Lokakuun raporttia ja marraskuun suunnitelmia

Lempikuukauteni lokakuu vetelee viimeisiään. Tänä syksynä perheen arki on vienyt minulta lähes kaikki voimat, ja olisin varmaan jo ihan piipussa, jollei sattuisi olemaan syksy! Kummasti sitä vaan akut latautuvat syksyisessä luonnossa, vaikka kuinka tuntuisi siltä, ettei virtaa riitä enää mihinkään. Voisinpa melkein pitää hyvänä juttuna sitä, että arki ja sairaus vähän verottavat voimiani, sillä muuten varmaan säntäilisin sähköjäniksenä joka paikkaan syksyisen energiapiikin voimilla. :) Kellojen siirryttyä normaaliaikaan huomaan olevani taas oma itseni - nyt nautitaan täysillä vuoden parhaasta ajanjaksosta ennen väärään aikaan siirtymistä! :)

Muutamina harvoina lepohetkinä olen nytkin lepäillyt käsitöiden parissa:

Lokakuussa valmistuivat:

• 5.10. Siksak-liivi ja -hame (virkaten), langankulutus 683 g
• 8.10. Nappivarsisukat (neuloen), langankulutus 97 g
• 13.10. Auringonlasku sinisellä laguunilla -sukat (neuloen), langankulutus 83 g
• 17.10. Pojan sukat (neuloen), langankulutus 63 g
• 17.10. Maton reunus (virkaten), langankulutus 145 g
• 20.10. Spider's Web (neuloen), langankulutus 72 g
• 26.10. Pikkupalmikkosukat (neuloen), langankulutus 102 g
• 26.10. Merimaisema (ristipistellen)

Lokakuussa kului lankaa peräti 1245 grammaa, joka on tämän vuoden kolmanneksi suurin kuukausikulutus. Täytyy tosin muistaa, että tuota liivin ja hameen settiä tahkosin elokuusta saakka, eli ihan kokonaan ei noita grammamääriä voi laittaa yhden kuukauden piikkiin. Lankaa tuli kuukauden aikana lisää 892 grammaa, joista 300 g menee käsityömessujen syyksi ja loput ovat vanhoista käsitöistä saatua purkulankaa, josta osa tuli jo käytettyäkin saman tien uuteen projektiin.

Ristipistoissa sain kuuden taulun sarjan valmiiksi, joten olen äärimmäisen tyytyväinen! :) Loppuvuoden pistelyt saavatkin olla pieniä välitöitä ennen kuin aloitan ensi vuoden puolella uuden vähän useamman mallin sarjan. Toivottavasti marraskuun aikana saan mahdollisimman monta "välityöpistelyä" tehdyksi!

Sukkasato on tullut nyt päätökseen. Kahden kuukauden aikana sain vietyä Perunalaariin kahdeksan sukkaparia: kolme syyskuussa ja viisi lokakuussa, yksi sukkapari jää vielä saatettavaksi loppuun marraskuun alkupäivinä, mutta sitähän ei enää sadonkorjuuseen lasketa. Kahdeksan paria on reilusti vähemmän kuin viime vuoden Sukkasadossa, jossa kudoin peräti 23 sukkaparia. Toisaalta se on enemmän kuin vuosina 2008 ja 2009, jolloin kudoin vain kuusi sukkaparia kumpanakin vuonna. 2007 kudoin 12 paria ja 2010 13 paria; välivuosia Sukkasadosta pidin puolestaan vuosina 2011 ja 2012. Mitään tavoitteitahan en Sukkasatoon asettanut, joten tämä kahdeksan paria kelpaa siinä missä kuusi tai 23 pariakin. :)

Ainoa tavoitteeni oli saada sukkalankavarastoani hieman pienemmäksi kahden kuukauden aikana. Ylempi kuva on elokuun lopulta, alemman kuvan nappasin äsken. Moni kerä on muuttunut pienemmäksi, mutta pari kerää on tullut lisääkin. Koska langat eivät ole kuvissa samoissa paikoissa, voitkin käyttää loppuillan tai vaikka koko marraskuun tutkailemalla kuvia: mikä kerä on pienentynyt ja mikä on tullut uutena joukkoon? Mukana on myös keskeneräinen sukkapari! :)

Mitäs kivaa sitten keksitään marraskuussa? Ainakin saatetaan puikoilla olevat sukat loppuun. Alpakan jämiä voisin alkaa tuhota pikku hiljaa, ja kenties talven varalle kutaisen villahousut. Riittäisiköhän noissa jo marraskuuksi neulomista?

Marraskuu kuuluu myös lempikuukausieni joukkoon - rakastan tätä syliinsä sulkevaa pimeyttä! ♥ Ilman pimeyttä emme voi nähdä pienen lepattavan kynttilän liekin kauneutta!

