Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, joulukuuta 31, 2011

Käsityövuosi 2011

Näitä vuoden lankatilastoja olisi pitänyt alkaa laskeskella pikkuhiljaa jo tässä viikon aikana yhteen, ettei olisi mennyt ihan vuoden viimeiselle illalle. No, kello on nyt vasta 22:45, kun sain tilastot valmiiksi, eli pääsen vielä hyvissä ajoin nukkumaankin. Tässäpä tämä lauantai-ilta näppärästi menikin, oli taas melkoinen laskeminen... :)

Mitä piti sisällään Käsityövuosi 2011?


 Käsityövuosi 2011 numeroina

Tänä vuonna valmistui yhteensä 168 käsityötä. Näistä tein:


  • Neuloen 51 kpl, joista 4 neuleessa lisäksi virkkausta
  • Virkaten 84 kpl; joista yhdessä lisäksi kukkaloomi/roseepitsitekniikkaa
  • Ristipistellen 18 kpl
  • Ommellen 15 kpl

Näillä tekniikoilla sain aikaiseksi:

  • Sukkia ja säärystimiä 26 kpl
  • Lapasia, kämmekkäitä 7 kpl
  • Myssyjä, hattuja, pantoja, päähineitä 40 kpl
  • Huiveja, ponchoja, kaulureita 10 kpl
  • Puseroja, jakkuja, liivejä, toppeja 6 kpl
  • Hameita, mekkoja 4 kpl
  • Vauvanvaatteita 1 kpl
  • Pieniä asusteita 3 kpl
  • Peittoja 5 kpl
  • Sisustusjuttuja, kotiin 41 kpl
  • Nuken vaatteita ja leluja 22 kpl
  • Muihin osastoihin sopimattomia käsitöitä 3 kpl

Nämä päätyivät:

  • Itselle/omaan perheeseen/omaan kotiin 91 kpl
  • Lahjaksi 35 kpl
  • Hyväntekeväisyyteen 30 kpl
  • Työpaikalle (työnantajan kustantamana) 12 kpl

Langankulutuksen tilastoa:

  • Lankavarastoni painoi 1.1.2011 3064 grammaa.
  • Lankaa kului neulomalla tai virkkaamalla yhteensä 16 755 grammaa (5 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna).
  • Aktiivisimmat langankulutuskuukaudet olivat helmikuu (2273 g), toukokuu (2233 g) ja huhtikuu (2000 g); vähiten valmista sain aikaan syyskuussa (300 g), kesäkuussa (650 g) ja tammikuussa (791 g).
  • Keskimäärin lankaa kului kuukautta kohti 1396 grammaa.
  • Yhtään lankaa en lahjoittanut tai myynyt pois.
  • Ostin tai sain lankaa 21 678 grammaa. Kaikki nämä ostokset ovat tapahtuneet maalis-marraskuun välillä, koska tammi-helmikuussa, heinä- ja joulukuussa en ostanut lankaa lainkaan. Lankavarastoni painoi 1.3.2011 tasan 0 grammaa, eli kaikki tämänhetkiset lankani on ostettu sen jälkeen.
  • Innokkaimmin kävin lankaostoksilla maaliskuussa (6738 g - mutta huom! minullahan oli maaliskuun alussa tyhjä lankavarasto...!), toukokuussa (4200 g) ja elokuussa (3910 g); tammi-, helmi-, heinä- ja joulukuussa en käynyt lankaostoksilla.
  • Pisin lankaostostauko kesti helmikuun loppuun saakka; edellinen ostos oli tehty 11.10.2010 eli edellisen vuoden puolella, enkä ostanut lankaa, ennen kuin kaikki edelliset lankani oli tuhlattu, eli ostoksille menin 1.3.2011.
  • Keskimäärin ostin lankaa kuukaudessa 1806 ja puoli grammaa.
  • Lankavarastoni kasvoi 4923 grammalla.
  • Lankavarastoni painaa 31.12.2011 7987 grammaa. Edit 8.1.2012: Huomasin virheen ja se on nyt korjattu tähän lankavaraston painoon.

Suunnitelmien toteutuminen

Vuoden alussa en laatinut varsinaisia uudenvuodenlupauksia, mutta kirjasin ylös joitakin ajatuksia, mitä odotin tältä vuodelta. Tällaisia mietteitä minulla oli, ja perässä kommentit niiden toteutumisesta. Voin jo tässä vaiheessa todeta, että taisi mennä suunnitelmat jossain vaiheessa vuotta kokonaan uusiksi:


