Viime syksyn käsityömessuilta ostin tuon ihanaisen vihreän olkalaukun. Siitä asti minua on hieman vaivannut, kun minulla ei ole mitään ulkovaatetta, joka sopisi tuon laukun väreihin. Sisävaatteita kyllä löytyy tuonkin sävyisenä vihreänä, joten kesäaikaan (jolloin ei niin takkeja yms. tarvitse) tuon laukun kaveriksi löytyy muutakin yhteensopivaa. Vaikka eihän niiden värien aina tarvitse toisiinsa passata, laukkuhan saa olla ihan hyvinkin eri väriä kuin muu asu. Halusin kuitenkin tehdä jotain samansävyistä asustetta talvikäyttöön, ihan vaan turhamaisuudesta. ;)
Toppatakkien kanssa on aivan se ja sama, passaako laukku vaatteisiin, kun todennäköisesti toppatakkireissuilla minulla on muutama muukin reppu tai kauppakassi matkassani. Harvemmin muuten edes lähden yhtään mihinkään pelkästään yhden laukun kanssa, vaikka tämäkin on kooltaan valtava. Ei vaan kaikki tavarat mahdu... ;) Joka tapauksessa päätin tehdä vihreäsävyisen asustesettini sellaiseksi, että se sopii yhteen paitsi laukun, myös ns. paremman talvitakkini kanssa. Joka nyt sattuu sitten olemaan harmaa - ostin sen aikoinaan mustan villakangastakkini tilalle, koska harmaa on aina kuitenkin parempi vaihtoehto kuin musta (mikä tahansa on mustaa parempi missä tahansa tilaisuudessa). Joten myös asustesetin väreiksi valitsin laukun mukaan vihreän ja takin mukaan harmaan.
Takin kanssahan voi toki sitten käyttää muitakin asustesettejä, kun se on tuollainen "neutraalinvärinen", vaikkakin olen tähän saakka käyttänyt sen kanssa luonnonvalkoista neulesettiä, jossa on siellä täällä harmahtavia pilkkuja. Nyt voin kuitenkin jättää sen setin "kirkkovaatteeksi" ja käyttää tätä vihreää muissa "paremman takin tilaisuuksissa" (joiksi lasken esimerkiksi lääkärireissut tai muut kuin ruokakauppa-asioinnit, eihän meikäläisellä muuten mitään "parempia" tilanteita tule, jollei niitä itse määrittele paremmiksi kuin jokin muu ;) ).
Höpötykset sikseen ja esittelemään settiä tarkemmin! :)
Kukonpojanaskel-lapaset
Tehty ajalla: 13.-17.8.2014
Malli: Peruslapaset kukonpojanaskel-kuviolla
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 81 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma käsi
Muuta: Nostopeukalo
Yksi syy uuden asustesetin tekemiseen oli se, että halusin kokeilla mallineuletta, jonka sain äidiltäni viime talvena. Äiti oli tehnyt tällaisia lapasia jo useampia ja piirtänyt mallineuleen ruutupaperille, itselleni napsaisin ihan vain valokuvan äidin ruutupiirroksesta. Myöhemmin löysin ohjeen myös netistä nimellä kukonpojanaskelneule. Tämä on tosi kiva mallineule ensinnäkin siksi, että kuvio syntyy ihan nostetuilla silmukoilla, eli kerrallaan tarvitsee kuljettaa vain yhtä lankaa. Toisekseen heti äidin tekemiä lapasia sovittaessani huomasin, että tällä mallilla syntyy todella lämmittävät ja paksut lapaset. Ainoa huono puoli on se, ettei tähän malliin saa istutettua kiilapeukaloa, joten jouduin tekemään nostopeukalon (= peukalon paikalle neulotaan erivärisellä langalla tarvittava määrä silmukoita, myöhemmin erivärinen lanka puretaan ja poimitaan aukon ympäriltä peukaloon tarvittavat silmukat). Tuohan on tietysti se helpompi tapa tehdä peukalo, mutta minusta kiilapeukalo istuu käteen paremmin, ja siksi suosin sitä aina kun vain mahdollista. Mutta hyvät lapaset tuli näinkin! :)
Kukonpojanaskel-baskeri
Tehty ajalla: 18.-21.8.2014
Malli: Omasta päästä, kukonpojanaskel-kuviolla
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 97 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma pää (54 cm)
Muuta: Oho, sehän onnistui!
