Uutta kohti

Edellisessä postauksessani kerroin, että elämässäni on tapahtumassa iso muutos. Uutta kohti ollaan menossa, ja paljon pitäisi jaksaa tehdä asioita sen eteen. Eivätkä ne asiat ole niitä kaikkein helpoimpia ja kevyimpiä. Täytyy kuitenkin ottaa ilo irti siitä, mistä se vain on otettavissa. Yksi sellainen ilo voisi olla vaikka nämä:

Sohvatyynyt 2 kpl

Tehty ajalla: 6.-7.2.2016

Malli: No ei tällasiin mallia tarvita, senkun surauttaa...

Kangas: Kaapista löytyneitä puuvillakankaita

Koko: 40x40 cm ja 50x50 cm

Muuta: Mun näköiset!

Tyynyjen etupuolelle löysin kaapista kaksi nuottikuvioista kangasta. Olen saanut ne joskus joiltakin ihmisiltä lahjaksi, ajatellut käyttäväni ne ristipistotöiden viimeistelyyn tms., mutta ei vain ole syntynyt niistä mitään ideaa. Nyt, kun mietin uusien sohvatyynyjen ompelemista, niin hoksasin, että toinen kangas riitti sopivasti 40x40 cm tyynyyn ja toinen 50x50 tyynyyn. Taustakankaatkin löytyivät omasta kangaslaatikosta, niissähän on myös vähän tuollaista yhteneväistä kuviota, vaikka ovatkin erisävyiset. Sopivat loistavasti noihin nuottikankaisiin väreiltään! :)

Mieluummin siirrän nämäkin kankaat tässä muodossa uuteen osoitteeseen kuin käyttämättöminä kangaslaatikossa, joka sekin lähtee tietysti matkaani. Vielä pitäisi neljä viikkoa jaksaa odottaa (ja pakata!), ennen kuin pääsen aloittamaan uudenlaista elämää. Tuntuu yhtä aikaa oudolta, pelottavalta, helpottavalta ja innostavalta... Onneksi elämä on opettanut jo moneen kertaan sen, että kaikki lopulta järjestyy ja kaikella on tarkoituksensa.

Uudelleen luotua

Muistanette vielä kaksi luomispussia, jotka ompelin toukokuussa. Nyt ompelin samanlaisia pusseja kaksi lisää:

Luomispussit 2 kpl

Tehty ajalla: 15.-17.6.2015

Malli: Hääräämö-blogista

Kangas: Kuutta erikuosista puuvillaa

Koko: 23x23 cm

Muuta: Vien töihin työkavereiden käyttöön.

Jos ihmettelet, mikä kummassa on luomispussi, niin voit käydä lukemassa aiheesta tarkemmin vanhasta postauksestani. Nämä kaksi ovat muuten samanlaisia kuin kaksi edellistäkin, mutta näissä on eläinkuviona lehmäkangasta, kun edellisissä oli kirahvikangasta. Alunperin tilasin nimenomaan sitä kirahvikangasta PeeKaalta, mutta koska se olikin loppunut, jouduin vaihtamaan sen tilalle tämän lehmäkankaan. Mutta sitä kirahvikangasta oli sittenkin löytynyt pikku palanen, joten sain sen kaupanpäällisiksi. Siitä kuitenkin riitti vain kahteen pussiin, ja kun noita muita kankaita riitti yhteensä neljään pussiin, niin onneksi oli tuota lehmäkangasta tilalle.

Edellisistä pusseista toisen pidin itse ja toisen lahjoitin töihin, ja myös nämä kaksi aion vielä työpaikalle, joten siellä on sitten kolme luomispussia käytössä. Enempää tuskin enää teen ainakaan ihan ilmaiseksi. ;)

Ohje pusseihin löytyy Hääräämöstä. Tein nämä kaksi b-vaihtoehdon mukaan eli en huolitellut reunoja ennen pussin yhteenompelua; edellisissä pusseissa huolittelin, ja jouduin kuitenkin siksakkaamaan repsottavat reunat yhteenompelun jälkeen uudelleen, joten päätin tällä kertaa säästää vaivaa ja huolittelin kaikki reunat samalla. Minusta tämä versio on parempi, ja vielä parempi se olisi, jos omistaisin saumurin. Ehkä sen vielä jonain päivänä omistankin, kunhan tämä sairauteni hoito joskus lakkaa ja rahaa jää muuhunkin kuin lääkkeisiin. Mutta kyllä tavallisella ompelukoneellakin saa hyvin ommeltua monenlaista pientä kivaa! :)