Neulominen, virkkaus ja muut lankatyöt

  • En aio ostaa enkä ottaa vastaan lankaa, ennen kuin kaikki nykyiset lankani (noin 3 kiloa) on kulutettu! :)  
    • Näin kävi: 28.2. minun lankavarastoni painoi tasan 0 kiloa ja 0 grammaa! :)
  • Kun langat on kulutettu, saan ostaa lankaa vain työhön, jonka aloitan välittömästi tai lähiaikoina. 
    • No, tässä kävi vähän hullusti, koska lankavaraston tyhjennyttyä innostuin ostelemaan lankaa vähän enemmänkin, ja lankavarasto on nyt taasen sellaiset reilut 8 kiloa... Mutta ostaessani olen aina tiennyt, mitä työtä varten lankaa ostan, eli en ole ostanut "muuten vaan".
  • Pyrin tekemään aina keskeneräisen loppuun ennen kuin aloitan uutta.  
    • Suurinpiirtein näin on mennyt, korkeintaan on tosiaan ollut bussineule ja kotona tehtävä kesken. Poikkeuksia tässä on ollut Kesäyönhullutuksen aikana, mutta sen kirjasin jo alkuperäiseen uudenvuodensuunnitelmaan, eli se oli "sallittu poikkeus". Toinen poikkeus tuli syksyllä, kun värjäyskurssia varten aloitin kolme neuletta yhtä aikaa jo värjäämistäni langoista, ja ne olivat vähän pidemmän aikaa kesken, kun piti saada siinä välissä muutama kiireellisempi työ tehtyä.
  • Pyrin kuluttamaan jämälangat loppuun mahdollisimman pian, eli en jätä jämälankoja pyörimään lankakoppaan.
    • No jaa, nyt on kyllä jäänyt jämälankoja pyörimään, en tiedä mitä niistä tekisin, enkä jaksa oikeastaan tällä hetkellä välittääkään. Olen muuttanut siis tästä asiasta mieleni vuoden aikana. :)
  • Opettelen vähintään yhden uuden jutun tänäkin vuonna
    • Opettelin magic loop -tekniikan, josta en tykännyt yhtään. Opettelin myös värjäämään Kool Aidilla, ja värjäsin kerran myös teellä.
Ristipistot
  • Osallistun Ristipistohassutukseen tammikuussa, eli aloitan tammikuun 1.-15. päivänä jokaisena uuden ristipistotyön ja teen ne valmiiksi vuoden loppuun mennessä
    • Osallistuin, vaan en osallistu toista kertaa, ei ollut minun juttuni. :) Sain nämä hassutustyöt valmiiksi jo kesäkuun loppuun mennessä (HUOM! myös viimeisteltyä!), joten sikäli meni ihan nappiin.
  • En saa aloittaa uutta ristipistotyötä, ennen kuin kaikki nämä 15 työtä + tällä hetkellä keskeneräisenä oleva Vervacon patsastaulu ovat valmiina
    • Onnistuin tässä, paitsi yhden poikkeuksen jouduin tekemään, kun isäni päätti yllättäen avioitua, niin tekaisin pikapikaa häälahjan. Mutta tällainen poikkeus oli sallittu ja merkitty lisähuomioihin. ;)
  • Jatkan samalla periaatteella kuin edellisenä vuonna, eli jokaisena kalenterikuukautena täytyy valmistua vähintään yksi ristipistotyö
    • Höpsistä. Tammi-kesäkuun aikana valmistui yhteensä 16 työtä, sitten seuraavat kaksi valmistuivat vasta joulukuussa, eli heinä-marraskuussa ei tullut yhtään valmista ristipistotyötä. Mutta koko vuoden tavoite oli 16 työtä, ja sain valmiiksi 18 työtä, niin sikäli meni paremmin kuin odotin.
  • Ristipistohassutuksen jälkeen pyrin siihen, ettei kesken olisi kuin 1-2 ristipistotyötä kerralla
    • No eipä ole ollutkaan kuin yksi työ kerrallaan sen jälkeen tekeillä. Hyvä. :)
Tempaukset

Päätin tänä vuonna osallistua:
  • Ristipistohassutukseen tammikuun 1.-15.päivä -> valmista vuoden loppuun mennessä
    • Osallistuin ja onnistuin (valmista tuli jo kesäkuussa).
  • Kesäyönhullutukseen, mikäli se järjestetään (tämä on se itselleni vaikea juttu, eli pitäisi aloittaa uusi työ ennen kuin edellinen on valmistunut)
    • Osallistuin ja onnistuin, mutta en tykännyt, ei ollut minun juttuni.
  • Lankahamstereihin (kuten aina ennenkin)
    • Osallistuin ja peräti vielä apuemoilinkin. Tässä kävi vielä niin hassusti, että kulutin hamsterikuun aikana koko lankavarastoni nollille. :)
  • Sukkasatoon (kuten aina ennenkin)
    • Enpäs osallistunutkaan, ei jaksanut siinä vaiheessa enää kiinnostaa.
  • Lapaskuuhun (kuten aina ennenkin)
    • En osallistunut tähänkään, perustelut samat kuin sukkasadossa.
  • Virkkausringin tempauksiin mahdollisuuksien mukaan 
    • Osallistuin Kerro se kukkasin-, Lumoava Pitsi- ja Leikkimielellä-tempauksiin.
  • Mahdollisiin muihin vastaantuleviin mielenkiintoisiin tempauksiin; en kuitenkaan väkisin osallistu, jos ei joku tunnu sillä hetkellä omalta jutulta :)
    • Joo, no eipä oikein sitten jaksaneet nuo tempaukset enää kiinnostaa. Ristipistohassutus, Lankahamsterit ja lopulta KYH veivät kaiken innostuksen tempauksiin luultavasti koko loppuelämäksi. ;)

Luultavasti ensi vuodelle suunnittelen vähän vähemmän, mutta palataan siihen tarkemmin sitten huomenna...