Mahtavaa, maanmainiota, makoisaa, mallikelpoista, majesteetillista, marssahtelevaa ja maksimaalisten mahdollisuuksien marraskuuta kaikille! :)

Sunnuntaina kirkkoon! :)

Kyllä minä niin mieleni ilahdutin, kun luin äsken seurakuntalehteä. :)

Luen aina tarkasti kaikki tulevat tapahtumat, josko sieltä löytyisi vähän "menovinkkiä". Olen kuitenkin aika huono lähtemään ylipäätään mihinkään, minne ei ole pakko, koska tämä sairauteni verottaa voimia. Seurakuntavaaleissa kävin sentään äänestämässä heti maanantaina, kun kirkko on melkein meidän kuopuksen soittotuntipaikan vieressä. :)

Mutta nyt löysin itselleni "menovinkin" ensi sunnuntaiksi 2.11., sillä Pyhän Luukkaan kappelissa klo 10 on NEULEKIRKKO! :) Sinne saa ottaa mukaan oman käsityön, ja kolehtiin voi lahjoittaa villalankaa. Minä kaivoin jo kaapistani yhden joutilaan vyyhdin - voisin kyllä lahjoittaa useammankin, mutta jos se kolehti kerätään perinteisellä haavilla, niin ei mahda koko lankavarastoni sinne mahtua... ;) Tulkaahan muutkin oululaiset kirkkoon kutimia kilkuttamaan! :)

Tässä samalla taidankin kirjoittaa pari muutakin asiaa, jotka ovat ilahduttaneet mieltäni kuluvan syksyn aikana. Pari niistä on bongattu niin ikään kirkollisesta lehdestä, nimittäin Kotimaasta (jota jostain syystä tuli minulle tänään kaksin kappalein...).

Joskus syyskuussa Kotimaan takasivulta löytyi tällainen ihana pikkujuttu "Kiitos langasta!" Mukava muistutus siitä, millaisista asioista sitä kannattaakaan kiittää. Langasta voi kiittää aina, vaikka sitä sattuisikin olemaan itsellä liikaa... ;)

Pari viikkoa sitten oli Kotimaassa juttu neulovasta miehestä. Otsikossa viitataan 17.10. olleseen kodittomien yöhön, jonne tämäkin mies oli sukkia neulomassa. Näiden molempien juttujen pitäisi suurentua lukukelpoisiksi klikkaamalla.

Syksyn aikana olen kulkenut myös pitkin kansalaisopiston käytävää pikku kitaristi-rumpalin mukana. Vilaukselta olen huomannut seinällä ilmoituksen, että viime syksyltä tuttu Villasukkaoperaatio jatkuu tänäkin vuonna. Minähän kudoin sinne useammankin sukkaparin vuosi sitten. Sen tarkemmin en ole ehtinyt ilmoitusta lukea kansalaisopistolla, mutta tässä jokin aika sitten kävin heidän nettisivuillaan lukemassa asiasta lisää - lue sinäkin tämän linkin takaa. Klikkasin myös auki villasukka-esitteen, ja siinä vaiheessa vasta tajusin, että siinä seinälläkin näkemässäni esitteessä on jotain tuttua: kuvassa olevista viidestä villasukasta neljä on minun kutomaani! :D Aika hauska juttu - toivottavasti sinne sentään ovat muutkin villasukkia kutoneet kuin minä... ;)

Näiden hyväntuulisten ja hyvää tekevien juttujen perään täytyy liittää kuva, jonka olen saksinut jo monta vuotta sitten irti Kotimaasta, jossa on joka viikko jokin Maija Paavilaisen piirros ja teksti:

Tämä lehtileike on kiinnitettynä seinälle työpöytäni yläpuolelle muistuttamaan, mitä kaikkea hyvää voi käsillään saada aikaan.

Lokakuuksi ei taida enää käsitöitä valmistua, vaikka niitä tekeillä onkin. Seuraavan postauksen aihe onkin siten kuukausiraportti. Sitä ennen voisit kertoa kommenttilaatikossa, mikä asia on sinun mieltäsi ilahduttanut tänään tai viime aikoina? :)

Ihanaa syksyistä iltaa! ♥

Merimaisema

Merimaiseman edistymistä on seurattu melko tarkasti neljän viikon ajan blogissani, ja nyt voin esitellä sen valmiina. Ensin kuitenkin edistyskuvaa viime viikosta:

Niin se merikin tuonne lopulta hahmottui aivan viimeisillä pistoilla, toisin sanoen yhden säikeen ristipistoilla sekä jälkipistoilla. Karu maisema heräsi samalla ihan eri tavalla eloon. :)

Merimaisema

Tehty ajalla: 29.9.-26.10.2014

Malli: Permin / Ateljé Margaretha: Merimaisema (1473); pelkkä malli, alunperin myyty pakkauksena

Kangas: 14 ct ecru aida

Langat: DMC B5200, 3761, 931, 930, 613, 646, 844, 3799, 927, 926, 472, 3364, 3046, 729, 3012, 3011, 407, 840, 839

Pistot: Risti- ja jälkipistoja

Koko: 96x134 pistoa, n. 18x25 cm

Viimeistely: Taulu 24x30 cm

Muuta: ♥

Tämä on toinen sarjan suosikkitauluistani lammastaulun lisäksi. Maisema tuntuu niin tutulta, kun toisaalta tulee mieleen synnyinkuntani rannat (joissa tosin en ole koskaan viettänyt juurikaan aikaa, kun asuimme sillä laidalla kuntaa, joka oli mahdollisimman kaukana merestä), mutta ehkä enemmän tämän meidän nykyisen asuinalueemme kumpuileva merenrantamaasto. Tämän kuvan olisin voinut ihan hyvin napata lenkkipolun varrelta. :)

