Pellavaisia

Viime syksyn käsityömessuilta ostin Raijan Aitan kojulta pari palaa pellavakangasta ajatuksena toteuttaa itse sellaisia ihanuuksia, joita joka syksy messuilla olen valmiina ihastellut ja hypistellyt. Paitsi että toki vielä ihanampia, kun ne on itse tehtyjä oman vision mukaan. :) Tällä viikolla on ompelukone surissut, ja lopputulokset näette tässä:

Pellavaliivi

Tehty ajalla: 11.-14.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta / lyhennetty liiviksi + muuta omaa sovellusta

Kangas: Limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot pihalta löytyneellä pihlajan lehdellä.

Ensiksi valmistui liivi vähän niin kuin koekappaleena. Liiviä voi käyttää hyvin sekä lyhyt- että pitkähihaisen paidan päällä...

... tai ihan sellaisenaan hihattomana paitana. Mutta jos sen kanssa käyttää vaikkapa tässä kuvassa näkyvää hametta, niin hameestapa ei löydykään taskuja, joihin laittaa avaimet. Vaan paidasta löytyy!

Oikeastaan tämä taskuajatus syntyi ihan vain siitä, että pääntien kaarrosta leikatessa jäi tuollainen jämäpala, joka näytti ihan taskun muotoiselta, joten miksipä en olisi käyttänyt palaa hyödykseni. :)

Kaapissani näkyi olevan vihreää kangasväriä, ja siitä syntyi ajatus tehdä liiviin painokuvioita. Mieleeni tuli heti visio lehtikuvioista ihan oikeilla lehdillä painettuina, mutta tähän aikaan vuodesta ei noita lehtiä vielä ihan mahdottomasti ulkona ole saatavilla, enkä jaksanut alkaa odottaa kuukautta, että sellaisia olisi saatavilla. Jokin pikkuruinen pihlajanlehden alku tuosta pihalta löytyi, joten se sai luvan kelvata. Taskuun nuo painokuviot onnistuivatkin ihan hyvin (se toimi itseasiassa testikappaleena, koska sen olisi voinut tarvittaessa heittää roskiinkin), mutta muut kuviot näyttävät isännän sanoin "siltä kuin olisi jotain tahroja tipahtanut", joten niistä ei ole nyt lähikuvaa. ;) Minä sanoisin vain, että lopputulos on hieman taiteellinen. :) Varsinkin, kun yksi lehti tipahti vahingossa kädestäni ihan väärään paikkaan, joten piti tehdä niitä kuvioita hieman enemmän kuin oli tarkoitus. Alunperin ajattelin siis tehdä lehtirivin ainoastaan pääntielle ja helmaan, mutta pääntielle tulikin sitten myös toinen rivi. Hupsista! :)

Oikeastaan koko tämä liivi oli vain ylijäämäkankaasta syntynyt tuotos, en ollut sitä edes alun alkaen ajatellut tehdä. Mutta kun kangasta sattui jäämään, niin sama kait siitä oli jotain tehdäkin, ja liivistä tuli tasan sen mittainen kuin materiaalia oli käytettävissä.

Jaa, mistäkö sitä kangasta jäi sitten yli? No tietysti tästä mekosta, joka oli alkuperäinen suunnitelmani kankaita hankkiessani:

Pellavamekko

Tehty ajalla: 11.-15.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta + omaa sovellusta

Kangas: Turkoosi ja limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot piirretty itse piirtoheitinkalvolle.

Tällaisesta rimpsuhelmaisesta pellavaliivimekosta haaveilin silloin, kun kankaat viime syksynä ostin. Vasta toteutumisen lähestyessä selkiytyi visio myös noista painokuvioista sekä liivimekon lopullisesta käyttötarkoituksesta. Liivimekko toimii toki yläkuvan esittämällä tavallakin ihan sellaisenaan "kesämekkona", mutta oikeasti ajatukseni ovat ihan syksyssä - kuten aika monen muunkin käsityöni kohdalla tällä hetkellä - sillä tein tämän mekon varsinaisesti syys- ja talvikäyttöön. :) Syksy, tule pian!