Minulla ei ollut minkäänlaista mallia baskeriin, enkä voinut tämän kukonpojanaskel-mallineuleen kanssa edes soveltaa toisia baskerin ohjeita, joihin tulee lisäyksiä vähitellen. Niinpä ihan omalla intuitiolla tämän tein - joustinneuleessa on silmukoita oman päänympärykseni verran, viimeisellä joustinkerroksella tuplasin silmukkamäärän (mikä ei ollut yhtään liikaa siksi, että tuo kohoneule vetää aika reilusti kasaan), sillä mentiin siihen asti, että oli aika kaventaa, ja kaventaminenhan nyt onnistuu tällaisissa mallineuleissa vähän helpommin kuin lisääminen kuvion siitä kovin paljon kärsimättä.
Ihan tämä kyllä baskerilta näyttää, ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen! :)
Baskeriahan pidetään yleensä tällä tavalla hienostuneesti kallellaan, mutta minun kokemukseni baskereista on, että vaikka ne kuinka asettelisi eteisessä lähtiessään fiinisti, niin seuraavan kerran peilin kohdatessani...
... näky on suunnilleen tällainen. ;) Tämäkin baskeri tuntuu olevan sensorttinen, ettei sitä kiinnosta mikään hienostelu...
... joten luultavimmin tulen ihan suosiolla käyttämään sitä tälleen niskassa roikottaen, koska silloin se ainakin pysyy siinä muodossa, johon olen sen kotona asetellut - toivottavasti. ;) Moni muukin baskereistani on käytössä muuttunut myssykäksi, eikä se ole minua haitannut lainkaan. Tällaisen sisässä kun kampauskin pysyy kuosissaan (jollei sitten iske pyöräilykypärää päähän, minkä kyllä varmasti tulen tekemään satoja kertoja tämänkin talvimyssykkäni kanssa).
Kauluriponcho
Tehty ajalla: 21.-26.8.2014
Malli: Ihan oma
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 398 g
Puikot: 3,5 mm + virkkuukoukku 4 mm
Koko: n. 100x100 cm
Muuta: Kiva! :)
Viime talvena jossain kaupunginsairaalan nurkilla vastaani käveli nainen, jolla oli poncho talvitakkinsa päällä. Enpä ollut aiemmin tajunnut, että ponchoa voi käyttää myös takin päällä, minä kun survon sellaiset aina takin sisälle, jos saan ylipäätään mahtumaan. Sain kuitenkin ajatuksen tehdä sellaisen ponchon, joka on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan takin päällä. Ja koska huivin tai sitä vastaavan asusteen tarkoitus on ensisijaisesti suojata ja lämmittää kaulaa, päätin yhdistää ponchoon myös kaulurin. Tämähän onkin vallan kätevä asuste - tässä yhdistyy kaulurin helppo puettavuus ja huivin näyttävyys! :)
Sillä vastaantulleella naisella oli muistaakseni kukalllinen poncho, olisiko peräti ollut roseekukkalaitteella pyöriteltyjä kukkia, koska pitkän aikaa mielessäni oli tehdä tämä poncho nimenomaan sillä kukkalaitteella. Juuri ennen aloittamista muutin kuitenkin mieleni, koska kukkalaitteella pyörittely vaatii aikamoista keskittymistä, palojen yhdistämisestä puhumattakaan, eikä minulla ole tällä hetkellä intressejä tehdä yhtään mitään keskittymistä vaativaa käsityötä. Ristipistot ovat ainoa käsityömuoto, johon keskityn vähän tarkemmin - silloinkin kuuntelen samalla äänikirjaa - mutta neuleet ja virkkuut teen vain samanaikaisesti jonkun muun toiminnan kanssa, jolloin keskittyminen on siinä muussa toiminnassa, ja käsityö ainoastaan oheistoimintaa ilman että siihen tarvitsee uhrata ajatustaan. Niinpä kauluriponchonkin täytyi olla sellainen, että sitä pystyi tekemään "siinä sivussa". Päädyin tällaiseen verkkoponchomalliin, jossa ensin neulotaan joustinneuleella kauluriosuus, sen jälkeen jatketaan verkkovirkkauksella loppuun. Verkkoponchoissa ei yleensä ole lisäyksiä matkan varrella, mutta minä tein lisäyksiä niin, että poncho on oikeastaan neliön mallinen. Sitä voi käyttää näin, että neliön kärki osoittaa alaspäin edessä ja takana sekä käsien päällä...