Tämä oli viimeinen sarjan tauluista, ja kaikki kuusi pääsivät eilen illalla seinälle. Joskaan se ei tapahtunut ilman pientä aviokriisiä: minä naputtelin taulut nätisti seinälle, jonka jälkeen isäntä tuli paikalle ilmoittaen, että ne on laitettu ihan miten sattuu, irroitti taulut ja naulat seinältä ja sommitteli ne oman mielensä mukaan. Taidammekin jättää jälkeemme melkoisen määrän naulanreikiä, kun tästä asunnosta joskus pois muutamme, sillä kaikki taulun laittamiset menevät aina samalla tavalla. Ensin emäntä asettelee taulut taiteellisesti vähän sinne päin (mieluiten vanhoihin naulanreikiin), jonka jälkeen isäntä tulee vatupassinsa kanssa ja vaihtaa taulujen paikat symmetrisesti... No, ehkä hänellä on siihen oikeus, minä sentään olen nämä taulut tehnyt ja kehystänyt, joten antaa isännänkin sanoa sanasensa johonkin asiaan. Sain sentään määrätä näille tauluille seinän sekä taulujen järjestyksen, mitkä tulevat vierekkäin. :)

Näiden jälkeen "Viikon pistot" -päivitykset jäävät ainakin joksikin aikaa tauolle, kenties loppuvat kokonaan. Pyrin toki jatkamaan pistelemistä tunnin päivässä, mutta ajattelin tässä välissä tehdä muutamia vähän pienempiä ristipistotöitä, ennen kuin käyn taas isomman projektin kimppuun. Tai eiväthän nämä nyt mitään isoja projekteja ole, pikkutöiksi minä nämäkin taulut lasken, kun valmistuivat niin nopeasti ja vähällä vaivalla. :) Uskoisin kuitenkin, että muutama seuraava ristipistotyö tulee valmistumaan vieläkin lyhyemmässä ajassa, joten viikkokatsauksessa ei oikein ole edes mieltä. On toki ollut ihan mukavaa seurata omaa edistymistään viikoittain, mutta toisaalta siitä tulee helposti myös stressiä, kun pitää tehdä päivitys tiettyyn aikaan viikosta. Yritän muutenkin karsia elämästäni kaiken ylimääräisen, joten mieluummin esittelen työt sitten kerralla valmiina kuin keskeneräisinä viikkokatsauksissa. Jossain vaiheessa minä ne viikkokatsaukset lopetinkin, mutta kun niitä toivottiin kommenteissa, niin aloin niitä taas tehdä. Nyt on kuitenkin turha nurista kommenteissa niiden perään, kun tämän olen teille etukäteen kertonut. :)

Viikonloppuna kävin noita ristipistomallejani läpi ja valitsin muutaman projektin loppuvuodeksi. Minulla oli kyllä yksi hieman isompi projekti mielessäni tehtäväksi näiden taulujen jälkeen, mutta nimesin sen aikoinaan "vuoden 2015 projektiksi", koska en uskonut tuolloin saavani näitä tauluja tämän vuoden aikana valmiiksi. Toki voisin aloittaa tuon "vuoden 2015 projektin" vähän etuajassakin, mutta minulta puuttuu siihen projektiin tarvittava viimeistelykangas - tai oikeastaan en voi sanoa sitä viimeistelykankaaksikaan, kun se on niin iso osa kokonaisuutta. Ja tarvitsisin sen kankaan ennen kuin voin aloittaa pistelemistä, koska voin siinä vaiheessa vielä vaihtaa joitakin värisävyjä niin, että pistelyn värit sopivat sen kankaan kanssa yhteen. Mutta jospa tässä loppuvuoden aikana vielä jossain vaiheessa jaksaisin käydä kangaskaupassa...

Huomasin ristipistoprojekteja suunnitellessani, että on lähes mahdotonta noudattaa päätöstäni olla ostamatta uusia käsityötarvikkeita. Tosin poikkeuksenahan lupasin itselleni, että sellaisia tarvikkeita saa ostaa, jotka ovat välttämättömiä jonkin tietyn projektin viimeistelyyn, jollei kaapista entuudestaan löydy sopivia. Tietysti yritän ensisijaisesti käyttää minulla jo olemassaolevia materiaaleja, ja olikin hauskaa lauantaina, kun onnistuin parittamaan erään vähän "hankalan" kankaan ja ristipistomallin - en ollut aiemmin ajatellutkaan, että ne voisivat sopia yhteen. Noita ristipistokankaita kun on tullut joskus ostettua ihan vaan summassa, kun kangas on vaan näyttänyt niin kivalta, eikä ole ollut kuitenkaan hajuakaan, mihin tarkoitukseen se voisi sopia. Mutta ehkä pikkuhiljaa ne kankaat ja mallit löytävät toisensa... Todennäköisesti se "hankala" kangas päätyykin pian neulalla tökittäväksi, kun niin kovasti haluaisin nähdä, tuleeko siitä sellainen kuin mielessäni kuvittelen. Siihen projektiin ei tarvitsekaan sitten hankkia mitään uutta materiaalia, mutta tunnustan laittaneeni tilauksen muutaman muun projektin viimeistelytarpeista. Mutta jos aion laittaa ne piakkoin työn alle, niin eikös se hankinta silloin ole ihan ok? Enkä taatusti tilannut samalla mitään ylimääräistä "kaiken varalta"! :)

