Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

torstaina, heinäkuuta 31, 2014

Heinäkuun raporttia ja elokuun suunnitelmia

Helvetillinen heinäkuu on totisesti muistuttanut siitä, miksi inhoan kaikista vuoden kuukausista eniten juuri heinäkuuta. Onneksi tämä kuukausi ja sen myötä myös kesä on vihdoin viimein takana, ja päästään syksyyn! :) Sillä syksyähän se on, kun koulut alkavat elokuun ensimmäisellä ja eskaritkin kolmannella viikolla. Hyvästi, kamala kesä - pysykin poissa, äläkä ikinä tule takaisin, ei tule ikävä! Tervetuloa, ihanaakin ihanampi ja kauan odotettu SYKSY! ♥

Heinäkuun helteillä ei ole voimia riittänyt juuri muuhun kuin istua sisällä pelaamassa tietokoneella, pelkkä ajatuskin virkkuukoukun pitelemisestä on ollut liian uuvuttava. Nähtävästi kuitenkin koukku on käynyt pelaamisen välissä (ja jopa pelaamisen aikana) kädessä, koska jotain aikaansaannostakin on syntynyt.


Heinäkuussa valmistuivat:

  • 2.7. Liivi (virkaten), langankulutus 276 g
  • 5.7. Kesämyssy (virkaten), langankulutus 38 g
  • 9.7. Kanala (ristipistellen)
  • 10.7. Huivi (virkaten), langankulutus 49 g
  • 13.7. Afrikankukkahattu (virkaten), langankulutus 75 g
  • 15.7. Kukkahattu (virkaten), langankulutus 53 g
  • 24.7. Virkattu kolmiohuivi (virkaten), langankulutus 262 g
  • 30.7. Hanskat 2 paria (virkaten), langankulutus 114 g

Heinäkuun langankulutus on 867 grammaa, mikä on aika reippaasti enemmän kuin kesäkuussa, mutta kesäkuussa tulikin ulkoiltua enemmän hyvien säiden ansiosta. Heinäkuussa en jaksanut lankaostoksillekaan raahautua, vaikka ihan tässä loppukuusta kävin kurkkaamassa uutuusnovitalaisten tarjontaa ostoksia tekemättä. Lankaostossaldo on siis heinäkuussakin pyöreä nolla, ja kun viimeksi olen ostanut lankaa toukokuun ensimmäisenä päivänä, niin kolme kuukautta ilman lankaostoksia täyttyy ihan pian. Luultavasti kuitenkin elokuussa paikkaan vähän tilannetta, yhden neuleen verran lankaa on tarkoitus käydä ostamassa.

Ristipistotöitä on aiempien kuukausien tapaan taas yksi valmistunut, ja jokaisena heinäkuun iltana olen pistellyt Waltaria kuunnellen. Elokuussa todennäköisesti valmistuu jopa kaksi ristipistotyötä, kun ensimmäinen valmistunee ihan ensi päivinä, ja seuraavan pistelemisessä tuskin neljää viikkoa menee, kun ei ole mennyt edellisissäkään.

Heinäkuun virkkuusuunnitelmissani oli saada kaikki toukokuussa ostamani Kotiväen Kartanot ja Huvilat (eli kaikki omistamani puuvillalangat) virkattua valmiiksi töiksi, ja siinä onnistuin. Arvelin ehtiväni myös purkaa ja neuloa uusiksi yhden kaapissani olevan ei-niin-istuvan neuleen, mutta se jää nyt ensi keväälle, jollen ole sitä ennen kiikuttanut neuletta kirpparille tai käyttänyt lattialuutuksi. ;) Suunnittelin ehtiväni aloittaa myös syksyn ja talven asusteiden neulomisen, sen suunnitelman voin katsoa juuri ja juuri toteutuneen, kun ensimmäinen asuste pääsi puikoille heinäkuun viimeisenä päivänä. Elokuussa jatkan tämän asustesetin neulomista ja toivon mukaan ehdin tehdä myös toisen setin kuukauden aikana. Talvineuleiden to do -lista on pitkä, joten tekemisen puutetta ei pääse varmasti tulemaan, jos vain aikaa ja voimia riittää. Täytyy vain osata päättää, onko kiireellisempää neuloa ensin tarpeelliset villahousut vai ei-niin-välttämätön mekko... ;)


Syystunnelmissa ollaan...! :) Yleensä olen aloittanut kynttilänpolttokauden vähän myöhemmin syksyllä, mutta tänä vuonna päätin aloittaa sen jo tänään, syksyn ensimmäisen päivän aattona. :) Esikoinen on kysellyt kesäkuun 12. päivästä alkaen, milloin koulut alkavat, lomalla on niin tylsää! Nyt ei koulun alkuun ole enää montaa yötä, joten riemu ja odotus on sen mukainen meillä kaikilla. :) Tällä viikolla on ilmassa ollut jo ihan syksyn tuoksua, kuten heinäkuun lopulla kuuluukin olla. Tänään kauppareissullani huomasin puiden lehtien alkaneen kellastua, ja paikoin maa oli ihan keltaisena maahan tippuneista syksyisistä lehdistä niin, ettei vihreää ruohoa enää alta erottanut. Syksy on siis täällä, ihanaa! ♥♥♥

Nautinnollisia, syksyisiä elokuun päiviä teille kaikille! :)

Vedä käteen!

