huiviin. Siihen huiviin meni 192 g, tähän peräti 197 g, eli melkoisen täpärälle meni langan riittävyys, kun viittä eri väriä oli yhteensä 200 grammaa olemassa.

Värit toistunevat parhaiten tässä alimmassa kuvassa, eli tuo tumma ruskea on todellakin ruskeaa eikä niin vihertävää kuin salamalla otetuissa kahdessa ylemmässä kuvassa. Sienivärjäykset tein vuosi sitten sienivärjäyskurssilla; keltaisin väri on keltavyöseitikin jälkiliemestä, vaaleampi vähän punertavanruskea on punavyöseitikkiä, tumma ruskea samettijalkaa ja punainen veriseitikkiä. Vaalea beige lanka on viime kesänä raparperinvarsilla värjätty. Noita sienilankoja oli kutakin käytettävissä 25 g, raparperilankaa 100 g, ja ainakin omasta mielestäni sain ihan mukavasti rytmitettyä tuon raidoituksen näiden kanssa.

Huivi on menossa syntymäpäivälahjaksi ensi vuoden puolella, toivottavasti tämä on saajalle mieluinen.

Leppoisaa ja lumista viikonloppua kaikille! :)

Kuplat

Tänä syksynä blogeissa on näkynyt paljon erilaisia kuplalapasia. Monesti minulla käy näiden "joka blogissa näkyvien" mallien kohdalla niin, että ehdin kyllästyä koko malliin ennen kuin saan itse sen puikoille. Kuplalapasten kohdalla kävi melkein samalla tavalla, tuntui että viitsiikö tehdä samaa kuin kaikki muutkin. Toisaalta tarvitsin jonkun kaksivärisen lapasneuleen mallia, ja kuplat tulivat ensimmäisenä mieleeni, enkä jaksanut vaivata mallin etsiskelyllä enempää päätäni.

Kuplalapaset

Tehty ajalla: 14.-18.11.2013

Malli: Kuplalapaset

Suunnittelija: Neulova Narttu

Lanka: La Alpaca luonnonvalkoinen (SFN10)  ja pinkki (8141)

Langankulutus: 60 g

Puikot: 2,5 mm

Koko: Naisen käsi

Muuta: Lahjaksi

 

Jonkin verran tein muutoksia malliin. Ensinnäkin lanka oli selkeästi ohuempaa kuin ohjeessa, joten täytyi muuttaa silmukkamäärää ja mallikertojen toistoa. Mallilapasten tylpästä kärjestä en myöskään tykännyt, joten tein näihin lapasiin ihan perinteisen terävän kärjen. Kuplien teossa käytin Lankapirtin Matleenan vinkkiä, jossa silmukoita ei pureta lainkaan. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, ettei kannata neuloa silmukoita vain purkaakseen ne myöhemmin. Muutenhan nämä tunnistaa kyllä mallista tehdyiksi lapasiksi. :)

Malli oli ihan kiva, mutta minua hieman häiritsee neuloksen epätasaisuus, vaikkakin se kuulunee asiaan. Ohjeen lopussa luki, ettei työtä saa pingottaa eikä höyryttää, jotteivät kuplat litisty, mutta minä en kestänyt katsella epätasaista jälkeä, joten höyrytin kiellosta huolimatta.

 

Kuvassa vasemmalla höyryttämätön lapanen ja oikealla höyrytetty. Mielestäni kuplat eivät erityisemmin litistyneet höyryttäessä, ja vaikka tuo höyrytetty lapanenkaan ei erityisen tasalaatuista neulejälkeä ole, niin on se tuohon höyryttämättömään verrattuna kuitenkin paljon paremman näköinen. Vai kehtaisitteko itse antaa lahjaksi tuon vasemmanpuoleisen lapasen? Ehkä kehtaisi, jos neulojalla olisi ikää 8 v... ;)

Kuplia kutoessani tajusin yhtäkkiä, että kuviossa on jotain tuttua. Enkä tarkoita tuttuudella sitä, että kuvio on nähty joka blogissa. Vaan se on tuttu jostain muualta, vieläpä näissä väreissä. Sitten se välähti mieleeni, ja tuskin maltoin odottaa pääsyä kirjahyllylleni tarkistamaan asiaa:

1970-luvun klassikkokirjasarjan "Kauneimmat käsityöt" ensimmäisessä osassa on myös kuplia! :) Tehty samalla tekniikalla eli silmukoita purkamalla, mutta erona vain silmukkamäärä kuvion leveydessä ja korkeudessa. Näinhän se usein menee niin neulemaailmassa kuin muussakin elämässä: kun joku keksii jotain uutta ja mullistavaa, niin joku muu toisaalla on taatusti keksinyt sen jo aiemmin. :) Mutta eipä se haittaa - pääasia että luovuus kukkii (tai kuplii!) ja jaetaan ideoita myös muille. Aina kuitenkin löytyy joku, jolle se on uusi tuttavuus.