Kylläpä tuntuu ihanalta, kun ollaan siirrytty nyt normaaliaikaan, ja kello on samassa rytmissä minun kehoni kanssa! :) Eletään vuoden parasta ajanjaksoa - mahtavaa kuunnella syysmyrskyn pauketta ulkona! :) Lumipeitteestä on jäljellä enää aura-autojen jättämiä kasoja teiden ja pihojen reunoilla, mutta kyllä sieltä kohta varmasti taas uudet lumet sataa. Mahtavaa lokakuun lopun viikkoa kaikille! :)

Eriparisukat

Olen hyvin tarkka siitä, että sukkien tulee olla samaa paria, eli jos teen sukat itsestäänraidoittuvasta langasta, raitojen täytyy kohdistua just eikä melkein. Tällä kertaa tein kuitenkin eriparisukat, joskaan en omasta tahdostani...

Pikkupalmikkosukat

Tehty ajalla: 20.-26.10.2014

Malli: Oma

Lanka: Zauberball Stärke 6 pinkki-valko-vihreä (2079)

Langankulutus 102 g

Puikot: 3 mm

Koko: Oma jalka 38/39

Muuta: Eriparisuus vähän häiritsee...

On uskomatonta, että 150 gramman eli 400 metrin kerässä väriraportti on niin pitkä, että sama väriraita ei tule vastaan toista kertaa koko kerän aikana! Tutkailin netistä myös muita tästä langasta toteutettuja projekteja, enkä kyllä niistäkään löytänyt samaa väriraporttia kuin omassa kerässäni. Ilmeisesti jokainen kerä on uniikki, ja kenties samaa väriraitaa ei löydy koskaan, vaikka kävisi kaikki maailman Zauberballit lävitse. Yritä siinä sitten tehdä samaa paria olevat sukat! ;)

Olisi minun pitänyt tämä kyllä aavistaa, sillä olenhan tehnyt samasta värimaailmasta mutta vain Zauberballin ohuemmasta versiosta jo itselleni huivin. Tämä sukkalanka on siis vahvempaa Zauberballia kuin tuo huivilanka. Ehkä juuri siksi päädyinkin tekemään aikoinaan siitä ohuemmasta langasta huivin, kun en olisi siitäkään saanut samanparisia sukkia...

Huivia en ole muuten käyttänyt kertaakaan, vaikka on se minulla ollut jo melkein kaksi ja puoli vuotta. Kerran meinasin laittaa huivin päälleni, mutta päädyin kuitenkin vaihtamaan asua. Tulisikohan tätä huivia nyt pidettyä, kun sille on tehty yhteensopivat sukatkin? Vai jäävätkö molemmat yhä pyörimään käyttämättöminä vaatekaappiin?

Sukkia aloittaessani ajattelin, että pitäisin näitä huivin ja hameen kanssa, jolloin kauniit värit pääsisivät oikeuksiinsa. Eriparisuus on kuitenkin niin häiritsevää, että ehkä pidänkin näitä vain piilossa housunlahkeiden ja kenkien alla. Joku pian luulee minun olevan niin sokea, etten tajua sukkieni olevan eri paria...

Toisaalta tuo huivikin on ihan toispuoleinen: saman kerroksen toisessa reunassa on ihan eri väri kuin toisessa reunassa. Ehkä nuo epäsuhtaiset sukatkin menevät samassa sekamelskassa...

Koska noissa väreissä riittää jo yllinkyllin tapahtumia, valitsin niiden kaveriksi mahdollisimman yksinkertaisen mallineuleen. Sukat ovat periaatteessa 2o 2n -joustinta, mutta joka neljäs kerros olen neulonut oikeat silmukat ristiin. Näin syntyi pienet palmikot. Joustinpalmikkoraita jatkuu myös jalkaterän päällä kärkikavennuksiin saakka...

... lisäksi myös kantalappu on palmikkoneuletta. Sukan kärjen sivussa kulkee palmikkoraita niin, että kärkikavennukset on tehty palmikon molemmin puolin. Tämä idea syntyi ihan siitä, että jalkaterässä on vähemmän silmukoita kuin varressa, niin tuo yksi palmikko sitten vain jotenkin asettui tuohon kivasti. En osaa selittää tarkemmin...

Kantapohjassa on sitten ihan tavallista joustinneuletta ilman palmikoita.

Nämä kummajaiset matkaavat nyt pottulaariin. Sukkasato jatkuu vielä perjantaihin saakka, yritän saada siihen mennessä yhden sukkaparin tehtyä, jonka jälkeen pääsen laskemaan tämän vuoden sukkasatosaldoni.

Toivottelisin mielelläni teille ihania syyspäiviä, mutta saankin toivotella mitä mahtavimpia talvipäiviä! :) Täällä on jo päästy rakentamaan lumiukkoja ja -linnoja, vaikka itse olenkin joutunut pysyttelemään muutaman päivän ihan sisätilossa hunajalla ja inkiväärillä maustettua kuumaa vettä lipittäen. Huomenna päästään sitten kuopuksen kanssa aloittamaan talvipyöräilykausi! :)

ps. Edellisessä postauksessa on vielä sukkakirja ja virkkauskirja vapaana, ostakaahan pois! :)

Mallit kiertoon!

