Eiku. ;)
Perjantai-ilta toki on, mutta ei oo mopetia eikä mallasta, vaan ristipistoja! :)
Ihan hirveästi en ole väsymykseltäni ja erinäisiltä tekemisiltäni jaksanut muita käsitöitä tehdä, mutta jokailtaisesta ristipistotunnistani pidän uskollisesti kiinni. Taas se on tupannut venähtämään vähän pidemmäksikin kuin tunniksi, kun on tehnyt mieli tehdä jokin tietty värialue valmiiksi. Mukavasti on pistoja tullut viikossa, mutta vielä tässä on tekemistä yllinkyllin. Viikon päästä näette taas jatkoa. :)
Tämä päivä on ollut täynnä iloa ja riemua: kotiin palasi onnellinen kymppileiriläinen ehjin nahoin ja kaikki tavaratkin tallessa. Vastassa oli pikkuveli plakkarissaan todistus alkeisuimakoulun suorittamisesta ja viiden metrin uimataidosta. :) Veljesten äidin kropassa tuntuu viiden päivän vesijuoksuputki ja pyöräilyt kodin ja uimahallin välillä, mutta niinpä vielä pyöräilijän selkään nousi leiriläisen rinkka, tarakalle makuupussi alustoineen ja tyynyineen, vieläpä pyörän etukoriin repullinen omia ja kuopuksen uimavarusteita sekä kirjastoon meneviä ja sieltä tulevia kirjoja. Mihinkäs me autoa (tai mopetia ;) ) edes tarvittaisiin, kun on kunnon rahtipyörä! :D
Edelleen syksystä haaveillessa toivottelen kaikille hyvää viikonloppua! :) Minä en taida pariin päivään lähteä yhtään mihinkään, ainakaan lähikauppaa kauemmaksi. ;) Jospa jaksaisi tehdä käsitöitäkin taas vähän enemmän. :)
Hienoa jälkeä syntyy kanalassasi. Nuo on suuria etappeja lasten kasvamisessa tuollaiset leirit. Että lapsi iratautuu kodistaan hetkeksi. Omistani vanhempi avioitui eilen, niin se aika kuluu...
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaItselleni tuotti eniten iloa huomata, että lapseni pärjää ja osaa kaivaa itselleen repusta varavaatteita, vaikkei äiti olekaan vieressä koko aikaa kertomassa, mitä pitää pukea. ;) (no okei, alkkarit oli vaihdettu KERRAN, muihin vaihtovaatteisiin ei oltu koskettukaan, paitsi lähtiessä päällä olleitten päälle oli lisätty toinen pitkähihainen paita ja toiset pitkät housut ;) )
Onnittelut tuoreelle anopille ja avioparille! :)
Paljon olet saanut aikaan viikossa! :)
VastaaPoistaKiitos, kyllähän sitä saa aikaan, kun ottaa tavaksi pistellä. :)
PoistaUskomattoman nopea olet. Tulee todella kaunis työ.
VastaaPoistaKiitos! En ole mitenkään nopea pistelemään, mutta kun ottaa tavaksi pistellä reilun tunnin päivässä, niin tuleehan siinä jälkeä.
PoistaJälleen kerran tulossa mukavan näköistä ristipistoa. Komiaa kukkoa olet pistelemässä:))
VastaaPoistaKiitos! :) Kukon tuosta jo hyvin hahmottaakin, mutta missäs ovat kanat? :)
PoistaKiitos onnitteluista :).
VastaaPoistaTeillä on ollut touhukas viikko. Tosi mukavaa että lapsesi ovat pärjänneet sekä leirillä että uimakoulussa. Ja yleensähän tämmöset meneekin ihan hyvin, mutta ainahan äidin pitää murehtia :).
Uusi ristipistotyö näyttää nyt jo hauskalta, varmasti tuleekin käytyä kurkkaamassa miten se edistyy.
Kiitos! Tule vaan kurkkaamaan edistymistä, jos vauvanhoidon välissä ehdit. :)
PoistaHulluinta tuossa murehtimisessa on se, että itse olen ollut elämäni aikana ihan lukemattomilla leireillä, niin leiriläisenä, isosena kuin ohjaajanakin, kerran jopa leirin johtajana. Eli kokemusta leireistä on, ja tiedän kaiken olevan hyvin järjestetty ja turvallista, ja ennen kaikkea leireillä on hurjan kivaa! Ja silti päässä pyörii ajatuksia, että mitä jos se on hukkunut järveen tai karhu syönyt luontopolulla, eikä kukaan ole huomannut mitään... ;) (tuon ikäisten leirillä suurin osa ajasta menee siihen, että lasketaan nuppilukua, että kaikki ovat varmasti tallessa)
Uimakoululaisen suhteen en murehtinut, vaan polskin itse tyytyväisenä toisessa altaassa luottaen siihen, että kyllä se sieltä tulee sitten sanomaan, kun uimakoulu on ohi. :D
Miä sain meiän äitiltä tänää lahjaksi pyyheliinatelineen peitteen. Se on hieno ja noita ristipistelyitä osaa arvostaa ihan eri tavalla, kun ite yrittää turata niitä aika ajoin. Montakohan vuotta mulla tää viimenen virityskin on jo kestäny tehä. :) Sulla etenee melekosta vauhtia.