Helteiden aikana valmistuneet käsityöt ovat noudattaneet hyvin säätilan aiheuttamia mielialoja: ensin otti päähän, sitten alkoi hatuttaa, sen jälkeen suorastaan (hui)vitutti ja nyt vain puuskahdan: "Vedä käteen!" ;)

Kurjien kelien aikana valmistuneet käsityöt ovat siis: pari päähinettä, pari hattua, huivi ja nyt kahdet hansikkaat. :)

Hanskat 2 paria
Tehty ajalla: 24.-30.7.2014
Malli: Dropsin sivuilta, omat muokkaukset
Lanka: Novita Kotiväki Kartano beige (614)
Langankulutus: 114 g
Virkkuukoukku: 2,5 mm
Koko: M-koon ohjeella tehty, muokattu omaan käteen sopiviksi
Muuta: Omat sovellukset kummassakin hanskaparissa
 
Molemmissa hanskoissa on ohjeena Dropsin sivuilta löytyvät virkatut sormikkaat, jolla olen tehnyt aiemminkin jo parit hanskat. Jos noudattaisin ohjetta kirjaimellisesti, hanskojen ranteista tulisi minulle liian löysät, joten olen omiin hanskoihini kaventanut ranteita aina vähän reilummasti. Liehukereunaisista hanskoista jätin viimeisen liehukekerroksen pois ja korvasin sen vähän toisenlaisella reunuksella, kukat tein omasta päästäni. Liehukkeettomissa hanskoissa puolestaan on ihan vaan kiinteillä silmukoilla tehty reunus. Tämä sormikasmalli on kyllä todella muuntelukelpoinen, siksi uskon tekeväni tällä ohjeella vielä monet sormikkaat - tuskin enää koskaan tule neulomalla sormikkaita tekemäänkään, kun tämä virkattu ohje on niin kätevä! :)


Näistä yksinkertaisemmista hanskoista tulee minulle uudet unihanskat. Sehän on jo tuttu juttu kaikille, että käytän villasukkia ympäri vuoden yötä päivää, tosin ihan näillä kurjimmilla helteillä vaihdan villasukat puuvillasukkiin; yökäytössä kuitenkin pidän villasukkia myös helteillä. Näin kesällä riittää vain yhdet unisukat, kun talvella niitä on yleensä vähintään kahdet päällekkäin. :) Mutta sitäpä ette varmaan tienneetkään, että pidän myös unihanskoja! :) En tosin siksi, että käsiäni palelisi, vaan minulla on käsissä äärimmäisen kuiva ja halkeileva iho, jota pitää rasvata joka ilta, ja jos kädet ovat kuivuuttaan halkeilleet ihan verille, niin laastaritkin usein yöksi laitan. Rasvattuja ja laastaroituja käsiä suojaamaan kiskaisen sitten puuvillahanskat yöksi. Tosin "puuvilla" on tähän saakka ollut vähän harhaanjohtava ilmaisu, kun käyttämäni hanskat ovat olleet kaupasta ostettuja akryylihöttöjä, nekin lastenosastolta, koska en ole löytänyt aikuisten hanskoista tarkoitukseeni enkä käteeni sopivia. No, niistä kaupan hanskoistahan aukeaa sormenpäät alta aikayksikön, eikä se tässä tapauksessa voi johtua edes kulumisesta, kun pidän hanskoja vain nukkuessani. Nyt voin heittää nuo akryylihanskat viimein roskiin, ja käyttää taatusti kestäviä unihanskoja! :)


Nämä ovat sitten tarkoitettu perinteisempään käyttöön, eli ulkoiluun. Keväällä, kesällä ja syksyllä tarvitsee vähän ohuempia hanskoja, ja vaikka minulla hanskapareja muutamat onkin, niin aina ne ovat väärän takin taskussa (useinhan huomaan hanskojen tarpeen vasta sitten, kun olen jonkin tovin ollut ulkona), tai sitten ne ovat ihan vääränväriset muuhun asuun nähden. Siksi tällaiset mahdollisimman neutraalinväriset hanskat tulevat tarpeeseen, ja vähän parempaan käyttöön, ettei tarvitse metsässä ryvettyneitä hanskoja vetää käteen asioille lähtiessä.

Ulkoiluhanskojen malliksi ajattelin ensin Dropsin sivulta löytyviä viuhkakuvioisia käsineitä. Muutaman illan tuskailin niiden viuhkakuvioiden kanssa, enkä saanut siinä ajassa edes ensimmäistä hanskaa valmiiksi. Virheiden vuoksi piti purkaakin, joka kerta huokauksen kera, sillä en olisi halunnut taas uudestaan virkata niitä viuhkoja - ne olivat nimittäin yllättävän työläitä tehdä. Lopulta totesin, ettei ole mitään järkeä käyttää aikaansa ja voimiaan käsityöhön, jonka tekemisestä ei nauti. Ja kun mietin tilanteita, joissa yleensä hanskat käteen vedetään, niin tuollaiset reikäiset hanskat eivät välttämättä edes palvele tehtäväänsä. Niinpä purin viuhkahanskan - sormien osuus on niissä samanlainen kuin tässä toisessa mallissa, joten niitä ei tarvinnut purkaa! - ja päätin tehdä ulkoiluhanskatkin perusmallilla. Ja kyllähän näihin vähän sitä söpöstelyä sai, kun käytin langanloput liehukereunaan ja kukkasiin.