Eilen kävin läpi työhuoneen hyllyt, kaapit ja laatikot, jotka sisältävät pääasiassa käsityötarvikkeitani, mutta tietysti myös kaikenlaista muutakin. Suurin osa päivästä meni käsityökirjojeni ja -lehtieni läpikäymiseen, itse asiassa puuhailin niiden parissa peräti 6 tuntia! Vaikka laitoin jo toissatalvena ihan valtavan paljon käsityölehtiä ja -kirjoja kirpparille, niin aina niitä vain jostain riittää, vaikken ole puoleentoista vuoteen ostanut yhtään käsityökirjaa, ja lehtiäkin vain kaksi tai kolme (plus tilattuna tulleet Novitat). Muiden kaappien läpikäymisessä ei ollut niin suurta urakkaa, lähinnä vain pyyhin pölyt ja järjestelin tavarat takaisin kaappiin, ihan jotain yksittäisiä juttuja pistin kirpparille, mutten juurikaan käsityötarvikkeita. Vaikkakin tuntuu pöljältä säilyttää kaapissa käsityö- ja askartelutarvikkeita, joita ehkä joskus saatan käyttää, esim. huovutusvillaa, huopaa, massapalloja... Ehkä sitten seuraavalla kerralla pistän nekin kiertoon...

En tiedä, kuinka hyvin käsityökirjat ja -lehdet menevät kirpparilla kaupaksi, joten ajattelin laittaa blogin kautta myyntiin nämä kolme kirjaa:

KAIKKI KIRJAT MYYTY, KIITOS!!!

Myyn kirjat 6 e/kpl + postikulut. Kaikki kirjat ovat uudenveroisia, ainoastaan tuosta pehmolelukirjasta olen yhden mallin virkannut ja muita kirjoja vain selannut.

Postikuluja tulee seuraavasti:

1 kirja: 5,40 e (kirjeenä 2. luokassa)
2 kirjaa: 7,60 e (pakettina)
3 kirjaa: 9,00 e (pakettina)

Jos kiinnostuit ostamaan yhden tai useamman kirjan, laita minulle sähköpostia: marska_77@yahoo.com

Jätä myös kommenttilaatikkoon viesti, että olet ostamassa jonkun tietyn kirjan, niin muut näkevät sieltä, jos jokin kirja on jo varattu.

Nämä ovat myynnissä 31.10. saakka, sen jälkeen teen hintalaput kirpparia varten ja vien nämä sinne, jos eivät ole menneet blogissa kaupaksi.

Nämä ovatkin ainoat käsityökirjani, joista luovun ainakin tällä erää. Katsotaan sitten seuraavassa inventaariossa, vieläkö hyllyssä on joutilaita opuksia... Hyllyyn jäi vielä 31 käsityökirjaa, joten eiköhän niissä riitä joksikin aikaa tekemistä.

Lehtiäkin olen laittamassa kiertoon, mutta nämä päätynevät myyntiin ihan kirpparipöydän kautta:

Oikeanpuoleisessa korissa on pelkästään ristipistolehtiä (näemmä yksi hardanger-mallivihkonenkin) ja vasemmanpuoleisessa neule- ja virkkauslehtiä.

Jos teitä kiinnostaa tietää, niin ristipistolehtiä laitan myyntiin 31 kpl mm. Diana Kirjontatöitä, Cross Stitcher, Cross Stitch Gold, Cross Stitch Collection, Cross Stitch Card Shop, The World of Cross Stitch ja mitä näitä nyt onkaan... On siellä joukossa yksi De fil en aiguille -lehti ja muutamia pikkuisia ristipistomallivihkosiakin, yksi hardanger-vihko jne. OSA LEHDISTÄ MYYTY, KIITOS! JÄLJELLÄ LÄHINNÄ DIANA KIRJONTATÖITÄ, CROSS STITCHER JA CROSS STITCH CARD SHOP -LEHTIÄ, TIEDOKSI HALUKKAILLE.

Neule- ja virkkauslehtiä olisi lähdössä 16 kpl: pari Modaa, neljä Novitan teemalehteä (joista yhden lupasin antaa äidilleni), Kauneimmat käsityöt -sarjan teemalehtiä (mm. sukka- ja lapaslehtiä ja jouluteemalehtiä), ja sitten pari ulkomaankielistäkin lehteä, kuitenkin ihan kotimaasta ostettuja.

Suurin satsi on kuitenkin ihan pelkät virkkauslehdet, joita menee kirpparille peräti 39 kappaletta, eli kaikki mitä minulta hyllystä löytyi! Siellä on näitä Diana, Lea yms. virkkauslehtiä, joissa on niitä pikkuliinojen malleja toinen toisensa jälkeen: kun selailin lehtiä läpi, niin huomasin, että monissa lehdissä toistuu samat mallit, yksikin malli löytyi ainakin neljästä eri lehdestä. Ja myös näitä joulu- ja pääsiäisteemaisia lehtiä oli useampia. En käsitä, mistä näitä on minulle kertynyt vuosien aikana! Virkkauslehdet ovat olleet minulle sellaisia heräteostoksia, joita tulee napattua lehtihyllyltä vähän saman tapaan kuin joku toinen saattaa siepata kassajonossa seistessään suklaapatukan ostoskoriinsa. Ne kun ovat yleensä aika halpojakin, ainakin verrattuna moneen muuhun käsityölehteen. Mutta mitä ihmettä minä teen kymmenillä virkkauslehdillä?! Teen kuitenkin suhteellisen vähän pikkuliinoja yms., ja silloin kun teen, niin on tosi työlästä alkaa käymään kymmeniä lehtiä läpi mallia etsiäkseen. Onhan noista joistakin lehdistä tullut jotain tehtyä, mutta osasta en ole tehnyt yhtään mitään, vaan ne ovat seisseet hyllyssä tyhjänpantteina. Nyt pistän kaikki kiertoon, enkä enää osta uusia lehtiä itselleni ikinä! Jos tarvitsen pikkuliinan mallia, niin käyn vaikka kirjastosta lainaamassa pari käsityölehteä tai -kirjaa ja valitsen mallin niistä. Niin akuutti tarve niillä pikkuliinoilla ei koskaan ole, että pitäisi olla kotona hirveä läjä mallilehtiä, jotta pääsee vaikka keskellä yötä vääntämään koukkua... ;)