Maanantaiaamuna olin kuntopyöräilemässä, kun kuopus heti herättyään tanssi innoissaan luokseni ja hihkui: "Ukkonen, ukkonen, ukkonen!" Valitettavasti oli kuitenkin vain ihan tavallinen tuulinen sadepäivä ilman ukkosta. ;) Poika on tullut äitiinsä, hänkin rakastaa myrskyjä, sateita ja ukkosta. Nyt ovatkin säät olleet suosiolliset - tällaiset raikkaat, tuuliset ja sateiset päivät ovat minun makuuni, ja olenkin ulkoillut ihan mahdottoman paljon viime viikkoina! :) Ainoastaan viime viikonloppuna oli vähän turhan kuuma ulkoiluun (+15), mutta onneksi tällä viikolla on taas tullut kunnolla sateita, ja tänäänkin kunto kohosi polkiessani salilta kotiin vastatuuleen. :) Tällaisia kelejä vain lisää, niin jaksan minäkin odottaa syksyn tuloa! Syksy tuntuu olevan taas niin paljon lähempänä, kun sain nuo pussukat valmiiksi, ja kävinpäs tänään jo hakemassa upouuden työpuhelimenkin... ;) Puolitoista kuukautta vielä pitäisi malttaa odottaa, ja sinä aikana jatkaa tietysti hyvin edistynyttä kuntoutumista, eikä se kuntoutuminen toki saa syksyn alettuakaan loppua. :)

Luovia luomishetkiä luoville lukijoilleni! :) Ja ihanaa syksyn odotusta!

Ompelukoneen rippilahja

Ompelukoneeni täytti tässä keväällä 15 vuotta. Synttärilahjaksi en ehtinyt sille mitään tehdä, mutta olkoon tämä nyt sitten vaikka rippilahja, kun se sattui valmistumaan juuri tällaisena sunnuntaina, jolloin ainakin Oulussa melkein joka kirkossa on konfirmaatiomessu. Varsinaisestihan ompelukoneeni ei ole käynyt rippikoulua, mutta on se näiden 15 vuoden aikana kuullut niin monta kertaa sielunvihollisen eri nimityksiä, että eiköhän siinä ole sille kristinoppia kylliksi... ;)

Ompelukoneellanihan oli pienoinen vaatetusongelma:

Raukka on joutunut pärjäämään 15 vuotta samoissa kapaloissa, joissa se tuotiin kotiin laitokselta kodinkoneliikkeestä. Kyllähän tuossa ajassa kaikki tuppaavat vähän kasvamaan vaatteistaan ulos...

Tätä kapaloa on yritetty joskus jo parsiakin...

... mutta aika kehnolla tuloksella. Uudestaan se on vaan revennyt ja entistä pahemmin.

Nyt oli korkea aika heittää vanha suojus roskiin! (kyllä, meidän roskiksella on silmät...)

Tarvittiin siis uusi vaate vanhan kapalon tilalle:

Hiiret ompelemassa / ompelukoneen päällinen

Tehty ajalla: 26.5.-14.6.2015

Malli: Cross Stitcher 11/2010, Margaret Sherry: All that glitters (osa mallista) / päällisen malli kehitelty itse

Kangas: 14 ct pellava-aida

Langat: DMC Blanc, 155, 318, 321, 353, 420, 422, 434, 436, 437, 680, 738, 746, 3024, 3799, 3821, 3824, 3837

Pistot: Risti-, 3/4- ja jälkipistot

Koko: 76x34 pistoa, n. 15x11,5 cm / päällinen ompelukoneen päälle sopiva

Viimeistely: Ompelukoneen päällinen

Muuta: Päällisen kangas mustaa paksua verhoilukangasta 

Kyllähän uusi vaate ansaitsee myös vähän kirjailuja pintaansa! Tämä malli on peräisin Cross Stitcher 11/2010 -lehdestä, tai oikeastaan se on vain osa siinä olleesta Margaret Sherryn mallista. Kyseisen lehden olen jo laittanut kiertoon, mutta tästä ompelukoneen osuudesta olin napannut itselleni kopion, eli tarkoitukseni ei ole ollut missään vaiheessa sitä mallia kokonaan pistelläkään, vaan olin ajatellut siitä pelkästään tämän osuuden joskus tehdäkin. Nyt se pääsi mielestäni juuri oikeaan paikkaan! :)