Nämä hanskat olivat viimeinen jämälankatyöni toukokuussa ostamistani Kotiväki-langoista. Reilut kaksi kuukautta sen lankasatsin työstämiseen meni, ja nyt minulla ei ole kätköissäni ainoatakaan puuvillalangan nöttöstä. Mikä tarkoittaa sitä, että villalangat kutsuvat, ja niiden myötä myös neulepuikot! :) Viimeksi olen koskenut neulepuikkoihin 22. huhtikuuta, eli aika monta kuukautta blogini nimi on pitänyt ihan kirjaimellisesti paikkansa... ;)

Illalla onkin kuukausiraportin aika, nyt täytyy lähteä kauppaan! :) Hyvää ja toivottavasti runsassateista tätä päivää kaikille! :)

tiistaina, heinäkuuta 29, 2014

Viikon pistot: Hanhipari (3. viikko)

Kolmas viikko takana Hanhipari-pistelyn kimpussa!


Ristipisto-osuudet sekä yhdellä että kahdella langalla kirjottavien osalta sain tehdyksi eilen, ja nyt olen saanut tehtyä jo jonkin verran jälkipistojakin kolmella eri värillä. Vielä olisi kahdella värillä jälkipistoja tehtävänä, näillä väreillä niitä jälkipistoja tuleekin sitten tuttuun tapaan paljon. Jospa nuo hanhetkin tuosta sitten viimein kunnolla erottuisivat, kun saadaan niille ääriviivat. :) Muutama ilta noissa jälkipistoissa vielä menee, veikkaisin että valmiina tämä työ nähdään elokuun alkupäivinä.

Mukavaa viikon jatkoa!

lauantaina, heinäkuuta 26, 2014

Novita Syksy 2014

Hartain toiveeni on kuultu ja syksy on viimein saapunut! :) Sillä onhan varma merkki syksyn tulosta, kun syksyiset lehdet alkavat putoilla - vaikka putoaisivat postiluukusta. ;) Mikäpäs muukaan se syksyinen lehti olisi kuin uusin Novita!


Uuden neulelehden saapuminen herättää taas monenlaisia ajatuksia siitä, mitä varten ja millaisia käsitöitä haluan tehdä. Olen viimeaikoina halunnut ihan tietoisesti vähentää neulomista ja virkkaamista, osittain heikentyneen terveyteni vuoksi, mutta ennen kaikkea siksi, ettei niitä valmiita vaatteita tai muitakaan tekstiilejä voi ihan rajattomasti kaappiinsa sulloa. Haluan jatkossa miettiä paljon tarkemmin, mitkä käsityöt oikeasti ansaitsevat päästä puikoilleni tai koukulleni. En halua enää tehdä jotain käsityötä pelkän mieliteon vuoksi, vaan ennemminkin valmiin käsityön tarpeellisuutta ajatellen. Ihannetapauksessahan tarve ja mielihalut kulkevat käsi kädessä! Olkoonkin sitten seurauksena, että teen käsitöitä entistä vähemmän. Toki aion tehdä nykyisin omistamistani langoista ne neuleet, jotka olen niistä suunnitellutkin tekeväni, vaikka ne menisivätkin enemmän siihen mieliteko- kuin tarvekategoriaan. Lankaahan minulla on tällä hetkellä niin paljon, että niiden parissa riittää puuhaa varmasti yli vuodeksi, vaikken kävisi tänä aikana lainkaan lankaostoksilla. Jo pelkästään siitäkin syystä haluan rajoittaa uusien neulemallien etsiskelyä, koska se yleensä tarkoittaa myös uusien lankojen ostamista.

Lankaostokset eivät minua tällä hetkellä muutenkaan houkuta - ainakaan Novitan lankojen suhteen - koska tälläkään kertaa en löydä syksyn/talven värikartasta itseäni miellyttäviä värejä. Sinänsä hassua, että rakastan syksyä ja talvea, enkä pidä keväästä ja kesästä lainkaan, kun taas kevään ja kesän värikartta on pullollaan "minun värejäni", mutta syksyn ja talven värikartta ei minua pue. Kukahan pölvästi senkin on keksinyt, että kirkkaisiin ja pastellisiin väreihin saa pukeutua vain keväällä ja kesällä, ja syksy ja talvi (ne iloisimmat vuodenajat!) pitäisi sitten kulkea murretuissa ja synkissä väreissä? Minä ainakin kuljen mieliväreissäni ympäri vuoden! :)

