Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapaset ja muut kädenlämmittimet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapaset ja muut kädenlämmittimet. Näytä kaikki tekstit

torstaina, syyskuuta 03, 2015

Säärystimet ja kämmekkäät

Puikoilta ja koukuilta on pudonnut seuraavaa:

Säärystimet ja kämmekkäät
Tehty ajalla: 20.8.-2.9.2015
Malli: Oma / kämmekkäiden idea Rauhan Tervehdyksestä
Lanka: Novita Pikkusisko Dylon-värjätty Madonna Blue 18 + elintarvikeväri sininen ja keltainen (pohja luonnonvalkoinen 010) uudelleenvärjätty happoväreillä keltainen -> sammaleenviihreä seklä uudelleenvärjätty happovärillä koralli -> murrettu lila, Drops Fabel luonnonvalkoinen (100) ja musta (400)
Langankulutus: 93 g
Puikot: 2,5 mm, virkkuukoukku: 3 mm
Koko: 12-vuotiaalle (joka on jo ihan aikuisen mitoissa)
Muuta: Lahjaksi 


Olen kuullut huhuja, että näiden saaja ei käytä lainkaan villasukkia, mutta tykkää käyttää säärystimiä. Niinpä päätin kutoa hänelle säärystimet lahjaksi. Värilliset langat ovat itsevärjättyjä, musta ja valkoinen tehdasvärjäyksiä. Jotta sain säärystimeen vähän tyttömäisyyttä, virkkasin koristeeksi pienet kukkaset. :)


Kämmekkäät ovat samaa mallia kuin jo monta kertaa aiemminkin nähdyt, idea bongattu vuosia sitten Oulun seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksestä. Langat ovat samat kuin säärystimissäkin.


Tämä setti on siis menossa lahjaksi lapselle, joka on ikänsä puolesta toki lapsi, mutta kokonsa puolesta ihan aikuisen mitoissa. Jalkakin isompi kuin minulla. :) Kämmekkäitä sovitin omiin käsiini, toivottavasti hänellä ei ole kovin paljon isompi koura...

Ihanaa, kun ilmat ovat viilentyneet! :) Hyvin kyllä tarkenee vielä hameessa ja sukkahousuissa töihin pyöräillä, vaikka eilenkin oli lämpötila +5 astetta. Tänään kävin hankkimassa itselleni uimarannan pukutilojen avaimen talvikaudeksi - täältä tullaan, avanto! :)

Ihanan raikkaita ja vilpoisia syyspäiviä kaikille! :)

perjantaina, elokuuta 07, 2015

Maalari maalasi taloa, violettia ja punaista...

Tällä viikolla on tullut tehtyä käsitöitäkin töiden lomassa.


Meillä on aivan ihana perinne, että syksyn alkaessa (ja suurimmalla osalla loman loppuessa) kokoonnutaan useasta eri työyhteisöstä koolle saman katon alle pariksi päiväksi koulutukseen ammentamaan uusia ideoita alkavalle työkaudelle. Aika usein koulutukset ovat hyvin toiminnallisia, jolloin työaika menee lähinnä leikkiessä (ks. ämpäri paria postausta aiemmin), ja muutenkin aikaa varataan kuulumisten vaihtoon. Tänä syksynä ensimmäinen työpäivä olikin juuri sellainen, mutta toinen päivä meni sitten vähemmän toiminnallisessa koulutuksessa, jolloin sitä toiminnallisuutta piti itse kunkin keksiä itse, jotta aivot jaksoivat ottaa vastaan kaiken sen informaation ja inspiraation, jota kouluttajalla oli tarjolla. Aika monella oli mukana jotain käsillä tekemistä, puikkoja tai taiteilijatarvikkeita. :) Kolmas työpäivä kului ihan oman tiimin kesken tulevaa kautta suunnitellessa, ja kyllähän kolme eri aiheista palaveria yhden työpäivän aikana tarjosivat nekin tilaisuuden käsillä näpräämiseen.

Perussukat
Tehty ajalla: 2.-5.8.2015
Malli: Perussukat
Lanka: Novita Nalle happovärjätty lila (pohja valkoinen 011), happovärjätty punainen (pohja valkoinen 011)
Langankulutus: 68 g
Puikot: 3 mm
Koko: n. 35
Muuta: Lahjaksi

Halusin ottaa koulutus- ja palaverineuleeksi jotain täysin aivotonta, ettei keskittyminen mene ohjeiden tavaamiseen ja palmikonvääntöihin. Siispä mukanani kulki ihan perussukankudin. Näissä ei todellakaan ole mitään ihmeellistä, vaan kutaisin nämä ihan selkäytimestä. Ainoastaan terän koko hieman mietitytti, kun sopivankokoista mallijalkaa ei ollut tarjolla, että olisin voinut sovittaa sukkaa, mutta eivätköhän nämä suurinpiirtein kolmivitoset ole. Lahjapakettiin menevät.