Blogitilastot

Tänä vuonna olen kirjoittanut Heivattuihin Kudelmiin 206 postausta, mikä on noin 65 postausta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Onko ollut asiaa vähemmän vai olenko jättänyt turhat lätinät sikseen? ;) Kävijöitä täällä on ollut vuodessa noin 90 000, sekin joitakin tuhansia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kommentteja on jätetty noin 2300 kappaletta eli noin 600 vähemmän kuin edellisvuonna, mutta siitä huolimatta kiitos niistä jokaisesta! :)

Melkein olisin voinut tarkistamatta sanoa, mikä käsityö keräsi tänä vuonna eniten kommentteja. Tasaisen paljon tuli kaikkiin sateenkaarenvärisiin käsitöihini kommentteja ja kehuja, mutta kyllä tämä peitto keräsi eniten kommentteja, yhteensä 42 kappaletta:



Eikä tarvitse varmaan edes sanoa, että tämä on myös oma suosikkini tänä vuonna valmistuneista käsitöistä - sitä saamme ihailla myös koko tulevan vuoden ajan blogin pohjan taustakuvassa. :)

Jos vielä tiivistän tämän käsityövuoden 2011 viiteen teemaan, jotka erityisesti korostuivat tänä vuonna, ne ovat:

1. Virkkaus
2. Isoäidinneliöt
3. Peitot
4. Päähineet
5. Pehmolelut

Vaikka mikään näistä ei ollut minulle uutta, niin tänä vuonna näiden määrä vain pompahtaa selkeästi esiin edellisvuosiin verrattuna.

Tulevan käsityövuoden tavoitteisiin ja suunnitelmiin palaamme sitten huomenna! :)


Joulukuun raporttia

Mitäpä tässä aikailemaan joulukuun kuukausiraportin kanssa. Viimeinen sukkapari valmistui 40 minuuttia sitten (ks. ed. postaus) ja samantien kait tässä on syytä tehdä sitten koko kuukauden kooste, jos meinaa tämän kuun puolella vielä ehtiä. Pikainen yleiskatsaus kuukauden käsitöihin taitaa olla, että paljon pieniä töitä ja paljon itselle - ja ristipistojakin valmistui, kuten usein näin vuoden lopussa, kun ei ole yleensä muutakaan työn alla. :)



 Joulukuussa valmistuivat:

  • 4.12. Palmikkokirsikkasukat (neuloen), langankulutus 88 g
  • 5.12. Isoäidinneliökämmekkäät (virkaten), langankulutus 43 g
  • 8.12. Sateenkaaripystyraitasukat (neuloen), langankulutus 81 g
  • 9.12. Liekkipipo (neuloen), langankulutus 49 g
  • 12.12. Doris-sukat (neuloen), langankulutus 120 g
  • 16.12. Saga-palmikkosukat (neuloen), langankulutus 93 g
  • 18.12. Isoäidinneliökämmekkäät (virkaten), langankulutus 50 g
  • 20.12. Vervaco: Venus-patsas (ristipistellen)
  • 22.12. Pinky-kissa (virkaten), langankulutus 108 g
  • 25.12. Isoäidinneliö-vauvanpeitto (virkaten), langankulutus 549 g
  • 28.12. Vervaco: Buddha-kirjanmerkki (ristipistellen)
  • 31.12. Ruotosukat (neuloen), langankulutus 132 g
Lankaa kului joulukuussa lähes akuankkamainen lukema 1313 g. ;) Koska en koko kuukauden aikana ostanut enkä saanut lisää lankaa, tuo kaikki on pelkkää hävikkiä lankavarastosta. Hyvä niin. :)

Erityisen tyytyväinen olen tässä kuussa tuon ison ristipistotyön valmistumisesta, eihän sitä tullutkaan tehtyä kuin 8 vuotta 2 kuukautta ja 11 päivää. ;) Ja kun ehdin sen päälle vielä tekaista toisenkin pistelytyön alusta loppuun, niin ei voi väittää olleen huono kuukausi. Tässähän ehti ollakin monta kuukautta, jolloin ei valmistunut yhtään pistelytyötä.

Neule- ja virkkaustöiden määräänkin olen varsin tyytyväinen, mutta kohta alkaa tulla jo kaipuu isompiin töihin. Ehkä sitten ensi vuoden puolella?

Kuukausiraportti oli tässä. Palaan vielä vuosiraportin merkeissä...

Kerkesin

Sainpas vielä yhden käsityön tälle vuodelle valmiiksi, vaikka tiukille meni. Tänään päivällä oli muuta puuhaa, ja tarkoitus oli alkuillasta lueskella blogeja ja neuloa sukka valmiiksi, vaan innostuin sitten vielä tässä askartelemaan pari korttia illansuussa. Vaan sitten pistin puikkoihin vipinää, ja sukat valmistuivat klo 19:22 eli varsin hyvin vielä vuoden 2011 puolella. :)

Ruotosukat
Tehty ajalla: 27.-31.12.2011
Malli: Novita Sukkalehti 2011 nro Ä
Suunnittelija: Minna Metsänen
Lanka: Novita 7 veljestä Raita sateenkaari (822) + luonnonvalkoinen (010)
Langankulutus: 132 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 38/39 (itselle)
Muuta: Muokattu naisen kokoon (44-45 silmukkaa) + varsi on yhden mallikerran pidempi

Sukista ei voi sanoa muuta kuin että tykkään! :) Sateenkaari-Raita-lanka on edelleen ihaninta, mitä Novita on koskaan maailmaan tuottanut, ja yhdistettynä luonnonvalkoiseen se on minun mieleeni. Sukkamalli on ehdottomasti Novitan Sukkalehden parhaimmistoa, ja oli helposti muunnettavissa myös naisen kokoon.

