Väripatojen ääressä

Edellisistä postauksista on tainnutkin käydä jo ilmi, että piipahdin viime viikolla kotiseudullani, jossa sattui olemaan menossa kotiseutuviikko, eli ainoa viikko vuodessa, jolloin siellä ylipäätään tapahtuu yhtään mitään. ;) Emme tarkoituksella matkanneet sinne kotiseutuviikon aikaan, alunperinhän meidän piti olla siellä edeltävällä viikolla, mutta sairasteluni muutti suunnitelmamme. Tässä tapauksessa sairastaminen oli vain hyväksi, sillä kotiseutuviikolta löytyi jopa yksi tapahtuma, jonne halusin osallistua. Jos ei siis lasketa sitä, että kävimme kerran Salen kahvitarjoilussa (olisimme käyneet kaupassa sinä päivänä muutenkin) ja kerran Osuuspankin kahvitarjoilussa (minun piti joka tapauksessa nostaa rahaa, ja kotikylässä ei ole pankkiautomaattia). Tänään muuten minulle soitettiin kotikylän pankista, että olen voittanut heidän arvonnassaan, joten ei ihan turhaan käyty siellä kahvilla ja mehulla. ;)

Kotiseutuviikon ohjelmassa luki yhtenä päivänä klo 12.00 "Villan kasvivärjäys". Minä tietysti ihmettelin, että onkohan tuolla joku työnäytös, vai saako sinne mennä omien villojen kanssa värjäilemään. Äiti arveli, että eiköhän tuo mahda ihan vaan työnäytös olla, mutta sen verran se aihe kiinnosti, että menimme katsomaan ja ihmettelemään.

Rautapadassa porisi lankaa pajunlehtien seassa; siitä saa keltaista väriä, mutta rautapata muuttanee väriä vihreämpään suuntaan.

Emalikattilassa oli sipulinkuoriliemi, ja langasta näytti tulevan huomattavasti vahvempaa kuin omasta viimetalvisesta keitoksestani. Tämä oli enemmän punaruskean sävyistä, kun itse sain langoistani keltaisempia.

Kolmannessa kattilassa värjäysaineena oli marja-aroniaa, josta tuli sellaista punajuurenväristä tummanpunaista/lilaa. Siitä en jaksanut kuvaa ottaa. Emme jääneet katsomaan lankojen huuhteluvaihetta enää, eli lopulliset värit jäivät näkemättä.

Sisätiloissa oli käsityönäyttely, jossa esillä oli muun muassa aiemmin värjättyjä lankoja sekä niistä tehtyjä käsitöitä:

Aivan mielettömän upeita lankoja, mutta ennen kaikkea valmiita ryijyjä! :) Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka Luoja onkin luonut kasvit sellaisiksi, että kun niillä värjää lankaa, niin värit sointuvat aina toisiinsa. Toisaalta, niinhän ne sointuvat luonnossakin. :) Mutta kyllä noiden värien sommitteluun on vähän tarvittu kädentaitojakin.

Muitakin käsitöitä oli esillä, tässä hardangerliinoja.

Tässä puolestaan kasviväreillä värjätyistä langoista kudottuja peittoja. Olihan siellä kaikenlaista muutakin käsityötä: kudottuja, kirjottuja, virkattuja, neulottuja, ommeltuja... Ei kaikesta osannut edes kuvaa ottaa.

Arvatkaa muuten, helpottiko tuolla käyminen yhtään värjäyshimojani? ;) Kool Aideihin olen jo hurahtanut, kasvivärjäystä kokeillut sipulinkuorilla ja teellä... kasvivärjäyskurssille olisin mennyt, jos sellainen olisi tänä keväänä/kesällä järjestetty. Mutta kansalaisopiston syksyn opinto-ohjelmasta olen bongannut sienivärjäyskurssin, ja puhelimeen on laitettu jo hälytys sille päivälle, kun kurssi-ilmoittautuminen alkaa... :)

Kuinka syvälle tähän käsityön suohon voi oikein upota? ;)