Päällisen kangas löytyi kaapistani. Joskus olen tuon mustan (tai olisiko ennemminkin tummanharmaa?) verhoilukankaan löytänyt palalaarista ajatuksenani verhoilla työtuolin päällinen, mutta se jäi ajatukseksi, koska kuopus syntyi noin viikko tuon kankaan ostamisen jälkeen, ja se työtuolikin on jo päätynyt kaatopaikalle. Vanhan lasten kiikkutuolin istuinosan olen tällä kankaalla kyllä joskus myöhemmin verhoillut, mutta sitä oli jäänyt vielä sen verran, että siitä juuri ja juuri sai ompelukoneelle päällisen, kun vain vähän kikkailin.

Joku saattaa ihmetellä, kuinka minä näin tummaan väriin päädyin, mutta ompelukonehan on suurimman osan ajastaan kaapissa pois silmistä, niin siinä mielessä on ihan se ja sama, minkä värinen päällinen sillä on yllään. Tärkeintä on, että päällinen on riittävän tukevaa tekoa - ja sainpahan yhden ruman kankaan kaapistani käytettyä! :) (tai itse asiassa sehän päätyy takaisin siihen samaan kaappiin ja vielä samalle hyllyllekin, mutta vain ompelukoneen vaatteeksi muuntautuneena...)

Vanhassakin päällisessä oli aukko kantokahvalle (joskin se aukko oli siitä vuosien mittaan "hieman" laajentunut...), joten pitihän sellainen leikata tähän uuteenkin.

Minä ja 15-vuotias Huskystar toivottelemme kaikille oikein mukavia ompelu- ja muiden käsitöiden päiviä! :)

Penaali

Syksyä odotellessani tekaisin myös tällaisen:

Musical ABC / MARI / Penaali

Tehty ajalla: 22.-26.5.2015

Malli: Cross Stitcher 2/2008: Musical ABC

Kangas: 14 ct punainen aida

Langat: DMC Blanc, 310, 318, 349, 415, 434, 704, 801, 3852

Pistot: Risti-, 3/4- ja jälkipistoja

Koko: 63x17 pistoa, n. 11,5x3 cm / Penaalin koko 22x15 cm

Viimeistely: Penaaliksi

Muuta: Penaalin kangas itse aurinkovärjätty, vuori sinistä vakokangasta 

Kirjaimet nappasin vanhasta Cross Stitcher -lehdestä. Musiikkiaakkoset tietenkin. :) Muuten käytin samoja värejä kuin mallissa, mutta mallin kirjaimet oli pistelty sinisellä, ja itse vaihdoin vihreään.

Toisella puolen penaalia on ihan vain kangasta ilman ristipistoa. Kankaan olen itse värjännyt aurinkovärjäyksellä pari vuotta sitten värjäyskurssilla.

Penaalin sisus on yllättäen sininen, koska tuo kangas sattui vain olemaan sopivan tukevaa vuorikankaaksi, ettei ole ihan pelkkä lerpake. Vetoketju taitaa olla kolmas elämäni aikana ompelemani vetoketju. Penaalin koko määräytyi ihan tuon vetoketjun pituuden mukaan, joskus olen tuon jostain kirpparilta ostanut.

Penaali sopii hyvin yhteen kalenterini kanssa, koska molemmissa olen käyttänyt samaa kangasta. :)

Nämä odottavat nyt kanssani syksyn tuloa! :)

Pellavaisia

Viime syksyn käsityömessuilta ostin Raijan Aitan kojulta pari palaa pellavakangasta ajatuksena toteuttaa itse sellaisia ihanuuksia, joita joka syksy messuilla olen valmiina ihastellut ja hypistellyt. Paitsi että toki vielä ihanampia, kun ne on itse tehtyjä oman vision mukaan. :) Tällä viikolla on ompelukone surissut, ja lopputulokset näette tässä:

Pellavaliivi

Tehty ajalla: 11.-14.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta / lyhennetty liiviksi + muuta omaa sovellusta

Kangas: Limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot pihalta löytyneellä pihlajan lehdellä.