Isoäidinneliökämmekkäät
Tehty ajalla: 5.-6.8.2015
Malli: Idea Rauhan Tervehdyksestä, sovellus oma
Lanka: Novita Nalle happovärjätty lila (pohja valkoinen 011), happovärjätty punainen (pohja valkoinen 011)
Langankulutus. 27 g
Virkkuukoukku: 3,5 mm, puikot: 3 mm
Koko: n. 140 cm ihmisen käteen
Muuta: Lahjaksi

Samaan pakettiin menevät myös nämä kämmekkäät, näitäkään ei voinut oikein kenellekään sovittaa, mutta toivottavasti ovat sen kokoiset kuin pitääkin. En ollut alunperin ajatellut tehdä kämmekkäitä sukkien kaveriksi, mutta koska lankaa jäi, enkä jaksanut alkaa ottaa kovin monia lankakeriä töihin mukaan, niin nappasin matkaan vain virkkuukoukun ja aloin virkata isoäidinneliöitä palaverissa heti sukkien valmistuttua. Olen tehnyt tällaisia kämmekkäitä ennenkin, ohje tai pikemminkin idea näihin on ollut joskus vuosia sitten Rauhan Tervehdyksessä eli Oulun seurakuntalehdessä. Kämmekkäät muodostuvat kahdesta isoäidinneliöstä, jotka ommellaan yhteen (peukaloaukko pitää muistaa jättää), sitten neulotaan joustinneuleella ranneke neliöiden jatkoksi. Itse virkkasin myös toiseen päähän tuollaisen pienen reunuksen.


Nyt voin sitten taas tehdä jotain vähän haastavampaa siihen saakka, kun on taas seuraava palaveri luvassa, näillä näkymin siihen menee melkein kaksi viikkoa, ennen kuin tarvitsen taas jotain aivottomampaa tekemistä. :) Vielä en ole siirtymässä bussineulontaan, vaikka kieltämättä 25 kilometriä työmatkapyöräilyä päivässä alkoi jo tuntua jaloissa. Mutta kun kävin eilen aamulla kuntosalilla, niin sinne ne pyöräilyn aiheuttamat kivut jäivät. Sillä se lähtee, millä se on tullutkin. ;)

Oikein reipasta viikonloppua kaikille! :)

perjantaina, tammikuuta 23, 2015

Lintu sininen

Perheen, ystävien ja muiden läheisten tuki on tärkeää monenlaisissa tilanteissa, mutta se korostuu erityisellä tavalla silloin, kun on tehnyt tärkeän päätöksen, josta haluaa myös pitää kiinni. Vaikkapa sellaisen, että pyrkii hyödyntämään oman käsityökaappinsa sisältöä mahdollisimman pitkälle, eikä säntää ostamaan kaupasta uutta materiaalia joka käänteessä.

Joskus voi olla vaikeaa saada tukea ja ymmärrystä perheenjäseniltä näiden päätösten suhteen. Mutta kyllä sitä ymmärrystä lopulta löytyy, vaikka se vaatisikin esimerkiksi tämänkaltaisen keskusteluhetken päiväkodin eteisessä:

- Äiti, voisikko sää tehä mulle samallaiset Angry Birds -lapaset niinku tää villapaita ja villahousut ja nää villasukat?
- Hmm... Mullahan on vielä jälijellä tuota turkoosia lankaa... Voin mää tehä! Paitsi että pittääkö niihin tehä ne linnukki?
- Joo!
- No siinä tapauksesa voi tulla vähä ongelmia, ku mulla ei oo ennää tuota keltasta eikä punasta lankaa, eikä taija olla valakosta ja mustaakaan...
- No osta!
- No ku äiti on ny päättäny, ettei äiti osta vähhään aikaan uutta lankaa, ku äitillä on sitä lankaa kaapisa ihan tarpeeks. Eikä nuita samoja värejä ennää oo ees myynnisä.
- No värijää!
- Ei se ny oo ihan nii yksinkertasta. Mietitään!

