Blogeissa on viime aikoina näkynyt jälleen paljon kasvivärjäyksiä. Viime kesänähän niitä näkyi myös täällä minun blogissani. Päätin kuitenkin jo kevättalvella, etten värjää tänä kesänä kasviväreillä lainkaan. Perustelin päätöstäni seuraavasti:
- Terveys. Jo vuosi sitten kasvien keruu, kattiloiden nosteleminen ja kantaminen sekä vesien kanssa läträäminen kävi voimilleni. Koska sairauteni on edennyt vuoden takaisesta, en edes ajattele alkavani moiseen puuhaan ainakaan samassa mittakaavassa. Itseni tuntien ei kannata yrittää pienemmässäkään mittakaavassa, koska mopolla on tapana ryöstäytyä käsistä... ;)
- Perhe. Viime kesänä sain muidenkin perheenjäsenten puolesta rauhassa keskittyä värjäämiseen ja tarvittaessa myös apua raskaimpiin työvaiheisiin. Nyt on perheessämme erilainen tilanne kuin vuosi sitten, ja jo pelkästään arjen pyörittämisessä on minulle tällä hetkellä riittävästi tekemistä.
- Lankaa. Sitä on ihan liikaa! ;) Tai ainakin ihan maksimimäärä, mitä langoille varaamani säilytystilat vetävät sisäänsä. Värjäyspuuhissa lankamäärällä on tapana paisua aivan huomaamatta, enkä sellaista juuri nyt kaipaa, varsinkaan kun kasvivärjätyille langoille ei ole ihan hirveästi suunnitelmiakaan, mitä niistä työstäisi. Katsotaan asiaa uudestaan sitten, kun nuo viime kesän värjäykset on saatu työstettyä ensin valmiiksi tekeleiksi. Siihen voi mennä jokunen vuosi...
- Aika. Huomioiden nuo edelliset perustelut, haluan tällä hetkellä käyttää aikani ja voimavarani muihin asioihin kuin pusikoissa rämpimiseen ja patojen hämmentelyyn.
- Inspiraatio. Vuosi sitten minulla oli ihan valtaisa palo kokeilla, millaisia värejä erilaisilla kasveilla saa. Nyt sellaista paloa ei ole laisinkaan. Miksipä sitten suotta tehdä väkisin jotain, johon en tunne tällä hetkellä kiinnostusta, kun ei kerran ole pakko? Ja tulihan ne värit jo nähtyä viime kesänä. ;)
Kasvivärjäyksiä ei siis kannata odottaa näkevänsä täällä blogissa ainakaan lähimpään vuoteen, jollen sitten värjää niillä sipulinkuorilla, joita sain hiljattain muutaman kassillisen verran. Vaikka säilyväthän nuo kaapissa pidempäänkin, suotta niidenkään kanssa pitää mitään kiirettä.
En kuitenkaan ole kokonaan kadottanut kiinnostustani värjäämiseen. Kun olen kokeillut värjäämistä sekä luonnosta saatavilla että teollisilla väreillä, olen todennut teollisten värien olevan enemmän minun juttuni: saan niillä enemmän minun näköisiäni värejä, ja niillä värjääminen on huomattavasti nopeampaa ja kevyempää kuin kasvivärjäys. Minulla onkin odottanut jo viime syksystä saakka kaapissani happovärejä ja villalankaa, jotta saan ne jossain vaiheessa yhdistettyä samaan liemeen.
Kesäpäivänseisauksen koittaessa tajusin, että koska päivät alkavat nyt lyhentyä ja illat pimetä, niin syksyhän on käsillä tässä ja nyt! On myös korkea aika alkaa vähitellen suunnitella syksyn neuleita. Erään mekon haluaisin tehdä syksyksi tai viimeistään talveksi, mutta siihen tulevista langoista osa oli tosiaan vielä värjäämättömänä kaapissa ja väriaineet purkissaan. Alkoi siis olla suorastaan kiire värjätä langat oikean värisiksi!