VastaaPoistaEmpä ois uskonu, että luonnonvärjäys ei ollukkaan se sinun juttu. Olit niin vauhissa niiden värjäysten kanssa. kyllähän noi keinovärit on kirkkaampia. Joissain jutuissa ne luonnonvärjäykset on varmaan sopivimpia. Ite en oo värjänny kun niilä kool aideilla joskus. Ne ei ainakaan oo kovin luomuja värejä langoissa. :)
Kiitos kommentista! :) Kuten aiemminkin olen maininnut, niin kun ottaa tavakseen pistellä päivittäin, niin tuleehan sitä jälkeä.
PoistaKasvivärjäys ei ole ainakaan tässä elämäntilanteessani "mun juttu". Katsotaan sitten joskus, jos terveys kohenee ja tilanne on toinen.
Mitä tulee tuohon värien luonnonmukaisuuteen, niin onhan toki kasvivärit "aitoja" värejä, kun ne saadaan luonnosta. Mutta kasvivärjäyksessä käytettävät puretusaineet ovat ympäristömyrkkyjä, eli värjäyksen jälkeen ei saa kaataa niitä keittoliemiä esimerkiksi luontoon, vaan täytyy ottaa selville oman kunnan joltain viranomaiselta, mihin ne saa kaataa. Tosin jos purettaa pelkällä alunalla, sen saa kaataa ihan kotitalousviemäriin, jollei kyse ole mistään kovin suuresta määrästä. Mutta jos käyttää kupari- tai rautavihtrilliä, niin niitä ei käsittääkseni saa enää hävittää omin nokkineen. Että se siitä luonnollisuudesta.
Happovärit (joihin myös Kool Aid kuuluu) ovat sikäli ympäristöystävällisempiä, että kaikki värit imeytyvät lankoihin, jolloin viemäriin jää kaadettavaksi ainoastaan puhdas vesi. Apuaineenakin käytetään sitruunahappoa tai etikkaa, jotka ovat ihan tavallisia elintarvikkeita. Tottakai noiden väriaineiden valmistus syö sitten eri tavalla luonnonvaroja kuin kasvien kerääminen luonnosta, jota ei tietenkään sitäkään saa tehdä ihan mielivaltaisesti. Tässä asiassa ei taida olla mitään sataprosenttisesti hyvää vaihtoehtoa. Eihän se lampaiden kasvattaminenkaan ole kovin ympäristöystävällistä toimintaa, kuten ei puuvillan viljelykään. Mutta kun pitää tämänkin harrastuksen kohtuudessa, niin ehkä sitä voi tehdä hyvällä omallatunnolla. :)
Värjäystouhut ovat minulla olleet enemmän sellaista kokeiluluontoista puuhaa, en ole missään vaiheessa suunnitellutkaan alkavani täyspäiväiseksi värjäriksi tai värjääväni kaikki käyttämäni langat itse. Eikä siihen oma jaksaminen riitäkään, oli sitten kyse kasvi- tai keinoväreistä.
Tota en noista kasvivärjäysjutuista tiennytkään! No ei oo kovin luomua sekään.
VastaaPoistaNo eipä niitä tiedä, ennen kuin alkaa asiaan perehtyä. Kaikilla on mielikuva siitä, kuinka aurinkoisena kesäpäivänä järven rannalla väripadat porisevat ja syntyy kaunista lankaa, linnut laulaa, kukat tuoksuu ja laine liplattaa. Mutta mihinkäs kaadat ne ylimääräiset vedet, et ainakaan järveen. ;) Vaikka ennen vanhaanhan on värjätty pelkästään kasviväreillä, tiedä sitten, millä ovat purettaneet langat, vai ovatko vain tyytyneet siihen, että lankaan tarttuu se väri mikä tarttuu. Pitäisi lukea taas noita värjäyskirjoja, niin sekin asia muistuisi mieleen...
Poista