Ja sitten mietittiin. Kaiveltiin vähän lankakaappia ja todettiin, että eihän niitä just samoja sävyjä tietenkään ole enää olemassa, kun ne on pois neulottu, mutta riittävän lähelle osuvia sävyjä löytyi niin, että tilaaja sai haluamansa. Suostuipa vielä odottamaan, että saan edelliset käsityöni valmiiksi, ettei tarvinnut näitä alkaa siltä istumalta tekemään.

Angry Birds -lapaset
Tehty ajalla: 21.-22.1.2015
Malli: Peruslapaset kiilapeukalolla, lintukuvio oma (toki Rovion lintua mukaileva)
Lanka: Novita Nalle tumma turkoosi (350), luonnonvalkoinen (010), happovärjätty punainen (pohja valkoinen 011), kasvivärjätty sipulinkuoren 2. jälkiliemi (pohja valkoinen 011), Drops Fabel musta (400)
Langankulutus: 46 g
Puikot: 3 mm
Koko: 7-vuotiaalle / 120 cm
Muuta: Ilmeisesti kelpasivat! :)


Ainoa lanka, joka on sama kuin toissasyksynä neulomissani villavaatteissa, on tuo turkoosi Nalle. Muiden kohdalla piti soveltaa. Villapuvussa ja -sukissa olin käyttänyt vitivalkoista, nyt löytyi ainoastaan luonnonvalkoista. Mikä on sinänsä ihme, koska kulutin vuosi sitten kaikki Nallen jämät etiopianuttuihin, mutta tuota luonnonvalkoista taisi jäädä siitä projektista jonkin verran yli. Punainen jäi puolestaan yli mekosta ja sukista, jotka esittelin blogissa tällä viikolla, sekin on Nallea. Mustaa lankaa minulla ei ole kuin Dropsin Fabelia, joka on Nallea ohuempaa, mutta koska sitä tuli noin vähän, niin kyllä se ohuempikin kelpasi. Sen Fabelin olen tosin varannut erääseen lahjaprojektiin, mutta tuskin siihen nyt kahta kerää menee niin täpärästi, etteikö kärsisi paria metriä nipsaista näihin lapasiin. Olin ihan varma, että minulla ei löydy minkäänlaista keltaista linnun nokkaan, mutta sitten muistin, että onhan noissa kasvivärjätyissä Nalleissa vaikka minkäsävyisiä keltaisia, ja ilokseni sipulinkuoren jälkiliemillä värjättyjen joukosta löytyi juuri sopivia keltaisia, joista toisella jälkiliemellä (eli "jälkiliemen jälkiliemellä") värjätty keltainen osui lähimmäksi alunperin käyttämääni nokan väriä. :)

Olen siis iloinen, että pystyin toivomuksen toteuttamaan, vaikkei samoja lankoja ollut enää käytettävissä! Ihan kaikkia toivomuksia en kuitenkaan osannut toteuttaa, sillä näihin olisi haluttu avonainen nokka. "ETKÖ SÄÄ YMMÄRRÄ???!!!" kaikui siinä samaisessa päiväkodin eteisessä, kun yritin selittää, ettei sellaista avoinaista nokkaa oikein voi lapasiin tehdä. Ymmärrystä kysyttiin siis puolin ja toisin, ja lopulta vastapuoli antoi periksi: "Ihan sama!" Tuota samaa lausetta sain kuulla moneen kertaan, jopa siinä vaiheessa, kun yritin sovittaa lapasia, että saisin niistä sopivan kokoiset. "Ihan sama, tee semmoset ku ite haluat!"


Mutta ilmeisesti nämä kelpasivat tällaisenakin, koska päätyivät aamulla kintaiden alle lisälämmikkeeksi. Sellaisia kelejä ei taida ollakaan, jolloin nämä lapaset riittäisivät pelkästään (minä en näitä salli pidettäväksi syksyn ja kevään kurakeleillä!), joten nämä saavat olla lähinnä aluslapasina toppakintaiden alla kovimmilla pakkasilla. Varsinkin pyöräillessä -20 astetta kylmemmällä säällä toiset lapaset tulevatkin tarpeeseen, että soittajan sormet vielä taipuvat kitaran otelaudallekin. :)

Olisin halunnut kuvata lapaset yhdessä villapuvun ja sukkien kanssa, mutta se olisi kuulemma sotkenut eskarilaisen vaatteidenpukemisjärjestyksen (ja iltapäivällä riisumisjärjestyksen), joten joudumme tyytymään näihin pikaisesti aamutoimien lomassa napsittuihin pelkkiin lapaskuviin. Mutta tämän postauksen alussahan on linkit niihin muinoin neulomiini villavaatteisiin, niin voitte käydä palauttelemassa ne mieliin linkkien takaa.