Ensiksi valmistui liivi vähän niin kuin koekappaleena. Liiviä voi käyttää hyvin sekä lyhyt- että pitkähihaisen paidan päällä...

... tai ihan sellaisenaan hihattomana paitana. Mutta jos sen kanssa käyttää vaikkapa tässä kuvassa näkyvää hametta, niin hameestapa ei löydykään taskuja, joihin laittaa avaimet. Vaan paidasta löytyy!

Oikeastaan tämä taskuajatus syntyi ihan vain siitä, että pääntien kaarrosta leikatessa jäi tuollainen jämäpala, joka näytti ihan taskun muotoiselta, joten miksipä en olisi käyttänyt palaa hyödykseni. :)

Kaapissani näkyi olevan vihreää kangasväriä, ja siitä syntyi ajatus tehdä liiviin painokuvioita. Mieleeni tuli heti visio lehtikuvioista ihan oikeilla lehdillä painettuina, mutta tähän aikaan vuodesta ei noita lehtiä vielä ihan mahdottomasti ulkona ole saatavilla, enkä jaksanut alkaa odottaa kuukautta, että sellaisia olisi saatavilla. Jokin pikkuruinen pihlajanlehden alku tuosta pihalta löytyi, joten se sai luvan kelvata. Taskuun nuo painokuviot onnistuivatkin ihan hyvin (se toimi itseasiassa testikappaleena, koska sen olisi voinut tarvittaessa heittää roskiinkin), mutta muut kuviot näyttävät isännän sanoin "siltä kuin olisi jotain tahroja tipahtanut", joten niistä ei ole nyt lähikuvaa. ;) Minä sanoisin vain, että lopputulos on hieman taiteellinen. :) Varsinkin, kun yksi lehti tipahti vahingossa kädestäni ihan väärään paikkaan, joten piti tehdä niitä kuvioita hieman enemmän kuin oli tarkoitus. Alunperin ajattelin siis tehdä lehtirivin ainoastaan pääntielle ja helmaan, mutta pääntielle tulikin sitten myös toinen rivi. Hupsista! :)

Oikeastaan koko tämä liivi oli vain ylijäämäkankaasta syntynyt tuotos, en ollut sitä edes alun alkaen ajatellut tehdä. Mutta kun kangasta sattui jäämään, niin sama kait siitä oli jotain tehdäkin, ja liivistä tuli tasan sen mittainen kuin materiaalia oli käytettävissä.

Jaa, mistäkö sitä kangasta jäi sitten yli? No tietysti tästä mekosta, joka oli alkuperäinen suunnitelmani kankaita hankkiessani:

Pellavamekko

Tehty ajalla: 11.-15.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta + omaa sovellusta

Kangas: Turkoosi ja limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot piirretty itse piirtoheitinkalvolle.

Tällaisesta rimpsuhelmaisesta pellavaliivimekosta haaveilin silloin, kun kankaat viime syksynä ostin. Vasta toteutumisen lähestyessä selkiytyi visio myös noista painokuvioista sekä liivimekon lopullisesta käyttötarkoituksesta. Liivimekko toimii toki yläkuvan esittämällä tavallakin ihan sellaisenaan "kesämekkona", mutta oikeasti ajatukseni ovat ihan syksyssä - kuten aika monen muunkin käsityöni kohdalla tällä hetkellä - sillä tein tämän mekon varsinaisesti syys- ja talvikäyttöön. :) Syksy, tule pian!

Minua on jonkin aikaa vaivannut se, ettei meidän alalla ole olemassa varsinaista työasua, vaikka meidän moniammatillisessa työyhteisössämme aika monen ammatin edustajalla on virka-asu tai muunlainen ohjeistus pukeutumiseen. Meidän ammattiryhmämme sen sijaan pukeutuu aina vain omiin vaatteisiin, mikä toisaalta on ihan hyväkin asia, sillä työ on aika monimuotoista vaihdellen juhlatilaisuuksista lattialla konttaamiseen ja ulkoiluun - yhtä joka paikkaan sopivaa vaatetta olisi mahdotonta kehitellä. Silti haluaisin, että voisin ainakin joissakin tilanteissa kiskoa omien vaatteideni päälle jotain, mistä minut "tunnistaa". Tässä sairauslomani aikana meidänkin ammattiryhmällemme on alettu puuhaamaan tällaista työasua, mutta ehdotettujen työasujen vaihtoehtoina ovat olleet tähän mennessä musta liivi tai kukallinen puolijoukkueteltta - kumpaakaan en suostu ikimaailmassa käyttämään! ;) Niinpä päätin ommella itselleni ihan ikioman työasun, jota pääsen näillä näkymin syksyllä käyttämään.