Ilon kuplahteluja myös tähän viikkoon teille jokaiselle! :)

Uusi Ulla :)

Uusin Ulla on ilmestynyt!

En ole itse vielä muihin neuleisiin tutustunut, mutta halusin tulla kertomaan sen, mitä olette saattaneet rivien välistä lukeakin:

Sieltä löytyy nyt ohjeeksi kirjoitettuna täällä blogissanikin jo aiemmin vilahtaneet Syyspihlaja-lapaset ja -säärystimet. Olkaa hyvä! :)

Nyt lähden tutustumaan Ullan tämänkertaiseen tarjontaan, menkäähän tekin! :) (tässä vielä linkki)

 

Viikon pistot

Aloitin viime sunnuntaina "viikon pistot" -postaukset, eli esittelen aina sunnuntaiaamuisin viikon aikana tapahtuneen edistyksen ristipistoilussa. Tällä viikolla en ole saanut pisteltyä ihan niin paljon kuin edellisviikolla, mutta olen pyrkinyt joka päivä kuitenkin pistelemään vähintään noin tunnin ajan eli yhden äänikirja-cd:llisen verran. :) Jonakin päivänä taisi pyörähtää parikin cd:tä, ja yhtenä iltana pistelin netistä katsomani tv-ohjelman äärellä. Noin kymmenen pistelytuntia on siis tällä viikolla tainnut kertyä.

Ylempänä siis viikon takainen kuva, alempana hetki sitten otettu. Kovasti saa tehdä töitä, että saan marraskuun puolella tehtyä puolet liinasta valmiiksi ja toisen puolen sitten joulukuussa. Onneksi on noita äänikirjoja taas useampia lainassa, ja yksi on odottamassa kirjastossakin noutoa. Äänikirjat ja ristipistot on kyllä mainio yhdistelmä, ja jos ottaa tavaksi vähintään yhden levyllisen kuunnella päivässä, niin siinä etenee kivasti sekä kirja että pistot. :)

Eino riehuu ulkona nurkkia paukutellen, ja siitä jytinää onkin mahtavaa kuunnella sisällä käsitöiden parissa. Voi että, kun rakastankaan näitä syysmyrskyjä! :) Toki kesäiset ukkosilmatkin ovat parasta, mitä kesä vaan voi ihmiselle tarjota, mutta syksyllä myrskyissä on vielä enemmän luonnetta. "Vaikka tuuli ulvoo ulkona, on lämmin sisällä. Hyvältä näin tuntuu tämä pieni elämä." (Jukka Salminen)

Nautinnollista syysmyrskypäivää kaikille! :)

Voi helmetti!

Mielessäni on jonkin aikaa pyörinyt ajatus kokeilla helmien lisäämistä neuleeseen virkkuukoukun avulla. Vuosia sitten olen tehnyt joitakin helmin koristettuja neuletöitä, mutta niissä pujottelin helmet etukäteen lankaan, ja koin sen varsin työlääksi, etenkin kun niissä töissä oli helmiä ihan satoja. Pari vuotta sitten käsityömessujen työnäytöksessä esiteltiin tapaa lisätä helmet työn edetessä virkkuukoukulla, ja se näytti minusta ihan kätevältä tekniikalta.

Ostin tänä syksynä ohuimman mahdollisen virkkuukoukun (0,6 mm) tätä kokeiluani varten. Pian sainkin idean tehdä helmillä koristetut Rinsessa-lapaset, joihin saisin uutta tekniikkaa testata. Virkkuukoukku meni kyllä siemenhelmien läpi, mutta koukun pää oli niin onnettoman pieni, että enhän minä saanut sillä koukattua lankaa, vaan se hajosi miljooniksi sotkuisiksi säikeen lapsenlapsiksi. Sain langan helmen läpi ainoastaan siten, että pujotin neulelangan ympäri ompelulankaa ja vedin sen avulla neulelangan helmen reiästä. Mutta tähän säheltämiseen meni jo yhden helmen osalta ihan tolkuttomasti aikaa, sitä paitsi eihän tällä tavalla tehdessä voi millään tehdä mitään muuta neulomisen ohella, puhumattakaan siitä, että kuskaisi neuletta käsilaukussa ja tekisi sitä bussissa. Ei siis ollenkaan minun juttuni, ei ei! Kaiken lisäksi tuota kokeillessani onnistuin lopulta halkaisemaan sen helmen... Suutuksissani purin koko aloitetun lapasen varren. Voi helmetti!