Eskaripäivän aikana lapaset eivät olleet ehtineet ihan vielä nuhjaantua käytössä, joten pääsin napsaamaan vielä yhden kuvan päivänvalossakin:


Aika usein minulla tupsahtaa näistä käsitöistäni mieleen jokin laulu, ja tällä kertaa se oli Leevi Madetojan "Lintu sininen", jota olen joskus muinoin laulanut itsekin. Halutessasi voit kuunnella laulun tästä YouTube -linkistä, laitan tähän ainoastaan sanat:

Lintu sininen,
pursi ilmojen,
anna, että katson merta sulkien!
Lintu sininen,
istu kädellen,
anna, että äänes kultaa kuuntelen!
Lintu sininen,
satu satujen,
tule, tule mulle iloks iltojen!
Lintu sininen,
lennä povellen,
laula, laula mulle laulu sydämen!
Lintu sininen,
lennä povellen,
lintu sininen!

(L. Onerva)

Vaikka tuo laulu onkin Syksy-sarjasta,  niin sopii se mainiosti myös talveen, jolloin tilhet ja tiaiset laskeutuvat pörhistyneistä höyhenistä pulleina pihlajan oksille ruokailemaan. Ihanaa, kun pihlajiin tuli niin paljon marjoja, niin linnuillekin riittää talven aikana ruokaa! :)


Etsiessäni sopivaa keltaista kasvivärjättyjen Nalle-lankojen joukosta tulin valinneeksi jo langat tämän alkuvuoden isoimpaan projektiini, jonka pääsin laittamaan koukulle tänä aamuna. Lapaslinnun nokkaan käyttämäni keltainen on näiden lankojen joukossa, mutta uskalsin ottaa siitä käyttööni sen 7 grammaa, minkä lapaset keltaista söivät. Eiköhän tämä seuraava projekti valmistu ilman noita muutamaa grammaakin, vaikka aika pitkälle yritänkin nämä kaikki kerät saada siihen kulumaan.


Lumivuori valloitetaan joka päivä - ja aina se vaan kasvaa korkeammaksi. Vieläköhän se ehtii saavuttaa Alvar Aallon suunnittelman siilon (pilkottaa lumivuoren takana) korkeuden tämän talven aikana? :)

Lumista viikonloppua! :)

lauantaina, marraskuuta 08, 2014

Alpakkaisia

Taannoisesta liivin ja hameen virkkauksesta minulle jäi aika reippaasti Drops Alpaca -lankaa ylimääräistä. Onneksi (?) lähipiirissä on villalle yliherkkiä ihmisiä, joten jämäalpakoista voin tehdä heille lämmittimiä. Ja voihan niitä toki tehdä vähemmän herkkäihoisillekin! :) Monet villayliherkät voivat pitää kyllä villasukkia tavallisten sukkien päällä, mutta kädet taitavat joutua lujille, jos joutuvat villan kanssa kosketuksiin. Siksipä päädyin nytkin tekemään alpakasta käsien lämmikkeitä.

Virkatut sormikkaat 2 kpl
Tehty ajalla: 2.-7.11.2014
Malli: Dropsilta + omat muunnelmat
Lanka: Drops Alpaca vadelmanpunainen (2922) sekä kameli (302) + luonnonvalkoinen (100)
Langankulutus: 61 g (pinkit) + 57 g (beiget) = 118 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Koko: M
Muuta: Annetaan eteenpäin

Näissä sormikkaissahan on tuttu malli, jolla olen virkannut jo useita sormikkaita, ohje löytyy Dropsin sivuilta. Ihan ohjeen mukaisia hanskoja en ole tainnut koskaan tehdä, vaan kaikkiin olen tehnyt jonkinlaisia omia muunnelmia, niin myös näihin. Malli onkin siitä näppärä, että pienillä nikseillä saa samasta ohjeesta ties kuinka erilaisia versioita tehtyä, koska perusohje on kuitenkin varsin yksinkertainen.


Alunperin kuvittelin tekeväni molemmista sormikkaista tämäntyylisiä, joissa olisi napillinen kukkanen kämmenselässä ja jonkinlainen kiva erivärinen reunus. Päädyin kuitenkin toteuttamaan idean vain toisiin hanskoihin...