Näiden lehtikatsausten yhteydessä lähes toistuvasti kerron nämä samat asiat niin väreistä kuin muistakin periaatteista, mitkä vaikuttavat siihen, mitkä mallit lopulta puikoilleni päätyvät. Siitä huolimatta huomaan lehtikatsausten kommenteista, että ihmiset ymmärtävät sanomani ihan väärin. Jos totean, että lehti on pullollaan aivan ihania malleja, joku kommentoi, että "sinut tuntien ei mene hetkeäkään, kun olet nuo kaikki jo tehnyt" (kommentoija ei siinä tapauksessa todellakaan tunne minua!). Tai jos mainitsen, että lehdessä on ihania malleja, mutta todennäköisesti en näistä mitään toteuta ainakaan lähiaikoina, niin varmasti tulee ainakin yksi kommentti, että "minullekin lehti oli pettymys" (siis hei, miten minä voisin olla pettynyt lehteen, jossa on ihania malleja?). Siksi siis täytynee toistaa aina vaan uudelleen, ettei mallin ihanuus vielä riitä siihen, että se päätyisi toteutettavaksi, vaan kyllä siihen vaikuttaa niin paljon muutkin asiat: kyseisen neuleen tarve, lanka ja sen värivalikoima, langan hinta ja saatavuus lähikaupasta, oma terveys, to do -listan pituus suhteessa odotettavissa olevaan elinikään, oma ja maailman taloudellinen tilanne, ekologiset, eettiset ja moraaliset kysymykset... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Blogiini varmasti eksyy jatkuvasti uusiakin lukijoita, jotka eivät ole vanhoja maailmanparantamispohdintojani lukeneet, vaikka enpä minä edes ole niin syvällisesti kaikkia tuntojani täällä tilittänyt, vaan melkoiseksi pintaraapaisuksi olen ihan tietoisestikin halunnut blogitekstini jättää. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö pohtisi asioita omassa mielessäni syvällisemmin.

On varmasti niitäkin käsityöharrastajia, jotka uuden ihanan mallin nähdessään laittavat sen heti puikoille, koska heiltä sattumoisin löytyy valtavasta lankavarastostaan juuri siihen sopivaa lankaakin. Jos toimisin samoin, en saisi koskaan varmasti mitään käsityötä valmiiksi - siitähän tulisi hirveä stressi, jos olisi kerralla useampi kuin yksi käsityö kesken, ja silti pitäisi uutta olla aloittamassa! ;) Minun tapani tutustua uusiin käsityömalleihin on siis se, että selailen malleja ihaillen ja huokaillen, teen listaa kiinnostavista neuleista, pohdin niiden toteuttamisen järkevyyttä kaikilta mahdollisilta kanteilta - ja jos kaiken tämän jälkeen jokin neulemalli ei jätä minua rauhaan päivällä eikä yöllä, se on ansainnut paikkansa päätyä tehtäväksi. :)

Tämän kaiken ehdin mielessäni pohtia ja tekstiksikin hahmotella jo ennen kuin olin koko uutta Novita-lehteä avannut. Ajatukset eivät ole siis lehden herättämiä, vaikka toki tieto uuden lehden saapumisesta niihin vaikuttikin. Mainittakoon, että Novita kyllä saapui meille jo eilen aamusta, mutta sain aikaiseksi avata sen vasta myöhään illalla, joten päivän muiden touhujen parissa oli aikaa ajatella ja henkisesti valmistua uusien, ihanien mallien vastaanottamiseen... ;)

***

Tällä kertaa päätin tehdä malleista oman Top10 -listani, jottei ihan kaikkia malleja tarvitse esitellä. Jos omaa lehteä ei tule, mallithan pääsee katsomaan tästä linkistä (linkki toimii todennäköisesti vain seuraavan lehden ilmestymiseen asti eli 17.10.2014). Tässä siis minun kymmenen suosikkiani käänteisessä järjestyksessä:

Sijat 6-10:

Kuvat: Novita

(kuvat näkee suurempana klikkaamalla!)

Sijoille 6-10 pääsevät viisi kirjoneulesuosikkiani. Todennäköisimmin näistä puikolleni voisivat päätyä malli 20 kirjoneulesukat, vaikka minulla itselläni ei totisesti ole tarvetta enää uusille villasukille. Mutta vaikka lahjaksi jollekulle. Malli 56 kirjoneulehame puolestaan viehättää minua ulkonäkönsä puolesta eniten, se tuo mieleeni jollakin tavalla kansallispuvun. Malli 22 kirjoneulepipo ja -lapaset pääsevät listalleni ihan siksi, että pipoja ja lapasiahan tarvitsee aina. Täytyy pitää tuo malli mielessäni seuraavan kerran, kun uusia asustemalleja olen haeskelemassa - toki tekisin nuo varmasti ihan omilla väreilläni. Malli 51 kirjoneuletakki on isojen tyttöjen kokoa, enkä sen vuoksi olisi sitä itselleni tekemässä, mutta tykkäsin kovasti muuten tuosta kirjoneuleesta ja sen sijoittelusta neuleessa. Lehdessä on kuva neuleen takaosasta, isoin ja kaunein kirjoneuleosuus sijoittuu neuletakin selkään, mutta harmillisesti tuo netistä kaapattu kuva on vain edestäpäin, eikä neule pääse tuossa kuvassa oikeuksiinsa. Malli 57 kirjoneulepuserosta voisin napata lähinnä idean, tässä toimii kivasti kirjavan ja yksivärisen langan yhdistäminen kirjoneuleeseen.

Sijat 4-5:

Kuvat: Novita

Sijat 4-5 jaan raitaneuleiden kesken. Näissä molemmissa on tosi ihanasti hyödynnetty valmiiksi raidoitettuja lankoja, joita tuntuu aina vain tulevan markkinoille lisää erilaisia ja eri väriyhdistelmissä. Huono puoli näissä malleissa on se, että ne eivät välttämättä toimi muilla väriyhdistelmillä, saati sitten, kun tuo raitavillitys jossain vaiheessa menee pois muodista, eikä näitä lankoja enää ole saatavilla.