Sattuikin juuri sopivasti sellainen viikonloppu, jolloin meillä ei ollut tavanomaisten arkirutiinien lisäksi mitään sen kummempia menoja tai suunnitelmia, joten päätin käyttää koko viikonlopun tähän värjäyspuuhaan, tietysti sen mukaan, miten noilta arkiaskareiltani ehdin. Minulla kun on tapana hoitaa kaikki siivoukset, pyykkäykset ja ruuanlaitot viikonloppuisin (teen ruokaa viikonloppuisin niin isot määrät, että niistä riittää lämmitettäväksi seuraavan viikon arkipäiviksi), jotta arkena saa sitten kotitöiden osalta ottaa rennommin. Mutta kyllä niiden kotitöiden lomassa saattoi helposti myös värjäyspuuhiakin hoidella, happovärjäys kun on kuitenkin sen verran nopeaa puuhaa.
Perjantai-iltapäivä ja ilta kuluivatkin ihan värikattiloiden ääressä, samalla kun tein muita keittiöaskareita. Väriaineet, sitruunahappo ja langat kattilaan, ja sitten vain odoteltiin värien imeytymistä, jonka aikana saattoi puuhailla muita juttuja, kunhan muisti välillä kurkata kattilaankin. Edellisen värjäyksen valmistuttua saatoin heti perään sekoittaa uuden väriaineen ja aloittaa toisen langan värjäämisen. Jos olisi ollut useampi värjäyskattila, niin olisin voinut värjätä vaikka kaikki yhtä aikaa, mutta pidän ainoastaan yhden kattilan värjäyskäytössä, en halua värjätä samoissa kattiloissa, joissa laitan ruokaa.
Perjantain ja lauantain väliseksi yöksi jätin langat vielä jäähtymään väriliemeensä. Tarkoitukseni oli huuhdella langat heti lauantaiaamuna, mutta koko aamu ja aamupäivä vierähtivätkin aamutoimissa, kuntopyöräillessä, jumpatessa ja ruuanlaitossa, joten iltapäiväänhän se lankojen huuhtelu venähti. Siinä menikin koko iltapäivä, sillä punaisten lankojen huuhteluveteen jäi aina vaan väriä. Lilan langan vesi oli jo ensimmäisessä huuhtelussa ihan kirkasta, mutta punaisessa värissä taitaa olla jokin ominaisuus, että sitä irtoaa aina, vaikka kuinka usein pesisi ja huuhtelisi. Minä pesin nuo punaiset langat ihan villanpesuaineella kahteen kertaan, jälkimmäisen kerran jopa pesukoneessa. Huuhtelin ne langat varmasti ainakin viiteenkymmeneen kertaan, ja lopulta luovutin ja laitoin langat kuivumaan. Viimeinen huuhteluvesikin jäi vielä vaaleanpunaiseksi.
Nostin langat saunan puolelle kuivumaan, siellä niillä oli tilaa kuivua, koska sauna ei ollut viikonlopun aikana käytössä. Sunnuntaiaamuna langat olivat vielä jonkin verran kosteita, mutta alkuillasta ne olivat viimein kuivuneet ja pääsin kerimään ne samantien keräksi.
Käytin värjäämiseen Jacquardin valmistamia happovärejä, jotka ostin viime syksynä.
Tämän linkin takaa löydät kuvia noista väriaineistani, siellä olen myös selostanut tarkemmin, kuinka happoväreillä värjätään villalankaa. Onneksi olin kirjoittanut nuo ohjeet blogiini ylös, enpäs olisi muuten enää muistanutkaan, miten se tehdään! Syksyllähän opin nuo asiat värjäyskurssilla, mutta koska en ole sen jälkeen värjännyt, niin asiat olivat päässeet vähän unohtumaan... Tosin happovärjäyksessä nuo määrät ja lämpötilat eivät ole niin kovin tarkkoja, siinäkin mielessä tykkään siitä paljon enemmän kuin kasvivärjäyksestä - happovärjäys on jotenkin luovempaa ja rennompaa puuhaa! :)
Violettiin lankaan käytin pelkästään "Lilac"-nimistä väriainetta. Langan värjäsin liukuvärjäämällä, eli lisäsin vyyhtiä kattilaan vähitellen, näin ensiksi upotettu osa imaisi itseensä vahvan värin ja viimeiseksi upotettu pää vaaleamman värin.