... kun taas näihin virkkasin tuollaisen käännetyn reunuksen, jonka koristelin parilla napilla. Oikeastaan idea syntyi siinä vaiheessa, kun sormikkaat olivat lähes valmiita, ja aloin penkoa nappilaatikkoani. Toivottavasti nämä ovat nappiosumat myös sormikkaiden saajien mielestä! :)


Kävin äskettäin laittamassa kirpparipöydän kuntoon. Varsinainen pöytävuokrausaika alkaa vasta maanantaiaamuna, mutta koska kirppari on huomenna kiinni, sain käydä laittamassa pöydän valmiiksi jo tänään viimeisen aukiolotunnin aikana. Ja voitteko kuvitella, että pöydästäni ostettiin jo toistakymmentä tavaraa sinä aikana, kun vasta laittelin niitä esille! :) Ihmisten matkaan lähti mm. naisten ja lasten vaatteita sekä leluja - itse asiassa en ehtinyt juuri muunlaisia tavaroita sinne tänään viedäkään. Käsityölehdet taidan viedä maanantaina, niille jäi juuri sopivankokoinen tila pöytään. Vinkiksi siis kiinnostuneille: Takuukirppis, Paakakatu 2, Oulu (entinen Halpa-Hallin tila), ja pöytä numero 166 seuraavan kahden viikon ajan! :)

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja onnittelut kaikille isille huomisen johdosta! ♥

tiistaina, elokuuta 26, 2014

Robin Hood

Täällä on varustauduttu jo talveen! :)


Viime syksyn käsityömessuilta ostin tuon ihanaisen vihreän olkalaukun. Siitä asti minua on hieman vaivannut, kun minulla ei ole mitään ulkovaatetta, joka sopisi tuon laukun väreihin. Sisävaatteita kyllä löytyy tuonkin sävyisenä vihreänä, joten kesäaikaan (jolloin ei niin takkeja yms. tarvitse) tuon laukun kaveriksi löytyy muutakin yhteensopivaa. Vaikka eihän niiden värien aina tarvitse toisiinsa passata, laukkuhan saa olla ihan hyvinkin eri väriä kuin muu asu. Halusin kuitenkin tehdä jotain samansävyistä asustetta talvikäyttöön, ihan vaan turhamaisuudesta. ;)

Toppatakkien kanssa on aivan se ja sama, passaako laukku vaatteisiin, kun todennäköisesti toppatakkireissuilla minulla on muutama muukin reppu tai kauppakassi matkassani. Harvemmin muuten edes lähden yhtään mihinkään pelkästään yhden laukun kanssa, vaikka tämäkin on kooltaan valtava. Ei vaan kaikki tavarat mahdu... ;) Joka tapauksessa päätin tehdä vihreäsävyisen asustesettini sellaiseksi, että se sopii yhteen paitsi laukun, myös ns. paremman talvitakkini kanssa. Joka nyt sattuu sitten olemaan harmaa - ostin sen aikoinaan mustan villakangastakkini tilalle, koska harmaa on aina kuitenkin parempi vaihtoehto kuin musta (mikä tahansa on mustaa parempi missä tahansa tilaisuudessa). Joten myös asustesetin väreiksi valitsin laukun mukaan vihreän ja takin mukaan harmaan.

Takin kanssahan voi toki sitten käyttää muitakin asustesettejä, kun se on tuollainen "neutraalinvärinen", vaikkakin olen tähän saakka käyttänyt sen kanssa luonnonvalkoista neulesettiä, jossa on siellä täällä harmahtavia pilkkuja. Nyt voin kuitenkin jättää sen setin "kirkkovaatteeksi" ja käyttää tätä vihreää muissa "paremman takin tilaisuuksissa" (joiksi lasken esimerkiksi lääkärireissut tai muut kuin ruokakauppa-asioinnit, eihän meikäläisellä muuten mitään "parempia" tilanteita tule, jollei niitä itse määrittele paremmiksi kuin jokin muu ;) ).

Höpötykset sikseen ja esittelemään settiä tarkemmin! :)

Kukonpojanaskel-lapaset
Tehty ajalla: 13.-17.8.2014
Malli: Peruslapaset kukonpojanaskel-kuviolla
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 81 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma käsi
Muuta: Nostopeukalo