Malli 60 raitaneulejakku on hyvä esimerkki siitä, kuinka samaan neuleeseen on yhdistetty 7 veljestä Raita -lankaa ja Nalle Taika -lankaa - toinen raidoittuvaa, toinen pätkävärjättyä, ja kun molemmissa langoissa on samat sävyt, niin tokihan ne toimivat yhdessä. Mutta jos haluaakin tehdä muilla kuin ohjeen väreillä, löytyykö enää molemmista langoista toisiinsa sopivia värejä? Värikartasta katsoin, että nykyisessä värikartassa on ehkä kolme muuta väriä, joista löytyy saman värimaailman lanka sekä 7 veljeksessä että Nallessa, mutta en ole niitä livenä nähnyt, jotta olisin voinut tarkemmin vertailla, eikä niistäkään ole mikään oma suosikkini.

Malli 61 raitapuseron ihanasti levenevä helma hurmasi minut, samoin pääntien malli on minun mieleeni. Tykkään myös tuosta, kuinka itsestään raidoittuva lanka raidoittuukin hauskan epätasaisesti, ja reunusten kontrastiväri on tosi kiva yksityiskohta. Neulehan on periaatteessa tosi yksinkertainen, mutta pienet jutut tekevät siitä ihan omanlaisensa.

Näiden molempien raitaneuleiden kohdalla mietin, että voisin nämä toteuttaa, mikäli sopivan väristä raitalankaa kävelee vastaan - tai jos päätän värjätä raitalankaa itse!

Sija 3:

Kuva: Novita
Pronssimitalin tästä lehdestä minulta saa tämä ihana malli 2 palmikkopusero! Se ansaitsee päästä mitalisijoille jo ihan vain siksi, että se on valmistettu 100% suomalaisesta villasta. Novitan villathan ovat jo vuosia tulleet ulkomailta, mutta nyt viimein he ovat saaneet markkinoille täysin kotimaisen villalangan nimeltään Suomivilla. Tämän langan värit ovat täysin luonnollisia, siis värjäämättömiä, mikä tietysti nostaa langan ekologisuusarvoa. Itse en niinkään näistä "lampaanvärisistä" langoista tykkää, mutta luonnonvalkoisesta voisin hyvin tämän palmikkopuseron itselleni toteuttaa. Ja ainahan tuota lankaa voi myös itse värjätä. Melkein tekisi jo mieleni käydä hamstraamassa luonnonvalkoista Suomivillaa koko loppuelämäni värjäystarpeiksi... no, ei nyt sentään. ;)

Sija 2:

Kuva: Novita
Hopeasijalle pääsee myöskin 100% villaa oleva malli 46 kohoneulejakku, lankana uutuuslanka Joki. Tästä langasta löytyy sekä liukuvärjättyjä että yksivärisiä lankoja. Tykkään tämän jakun klassisesta ilmeestä ja myös siitä, kuinka nuo värit liukuvat kauniisti (varmaankin siitä syystä sitä kutsutaan liukuvärjätyksi... ;) ). Joki-langan värikartasta ei tällä hetkellä löydy minun värejäni, mutta sielläkin on se luonnonvalkoinen, joten kuulenko kenties värjäyspatojen kuiskuttelua? ;)

Sija 1:

Kuva: Novita
Suosikikseni nimeän sen neuleen, jonka kuva syöpyi vahvimmin verkkokalvoilleni lehden selailun jälkeenkin. Malli 59 intasianeuleessa on vain sitä jotain - kenties värikkyys tai houkutus tehdä pitkästä aikaa intarsiaa. Ensimmäisen intarsianeuleenihan tein yläasteikäisenä ihan omasta päästäni ilman, että tiesin tekniikkaa kutsuttavan intarsiaksi, saati että kuinka se tehdään. Piirsin vain paperille tuollaisia vinoja kuvioita, sitten neuloessa hoksasin, että langat kenties täytyy kietoa toistensa ympärille, jollei halua neuleeseen halkiota. :) Mutta ei se neule ollut läheskään näin hieno. Tässä on hauskasti tuota raitalankaa hihoissa ja noissa kuvioissa, mutta lisäksi myös yksivärisiä lankoja. Tietäisin jo, minkä 7 veljestä Raita -langan valitsisin tähän neuleeseen, mutten tiedä, löytäisinkö siihen yhteensopivia yksivärisiä lankoja. Jos löytäisin, tämä olisi erittäin suuressa vaarassa päätyä puikoilleni - kiikuttuaan ensin to do -listalla ainakin vuoden verran. ;)

Näin on tämäkin lehti katsastettu, ja luullakseni suuntaan samantien kurkkaamaan noita uutuuslankoja Tokmannin hyllyille - en muuten, mutta kuopus haluaisi lähteä käymään leluhyllyillä... ;)

Hikistä viikonlopun jatkoa kaikille! :)

perjantaina, heinäkuuta 25, 2014

Kylmä kivi


Laitetaan pihalta noudettu kivi muutamaksi tunniksi pakastimeen...


... kuljetetaan se jääkohmeisena kylmälaukussa meren rantaan...


... jossa Jaakko viskaa sen Pohjanlahteen.