... tai sitten tällä tavalla "laatikkomaisesti". Kumpikin näyttää minusta kivalta! :)
Koska minulla oli päähänpinttymä kukallisesta ponchosta, lisäsin tähän jälkikäteen noita harmaita kukkasia, ne on virkattu suoraan kiinni verkkoponchon reikiin. Tein kukkasia ihan sattumanvaraisesti sinne tänne, niiden sijoittelussa ei ole muuta logiikkaa kuin että mihin silmämääräisesti tuntui parhaiten passaavan.
Kyllä näiden kanssa kelpaa nyt lähteä asioilleen, ja miksei sitten vaikka sinne kirkkoonkin, eihän sielläkään tarvitse niin väritön olla, vihreähän on yleisin liturginen värikin. ;) Toivotaan vain, että laukku kestää yhtä pitkään kuin asusteet, minullahan on tunnetusti tupanneet nuo laukut olemaan lyhytikäisiä... Kun laukussa on jo valmiiksi kaiken muun omaisuuden lisäksi juomapullo ja jokin käsityö, ja sitten käy vielä kotimatkalla hakemassa kaupasta piimäpurkin ja banaanitertun survoakseen ne laukkuun entisten rojujen seuraksi, niin onhan siinä isompikin laukku jo aika lujilla. ;) Ja tämä on kuitenkin se minun "pikkulaukkuni"! :D Minullahan ei ole tapana vaihdella käsilaukkua käyttötarkoituksen mukaan, vaan yksi käsilaukku palvelee joka tilanteessa niin kauan, kunnes siitä vetoketju hajoaa. Lisäksi sitten otan tarpeen mukaan reppua, kylmälaukkua tai perässä vedettävää ostoskärryä matkaan vähän asiointipaikasta riippuen.
Vaikka talviasusteet ovatkin valmiina, nyt vielä nautitaan täysillä lempivuodenajastani! :) Vaikka onhan se talvikin kertakaikkisen upeaa aikaa - toivottavasti vanha kansa olisi väärässä, ja siitä tulisi runsasluminen, vaikka pihlaja kantaakin nyt valtaisaa marjasatoa. Minä kyllä uskon pikemminkin asian olevan niin päin, että vähälumisen talven jälkeen pihlaja jaksaa sen marjasatonsa kantaa: viime talvi oli vähäluminen, ja nyt on puolestaan paljon marjoja! :) Pihlaja on lempipuuni, ja nyt se on ehdottomasti kauneimmillaan!
Ruusupensaat ovat myös kauneimpia silloin, kun kukat ovat vaihtuneet marjoiksi.
Lehtien väri-ilottelua puussa ja maassa...
... ja kuivasta kesästä huolimatta jokunen sienikin aina vaan jaksaa nostaa syksyllä lakkinsa maasta.
Ihastuttavia syyspäiviä kaikille! :) Muistakaahan ilmoittautua myös korjaamaan Sukkasatoa!
ps. Otsikko tulee siitä, että sovittaessani keskeneräistä kauluriponchoa, mieheni mielestä näytin ihan Robin Hoodilta... ;)
Kaunis ja käytännöllinen asustesetti! Minä kun olen vihreän ystävä, niin väri on oikein silmiä hivelevä!
VastaaPoistaKiitos! :) Vihreä on kaunis väri, ainakin jos sävy on oikea. Vihreän sävyjä onkin niin tavattoman paljon maailmassa.
PoistaOi jestas, nyt on kyllä kivat asusteet! Kaunista vihreää!
VastaaPoistaIhanaa kun on syksy ja mukava lämpötila ulkosalla.
Kiitos! :) Nämä lämpötilat ovat ihan parhautta, just sopivan vilpoisaa! :)
PoistaIhana setti!! Näyttää lämpimältä.
VastaaPoistaMulla oli joku vuosi sitten luonnonvalkoinen virkattu reikäponcho, jota usein käytin takin päällä lämmikkeenä. Siinäkin oli korkea kaulus. Välillä kieputin koko komeuden kaulan ympärille. Varsinkin silloin, kun "helma" tuntui olevan tiellä lapsen kanssa pihalla puuhaillessa. Rattaita työntäessä laskin helman taas alas.