Yritin etsiä jotain toista lapasmallia, mutta kun olin jo kuvitellut helmikoristeiset Rinsessat mielessäni, niin eihän mikään toinen malli iskenyt sitten alkuunkaan. Kokeilin pitää mietintätaukoa ja tehdä jotain muuta käsityötä välissä, mutta koko inspiraatio käsitöihin oli mennyt. Tähänkö tämä minun harrastukseni 30 vuoden jälkeen tyssäsi?

No, ei se tunne onneksi kestänyt kuin viitisen minuuttia. Vanhassa vara parempi, tietää sananlaskukin, joten päätin pujotella helmet tutulla tyylillä valmiiksi lankaan, vaikka toki siinäkin onnistuin katkaisemaan yhden pujotusneulan ja halkaisemaan toisen siemenhelmen. Mutta onneksi niitä riittää. Eikä se pujotteleminen sitten ollutkaan niin työlästä, vaan itse asiassa juuri sopivaa oheispuuhaa samalla, kun opiskelin ranskaa kirjastosta lainaamani kielikurssin avulla. Très bien! :)

Itse neulominen sujuikin sitten mukavasti, kun osasi nyt arvostaa sitä helppoutta, mikä oli valmiiksi pujotelluissa helmissä verrattuna siihen, että olisi pitänyt kuljetella virkkuukoukkua ja helmiä jatkuvasti mukanaan. Ehkä kokeilen sitä virkkuukoukkutekniikkaa joskus vähän isommilla helmillä - ja taisipa siellä käsityömessuillakin olla näytöstyössä peräti hamahelmiä...

Lopulta sain aikaiseksi juuri sellaiset Rinsessat, jotka olin kuvitellutkin:

Rinsessa-lapaset

Tehty ajalla: 11.-14.11.2013

Malli: Ulla 03/06 Rinsessa-kämmekkäät muutettuna lapasiksi

Suunnittelija: Sirkku Isopahkala

Lanka: La Alpaca luonnonvalkoinen (SFN10)

Langankulutus: 55 g

Puikot: 2,5 mm

Koko: Pieni naisen käsi

Muuta: Lahjaksi

Rinsessa on alunperin kämmekkäiden malli, mutta siitähän saa lapaset, kun vain jatkaa kämmenosan ja peukalon loppuun asti. Luulisi ainakin lapasten saajan tunnistavan nämä lapasiksi, ettei käy niin kuin joskus, kun kämmekkäät saanut ihmetteli, että mitkä nämä on ja mihin näitä käytetään. ;)

Lapaset on kudottu La Alpaca -merkkisestä alpakkalangasta, jota sain joskus pari vuotta sitten kyseiseltä firmalta näytteeksi. Tuli siis yhteydenotto sähköpostiin, jossa tällaista näytettä tarjottiin, ja minä otin tarjouksen vastaan. Tämä oli nyt ihan ensimmäinen kerta, kun olen alpakasta mitään neulonut. Kuulemma sen ei pitäisi kutittaa samalla tavalla kuin lampaanvilla, minkä vuoksi annankin nämä eräälle tuntemalleni villa-allergikolle / atoopikolle. Toivottavasti hän pystyy näitä käyttämään. En oikein ole osannut itsellenikään tästä langasta mitään ajatella, koska sitä kuitenkin tuli sen verran vähän (2 valkoista ja 1 pinkki kerä), ettei siitä vielä kokonaista settiä saa, ja minähän en pysty tekemään itselleni lapasia ilman, että teen samasta langasta myös pipon ja kaulurin. ;) Mutta jospa kaikki eivät ole ihan samanlaisia setti-ihmisiä. ;)

Yleensähän minulla on tapana kutoa langat neuleiksi suunnilleen siinä järjestyksessä kuin olen langat ostanutkin. Eli vaikkapa viime viikonloppuna ostamani langat päätynevät puikoille aikaisintaan vuoden päästä, kun olen neulonut kaikki niitä ennen ostetut langat ensin pois. Tietysti järjestykseen tulee poikkeuksia esimerkiksi kiireellisten neuleiden vuoksi, mutta pääasiassa koitan pitää järjestyksestä kiinni.