Mitäpä ei ihminen olisi valmis tekemään ilmoja viilentääkseen ja syksyn tuloa jouduttaakseen? ;)

Hyvää Jaakon päivän iltaa! :)

torstaina, heinäkuuta 24, 2014

Hui-hui-hui-vituttaa! ;)

Kotiväen Kartano- ja Huvila (tai tässä tapauksessa kai huivila ;) ) -langanjämien hyötykäyttö jatkuu, ja saapuikin näiden värikkäiden lankojen osalta viimein päätökseen. Nehän sai mukavasti ujutettua reippaankokoiseen huiviin! :)

Virkattu kolmiohuivi
Tehty ajalla: 15.-24.7.2014
Malli: Novita Kesä 2013 malli nro 5 (ohjeessa yksivärisenä)
Suunnittelija: Anne-Maija Immonen
Lanka: Novita Kotiväki Kartano vihreä (318), liila (743), keltainen (227), pinkki (537), Novita Kotiväki Huvila lime (306) ja oranssi (243)
Langankulutus: 262 g
Virkkuukoukku: 2,5 mm
Koko: 150 x 75 cm
Muuta: Jämälankatyö. Ohjeesta poiketen tein monivärisen ja kutakin lankaa meni sen verran kuin sitä sattui olemaan jäljellä. Ohjetta piti vähän soveltaa yläreunan reunuksen ja hapsujen kohdalla langan riittävyyden mukaan.


Huivi on erinomainen jämälankatyö vihoviimeisten lankojen kuluttamiseen, koska hapsuihin saa ujutettua kivasti kaikki loputkin pätkät. Tämän huivin ohjeessahan oli yksivärinen huivi, mutta äkkiäkös sen moniväriseksi muuttaa. Värijärjestys määräytyi tällä kertaa sen mukaan, miten paljon kutakin väriä oli jäljellä. Aloitin liilalla, jota oli käytettävissä vähiten, ja viimeisenä tuli oranssi, jota oli jäljellä eniten, sillä tein myös huivin reunuksen. Muut värit tulevat sitten tässä "paljonjärjestyksessä". Virkkasin kerroksia aina sen mukaan, miten kutakin väriä riitti, muistaen kuitenkin jättää lankaa myös hapsuihin. Sattumoisin huivista tuli juuri samankokoinen kuin ohjeessakin, vaikka tähän kyllä kului enemmän lankaa kuin ohjeessa (ohjeessa oli langanmenekki 200 g, tähän meni 262 g). Jouduin vielä vähän soveltamaan huivin yläreunan reunuksessa, koska oranssi lanka olisi muuten loppunut kesken, eikä kaikissa hapsuissa ole neljää lankaa, kuten ohjeessa, vaan osassa on vain kolme lankaa. Hapsujen solmiminen oli hauskaa, kun yritin jäljellä olevia langanpätkiä sijoittaa huiviin niin, että värit asettuvat tasaisesti huivin reunoille. :)


Helteiden aina vaan jatkuessa alkaa kyllä pikkuhiljaa huivituttaa ilman hui-ta. ;) Terveys vaan ei kestä kesää eikä varsinkaan kuumuutta. Siitepöly- ja heinäallergian, aurinkoihottuman, rytmihäiriöiden ja jopa pienen päänsärynkin kanssa toki pärjää, ja tämän reilut kaksi vuotta jatkuneen sairauden aikana olen tottunut jatkuvaan uupumukseen, jota lämpö vielä pahentaa (esim. lämmin suihku tai sauna). Vaan siinä vaiheessa ei enää naurattanut, kun viime yönä vointi yhtäkkiä paheni niin, etten pysynyt aamulla pyörtymättä pystyssä ja makuullakin oli hirveä pahoinvointi. Onneksi lapset ovat jo sen verran isoja, että osasivat laittaa itse aamupalansa, ja kun esikoinen kantoi minulle lääkkeitä ja muuta helpotusta, niin muutamien tuntien päästä minäkin pääsin taas jalkeille. Jospa ensi yönä olisi viileämpää, niin ei olisi samanlaista yllätystä huomenaamulla vastassa.


Tätä huivia ei olekaan tarkoitettu helteillä käytettäväksi, vaan se saa vähän aikaa odottaa sopivia kelejä. Tein sen nimittäin kaveriksi tuolle värikkäälle hatulleni, joka on lierinsä ja peittävyytensä ansiosta paitsi hellehattu myös oikein hyvä päänlämmike käytettäväksi kesä- tai välikausitakin kanssa. Olen iloinen, että jämälankoja riitti myös huiviksi asti, sillä vaikka tykkäänkin pitää värikkäitä vaatteita, niin ihan sillisalaattia en halua päälleni pukea, vaan eri vaatteiden värien täytyy jollakin tavalla sopia yhteen. Ja parhaitenhan ne sopii yhteen, kun tekee ne samoista langoista! :) Nyt tuolle hatullekin saatiin pitkästi käyttöaikaa lisää, kun helteiden (toivottavasti pian!) lakattua sitä voi käyttää huivin kanssa pitkälle syksyyn ja ottaa sen taas keväällä käyttöön heti lumien sulattua.