Yläkuvassa liivimekko toimii hyvin pitkähihaisen paidan ja sukkahousujen kanssa...

... tässä kuvassa mekon alla on pusero ja farkut...

... ja tässä pinkki pusero ja pinkit farkut. Blogger tykkää jostain syystä tummentaa noita kuvien alareunoja aina näissä parvekkeella otetuissa kuvissa, joten housujen väri jää näemmä hieman epäselväksi, mutta varmaan hoksaatte idean. :) Mekon voi sitten kiskaista pois niissä tilanteissa, joissa on parempi olla tavallisissa vaatteissa.

Mekossakin on tasku, koska ne avaimet pitää aina johonkin sulloa, enkä tykkää roikottaa kaulassani mitään avainkaulanauhaa. Joskus olen joutunut työavaimet säilömään tissien väliin rintaliivien sisään, kun on sattunut taskuttomat vaatteet päälle... ;)

Koska tasku on tarkoitettu lähinnä avaimille, niin toki taskuun tekemäni painokuvio sen myös osoittaa. :) G-avain olisi ollut tunnistettavampi kuvio, mutta en onnistunut tekemään siitä kelvollista painokuviota piirtoheitinkalvon avulla, joten F-avain saa kelvata.

Tämän kuvion paikka oli luonnollisestikin sydämen päällä. :)

Mekon painokuviot tein ruskealla kangasvärillä, vaikka kuva vääristää sen lähestulkoon mustaksi. Mutta kuten tiedätte, minun ylläni ei mustaa väriä näy, ei edes yksityiskohdissa. ;)

Sekä liivin että mekon kaava on täsmälleen sama kuin vuosi sitten tekemässäni mekossa. Kaavan yläosan piirsin aikoinaan Modasta, alaosan Suuri Käsityö -lehdestä, ja hyväksi kaavaksi on osoittautunut. Mitään vetoketjuja tms. ei tarvita, vaan vaate on kiskaistavissa sellaisenaan päälle ja pois. Näihin versioihin ei riittänyt kangasta pään- ja kädenteiden alavaraa varten, vaikka olin sellaista vähän suunnitellut, mutta ihan hyvin nuo reunat sai käännettyä nurjalle ilman alavarojakin. Todella simppelit siis ommella, ainoastaan rimpsuhelma tuotti hieman haastetta.

Ja nyt sitten vain odotellaan sitä syksyä...! :)

Genesis

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. 

Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä. 

Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.

Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.

Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.

Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.

Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.

Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.

Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.

(1. Moos. 1: 1-31, 1. Moos. 2: 1-4)

Luomispussit 2 kpl

Tehty ajalla: 4.-5.5.2015

Malli: Hääräämö-blogista

Kangas: Kuutta erikuosista puuvillaa

Koko: 23x23 cm

Muuta: Toinen itselle, toinen töihin.

Luomispussin ohje löytyy Hääräämöstä, ja hyvä ohje onkin, sillä itse en edelleenkään tajua, kuinka on mahdollista aina vaan kääntää uusi kuva pussista esille. En tajua, vaikka tein näitä pusseja peräti kaksi kappaletta. ;) Toisen pidän itse, toisen annoin tänään esimiehelleni, kun palaveerasimme hänen ja parin muun pomon ja kahden työterveyshuollon edustajan kanssa. Työpaikalla ei vielä luomispussia ollutkaan, mutta nyt on. :) Vielä jäi materiaalia kahteen pussiin, joten vähän lupailin surautella töihin pari luomispussia lisääkin, kun tässä nyt vielä on muutama kuukausi ylimääräistä aikaa ja intoa - sen jälkeen on pelkästään intoa. ;)