Sukat tosiaan valmistuivat tämän illan aikana, mutta saa nähdä, ehdinkö rustata tänne enää joulukuun ja koko vuoden raportteja. Nyt täytyy laittaa jälkikasvu kiireenvilkkaa untenmaille ja tehdä itsekin iltatoimet, ja sen jälkeen koitan vielä päivitellä noita tuikitärkeitä raportteja. Siinäpä se loppuvuosi sitten vierähtääkin, tarkoitus kun on kuitenkin itsekin mennä melko pian tästä jo unten maille, että ehtii vielä nukkua yöunia tämän vuoden puolella. :) Joten jos niitä raportteja ei sitten kuulukaan, niin tiedätte minun vetelevän sikeitä. ;) Mutta palataan tänä vuonna tai ensi vuonna, samanlainen päivähän se huominenkin on.

perjantaina, joulukuuta 30, 2011

Vuosi 2011

En vielä tässä vaiheessa voi tehdä koostetta vuoden 2011 käsitöistä, koska luultavasti saan vielä yhden käsityön valmiiksi ennen vuodenvaihdetta.

Siispä tähän väliin tulee katsaus kuluneesta vuodesta perinteisen uudenvuodenmeemin muodossa. Mitä tapahtui vuonna 2011? :)

1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?

Värjäsin lankaa. Saattelin lapseni koulutielle. Olin koulun vanhempainillassa. Luin messussa esirukouksen ja kirkolliset ilmoitukset. Kokeilin magic loopia - kerran, en toista kertaa. ;)

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?

Taisivat mennä jonkin verran poskelleen ainakin käsitöiden osalta, ja muuten en lupauksia tehnytkään. Tarkemmin vielä toisessa postauksessa... osan lupauksista toteutin, mutta osa unohtui tyystin vuoden varrella. Ensi vuodelle en taida luvata mitään.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Eipä tainnut.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?

Ei tapahtunut sitäkään.

5. Missä maissa kävit?

Voi kuule, Suomen rajojen sisäpuolella oltiin, kuten monena aiempanakin vuonna. Kalajoella kävin kahdesti, kerran Rokualla, muuten pysyttelin Oulun seudulla.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?

Olen tyytyväinen, toivottavasti elämä jatkuu tällaisena pitkään.

7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?

1.8. aloitin uudessa vakituisessa työpaikassa. 11.8. esikoinen aloitti koulunsa. 4.12. minut siunattiin työhöni. 25.2. isäni meni naimisiin. :)

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?

Vakituisen työpaikan saaminen. Menestys Vekaraviisut-kisassa (semifinaaliin pääsy sävellykselläni). Käsityörintamalla varmaankin torkkupeitto... ja toinen... ja kolmas... ;) Ja pitkäaikaisen ristipistoufon valmistuminen! :)

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?

Taisi olla niinkin suuri kuin eräs tosi epäonnistunut värjäyskokeilu puuvillalla. :D Harmituksen aihe oli tietysti se, ettei sävellykseni päässyt enää finaaliin em. kisassa (ks. ed. kysymys).

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?

Olen ollut terveempi kuin aikoihin, mistä saan varmasti kiittää nykyistä vähähiilihydraattista ruokavaliotani. Astma on kiukutellut tänä vuonna jonkin verran, mutta ei tavallista enempää. Joulutähdistä sain todella pahoja allergiaoireita, mistä syystä olin ihan loppuvuodesta todella huonossa kunnossa (vaikka tähtiä oli vain työpaikalla ja sielläkin vältin menemästä samaan huoneeseen myrkkykasvin kanssa).

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

Uusi läppäri. Tuli tarpeeseen!

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?

Lasten, erityisesti kuopuksen. :) Tv-hahmoista Munamiehen. ;)

13. Kenen käytös masensi?

No ei varsinaisesti masentanut kenenkään käytös, me ihmiset ollaan erilaisia, ja mitäpä sitä toisten jutuista mieltänsä pahoittamaan. Yksi vähän omituinen ihminen sattui töissä kerran vastaan, mutta myöhemmin olen törmännyt häneen uudestaan, ja huomannut, että hänellä taisikin silloin ensimmäisellä kohtaamisellamme olla vain huono päivä, ja onkin ihan OK-tyyppi hyvänä päivänään. :) Ihmisiin pitää tutustua paremmin, jotta oppii huomaamaan, että kaikissa on jotain hyvää. :) Ja huonoja päiviä on meillä kaikilla, silloin tulee töksäytettyä itsekin rumasti toisille.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Vuokraan ja ruokaan.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?

Minähän olen yleensä aina innoissani kaikesta. Tänä vuonna olin erityisen innoissani uudesta työstäni. Myös laulutekniikkani kehityksestä ja uudesta laulunopettajasta olen ollut innoissani, puhumattakaan tietysti kaikista tekemistäni käsitöistä, joista jaksan innostua aina vaan. Ristipistotaulun valmistumisesta olen ollut ihan vuoden loppupuolella erityisen onnellinen.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?

"Tule, enkeli" -sävellykseni menestys. Tai sitten Munamiehen Pomppufiilis. ;) Tai Angry Birds -musiikki, joka on soinut meillä melkein koko vuoden tauotta... Oikeastaan mikä tahansa, mitä kuopus hyräilee. :)

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?

Minä tulen aina vaan onnellisemmaksi vuosi vuodelta, joten olen taas tietysti onnellisempi kuin edellisenä onnellisuuden vuotena.

b) laihempi vai lihavampi?

Kiloja tulee ja kiloja menee, mutta keskiarvo pysyy kutakuinkin samassa.

c) rikkaampi vai köyhempi?