Sitten on näitä joitakin lankoja, jotka aina vaan pysyvät jonon hännillä. Periaatteessa en koskaan osta ainoatakaan lankakerää, jollen tiedä ennen lankakauppaan lähtöäni, mitä aion ostaa, kuinka paljon ja ennen kaikkea mitä aion siitä langasta valmistaa. Eli ensin täytyy olla malli, sitten vasta valitaan lanka, ei koskaan toisinpäin. Toisaalta olen paljon värjännyt lankaa ihan pelkästä värjäämisen ja kokeilemisen ilosta, värjätessäni en koskaan vielä mieti, mitä siitä tulisi valmiina - jollen sitten värjää lankaa johonkin tiettyyn neuleeseen, mutta se on aika harvinaista. Ne langat ovat erittäin taipuvaisia jäämään ikuisesti to do -listan häntäpäähän juurikin siitä syystä, ettei niille ole mietitty sitä käyttötarkoitusta.

Nämä alpakkalangat kun tupsahtivat minulle pyytämättä, niin näillekin kävi sitten ihan samoin, että lankakopan pohjalla ovat pyörineet pari vuotta. Ja minusta se on todella pitkä aika! Minua oikeasti häiritsee tavattomasti sellaiset langat, joille ei ole mitään suunnitelmaa. Tässäpä syy siihen, miksi en tykkää saada lankoja lahjaksi tai ostella mitään "yllätyspaketteja", koska en vaan osaa niistä tehdä mitään. Ja lopulta pitää puoliväkisin keksiä niistä jotain, etteivät enää kummittele minulle lankakopassa, kuten nyt kävi näidenkin kanssa. ;)

Koska sain nämä langat aikoinaan näytekappaleina La Alpacalta, koen jotenkin velvollisuudekseni mainita näistä jotain ikään kuin hyvitykseksi ilmaisista langoista. En ole aiemmin neulonut mitään alpakkalankaa, joten minulla ei ole vertailukohtaa. Lanka tuntui käsissä pehmoiselta, varsinkin kun olin juuri sitä ennen neulonut ehtaa pässinpökkimää. Tämä lanka oli minun makuuni jopa ehkä liiankin pehmeää, tykkään kutoa vähän karheampaa ja jäykempää lankaa. Lanka on myös melkoisen "karvaista", mutta se saattaa olla ihan vain alpakan kuidun ominaisuus. Tämä myös hajosi säikeiksi helposti, kuten yrityksessäni saada koukattua lankaa ohuelle koukulle ja helmen läpi. Mutta ihan neuloessakin välillä huomasin, että puolet säikeistä on jäänyt ottamatta. Taisipa lanka olla tavallista liukkaampaa, sillä ainakin tänään puikot luiskahtelivat silmukoista pois niin bussin lattialle kuin tänään avatun upouuden lähikauppamme kassahihnallekin (siellä pyörähtivät ulos käsilaukusta, en siis alkanut kutomaan ostoksia maksaessani ;) ). Muuten lanka oli kyllä ihan käypää tavaraa, ei noussut erityiseksi suosikikseni, muttei missään nimessä myöskään inhokkiosastolle.

Neulon samasta langasta vielä toisetkin lapaset erilaisella mallilla, niin voin sitten kertoa langasta lisää, jos jotain vielä mieleeni tulee. Niihin lapasiin ei tule helmiä, eiköhän niiden kanssa säheltäminen riittänyt taas vähäksi aikaa. ;)

Mukavia pakkaspäiviä teille kaikille - nyt näitä lapasia kovasti jo tarvitaankin! :)

Huopaveska

Syksyn huovutuskurssin piti alunperin kokoontua tiivisti neljänä peräkkäisenä keskiviikkona. Kolmannella kerralla opettaja olikin sairaana, joten korvaava kerta siirtyi monen viikon päähän siitä alkuperäisestä viimeisestä kerrasta. Ja sitten olinkin minä itse niin huonossa kunnossa, etten päässyt viimeiselle kerralle. Onneksi otin tekeleeni kotiin - jätin sen ensin luokkaan kuivumaan, mutta kun palasin samaan luokkaan toiselle kurssille, niin päätin sittenkin tuoda sen kotiin. Hyvä näin, koska sinnepä se olisi sitten jäänyt.

Viime sunnuntaina jaksoin huovuttaa tekelettäni vielä sen verran, mitä olisin ehkä tehnyt viimeisellä kurssikerralla, jos olisin sinne päässyt. Nyt ei ollut opettajaa vieressä neuvomassa, joten valmis työ on sen näköinen kuin se omasta mielestäni näyttää valmiilta.