Yksi syy uuden asustesetin tekemiseen oli se, että halusin kokeilla mallineuletta, jonka sain äidiltäni viime talvena. Äiti oli tehnyt tällaisia lapasia jo useampia ja piirtänyt mallineuleen ruutupaperille, itselleni napsaisin ihan vain valokuvan äidin ruutupiirroksesta. Myöhemmin löysin ohjeen myös netistä nimellä kukonpojanaskelneule. Tämä on tosi kiva mallineule ensinnäkin siksi, että kuvio syntyy ihan nostetuilla silmukoilla, eli kerrallaan tarvitsee kuljettaa vain yhtä lankaa. Toisekseen heti äidin tekemiä lapasia sovittaessani huomasin, että tällä mallilla syntyy todella lämmittävät ja paksut lapaset. Ainoa huono puoli on se, ettei tähän malliin saa istutettua kiilapeukaloa, joten jouduin tekemään nostopeukalon (= peukalon paikalle neulotaan erivärisellä langalla tarvittava määrä silmukoita, myöhemmin erivärinen lanka puretaan ja poimitaan aukon ympäriltä peukaloon tarvittavat silmukat). Tuohan on tietysti se helpompi tapa tehdä peukalo, mutta minusta kiilapeukalo istuu käteen paremmin, ja siksi suosin sitä aina kun vain mahdollista. Mutta hyvät lapaset tuli näinkin! :)

Kukonpojanaskel-baskeri
Tehty ajalla: 18.-21.8.2014
Malli: Omasta päästä, kukonpojanaskel-kuviolla
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 97 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma pää (54 cm)
Muuta: Oho, sehän onnistui!

Minulla ei ollut minkäänlaista mallia baskeriin, enkä voinut tämän kukonpojanaskel-mallineuleen kanssa edes soveltaa toisia baskerin ohjeita, joihin tulee lisäyksiä vähitellen. Niinpä ihan omalla intuitiolla tämän tein - joustinneuleessa on silmukoita oman päänympärykseni verran, viimeisellä joustinkerroksella tuplasin silmukkamäärän (mikä ei ollut yhtään liikaa siksi, että tuo kohoneule vetää aika reilusti kasaan), sillä mentiin siihen asti, että oli aika kaventaa, ja kaventaminenhan nyt onnistuu tällaisissa mallineuleissa vähän helpommin kuin lisääminen kuvion siitä kovin paljon kärsimättä.


Ihan tämä kyllä baskerilta näyttää, ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen! :)

Baskeriahan pidetään yleensä tällä tavalla hienostuneesti kallellaan, mutta minun kokemukseni baskereista on, että vaikka ne kuinka asettelisi eteisessä lähtiessään fiinisti, niin seuraavan kerran peilin kohdatessani...


... näky on suunnilleen tällainen. ;) Tämäkin baskeri tuntuu olevan sensorttinen, ettei sitä kiinnosta mikään hienostelu...


... joten luultavimmin tulen ihan suosiolla käyttämään sitä tälleen niskassa roikottaen, koska silloin se ainakin pysyy siinä muodossa, johon olen sen kotona asetellut - toivottavasti. ;) Moni muukin baskereistani on käytössä muuttunut myssykäksi, eikä se ole minua haitannut lainkaan. Tällaisen sisässä kun kampauskin pysyy kuosissaan (jollei sitten iske pyöräilykypärää päähän, minkä kyllä varmasti tulen tekemään satoja kertoja tämänkin talvimyssykkäni kanssa).

Kauluriponcho
Tehty ajalla: 21.-26.8.2014
Malli: Ihan oma
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 398 g
Puikot: 3,5 mm + virkkuukoukku 4 mm
Koko: n. 100x100 cm
Muuta: Kiva! :)

Viime talvena jossain kaupunginsairaalan nurkilla vastaani käveli nainen, jolla oli poncho talvitakkinsa päällä. Enpä ollut aiemmin tajunnut, että ponchoa voi käyttää myös takin päällä, minä kun survon sellaiset aina takin sisälle, jos saan ylipäätään mahtumaan. Sain kuitenkin ajatuksen tehdä sellaisen ponchon, joka on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan takin päällä. Ja koska huivin tai sitä vastaavan asusteen tarkoitus on ensisijaisesti suojata ja lämmittää kaulaa, päätin yhdistää ponchoon myös kaulurin. Tämähän onkin vallan kätevä asuste - tässä yhdistyy kaulurin helppo puettavuus ja huivin näyttävyys! :)