Kiitos! :) Varmasti on lämmin, vaikka pakkasten tultuahan se lämpimyys vasta selvitetään. Ei kuitenkaan tullut ihan hirveän kuuma, kun noissa tamineissa parvekkeella ähelsin kuvia ottaessa. :)
PoistaKauluriponcho ei siis olekaan oma keksintöni, vaikka en sitä kyllä uskonutkaan. ;)
Upea setti ja olen täysin varma siitä, että se kestää kauemmin kuin laukku;)
VastaaPoistaKiitos! :) Laukku on kestänyt erinomaisesti kohta vuoden, ei ole vielä mitään hajoamisen merkkejä. Ehkäpä kannatti sijoittaa siihen vähän useampi kymppi, kun yleensä olen ostanut marketista about 15 euron laukkuja tai jopa tyytynyt kirpparilta löydettyyn käytettyyn. Sitä paitsi tuossa on niin paljon tilaa, ettei se pääse helposti "ylikuormitettuun" tilaan, vaikka siellä se piimäpurkki ja banaaniterttu olisikin. ;) (yleensä kyllä pakkaan ne kylmälaukkuun, en käsilaukkuun)
PoistaHienon asustekokonaisuuden olet tehnyt ja upeita syksykuvia napannut.
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOnpa ihanat asusteet ja rakastan tuota vihreää.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaIhana setti ja hyvän näköinen ylläsi. Kummasti baskerit vain muuntautuu päässä myssyköiksi. Minun päässäni ainakin tuntuu myssy luontevammalta - ehkä juuri siksi .
VastaaPoistaKiitos! Baskerin kanssa saa kyllä olla tarkkana, pikkuisen kun päätä keikauttaa, niin se onkin ihan väärässä asennossa. Mutta ne näyttävät kivoilta myös myssyksi muotoutuneena. :)
PoistaNuo asusteet päälläsi olet todella iloinen väriläikkä "mustien" talvitakkien joukossa. Minäkään en pidä mustasta ja vältän sitä.
VastaaPoistaKiitos! Niin, siis tämä on se minun "tumma" talviasuni - niissä vähemmän paremmissa käyttötilanteissa minulla on kirkkaankeltainen tai kirkas turkoosi toppatakki! :D Turkoosin takin kanssa käytän yleensä myös turkooseja toppahousuja. Niihin verrattuna tämä on aika hillitty ja synkkä asuvalinta. ;)
PoistaKaunis setti, kiva postaus:)
VastaaPoistaKiitos, ja mukavaa, jos postauskin oli kivaa luettavaa, en tiedä kuinka moni näitä romaanejani jaksaa edes loppuun lukea... ;) (itse katsoisin todennäköisesti vain kuvat ;) )
PoistaHieno setti Robin Hoodilla :) Kukonpojanaskel -kuvio näytti hämärästi tutulta. Olisinko joskus lapsuudessa tehnyt sillä jotain. Mutta täytyy laittaa korvan taakse, jos vaikka joskus kokeilisi johonkin.
VastaaPoistaNiin ja erittäin samaa mieltä mikä tahansa väri on parempi kuin musta. Tosin omistan kahdet mustat housut (suorat housut ja farkut), mutta kasvoja vasten en mustaa laita.
Kiitos! :) Kyllä tuo kukonpojanaskel on varmasti jokin perinnekuvio, koska äitini oli sen joltain toiselta "mummulta" oppinut lähetyskahvilassa. Mummujen muistissa ja selkäytimessä on yllättävän paljon ihan huippuhyviä neulemalleja, onneksi he kokoontuvat yhteen niitä toisilleen jakamaan. Minä koitan aina äidin luona käydessäni napata uudet ideat matkaan ja jakaa ne blogissakin. :)
PoistaMe suomalaiset ollaan niin mörököllejä muutenkin, että voisi ne vaatteet olla mieluusti sitten muuta kuin mustaa. ;) Ties vaikka vaikuttaisi mörökölliyteenkin, itse ainakin olen muuttunut paljon pirteämmäksi ihmiseksi sen jälkeen, kun heitin tummat vaatteet hiiteen. :D
Upea setti! Ja niin mainiot kuvat. :) Hyvin olit onnistunut ilmeilläsi kertomaan todellisesta tilanteesta, miten se baskeri usein kovassa menossa on takakenossa. :)
VastaaPoistaKiitos! :) Harvemmin mikään vaate pysyy päällä sen näköisenä kuin se on peilin ääressä tällätessä, ainakaan mulla... Mutta vaatteethan ovatkin vain lämmittämistä ja piilossa pidettävien vartalonosien peittämistä varten, ei esittelyä varten. :)
PoistaIhana setti ja kauniita syyskuvia :)
VastaaPoistaKiitos paljon! :)
PoistaOnpa ihana setti, tuo kukonpojanaskel näyttää päälle päinkin oikein lämpimältä :)
VastaaPoistaKiitos! :) Totuushan paljastuu sitten vasta pakkasilla, toisaalta eipä tuota villakangastakkiakaan tarkene ihan hirmupakkasilla käyttää, joten varmasti asusteet riittävät hyvin sen kanssa käytettäviksi. :)
PoistaHienot talviasusteet! Tuota kukonpojanaskel mallineule näyttää kivalta.