Kyllä tuo vakituinen työ ja myös puolison saama työ näkyy taloudessa positiivisesti. Mistään rikkaudesta ei voi puhua, jos yhteensä tienaamme vähemmän kuin keskituloinen yksinään, mutta en kaipaa maallista mammonaa, olen tähän tyytyväinen. :)

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Laulamista olisi voinut treenata enemmän.


19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Kiukutellut. Jokainen pahantuulen hetki on loppujen lopuksi ihan turha. Onneksi niitä hetkiä on aina vaan vähemmän ja vähemmän.

20. Kuinka vietit joulua?

Töissä aattona, muuten kotona, olin aika huonossa kunnossa allergiaoireiden vuoksi. Ei poikennut muista vuoden päivistä.

21. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?

Ehkä muutamissa tilanteissa olisin voinut hötkyillä vähän vähemmän.


22. Rakastuitko vuonna 2011?

Kyllä, uudestaan mieheeni! :)

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?

En ole pitänyt kirjaa. ;) Paitsi siinä että mies on ollut joka kerta sama. :)

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

Neulontakerho, Putous, Vedetään hatusta, Tanssii tähtien kanssa ja Kymmenen uutiset. Luettelin siis kaikki tv-ohjelmat, joita katsoin koko vuonna. ;)

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?

Minulla ei ole tapana vihata ketään eikä mitään.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Äänikirjoista uppouduin Taru Sormusten Herraan, vaikken fantasiasta yleensä tykkääkään. Leena Lehtolaisen "Jonakin onnellisena päivänä" oli jollakin tavalla mukaansa tempaava, suorastaan ahmin sen. Siinä oli mielenkiintoisia teemoja. Ihan vuoden lopussa luin Markus Zusakin "Kirjavaras" -kirjan, josta pidin kovasti, vaikka aihe (sodanaikainen natsi-Saksa) onkin vakava. Erittäin hyvin ja mielenkiintoisesti, postmodernilla tyylillä kirjoitettu kirja koskettavasta aiheesta, varmasti tuleva klassikko! Ja klassikoista puheenollen, kuuntelin äänikirjana myös Hemingwayn "Vanhus ja meri", suosittelen sitäkin kaikille, jotka eivät teosta vielä tunne. Miten voikaan yhden kalareissun kuvailla niin mielenkiintoisesti? Vuoden viime metreillä kuuntelin parin päivän aikana äänikirjana Ilmari Kiannon "Punainen viiva" -romaanin, joka kyllä oli myös hyvä; aikoinaan olen tykännyt myös Aulis Sallisen samannimisestä ja romaaniin pohjautuvasta oopperastakin, eli tarina oli sieltä jo tuttu.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

Kirkkomuskari-kirja, minulle uusi tuttavuus, mutta uuden työn myötä jatkuvassa käytössä.

28. Mitä halusit ja sait?

No sen uuden työpaikan. Olen siitä äärimmäisen kiitollinen!

29. Mitä halusit muttet saanut?

Olisin toki toivonut Vekaraviisuissa finaalipaikkaa tai jopa voittoa, mutta aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. :)

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?

Taru Sormusten Herrasta -trilogia tuli katsottua blu-rayna sen jälkeen, kun olin kuunnellut sen äänikirjana. Tykkäsin kyllä, vaikken edelleenkään ole fantasian ystävä. Täällä Pohjantähden alla Koivusalo-version kakkososan näin myös, ja tykkäsin. Enpä juuri elokuvia ole tänäkään vuonna katsonut, yhden kerran kävin ihan elokuvateatterissa (Hella W), edellisestä kerrasta olikin jo vuosia...

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?

34-vuotispäivänäni taisin olla vähän kipeänä ja vielä kipeämpänä olin seuraavana yönä, kun tulin syöneeksi synttäreideni kunniaksi hiilihydraattipitoisia ruokia. Kun ei vatsa kestä niin ei kestä. Muuten ei tainnut olla tavallista kummempi lauantaipäivä, lepäilin ja silleen.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?

Sanon saman kuin aina ennenkin: jos olisi ollut koko vuoden kestävä syksy, niin olisin nauttinut vuodestani moninkertaisesti. :)


33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 20110?

Farkut ovat alkaneet pikkuhiljaa vaihtua farkkuhameisiin, ja muutenkin olen alkanut vähän enemmän käyttää hameita töissä (sellaisia hameita, että voin yhä kontata lattialla). Villasukista näkyy nyt varsikin, joka on sukissani aina pitkät. Neuletakki yllä, trikoopaita alla. Lenkkarit jalassa. Paljon iloisia värejä, ei mustaa missään. :) Kesällä löysin (tai virkkasin) hatut päähäni, se on minulle uusi juttu. Talvella pipo päässä, kuten aina. Sellainen järkevä ja käytännöllinen vaatetus, lämmittävyys ennen kaikkea, ulkonäkö sivuseikka. Yksi vanhempi mies bussissa kyllä kerran kysyi, miksi pukeudun niin vanhanaikaisesti...

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Terveellinen ruokavalio, liikunta, puolison rakkaus, lapset, työ, arkirutiinit.

35. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?

Seuraan niin vähän noita julkkiksia... sanotaan nyt sitten vaikka Munamiehestä ja Timo Harjakaisesta. ;)

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Eduskuntavaalit tietysti! Jytky tuli ja sen jälkeen ei meinattu saada maalle hallitusta. Oli sekin kyllä kaikkien aikojen farssi! Jossain vaiheessa meni jo mielenkiinto, vaikka vaali-iltana oli tunteet pinnassa ja tieto siitä, että vuosi jää poliittiseen historiaan. No jäi totisesti... ;) Tulevat presidentinvaalit myös kiinnostavat, oma ehdokas on jo päätetty. Euro-uutiset eivät ole jaksaneet hetkauttaa.