Ihan "surauttamalla" nämä eivät valmistuneet, sillä tekeminen vaati tarkkuutta ja ennen kaikkea kysyi koneen lujuutta. Ja niinhän siinä kävi, että kun jälkimmäisestä pussista oli enää 5 cm ompelematta, niin katkesihan se ompelukoneen neulakin viimein! Siitä onkin monta vuotta, kun viimeksi on neula katkennut, mutta en nyt tietysti ole ihan mahdottomasti ommellutkaan. Koneen alkuaikoina tuntui, että neulaa sai olla koko ajan vaihtamassa, mutta johtuiko se sitten ompelijan kokemattomuudesta vai alkuinnostuksen ompelupuuskasta, sitä en tiedä.

Ohje on kuitenkin perusperiaatteeltaan helppo, vaikka tarkkuutta vaatiikin ja vie sen vuoksi suhteellisen paljon aikaa. Suosittelen kokeilemaan! :) Kankaat löytyivät muuten aikoinaan PeeKaasta. Muistaakseni toissasyksynä ne ostin - vai oliko peräti sitä edellisenä? - mutta vasta nyt uskaltauduin pussit ompelemaan.

Näillä mennään syksyä kohden... :)

Vuoden 2015 Ristipistoprojekti

Voiko Vuoden 2015 Ristipistoprojektiksi kutsua sellaista, jonka toteuttamiseen meni vain kolmannes vuodesta ja jonka suunnittelu on aloitettu jo vuoden 2014 puolella?

Kaikkihan alkoi joskus reilusti yli vuosi sitten, jolloin pengoin ristipistovarastojani todeten ensinnäkin, että joku on haalinut ihan järjettömän määrän ristipistomalleja, ja että se sama joku ilmeisesti tykkää Couleur d'Etoilen malleista, koska niitä oli siunaantunut kaappiin huomattavan paljon. Mitä ihmettä niistä kaikista malleista voi ikinä tehdä, koska ei jokaisesta voi aina jotain tauluakaan viimeistellä? Siitä syntyi ajatus tehdä jokin isompi käsityö, johon saa upotettua useammankin ihanan ristipistomallin. Kaikkia omistamiani Couleur d'Etoilen malleja en edelleenkään tähän saanut sijoitettua, mutta kaikki käsityöaiheiset sentään. Ja yksi malli piti vielä tilata lisääkin täydentämään kokonaisuutta. ;)

Ensin täytyi laatia hyvä suunnitelma, jotta osasin tilata oikean määrän oikeanlaista ristipistokangasta ja ostaa sopiva määrä viimeistelykangastakin. Eikä siinä vielä kaikki, vaan viimeistelykankaan halusin värjätä itse. Tässä muistin virkistämiseksi kuva viime syksyltä, jolloin viimeistelykangas oli juuri värjätty. Värjäyksen tulos on aina yllätys, siksi tein sen osuuden ensin, ja valitsin ristipistoihin käytettävien lankojen värit viimeistelykankaan sävyjen mukaan.

Iloisin yllätys oli tietysti löytää DMC:n liukuvärjätyistä langoista väri, joka toisti täsmälleen värjäysämpäristäni nousseen kankaan sävyjä. :)

Ristipisto-osuudet valmistuivat odotettua sutjakkaammin ihan muutamassa kuukaudessa. Mutta ne olivat tässä se helpoin vaihe. Haastavampaa oli saada ne koottua yhteen viimeistelykankaan ja ompelukoneen avulla. Päätin kuitenkin selvitä.

Tilkkupeitto

Tehty ajalla: 16.-26.4.2015 (ompeluosuus)

Malli: Oma suunnitelma ja toteutus

Kangas: Itse värjätty puuvilla + aiemmin pistellyt ristipistotilkut Couleur d'Etoilen malleista