Sillä vastaantulleella naisella oli muistaakseni kukalllinen poncho, olisiko peräti ollut roseekukkalaitteella pyöriteltyjä kukkia, koska pitkän aikaa mielessäni oli tehdä tämä poncho nimenomaan sillä kukkalaitteella. Juuri ennen aloittamista muutin kuitenkin mieleni, koska kukkalaitteella pyörittely vaatii aikamoista keskittymistä, palojen yhdistämisestä puhumattakaan, eikä minulla ole tällä hetkellä intressejä tehdä yhtään mitään keskittymistä vaativaa käsityötä. Ristipistot ovat ainoa käsityömuoto, johon keskityn vähän tarkemmin - silloinkin kuuntelen samalla äänikirjaa - mutta neuleet ja virkkuut teen vain samanaikaisesti jonkun muun toiminnan kanssa, jolloin keskittyminen on siinä muussa toiminnassa, ja käsityö ainoastaan oheistoimintaa ilman että siihen tarvitsee uhrata ajatustaan. Niinpä kauluriponchonkin täytyi olla sellainen, että sitä pystyi tekemään "siinä sivussa". Päädyin tällaiseen verkkoponchomalliin, jossa ensin neulotaan joustinneuleella kauluriosuus, sen jälkeen jatketaan verkkovirkkauksella loppuun. Verkkoponchoissa ei yleensä ole lisäyksiä matkan varrella, mutta minä tein lisäyksiä niin, että poncho on oikeastaan neliön mallinen. Sitä voi käyttää näin, että neliön kärki osoittaa alaspäin edessä ja takana sekä käsien päällä...


 ... tai sitten tällä tavalla "laatikkomaisesti". Kumpikin näyttää minusta kivalta! :)

Koska minulla oli päähänpinttymä kukallisesta ponchosta, lisäsin tähän jälkikäteen noita harmaita kukkasia, ne on virkattu suoraan kiinni verkkoponchon reikiin. Tein kukkasia ihan sattumanvaraisesti sinne tänne, niiden sijoittelussa ei ole muuta logiikkaa kuin että mihin silmämääräisesti tuntui parhaiten passaavan.


Kyllä näiden kanssa kelpaa nyt lähteä asioilleen, ja miksei sitten vaikka sinne kirkkoonkin, eihän sielläkään tarvitse niin väritön olla, vihreähän on yleisin liturginen värikin. ;) Toivotaan vain, että laukku kestää yhtä pitkään kuin asusteet, minullahan on tunnetusti tupanneet nuo laukut olemaan lyhytikäisiä... Kun laukussa on jo valmiiksi kaiken muun omaisuuden lisäksi juomapullo ja jokin käsityö, ja sitten käy vielä kotimatkalla hakemassa kaupasta piimäpurkin ja banaanitertun survoakseen ne laukkuun entisten rojujen seuraksi, niin onhan siinä isompikin laukku jo aika lujilla. ;) Ja tämä on kuitenkin se minun "pikkulaukkuni"! :D Minullahan ei ole tapana vaihdella käsilaukkua käyttötarkoituksen mukaan, vaan yksi käsilaukku palvelee joka tilanteessa niin kauan, kunnes siitä vetoketju hajoaa. Lisäksi sitten otan tarpeen mukaan reppua, kylmälaukkua tai perässä vedettävää ostoskärryä matkaan vähän asiointipaikasta riippuen.


Vaikka talviasusteet ovatkin valmiina, nyt vielä nautitaan täysillä lempivuodenajastani! :) Vaikka onhan se talvikin kertakaikkisen upeaa aikaa - toivottavasti vanha kansa olisi väärässä, ja siitä tulisi runsasluminen, vaikka pihlaja kantaakin nyt valtaisaa marjasatoa. Minä kyllä uskon pikemminkin asian olevan niin päin, että vähälumisen talven jälkeen pihlaja jaksaa sen marjasatonsa kantaa: viime talvi oli vähäluminen, ja nyt on puolestaan paljon marjoja! :) Pihlaja on lempipuuni, ja nyt se on ehdottomasti kauneimmillaan!


Ruusupensaat ovat myös kauneimpia silloin, kun kukat ovat vaihtuneet marjoiksi.


Lehtien väri-ilottelua puussa ja maassa...


... ja kuivasta kesästä huolimatta jokunen sienikin aina vaan jaksaa nostaa syksyllä lakkinsa maasta.

Ihastuttavia syyspäiviä kaikille! :) Muistakaahan ilmoittautua myös korjaamaan Sukkasatoa!


ps. Otsikko tulee siitä, että sovittaessani keskeneräistä kauluriponchoa, mieheni mielestä näytin ihan Robin Hoodilta... ;)

keskiviikkona, elokuuta 13, 2014

Syysasusteita

Kun Novita toi viime kevään värikarttaansa 7 veljestä Raita -langan "karnevaali"-värityksen, ihmettelin hieman, miksi se on nimenomaan kevään uutuus - värimaailma on minun silmiini ihan syksyinen! :) Ehkä se johtuu langan värikkyydestä - syksyhän on kaikkein värikkäin vuodenaika - tai sitten värirunsauden keskellä kulkevasta ruskeasta raidasta. Joka tapauksessa heti langan nähtyäni tiesin haluavani siitä itselleni asustesetin käytettäväksi ruskean syystakkini kanssa.