VastaaPoistaKiitos! Se on kyllä kiva mallineule, ja helppo tehdä, oppii nopeasti ulkoa.
PoistaMahtava setti!
VastaaPoistaViittä vaille, etten viherrä kateudesta... Ei vaan, oikeasti tosi nätti. Otin mallineuleent alteen, näytti näppärältä tehdä ja nätiltä asusteissa.
Vihdoin hetki sitten löysin ensimmäisen kärpässienen ja kuvasin tietenkin. Meillä on ollut niin kuivaa, ettää myöhässä sienet tosi paljon.
Kiitos! :) Kateellisille ei auta muu kuin sanoa, että tee ite samanlainen, niin ei tarvi kadehtia. ;) Mallineuletta suosittelen kokeilemaan! Täällä on tänään tullut viimeinkin ihan kunnolla vettä, jospa niitä sieniäkin alkaisi ilmestyä.
PoistaVoi miten hienona kuljet talvella nuo Robin Hoodin asusteet ylläsi! :) Tuli mieleen, että sinähän olet kuin varsinaiset muotisuunnittelijat, kun jo loppukesällä talviasusteita teet. Noo, taitavat ne olla vielä varhemmin asialla. ;)
VastaaPoistaIhania syyskuviakin! Kyllä tänä vuonna tulee paljon pihlajan marjoja. Puut joka paikassa täynnä niin, että oksat notkuvat.
Kiitos! :) Paitsi että tämä vihreä taitaa olla jo "menneen talven lumia", yleensähän nämä värit ovat muodissa yhden sesongin, ja tämä vihreä oli just alkuvuoden hittiväri. Silloin tuli kyllä hankittua aika monta "laukun väristä" vaatetta, kun niitä oli saatavilla. En tosin seuraa muotia pätkääkään, ainoastaan käsityölehdistä voi jotain muoti-ilmiöitä havaita, ja tietysti kaupoissa käydessä huomaa, jos jotain väriä tai kuosia on erityisen paljon tarjolla. Mutta enpä minä välitäkään pukeutua muodin mukaan, nytkin tekeillä on siksak-mekko, vaikka Missoni taisi mennä jo pois muodista... ;)
PoistaTekisi mieli tehdä pihlajanmarjasta hilloa tms., mutta siihen pitäisi laittaa valtavasti sokeria, eikä minun kehoni oikein sokerista tykkää. Itse asiassa kesällä tuli syötyä viimeiset niistä pihlajanmarjasörsseleistä, joita tein kaksi vuotta sitten pakasteeseen, vaikka en kerännyt kuin partaäijäjugurttipurkillisen niitä marjoja... ;)
Nyt olis kyllä hyvin tarjolla pihlajanmarjoja vaikka minkä tekoon, pitäisiköhän minunkin jotain kokata niistä. Muinoin olen tehnyt monenlaisiakin, silloin nuorena. ;) Tytär tässä muisteli, kuinka hyvää oli pihlajanmarjakiisselikin. Siihen laitoin miedonnukseksi porkkanaa, muistaakseni raasteena vai olikohan soseena. Porkkana pehmensi mukavasti pihlajanmarjan makua eikä tarvinnut panna älyttömästi sokeria. Pihlajanmarjoja muuten kannattaa maistaa ennen poimimista: niissä on makueroja eivätkä kaikki ne ole kaikki yhtä happamia. :)
PoistaOmenan kanssahan pihlajanmarjaa myös usein sekoitetaan. Meillä vaan on mies omena-allerginen, niin en voi sitä käyttää, muuten joutuisin yksin syömään kaiken (lapset eivät pihlajanmarjasta tykkää). Pihlajaa on tosiaan ainakin kahdenlaista lajikettakin, toisissa on oranssimmat marjat ja kellanvihreämmät lehdet, toisessa punaisemmat marjat ja tummanvihreät lehdet, myös ruska on näissä pihlajissa aika erilainen, joten varmasti marjan makukin vaihtelee. Pihlajanmarjathan pitäisi käyttää vasta pakkasenpuremina, eli poimia joskus lokakuussa, jollei linnut ole niitä sitä ennen syöneet. Jostain kyllä luin, että myös ihan pakasteeseen laittaminen auttaa miedontamaan makua. Minä tein niin päin, että ensin keittelin mössöksi, sitten pakastin soseet, ihan hyvä makuhan niissä oli sitten pakastettuna, mutta ei sitä silti voi ihan valtavaa määrää käyttää kerralla, lusikallinen viilin sekaan korkeintaan.