En siis ole näitä lehtiä myymässä blogin kautta, mutta jos joku tuntee ihan valtavaa kutsumusta ostaa minulta käsityölehtiä, niin niitä voi kysellä sähköpostitse marska_77@yahoo.com. Kerro sähköpostissa, minkä tyyppisistä lehdistä olisit kiinnostunut, niin voin antaa helpommin lisätietoa. Myös näihin lehtiin laitan kirpparin hintalaput 31.10. jälkeen, joten siihen mennessä saa hihkaista halukkuutensa "kuoria kermat päältä". Tosin en ala postittamaan yhtä lehteä kerrallaan, vaan mieluummin sitten myyn useamman lehden samalle ihmiselle.  Luultavasti myös kirpparilla laitan näitä myyntiin jonkinlaisissa nipuissa, koska kirpparipöydän hintaan kuuluu kuitenkin vain 120 ilmaista hintatarraa per viikko, ja yksistään näitä lehtiä on kirpparille lähdössä 86 kpl...

Tässä jäljellejääneet käsityökirjat sekä vasemmalla lehtikotelossa ristipistolehdet

Neulelehdet koteloissaan ja neljä kansiollista tulostettuja tai kopioituja ohjeita

Jäihän sinne hyllyynikin toki riittävästi lehtiä: aiemmin minulla oli 10 lehtikotelollista käsityölehtiä, nyt niitä lehtikoteloita on vain kuusi, eivätkä nekään ole ihan täpötäyteen ämpättyjä. Novitan vuosikerrat 2006-2014 jäivät hyllyyn (eikä lisää tule, koska olen lopettanut Novitan tilauksen), niiden lisäksi jäi neljä Novitan teemalehteä (sukkalehti, vuonna 2006 tai 2007 ilmestynyt 7 veljestä -lehti ja kaksi lastenvaatelehteä) sekä 12 ristipistolehteä. Tekemistä siis riittää taatusti näidenkin parissa pitkään! Lisäksi minulla on neljä kansiota, joissa on esimerkiksi netistä tulostettuja malleja sekä muutamia kopioita niistä käsityölehdistä, jotka olen laittanut kiertoon (joko nyt tai aiemmin), mutta joissa on ollut yksi kiinnostava malli.

Vasemmalla koreissa ristipistokankaita ja oikealla ristipistopakkauksia ja -malleja

Puhumattakaan sitten esimerkiksi ristipistopakkauksista ja -malleista, joita riittää koko loppuelämäksi... Joka kerta malleja läpikäydessäni minulta pääsee syvä huokaus - sekä ihastuksesta että niiden mallien määrästä. Ne sentään vievät suhteellisen vähän tilaa: toiseen muovikoriin mahtuu ristipistopakkaukset, toiseen pelkät mallit. Ristipistokankaat ovat sitten omissa koreissaan, toisessa aidakankaat ja toisessa muut.

♪♫♪♪♫

Tein aiemmin lupauksia, millä saan pidettyä vaatevarastoni kurissa - vähentämällä vaatteiden ostamista ja tekemistä tietysti. Nyt täytynee tehdä sitten päätöksiä, miten saan pidettyä myös käsityötarvikkeiden ja -mallien määrän kohtuudessa:

• En osta enää yhtään käsityökirjaa enkä -lehteä. Käytän kirjastoa. Ainoastaan silloin voin ostaa lehden, jos laitan siinä olevan mallin heti työn alle ja/tai jos sitä ei saa kirjastosta. Kirjoja en osta lainkaan, vaan lainaan kirjastosta. En osta mitään siltä varalta, jos joskus sattuisin siitä jotain tekemään.
• Netistä voin tulostaa ohjeen vain, jos olen juuri sillä hetkellä aloittamassa sen. Tietokoneen kirjanmerkkeihin tai omiin kansioihin saan tallentaa, mutta kohtuudella niitäkin... (jonkun pitäisi kyllä joskus ne tietokoneelle tallennetut mallitkin käydä läpi ja poistaa tarpeettomat)
• En osta myöskään uusia käsityötarvikkeita niin kauan kuin edellisiäkin on jäljellä. Poikkeukset: katkenneen puikon tilalle saa ostaa uuden, tai jos joku puikko- tai koukkukoko puuttuu (ei puutu). Langan loppuessa kesken saa ostaa lisää (jos on pakko). Akuuttiin tarpeeseen voi ostaa, jos ei entuudestaan löydy sopivaa lankaa. Käsityön valmiiksi saattamiseen välttämättä tarvittavia juttuja saa ostaa, esim. nappeja, ompelulankaa, ristipistotyön viimeistelyyn tarvittavaa kangasta tai taulunkehykset - mutta vain, jos omasta kaapista ei löydy sopivaa. Ja vain, jos sitä tarvitaan välittömästi juuri tekeillä olevan työn valmistamiseen, ei "kaiken varalta" (niitä kaiken varalta ostettuja on pyörinyt vuosikaudet kaapissa ilman, että niitä on käytetty mihinkään...)
• Mitään tupsunteko- yms. laitteita en osta siltä varalta, että jos joskus sattuisin sillä jotain tekemään (sitä paitsi minulla on se tupsuntekolaitekin...).
• Tämä kaikki koskee myös askartelutarvikkeita, joita tällaisella ei-kovinkaan-usein-askartelevalla on niitäkin ihan liikaa...
   