Tai eihän tuo ole varsinaisesti pelkkä "syys"takki, vaan ennemminkin välikausitakki, jota käytän lämpöasteiden ollessa suunnilleen +1-10 asteen tuntumassa, eikä lunta ole maassa. Käytännössä vain keväällä tuo "välikausi" kestää keskimäärin kaksi päivää, syksyllähän sitä saattaa kestää joskus jopa pari viikkoakin. ;) Monenlaista asustettakin minulla on tälle takille olemassa, lähinnä ne ovat kuitenkin vähän ohuempia ja ei-niin-lämmittäviä, joten olen kaipaillut takilleni kaveriksi myös jotain oikeasti lämmintä asustesettiä käytettäviksi niinä päivinä, jolloin lämpötila on plussan puolella, mutta räntäsade saattaa yllättää kesken päivän.

Palmikkoraitalapaset
Tehty ajalla: 31.7.-2.8.2014
Malli: Peruslapaset palmikolla, itse kehitelty
Lanka: Novita 7 veljestä Raita karnevaali (873)
Langankulutus: 67 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma käsi
Muuta: No kylläpä tykkään!


Ihan pelkkää peruslapasta en halunnut tehdä, siksi tuohon kämmenselän puolelle väänsin palmikoita, toisessa kädessä ne tietysti kallistuvat eri suuntaan kuin toisessa.

Palmikkoraitapipo
Tehty: 3.8.2014
Malli: Omasta päästä omaan päähän
Lanka: Novita 7 veljestä Raita karnevaali (873)
Langankulutus: 57 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma pää (54 cm)
Muuta: Ihan hauska!


Myssyyn ajattelin ensin tehdä palmikoita ihan pystysuunnassa, mutta ne näyttivät raitalangassa niin sekavilta, että päädyin parin palmikonkierron jälkeen purkamaan myssynalun. Lapasessahan raidat ovat leveämpiä pienemmän silmukkamäärän ansiosta, jolloin palmikkokin näyttää rauhallisemmalta. En kuitenkaan halunnut tehdä myssyäkään ilman palmikkoa, joten tein siihen tuollaisen vaakapalmikon. Sattui vielä niin sopivasti, että kun kaikki kuusi väriä oli käytetty tasan kaksi kertaa palmikkoraitaan, palmikkonauhan ympärys oli juuri sama kuin oma päänympärykseni. Näin oli selvästikin tarkoitettu. :) Palmikkonauhan yläreunasta poimin silmukat sileällä neuleella tehtyä päälakea varten, alareunasta joustineulereunusta varten. Jostain ylijäämäpätkästä nappasin päättelykerrokseksi ruskean langan, koska jos ihan tarkkaan katsotte lapasia, myös niiden reunuksessa on kerros ruskeaa. Itseasiassa lapasten silmukat on luotu kahdella värillä, jolloin ruskea väri jäi reunuskerrokseksi. Pieniä yksityiskohtiahan nämä ovat, mutta minulle tärkeitä. :)

Palmikkoraitakaulaliina
Tehty ajalla: 4.-12.8.2014
Malli: Oma
Lanka: Novita 7 veljestä Raita karnevaali (873)
Langankulutus: 326 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: n. 15 x 205 cm + hapsut
Muuta: ♥


Asustesettiin tuli aikoinaan ostettua kolme kerää eli 450 g tuota raitalankaa. Lopusta langasta päätin kutoa niin pitkän kaulahuivin kuin lankaa suinkin riitti. Pitkähän siitä tulikin, hivenen yli kaksimetrinen ilman hapsuja mitattuna, mutta sehän onkin juuri sopiva, kun se yltää riittävän monta kertaa kaulan ympäri. :) Kaikki raidoituksen tasaamiseksi välistä poispätkityt langat oli näppärä upottaa kaulahuivin hapsuihin.


Asustesetti yrittää kovasti kilpailla väriloistossa yhdessä syksyn kanssa. Saa nähdä, jääkö raitalanka toiseksi, kun syksy puhkeaa täyteen hehkuunsa. Enää ei taida olla ainoatakaan puuta eikä pensasta, jossa ei olisi edes hiukan kellertävyyttä, päivä päivältä syksyn ruska vain syvenee ja pian ollaan varmasti päästy jo kaikesta vihreydestä eroon. Ihanaa! ♥


Kuvausassistenttini toivottaa teille tämän keltaisen lehden myötä ihania syyspäiviä! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)