Koko: 85x109 cm

Muuta: Pysyy kasassa! :) Tykkään ihan sikana. ♥

Uskokaa tai älkää, tämän ompeluprojektin aikana en kertaakaan itkenyt enkä kiroillut! ;) Taisi olla ensimmäinen kerta ompelukoneen ääressä, kun tämän rouvan hermot kestivät. Okei, yhdesti huusin, mutta silloinkin syy oli lasten kinastelussa eikä minun taistelussani ompelukoneen kanssa. En hermostunut edes silloin, kun millintarkkojen mittaamisten jälkeenkin huomasin lopputuloksessa olevan kahden sentin heiton. Tuijotin vain edessä olevaa näkymää, hoin muutaman kerran "You can do it, you can do it, you can do it...", minkä jälkeen otin tyynen rauhallisesti ratkojan käteeni. Olemme viimein ompelukoneen kanssa suhteen siinä vaiheessa, jolloin voi hermostumatta ratkoa ongelmat - ja saumat. ;)

Ompelujälki ei suinkaan kestä lähempää tarkastelua: saumat ovat vähän kierossa, tilkutkin ovat vähän vinossa ainakin kulmista, päällistikkaus ei mene aina ihan siitä mistä oli tarkoitus, vaan mutkittelevat välillä useamman millinkin päästä linjastaan. Takapuolella on kangas useammastakin kohdasta jäänyt laskoksille, joita en viitsinyt alkaa oikomaan. Ei niitä tästä kirjavasta kankaasta edes huomaa. Tilkkutyökirjassa oli kaikissa peitoissa tosi siistit vinottain ommellut kulmat, mutta minä en kertakaikkiaan tajunnut, miten sellaiset tehdään (vaikka se oli siinä kirjassa kyllä neuvottu...), joten menin siitä, missä aita on matalin eli surauttelin vain suorat kulmat - tai suorat ja suorat, kyllähän ne tietysti repsottavat ja vinksottavat vähän joka suuntaan. Ja tikkauslankakin loppui kesken, joten osa viimeistelytikkauksista on tehty vähän erisävyisellä langalla. No, minulla on yleensäkin käsitöihin vähän tällainen suurpiirteinen ote, joten miksipä olisin alkanut tämänkään kanssa nipottamaan? ;) Tärkeintä, että peitto ylipäätään pysyy kasassa! :D Ja käyttöön tämä on tehty, eikä näyttelyesineeksi. ;)

Käyttöä tuli jo eilen testattuakin. Ainakin tämän alle mahtuu torkkumaan eskari-ikäinen, ja ristipistoilijan jalkoja peitto lämmitti illalla siihen malliin, että piti jo heittää puolessa välissä pistelytuokiota peitto syrjään.

Tyytyväinen? KYLLÄ! :)

Erityisen onnellinen olen siitä, kuinka tuo itse värjäämäni kangas istuu tähän tilkkupeittoon. En olisi ikinä voinut uskoa, että lopputulos voi näyttää näin ihanalta! Ja kaikista vähän sinne päin ommelluista saumoista huolimatta peitosta tuli tismalleen sen kokoinen kuin olin suunnitellutkin, mitä voi pitää jo suoranaisena ihmeenä... ;)

Peiton pienin tilkku sai täydennystä nauhasta ja napeista, kuten olin suunnitellutkin.

Projektia aloittaessani pohdiskelin, laskenko tämän peiton yhdeksi valmistuneeksi käsityöksi vai peräti kahdeksaksi. Mielestäni on ihan oikeutettua laskea, että tässä on kahdeksan käsityötä yhdessä: seitsemän erillistä ristipistotyötä ja kahdeksantena tilkkupeiton kokoaminen. Sillä kyllä se kokoamisvaihe oikeasti oli tässä se haastavin ainakin minulle.

Montako ristipistotyötä näet kuvassa? Vastaus: 15. Moniko niistä on Couleur d'Etoilen malleja? Vastaus: 11. Näiden lisäksi olen tainnut tehdä ainakin yhden saman suunnittelijan mallin lisää, ja kaapissa on vielä muutama pistelemättä... En siis yhtään ihmettele taannoista kauhistustani, kun tajusin, kuinka paljon olen niitä itselleni haalinut. Mutta ihaniahan ne ovat, tuskin näihin koskaan kyllästynkään. :)

Miten tästä eteenpäin maltan enää keskittyä tekeillä olevaan ristipistotyöhön, kun mieleni tekisi vain ihailla jalkojani lämmittävää peittoa...? No, onneksi ne tekeillä olevat ja vielä aloittamattomatkin ovat niin ihania, että niissäkin riittää huokailtavaa. :)

Pinkkejä ajatuksia sinullekin lähetellään tämän pinkin peiton alta! :)