Ja nämä päätökset pidetään loppuelämän ajan. Tai ainakin siihen saakka, että käsityötarvikkeiden määrä on vähentynyt kohtuullisen kokoiseksi. Saa nähdä, milloin on sitten seuraavan inventaarion ja tavaroiden karsimisen aika...

♪♫♪♪♫

Muistelen kaiholla aikaa ennen blogin perustamista, samoihin aikoihin aloin lukea myös muiden blogeja ja saada niiden kautta tietoa esimerkiksi uusista käsityökirjoista tai -lehdistä, löysin ristipistomallien nettikaupat jne. Varmasti blogin pitäminen on vaikuttanut siihen, että käsityömateriaalia on tullut hankittua niin paljon: ostopäätöstä vauhdittaa helposti se, että tiedän saavani siitä taas kivan kirjoituksen blogiini. Sepäs onkin varsin oivallinen peruste ostaa jotain!

Ennen blogia eli ennen vuotta 2006 minulla oli noin viisi käsityökirjaa ja neljä käsityölehteä (90-luvun lopulla ostamani neljä Novita-lehteä siis). Lankaa ostin aina vain seuraavaa käsityötäni varten, jämälangoista koostuva "lankavarastoni" mahtui yhteen Orthexin muovikoriin. Puikot olivat äidiltä pöllittyjä, niitäkin ainoastaan muutamia kokoja, ja kun yksi sukkapuikko kerran hukkui pimeään bussiin (matkustin siis talvella ilta-aikaan), niin kudoin sukat sen jälkeen neljällä puikolla. Minulla ei ollut to do -listaa. Ristipistomalleja tai -pakkauksia ostin vain, jos olin samantien alkamassa sitä pistellä. Kirjastosta lainasin niin käsityökirjoja kuin -lehtiäkin. Muun muassa oman hääpukuni tein kirjastosta lainatusta Novita-lehdestä, eikä minulla ole hajuakaan edes minkä vuoden lehdestä mahtoi olla kyse. Tosin ei minulla ole enää sitä hääpukuakaan, mitä minä sillä tekisin?

Kuinka voisin palata tuohon aikaan takaisin? Puikot ja koukku suhisivat jatkuvasti, vaikken ollut ympäröinyt itseäni langoilla ja malleilla. Oma äitini on yhtä ahkera tekemään käsitöitä kuin minäkin, eikä hänellä ole tietääkseni yhtään ainoata mallilehteä (paitsi kohta on, kun lahjoitan hänelle Novitan Lapaslehden). Niin, eipä ajassa voi taaksepäinkään palata, mutta jossain vaiheessa täytyy pistää jarrut päälle eikä vain jatkaa entiseen malliin. Toisaalta olen jo parin vuoden ajan hillinnyt ihan kiitettävästi esimerkiksi lehtien ja kirjojen ostamista, kuten alussa mainitsinkin. Kaikkea muutakin olen ostanut maltillisesti. Jos haluat käydä katsomassa, miltä käsityökaappini ja -hyllyni näyttivät toissakeväänä, voit tehdä sen tästä linkistä. Suurta muutosta ei onneksi ole tapahtunut sen jälkeen, paitsi nyt näiden kirjojen ja lehtien osalta. Silti kaikkea on vain liikaa.

Vapauttakaa minut edes noista kolmesta kirjasta! :) Ja Oulun seudulla asuvat: käyttehän sitten kirpparilla ostamassa lehteni pois, jooko? Laitan tänne tiedon, missä ja milloin ne ovat myynnissä, kun pöytävaraukseni alkaa.

Syyssiivoukseni on nyt takana ainakin kaikkien kaappien osalta. Ei ollut onneksi niin iso homma kuin puolitoista vuotta sitten tekemäni kevätsiivous, johon meni muistaakseni viisi viikkoa; tämä oli ohi reilussa viikossa (enkä edes joka päivä ole kaappeja kolunnut). Ensi viikolla alan laittaa tavaroita myyntikuntoon ja kirjoittaa hintatarroja, seuraavalla viikolla voinkin käydä niitä jo tulostamassa ja kiinnittää paikoilleen. Kirpparilla on siis käytäntö, että hintalaput kirjoitetaan valmiiksi netissä, käydään tulostamassa ne kirpparilla, jonka jälkeen ne voi kiinnittää myytäviin tavaroihin kotona etukäteen tai silloin, kun käy laittamassa tavaroita pöytään. Näppärä juttu, vaikka tavarat täytyykin käydä moneen kertaan läpi. Ehkä se on kuitenkin hyväkin juttu siinä mielessä, että silloin viimeistään tajuaa, miten paljon turhaa sitä onkaan tullut kotiinsa haalittua... (vaikka onhan osa ollut ihan käytössäkin, tietysti)

Ihania syksyisiä päiviä teille kaikille! :) Toivottavasti joku muukin inspiroituu syyssiivoukseen!

Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan...

Kuva-arvoitus - mitä tässä on tulossa?

Koitahan ensin miettiä itse, ennen kuin rullaat eteenpäin...

Sukkapuikot ovat vaihtuneet pyöröpuikoksi...

... ja kun työ alkaa olla muutamaa kerrosta vaille valmis, pitäisi jo jotain hahmoa näkyä. Vai näkyykö?

Nythän kerätään vielä Sukkasatoa, mutta eihän tuo sentään voi mikään sukka olla?!

Vai voiko sittenkin?

TADAA! :)

Myönnän kyllä, että jos olisin nähnyt tästä sukkamallista tuon ylläolevan kuvan tapaisen kuvan, niin olisi jäänyt tekemättä...

Jalassa nämä kuitenkin näyttävät varsin mukavilta. Ihan sukilta. :)

Spider's Web

Tehty ajalla: 17.-20.10.2014

Malli: Drops Desing: Spider's Web

Lanka: Viking Nordlys sateenkaarivärit (949)

Langankulutus: 72 g

Puikot: 2,5 mm sukkapuikot ja pyöröpuikko (40 cm)

Koko: Ohje 35/37 -> sopiva 38/39-kokoiseen jalkaan

Muuta: Hauskat tehdä!

Tässä jälleen esimerkki sukista, joita en tehnyt varsinaisesti akuuttiin tarpeeseen. En muista, kumpi oli ensin malli vai lanka. Olin kyllä selaillut Dropsin sivuilla sukkamalleja, mutta ainakaan langanostohetkellä viime syksyn Oulun kädentaitomessuilla ei juuri tämä malli ollut mielessäni, sillä muistan miettineeni, minkähän yksivärisen kanssa tätä lankaa voisi raidoittaa.

Melko pian kuitenkin tiesin tekeväni juuri nämä Spider's Web -sukat tästä langasta. Malli kiehtoi erityisesti siksi, että sen tekotapa on erikoinen: sukat aloitetaan etuosan keskeltä (minun sukissani vihreä kohta), jonka jälkeen kudotaan oikeastaan koko sukka pelkkää kuusikulmiota. Ainoastaan yhdellä kuusikulmion sivulla on muotoiluja (se tulee jalan kärkeen), mutta muuten tämä on sitä yhtä ja samaa. Lopuksi ommellaan yksi sauma kiinni, se tulee jalan pohjaan ja varren takaosaan.

Sukkaa aloittaessani meinasi kyllä usko loppua, sillä niin moneen kertaan aloitin ja purin, aloitin ja purin... En vain millään muistanut kaikkea, mitä olisi pitänyt muistaa, mutta sitten kun se alkoi sujua, niin homma kävi joutuisasti, ja toiseen sukkaan en tarvinnut oikeastaan enää ohjettakaan.

Ajattelin ensin, etten tekisi sukista identtisiä, vaan jatkaisin toisen sukan siitä väristä, mihin edellinen sukka päättyy, mutta juuri siitä kohdasta aloittamalla värimaailmasta olisi tullut vähän hassu. Kun tuon samanlaisen väriraidan etsiminen hoitui varsin pienellä vaivalla, niin tuli näistäkin sukista keskenään samanlaiset.

Lanka oli aavistuksen verran ohuempaa kuin alkuperäisessä ohjeessa, käytin puolta numeroa pienempiä puikkoja ja tein lisäksi 35/37-koon ohjeella - silti sukat ovat minun 38/39-kokoiseen jalkaani hivenen liian löysät! Voi siis olla, että näistä tulee minulle unisukat, joita käytän toisten sukkien päällä. Usein näin syksyisin ja talvisin pidän unisukkina kaksia sukkia päällekkäin, toiset ovat pitkävartiset sukat, toiset lyhytvartiset tossut. Näissä on tällaiset keskipitkät varret, mutta tossumaisen muotonsa puolesta nämä voisivat käydä unitossuinakin.

Pottulaariinhan nämä ovat myös menossa.

Lopuksi pieni syystarina:

Tänään äiti käveli 6-vuotiaan poikansa kanssa kotiin. Maa oli peittynyt kokonaan keltaisiin, ruskeisiin ja oransseihin lehtiin. 

Äiti ehdotti pojalle: Mennäänkö pyörimään lehtikasaan?
Poika: Joo! Mee sää ensin!

Äiti etsi maasta koirankakattoman ja tupakannatsattoman kohdan, jonne hän asettui kellimään. 

Poika katsoi äitiään ja sanoi sitten: Heippa!

Äiti: Mitä, etkö sää tuukaan mun kans pyörimään lehtikasaan?
Poika: En. Mää vain testasin, tykkäätkö sää oikeasti syksystä! :D

(ja tämä tarina on totta...)

Ihania syyspäiviä! :)