Pikaisesti toivon pääseväni taas pukemaan takin ylleni, jotta huivillekin tulee käyttöä! :) Luulin, ettei syksyä voisi odottaa enempää kuin minä olen sitä monta kuukautta kaivannut, mutta mitä lähemmäksi se tulee, sitä innokkaammin sitä odotan... Koittakaa muutkin kestää, kyllä tämä kurjuus pian loppuu, ja syksy tulee! :)


Edit klo 16.26: Tähän loppuun vielä YouTubesta biisi, joka soi minulla päässäni huivin hapsuja solmiessani - "Tytön huivi". :)

tiistaina, heinäkuuta 22, 2014

Viikon pistot: Hanhipari (2. viikko)

Viikon pistojen raportti venähti taas tosi myöhään, mutta enköhän ehdi vielä tiistai-illan puolella klikata "julkaise"-nappia, jos näpyttelen riittävän nopeasti... ;) Itse asiassa koko tämän illan (ja aika monen muunkin illan) pistelytuokio jäi tosi myöhäiseen, monena iltana olen lopetellut vasta seuraavan vuorokauden puolella, kun olen malttanut aloittaa vasta klo 23 jälkeen. Nettipelit ovat imaisseet minut viime viikkoina niin mukaansa, etten ole juuri muuta tehnytkään. Kun ajattelee pelaavansa ihan pikkuhetken vain, niin kohta huomaa koko päivän vierähtäneen. Jokailtaisesta ristipisto- ja äänikirjatunnistani pidän kuitenkin edelleen kiinni, vaikka muut käsityöt jäisivätkin vähemmälle. :)


Hanhiparin taustalle on tällä viikolla ilmestynyt vähän jo maiseman alkua, ja noita kehyksiähän tuli pisteltyä yhteensä varmaankin kolme iltaa. Suoraa viivaa on tietysti nopeampi pistellä kuin kuvioita, mutta kyllä se vaan aika yksitoikkoista on. Onneksi on hyvä äänikirja ollut kaverina! :)

Tästä jatketaan, ja kurkataan taas viikon päästä, missä ollaan menossa. :) Mukavaa tämän viikon jatkoa helteistä huolimatta!

keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2014

Kukkahattutäti

Hatutus senkun vaan jatkuu. Edellisen hatutuksen myötä minussa alkoi olla jo hieman kukkahattutädin piirteitä, mutta nyt minä vasta kukkahattutäti olenkin!

Kukkahattu
Tehty ajalla: 13.-15.7.2014
Malli: Novita Muksu -lehti malli nro 43, omat muunnokset
Suunnittelija: Anne-Maija Immonen
Lanka: Novita Kotiväki Kartano beige (614), vihreä (318), liila (743), keltainen (227) ja pinkki (537), Novita Kotiväki Huvila lime (306) ja oranssi (243)
Langankulutus: 53 g
Virkkuukoukku: 2,5 mm
Koko: Omaan 54 cm päähän
Muuta: Suurensin vähän ohjetta, tein kukat monivärisenä ja kahteen riviin

Edellinen hattu oli aika tiivis, joten päätin tehdä seuraavan vähän ilmavamman. Olen joskus tällä ohjeella tehnyt lapsen lakin, ohjehan löytyy vuosien takaisesta Novita Muksu -lehdestä. Tein lisäyksiä sen verran enemmän, että lakki suureni omaan päähäni sopivaksi. Alkuperäisessä ohjeessa kukkia oli vain yhdessä rivissä ja nekin samanvärisiä pohjavärin kanssa. Minä päätin vähän laittaa väriä lisää, ja jos kerran kukkahattutädiksi ryhdyn, niin tehdään se sitten kunnolla! ;)

Tämä lakki ei sovi pyöräilykypärän kanssa käytettäväksi (testasin toisella kypärällä, jota säilytän sisällä; se yleensä käyttämäni on pyörän kanssa varastossa), ei suinkaan siksi, etteikö se mahtuisi kypärän alle, vaan siksi että nuo lipareet asettuvat kypärän kanssa suunnilleen poskia myöten. Jossain menee minullakin raja hassulta näyttämisessä. ;) Mutta ihan kivastihan tuo hattu kulki pyöränkorissa, tai saa sen survaistua vaikka käsilaukkuunkin.

Nyt riittää vähäksi aikaa hatutus, koska nyt minua on alkanut hui-vituttaa! ;)

Mukavaa viikon jatkoa ja syksyn odotusta! :)

tiistaina, heinäkuuta 15, 2014

Viikon pistot: Hanhipari (1. viikko)

Viikon pistot tulevat nyt sitten tiistai-iltaisin (tai keskiviikkoaamuisin, jos en jaksa postausta enää illalla näpytellä). Ainakin nyt muutaman viikon ajan, eli niin kauan kuin tämän pistelyn tekeminen kestää.


Tämän tekemisen aloitin viime keskiviikkoiltana, ja tässä on ensimmäisten seitsemän illan saavutukset nähtävissä. Mallin nimi on "Hanhipari", ja pääosan esittäjissä onkin jo kaikki ristipistot paikallaan - muutaman jälkipiston nuo kyllä sulkiinsa vielä kaipaavat, jotta niitä voi hanhiksi kutsua. ;)

Eipä tästä ole tässä vaiheessa enempää sanottavaa, katsotaan mitä sanottavaa ja näytettävää on sitten viikon päästä. :)

maanantaina, heinäkuuta 14, 2014

Hyvän mielen vaatekaappi

Nyt täytyy pitkästä aikaa suositella hyvää kirjaa kaikille! Tämä ei liity oikeastaan millään tavalla käsitöihin, vaan suosittelen sitä jokaiselle, joka käyttää vaatteita. Eli jos sinulla ei ole tapana kuljeskella kaiken aikaa syntymäasussasi, niin lue tämä kirja! :)


Kirja on siis Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi. Kannessa lukee osuvasti: "Ratkaise omat vaatepulmasi ja... samalla globaalin muotiteollisuuden epäkohdat." Joku vähemmän muotitietoinen saattaa ajatella, että tämä kirja ei kuulu hänelle, mutta koska jokainen meistä käyttää enemmän tai vähemmän jonkinlaisia vaatteita, niin tämä kirja ei voi olla koskettamatta.