37. Ketä ikävöit?

Lapsia ikävöin aina kun olen heistä erossa. Parasta ystävääni on välillä ikävä, olisi mukavaa pitää useammin yhteyttä!

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?

Uudessa työssäni olen tutustunut niin moniin uusiin ihmisiin, etten osaa valita heistä parasta. Työkavereiden lisäksi tapaan satoja ihmisiä viikoittain.

39. Kerro arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2011?

Yksi asia kerrallaan. Tätä minulle koittaa opettaa esimieheni.

40. Lainaa sanoituksia, jotka summaavat vuoden 2011.



1.
Suurempi kuin sydämeni
Jumalan on rakkaus.
Suurempi kuin oma tahto
Kutsujan on laupeus.
Suurempi kuin oma into,
ehdottomuus mieleni
- uskollisuus Jumalamme
kaikkea on suurempi.

2.
Suurempi kuin epäilymme,
suurempi kuin lankeemus,
suurempi kuin pettymykset
Jumalan on luottamus.
Hän on itse kutsuessaan
meihin istuttanut sen.
Hän ei kadu kutsumistaan,
hän on vahvuus heikkojen.

3.
Yhtä pyydän, Vapahtaja,
tänään yhtä pyydän vain:
Näytä yhden päivän matka,
askel, jonka tänään sain.
Keiden kanssa, mihin suuntaan
polku tänään avautuu?
Millä tavoin Isän tahto
meissä tänään tapahtuu?


4.
Anna, Kristus, rohkeutta
mennä maastoon tiettömään,
jossa merkkejä en tunne,
vaille vastausta jään.
Juuri siellä sinuun juurrun,
vastuuseen viet laajempaan,
taikka suostun vähimmässä
uskollinen olemaan.

5.
Liian suurten odotusten,
vaatimusten paineessa
vapauteen minun anna,
lepoon käydä, Jumala.
Rukouksen hiljaisuuteen,
valoon Kirjan avatun,
lähellesi, Vapahtaja,
kutsut kesken taistelun.

6.
Suurempi kuin sydämemme,
suurempi kuin ihmistyö
hiljaisuus on rukouksen,
siinä Luojan sydän lyö.
Siinä itse, armon Henki,
uupunutta uudistat.
Annat kasvullemme aikaa,
uuteen työhön valmistat.


(Virsi 525, san. Markku Kilpiö ja Anna-Maija Raittila)


Tämä ei ole varsinaisesti lempivirteni, mutta yksi suosikeistani kuitenkin. Se on puhutellut minua usein elämäni vaiheissa, ja tänä vuonna se on taas tullut ajankohtaiseksi. Tuntuu, kuin se kertoisi juuri minusta ja ajatuksistani.


41. Joka kuukauden ensimmäinen virke:

Tammikuu:
"Uudenvuodenpäivä on huomisista merkittävin: hetki, joka tulvii uudistumista ja lupauksia."
Helmikuu: "Vuoden ensimmäinen käsityökuukausi tiivistettynä: Ristipistoja ja sukkia. :)"
Maaliskuu: "Huh huh, mikä käsityökuukausi takana!"
Huhtikuu: "Taas on ollut aikaa oikeastaan vain ns. "käsilaukkukäsitöille", eli niille, joita on tehty jossain muualla kuin kotona."
Toukokuu: "Viime viikonloppuna oli pakko laittaa puikot viuhtomaan oikein toden teolla, ja riittipä puikottelua vielä tiistaille saakka."
Kesäkuu: "Oikein hurjan paljon kiitoksia ihanista kommenteistanne! :)"
Heinäkuu: "Näin kuninkaallisten - vai pitääkö sanoa ruhtinaallisten - häiden alla onkin mitä mainioin tilaisuus esitellä hieman häämuotia."
Elokuu: "Elokuu - minulle se on jo melkein sama kuin syksy. :)"
Syyskuu: "Elokuu, eloisa kuu."
Lokakuu: "Naisen sanotaan olevan kauneimmillaan 17-vuotiaana."
Marraskuu: "Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta."
Joulukuu: "Tänään oli juhlapäivä."

(viimeisen kysymyksen vastaukset napsittu siis blogiteksteistä, jos ei joku sitä hoksannut :) )

Sellainen oli siis minun vuoteni 2011. Millainen vuosi sinulla oli? :)

---

Jos neulesuunnitelmat menevät putkeen, niin vuoden viimeisenä päivänä tänne pitäisi putkahtaa vielä kolme postausta eli valmiin käsityön esittely, joulukuun käsityöraportti ja koko vuoden käsityöraportti. Lisäksi vielä ensi vuoden alkajaisiksi sitten suunnitelmia tulevalle vuodelle, eli varautukaa siihen, että postauksia tippuu tosi tiheään sitten, kunhan saan sukat valmiiksi. :)

keskiviikkona, joulukuuta 28, 2011

Kirjanmerkki

Sain valmiiksi kirjanmerkin miehelleni.