Huopalaukku

Tehty ajalla: 2.10.-13.11.2013

Malli: Tasan sellainen kuin sattui tulemaan, ei ollut mitään suunnitelmaa aloittaessa :)

Materiaali: Novita Hahtuvainen -huovutusvilla turkoosi, viininpunainen, lila ja vaaleanpunainen; itse kehrätty Möykkylanka turkoosista Novita Hahtuvaisesta (sangat)

Langankulutus: 54 g (sangat)

Puikot: 5 mm (sangat)

Koko: n. 30x30 cm + sangat

Muuta: Laukkuosa kokonaan märkähuovutettu, sangat neulottu ja pesukonehuovutettu. Napit Nappi-Kikasta. 

Tässä laukku kuvattuna vielä toiseltakin puolelta, ovat siis molemmilta puolilta hieman erilaiset. Ennen huovutusta asettelin noita villoja vähän ristiin rastiin, mutta en kuitenkaan tavoitellut mitään ruudukkoa, vaan juurikin jotain tällaista sekamelskaa. Joskin vielä aloittaessa ei ollut minkäänlaista mielikuvaa valmiista työstä, kunhan vain lätkin niitä villoja mieleni mukaan. Ja meniväthän ne huovuttaessa iloisesti sekaisin! :)

Siinä kurssikertojen välissä oli kehruukurssikin, jota varten jouduin tyhjentämään rukinrullalta pois vuosia sitten kehräämäni Möykkylangan (kerroin siitä enemmän tässä postauksessa). Huovutuksen edetessä aloin miettiä erilaisia vaihtoehtoja laukun sangoiksi, yksi vaihtoehto olisi ollut ihan vain niiden huovuttaminen, mutta koska tuo huovutus osoittautui minun kropalleni ihan liian raskaaksi hommaksi, niin täytyi pohtia muita ratkaisuja. Siitä tuli sitten mieleeni tuo Möykkylanka, joka on kehrätty siis ihan samasta turkoosista Novita Hahtuvaisesta, jota käytin myös laukun huovutukseen. Siitä neuloin kaksi pötkylää, huovutin ne pesukoneessa ja kiinnitin laukkuun. Aika erikoiset pötkylät tuosta Möykkylangasta tuli, mutta sopivat jotenkin tämän laukun muutenkin hyvin persoonalliseen ilmeeseen. ;)

Noiden sankojen valmistuttua näytin niitä miehelle ja vähän mallailin kuinka ne laukun päälle asettelisin (laukku oli silloin kyllä vielä keskeneräinen). Mies sanoi heti, että laita siihen napit, ja olin ihan samaa itsekin mielessäni ajatellut. Tänään pääsin viimein käymään Nappi-Kikassa valitsemassa sopivat napit, ja laukkukin oli ehtinyt viimein kuivaa niin, että sain napit samantien ommeltua.

Eihän tästä nyt mikään varsinainen käsiveska tullut, mutta ehkä jonkinlaisena projektipussukkana tätä voisi käyttääkin. Eikä näille kaikille harjoituskappaleille niin tarvitse käyttötarkoitusta löytyäkään. :)

Huovutus oli tosiaankin paljon rankempaa puuhaa, mitä olisin osannut kuvitella, joskin käsivoimathan minulla on ihan olemattomat nykyään, niin senkin vuoksi homma oli melkoisen työlästä. Tavoitteenani oli oppia kurssilla märkähuovutuksen tekniikka niin, että voin sitä käyttää joskus pienimuotoisesti omissa käsitöissäni, mutta ennen kaikkea haluaisin osata ohjata lapsiryhmää märkähuovutuksessa. Nuorten kanssa olen töissä neulahuovuttanut, mutta koska pääasiassa työskentelen alle kouluikäisten ja pienten koululaisten parissa, niin heidän kanssaan tämä märkähuovutus voisi olla turvallisempaa. Toivottavasti tulisin vielä työkykyiseksi, niin pääsisin näitä oppeja sinnekin soveltamaan! :)

Käsityöt ovat viime päivinä edistyneet varsin nihkeästi, kaivoin nimittäin eilen esiin jonkun päättelytehtäviä sisältävän lehden, ja se on imaissut minut ihan mukanaan... ;) Täytyy välillä potkia itseään tekemään käsitöitäkin pois puuhalehden parista, sillä työpöydän ympäristö alkaa olla ihan mustanaan pyyhekumin murusia... :D Tosin murusia siivotessa löytyi sitten kyllä monta helmeä, jotka ovat alkuviikon helmiaskarteluissa vierineet lattialle (ei niitä ollut kuin kolme; kaksi lattialla ja yksi pöytälaatikossa).

Mukavaa loppuviikkoa! :)