Sekä tuo punainen että pinkki-oranssi lanka on värjätty samoilla väreillä, jotka ovat nimeltään "Salmon" ja "Hot fuchsia". Pinkki-oranssin langan pinkki pää on uinut siinä "Hot fuchsia" -värissä, ja oranssi pää "Salmon"-värissä. Punaisen langan väri on saatu puolestaan sekoittamalla noita kahta väriä suhteessa 2/3 "Salmon"-väriä ja 1/3 "Hot fuchsia" -väriä (suunnilleen nuo suhteet, en mittaillut niin tarkasti). Värjäyskurssilla värjäsin samoja värejä sekoittamalla paljon pinkimpää punaista, mutta siinä oli nähtävästi suhteessa enemmän tuota "Hot fuchsiaa" kuin tämänkertaisessa sekoituksessani. Tykkään tuosta punaisen sävystä kuitenkin valtavasti! Punainen lanka ei ole ihan tasaväristä, vaan sidoin pasmalangat mahdollisimman tiukalle, jotta solmukohdat värjäytyivät vaaleammiksi. Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut tehdä noita solmukohtia jopa tiheämpään, mutta kyllä tälläkin efektillä varmasti ihan kivaa jälkeä saa aikaiseksi.
Näille värjäyksille on olemassa suunnitelma. Niistä tulee toivottavasti viimeistään ensi talveksi mekko, johon käytän näiden värjäämieni lankojen lisäksi kahta "kaupantädin värjäämää" eli lilaa ja beigeä Nallea. Nallea ovat siis nämä värjäämänikin langat, alkuperäinen väri oli vitivalkoinen. Hassua muuten, kuinka nuo tehtaassa värjätyt langat näyttävätkin ihan pliisuilta omiin värjäyksiini verrattuina, vaikka aiemmin ne ovat näyttäneet varsin mukavilta. Mutta varmasti näistä yhdessä tulee oikein kiva mekko! :)
Koska minulla oli kerimislaitteet viikonlopun aikana muutenkin käytössä, päätin samantien keriä kaikki muutkin lankani, jotka olivat vielä vyyhdillä. Tässä on ainoastaan kaksi kerää sellaisia, jotka on ostettu valmiiksi värjättyinä viime syksyn käsityömessuilta, loput ovat sen lokakuisen värjäyskurssin saldoa. Näin kauan näemmä piti odottaa, että sain ne kerittyä, mutta nytpä sekin on tehty. :) Pikkuisen muuten pölyistä hommaa, kyllä oli imurille käyttöä sen jälkeen, kun olin nämä saanut kerittyä! :) Osan kerin lauantai-iltapäivän ja -illan aikana, osan sitten tänään sunnuntaina, pitkin päivää näitä tuli aina käytyä kerimässä, aina kun vaan tuli sopiva tauko muista puuhista.
Varsin vilkkaissa, värikkäissä ja villaisissa merkeissä tässä ovat nämä viime päivät kuluneet, enpä ole ehtinyt edes ulkona käymään, kun on ollut tätä touhua sisällä! :) Tuleva viikko on myös täynnä kaikenlaista tohinaa, omalla kohdallani se sujunee varsin vetisissä ja liikunnallisissa merkeissä. ;) Viikko tuo tullessaan myös
jotain ihan uutta meidän perheen historiassa, siihenkin varustautuessa on tänään kulunut useampi tunti. Saa nähdä, kuinka alkava viikko vierähtää, kun ollaan kotona ihan erilaisella kokoonpanolla, johon ollaan totuttu... ja mahtaakohan uni tulla silmään meistä kenelläkään. Minulla ainakin jännitys on ihan katossa, vaikka kuulun kotiinjäävien vesipetojen joukkoon, ja voin iltaisin köllähtää tuttuun lämpimään petiin (murehtimaan, mahtaako lapsiraukkani paleltua teltassa hyttysten purtavana...). ;)
Värikästä viikkoa sinullekin - ja nyt kun tämä päivä on eilistä lyhyempi, niin voi toivottaa viimein HYVÄÄ SYKSYÄ! :D