Vervaco: Buddha-kirjanmerkki
Tehty ajalla: 17.-28.12.2011
Malli: Vervaco Bokmärken Asiaska -pakkaus (sisältää vielä toisenkin kirjanmerkin)
Kangas: 14 ct valkoinen aida
Langat: Pakkauksessa DMC 24 väriä
Pistot: Risti- ja jälkipistot
Koko: 6x20 cm, 27x102 pistoa
Viimeistely: Kirjanmerkiksi
Muuta: Miehelleni

Aiemmin olen maininnutkin, ja kuvan kirjoista voi huomata, että mieheni on kiinnostunut buddhalaisesta filosofiasta. Siksi onkin mitä mainiointa, että hän voi nyt käyttää lukemiensa kirjojen välissä ihan aiheeseen liittyvää kirjanmerkkiä. :)

Minulla itselläni on vain yksi ihan neutraali kirjanmerkki, hardangerilla kirjottu. Voisihan sitä itsellekin tehdä useampia kirjanmerkkejä aina kirjan aiheeseen liittyen. Romantiikkaan jotain hempeää, jännitykseen jotain veristä, historiaan jotain vanhanaikaista... Ehkä se yksi neutraali kuitenkin palvelee kaikkia aiheita sopivasti, varsinkin kun minulla ei yleensä ole menossa kuin yksi kirja kerrallaan (tai sitten yksi luettava ja yksi äänikirja, joista jälkimmäinen ei kaipaa kirjanmerkkiä).

Kiitos kommenteistanne ja mukavaa viikonjatkoa! :) Minä olen ollut edelleen hyvin, hyvin väsynyt kommentoimaan, vaikka käyn kyllä lukemassa blogejanne ja ihailemassa käsitöitänne. Mukava huomata, että täälläkin jaksaa sentään aina joku käydä kurkkimassa, kiitos siitä! :)


maanantaina, joulukuuta 26, 2011

Blogiremppa

Teen ulkoasu-uudistuksia, mutta täytyy välillä hoitaa jälkikasvu unten maille. Älkää siis peljätkö, välittäkö älkääkä ainakaan kommentoiko vielä pahasti keskeneräistä. ;)

Edit: Tällä ulkoasulla mennään sitten seuraava vuosi. Toivottavasti näkyy ihan siedettävänä kaikille.

sunnuntaina, joulukuuta 25, 2011

Peitto jälleen

Taas on syntynyt yksi isoäidinneliö-peitto. Tuli jo tätä tehdessäni mieleen, että ehkä seuraavaan peittoon kokeilen jotain muuta kuviota, esimerkiksi tästä 200 virkattua ruutua -kirjasta, jonka vastikään ostin. Toisaalta, kun teen näitä tilkkuja bussissa, palavereissa tai muualla, missä ei voi ihan 100% keskittyä käsityöhön, niin on ihan kiva jos malli on sellainen, joka tulee selkäytimestä. Työkaverit ihmettelivät keskiviikkona, kun meillä oli työntekijöiden yhteinen ateria, jossa sielläkin joko ruokaa odotellessani tai ruuan jälkeen väänsin tilkkuja, että miten voin virkata ilman että edes katson käsiäni tai tekeillä olevaa työtä. ;) En ole suinkaan isoäidinneliöihin kyllästynyt, mutta nyt tuntuu tosiaan siltä, että voisi joskus kokeilla jotain muutakin, sillä siinä ruutukirjassa on ihan mielettömän upeita malleja!

En muista enää, kuka arveli kommenteissa, että tämän peiton saisi jompi kumpi poikani, mutta pakko todeta että se arvelu meni ihan pieleen. Se tällä viikolla kuvan taustalla vilahtanut torkkupeittohan on meidän olohuoneen "kaikkien yhteinen" torkkupeitto, siis se sateenkaaripeitto, jonka virkkasin keväällä. Kuopus sai oman vaaleanpunasävyisen peittonsa jo kesällä, ja isoveli puna-vihreä-mustan peittonsa tässä syksyllä. Periaatteessahan meille kotiin voisi vielä yhden peiton virkata, jos tuo sateenkaaripeitto on "mun", niin sitten voisi tehdä vaikka makkariin yhden sinisävyisen, jonka voisi nimetä isännän omaksi. Mutta toisaalta siellä on jo yksi kauan sitten lahjaksi saatu huopa, joka toimittaa aivan erinomaisesti torkkupeiton virkaa. Isomman pojan huoneessa on sitä paitsi kaksikin torkkupeittoa, kun siellä on joku mieheni ikivanha huopa myös. Eli kotona meillä alkaa olla peittoja jo vähän joka lähtöön. :)

Tämä peitto ei siis tule meille, vaan lähtee tässä talven mittaan toiseen kotiin. Jääköön nyt tässä vaiheessa salaisuudeksi, että minne päin maailmaa se on menossa. :)

Isoäidinneliö-vauvanpeitto
Tehty ajalla: 12.-25.12.2011
Malli: Isoäidinneliö
Lanka: Novita Isoveli luonnonvalkoinen (010), purppura (573), roosa (503), tumma farkku (175) ja vaaleansininen (166)
Langankulutus: 549 g
Virkkuukoukku: 6 mm, reunuksessa 5 mm
Koko: n. 75x75 cm
Muuta: Peiton saajaa odotellaan. :)

Tällä kertaa tällainen neliönmallinen pläjäys. Ensin suunnittelin tekeväni ihan suorakaiteen muotoista, mutta lanka ei olisi riittänyt ihan siihen, mikä oli ensimmäinen suunnitelmani, joten sitten syntyi ajatus tällaisesta 6x6 palan sommitelmasta, eli jokaista väriyhdistelmää tuli 9 palaa. Tämä antoi todella paljon yhdistelymahdollisuuksia, ja eilen illalla myöhään sommittelinkin palasia lattialle eri järjestykseen, ja räppäsin aina kuvan kustakin vaihtoehdosta. Tämä miellytti eniten sekä minun että mieheni silmää, ja jotain tämänsuuntaista taisi Hennakin bussissa ehdottaa viime viikolla, kun esittelin hänelle suunnitelmaani. Tykkään kyllä itse lopputuloksesta: eihän isoäidinneliöistä voi mitään rumaa saadakaan aikaiseksi. ;)

Hauskaa uutta viikkoa kaikille! :) Huomiseksi on taittu luvata myrskysäätä, joten se tietää taas uutta kotipäivää käsitöiden parissa, voisiko siis parempaa edes toivoa. :)


Älkää peljätkö!