PoistaAivan tavattoman kauniit asusteet! Upeat kertakaikkiaan. Olet nope ja ahkera tyttö. Juu,nautitaan syksystä täysillä,se on minunkin lempivuodenaika.
VastaaPoistaKiitos! :) Teen käsitöitä vain laiskotellessani, eli valmiit käsityöt ovat merkki laiskuudesta. Nopeudesta ei ole tietoakaan, oikea käsi kun on jatkuvasti puuduksissa tai krampissa, voimatkin ihan olemattomat (viimeksi tänään mitattu, ei edes puolta siitä mitä vasemmassa kädessä). Mutta teen sen mitä kykenen. Syksy taitaa olla aika monen neulojan lemppari! :)
PoistaKerrassan upea kokonaisuus, ja sopivat siulle hyvin.
VastaaPoistaPihlajan marjoja riittää ny linnuille ja ihmisille.
Syksy on jo ihan ovella ja helteet ohi, nyt voi taas ulkoilla ja nautiskella puutarhasta.
Kiitos! :) On kyllä ihanaa, kun on syksy! :) Tänäänkin kauppareissulla pyöräillessäni en paljon ehtinyt tietä seurata, kun oli niin paljon ihasteltavaa pyörätien varrella. Jännä, miten osa puista on jo ihan keltaisena, osassa vasta alkaa lehdet kellertää, ja etenkin pajut ovat kohta jo lehtensä varistaneet. Syksy ei suinkaan ole enää ovella, vaan ainakin Oulussa on ollut ihan syksyistä jo kuukauden verran. :)
PoistaHei täällähän on ihanaa vihreää. Ei tuo väri kyllä ole mitenkään pois mennyt. Meillä tyttäret tykkää edelleenkin ja nuoriso suunnittelee lapsilleen pieniä vihreitä vaatteita talveksi, mitä mummi vois neuloa. Tuo oikea vihreä sopii kuulemma hyvin mustan ja valkoisen ja luonnonvalkoisen ja keltaisen ja ruskean ja tumman sinisen kanssa. Ja olikohan niitä vielä muitakin värejä.:):)
VastaaPoistaOlet ihan mielestäni muodissa mukana vaikket siitä muodista niin välitäkään, kuten en miekään seuraa kovin usein mikä on ns."muotia". Pidän juuri niitä vaatteita mistä itse tykkään ja missä tunnen viihtyväni ja mitkä näyttävät minulle sopivan kun kokovartalopeilistä itseäni katson.
Miekii muuten ostin tuota samaa vihreää 7-veikkaa kaupunkireissulla ja oli edullistakin 3,90 kerä. Itse asiassa olivat kaikki yksiväriset tuon hintaisia.
Kiitos! :) Minä olen sitä mieltä, että kun käytän itselleni parhaiten sopivia värejä (jotka tiedän värianalyysin ansiosta), niin olen aina oikeissa väreissä, vaikkeivät ne muotia olisikaan. Tyylianalyysi on vielä tekemättä, mutta sellainen ei paljon kiinnostakaan, kun niissä vissiin aina vaan mietitään sopivaa jakkupukua ja pikkumustaa - minulla ei ole kummallekaan tarvetta. :D Olen saanut joskus kommentteja bussissa kanssamatkustajilta, että miksi pukeudun niin kuin vanhat mummot, vaikka olen nuori ihminen. Mutta jos viihdyn hameessa ja mummomaisessa hatussa, niin miksipä muunlaista pistäisin päälleni? Ja käytäntöhän sen pukeutumisen sanelee ensisijaisesti - talvella ollaan toppahousuissa, eikä töissä voi kontata lasten kanssa minihameessa ja korkkareissa (joita en kyllä muutenkaan päälleni laittaisi).
Poista