Käsityöharrastajan näkökulmasta kirjassa on aika kattavasti tietoa eri tekstiilimateriaalien ominaisuuksista sekä niiden tuotantomenetelmien ekologisuudesta ja eettisyydestä. Väkisinkin tuli mieleeni, onko maailmassa mitään materiaalia, josta uskaltaisin tehdä käsitöitäni tai jonka voisin pukea ylleni tuntematta omantunnonpistosta?

Kirja herätti minussa niin paljon ajatuksia, etten ole pystynyt niitä vielä edes omassa sisimmässäni laittamaan järjestykseen, saati että voisin niitä nyt tähän kirjoittaa. Niissä ajatuksissa riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa. Toivon kuitenkin, että niillä on pitkällä aikavälillä vaikutusta siihen, miten pukeudun - ja koska pukeudun paljon itse tekemiini vaatteisiin, myös tulevaisuuden käsitöihini. Maailmaa tai edes omaa elämäänsä (tai vaatekaappiaan) ei voi parantaa kertarysäyksellä, mutta pienin askelin voi edetä. Ja joka päivä voi tehdä sillä hetkellä parhaan mahdollisen valinnan - varsinkin kun tämän kirjan myötä on taas paljon enemmän pohjaa niiden hyvien valintojen tekemiseen, ainakin vaatteiden ja muiden tekstiilien suhteen.

Joko sanoin, että suosittelen? :) Pistä kirja varaukseen kirjastosta, niin minäkin tein! :)

sunnuntaina, heinäkuuta 13, 2014

Hatuttaa!

Näin järkyttävillä helteillä alkaa väkisinkin hatuttaa!

Afrikankukkahattu
Tehty ajalla: 10.-13.7.2014
Malli: Ihan omasta päästä ja omaan päähän kehitetty, afrikankukan ohje Kodin Kuvalehden nettisivuilta 
Lanka: Novita Kotiväki Kartano vihreä (318), liila (743), keltainen (227) ja pinkki (537), Novita Kotiväki Huvila lime (306) ja oranssi (243)
Langankulutus: 75 g
Virkkuukoukku: 2 mm
Koko: Omaan 54 cm päähän sopiva
Muuta: ♥ 


Hattua aloittaessa ei ollut oikeastaan mitään suunnitelmaa, vaan siitä tuli tasan sellainen kuin tuli. Päälaelle tein ensin afrikankukan, josta muokkasin vähitellen ympyrän ja siitä myssyn muodon. Raidoitus on ihan "hatusta vedetty", yritin käyttää kaikkia kuutta väriä tasapuolisesti, mutta ei kuitenkaan niin, että kaikki kuusi olivat kertaakaan tulleet hattuun peräjälkeen, vaan kuuden suoraa täytyi tulla rikkomaan väliin joku muu väri viimeistään viiden suoran jälkeen. Toisaalta myös pidin huolen, että sama väri sai toistua aikaisintaan kahden muun värin jälkeen. Ja kun jonkun värin vieressä oli ollut edellisellä kerralla kaksi muuta väriä, niin seuraavalla kerralla siinä piti olla kaksi jotain eri väriä. Osan kerroksista tein vaihtelun vuoksi kiinteillä silmukoilla, niissäkään ei ole mitään säännöllisyyttä, vaan tein vähän fiiliksen mukaan.


Kun tekele ulottui päälaelta korvien yläpuolelle, tein lisäyksiä sen verran, että hattuun syntyi myös lieri. Viimeisen kerroksen tein rapuvirkkauksella. Koska hatusta tuli kaikista laskelmistani huolimatta hieman liian löysä, virkkasin kaksinkertaisella langalla ketjusilmukkaketjun, jonka pujotin hatun ympäri nyöriksi. Nyörin saa solmittua hatun taakse rusetiksi.


Päälaen afrikankukka näytti vähän orvolta, joten se sai itselleen kaveriksi toisen kukan hatun sivulle. Siinä kukassa on samat värit kuin päälaen kukassakin. Jotain säännöllisyyttä sentään muuten niin epäsäännöllisessä tekeleessä.


Edellisessä päähinepostauksessani mainitsin käyttäneeni lierihattua pyöräilykypärän kanssa. Myös tämä mahtui kypärän alle, eikä tuo edes näytä kovin hassulta. Koska en pääse hattujani peilaamaan kypärä päässäni, niin kuvan ottamallahan näkee, miltä ne näyttävät yhdessä. :) Tosin en välttämättä suosittele selfien ottamista ajaessa, etenkin jos kamera pitää kaivaa ajon aikana pyörän takaistuimella kököttävästä käsilaukusta about sadan muun tavaran seasta... Onneksi minulla ei ole kameraa kovin usein mukanani, niin ei tule tällaiseen sorruttua. ;)

Helteet valitettavasti jatkuvat, ja sen myötä myös hatutus! Hattumaista viikkoa vaan teillekin! ;)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)