Minua on jonkin aikaa vaivannut se, ettei meidän alalla ole olemassa varsinaista työasua, vaikka meidän moniammatillisessa työyhteisössämme aika monen ammatin edustajalla on virka-asu tai muunlainen ohjeistus pukeutumiseen. Meidän ammattiryhmämme sen sijaan pukeutuu aina vain omiin vaatteisiin, mikä toisaalta on ihan hyväkin asia, sillä työ on aika monimuotoista vaihdellen juhlatilaisuuksista lattialla konttaamiseen ja ulkoiluun - yhtä joka paikkaan sopivaa vaatetta olisi mahdotonta kehitellä. Silti haluaisin, että voisin ainakin joissakin tilanteissa kiskoa omien vaatteideni päälle jotain, mistä minut "tunnistaa". Tässä sairauslomani aikana meidänkin ammattiryhmällemme on alettu puuhaamaan tällaista työasua, mutta ehdotettujen työasujen vaihtoehtoina ovat olleet tähän mennessä musta liivi tai kukallinen puolijoukkueteltta - kumpaakaan en suostu ikimaailmassa käyttämään! ;) Niinpä päätin ommella itselleni ihan ikioman työasun, jota pääsen näillä näkymin syksyllä käyttämään.

Yläkuvassa liivimekko toimii hyvin pitkähihaisen paidan ja sukkahousujen kanssa...

... tässä kuvassa mekon alla on pusero ja farkut...

... ja tässä pinkki pusero ja pinkit farkut. Blogger tykkää jostain syystä tummentaa noita kuvien alareunoja aina näissä parvekkeella otetuissa kuvissa, joten housujen väri jää näemmä hieman epäselväksi, mutta varmaan hoksaatte idean. :) Mekon voi sitten kiskaista pois niissä tilanteissa, joissa on parempi olla tavallisissa vaatteissa.

Mekossakin on tasku, koska ne avaimet pitää aina johonkin sulloa, enkä tykkää roikottaa kaulassani mitään avainkaulanauhaa. Joskus olen joutunut työavaimet säilömään tissien väliin rintaliivien sisään, kun on sattunut taskuttomat vaatteet päälle... ;)

Koska tasku on tarkoitettu lähinnä avaimille, niin toki taskuun tekemäni painokuvio sen myös osoittaa. :) G-avain olisi ollut tunnistettavampi kuvio, mutta en onnistunut tekemään siitä kelvollista painokuviota piirtoheitinkalvon avulla, joten F-avain saa kelvata.

Tämän kuvion paikka oli luonnollisestikin sydämen päällä. :)

Mekon painokuviot tein ruskealla kangasvärillä, vaikka kuva vääristää sen lähestulkoon mustaksi. Mutta kuten tiedätte, minun ylläni ei mustaa väriä näy, ei edes yksityiskohdissa. ;)

Sekä liivin että mekon kaava on täsmälleen sama kuin vuosi sitten tekemässäni mekossa. Kaavan yläosan piirsin aikoinaan Modasta, alaosan Suuri Käsityö -lehdestä, ja hyväksi kaavaksi on osoittautunut. Mitään vetoketjuja tms. ei tarvita, vaan vaate on kiskaistavissa sellaisenaan päälle ja pois. Näihin versioihin ei riittänyt kangasta pään- ja kädenteiden alavaraa varten, vaikka olin sellaista vähän suunnitellut, mutta ihan hyvin nuo reunat sai käännettyä nurjalle ilman alavarojakin. Todella simppelit siis ommella, ainoastaan rimpsuhelma tuotti hieman haastetta.

Ja nyt sitten vain odotellaan sitä syksyä...! :)