Tulin maininneeksi Annelille työasustani, jossa olen työskennellyt tällä viikolla pariinkin otteeseen. Maanantaina rakensimme töissä tiistain lastentapahtumaa, ja silloin maanantai-iltapäivänä tuli jo kuljettua erään oululaisen järven rannalla tuossa työasussa ikäänkuin harjoitusmielessä. Tiistaipäivä meni kokonaan tässä työasussa, edelleen sen samaisen järven rannalla. Kompuroinkin puvussani ja jouduin vielä tiistaina työpäivän lopuksi ompelemaan vaatteesta revenneet tyllit uudelleen kasaan. Eilen lauantaina olin taas tässä samaisessa asussa, tällä kertaa ilmestyin 248 ihmiselle (tarkka luku!). :)

Annelin pyynnöstä näette työasuni, ja myös miestäni ja lapsiani varten tämä kuva otettiin. Hätäisesti siis vain tämä yksi kuva otettiin, koska ihmisiä alkoi jo virrata sisään, eikä aikaa ollut kunnolliseen poseeraamiseen, tässäkin alkoi jo kuvauksen kohdetta vähän naurattaa, eikä ilme ole niin harras kuin oli tarkoitus... ;)


Älkää peljätkö, minä se vain olen! :)

Lapsena en saanut koskaan pukeutua miksikään jouluevankeliumin hahmoksi. Minä nimittäin luin aina jouluevankeliumin, koska minulla oli kaikkein kuuluvin ääni. Siihen aikaan ei ainakaan meidän koulussa äänentoistosta ollut tietoakaan, mutta muistan kyllä lukeneeni evankeliumin ainakin kerran myös seurakuntatalolla, jossa oli mikrofoni käytettävissä. Eli kun muut pukeutuivat kuka miksikin hahmoksi, minä sain olla vain omissa vaatteissani; taisi minulla sentään olla kädessäni kynttilä, joka valutti steariinit kädelleni.

Siispä olin ihan onnellinen, kun sain viimein töissä laittaa enkelin asun päälleni ja vielä kahdessa eri tilaisuudessa. :) Voi olla, että tämä asu tulee minulle liiankin tutuksi tulevina vuosina, sillä musiikkipainotteisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle lykätään automaattisesti roolit, joissa saa laulaa tai muuten musisoida. Tämä enkeli on tällä viikolla laulamisen lisäksi soittanut mm. kitaraa ja kellopeliä. :) Ja äänentoistokin oli, vaikka ääneni kuuluvuus on edelleen samaa luokkaa kuin silloin lapsena. ;) Hih, mikrofonin mute-nappia en saanut laitettua mihinkään fiksuun paikkaan, joten tungin sen helmani alle, ja sieltä jostain pohkeen korkeudelta aina nipsautin napin päälle ja pois tarpeen mukaan. ;)

Huomatkaa myös enkelinkiharat. ;) Niistä taisi tulla vähän liiankin säkkärät... :D Sädekehäkin kutitti kovasti päätäni, mutta se on kuulemma ollut vastikään käytössä päiväkodissa, jossa on täitä. ;)

Levollista pyhäpäivää! Täällä päässä aletaan ommella peiton palasia yhteen. :)


lauantaina, joulukuuta 24, 2011

Mitä Mari maksaa?

Hennan käsityöblogista bongasin tässä muutama päivä sitten hauskan meemin. :) Kun nykyään kaikki tuntuu olevan rahalla mitattavissa, niin lasketaanpa nyt sitten minullekin hinta. ;)

Sinulla on luonnostaan hiukset jotka ovat...
[ ] luonnonkiharat (200e)
[x] suorat (100e)
[ ] laineikkaat (50e)
[ ] korkkiruuvikiharat (15e)
[ ] kalju (5e)
[ ] joku muu (75e)

Silmien väri:
[ ] ruskea (1e)
[ ] vihreä (75e)
[x] sininen (50e)
[ ] tammenterhon väriset(ruskeaa) (100e)
[ ] joku muu (15e)

Pituus:
[ ] Yli 210cm (200e)
[ ] 200-209cm (175e)
[ ] 182-199cm (150e)
[ ] 165-181cm (85e)
[x] 144-164cm (45e)
[ ] Alle 144cm (25e)

Juotko alkoholia?
[x] En (400e)
[ ] Vain lomilla/juhlissa (250e)
[ ] Joskus (215e)
[ ] Kyllä (200e)
[ ] Vain viikonloppuisin (300e)
[ ] Joka toinen päivä (50e)
[ ] Kerran päivässä (15e)
[ ] Elän pulloni takia! (Menetit kaikki arvokkuutesi ja joudut aloittamaan 0 eurosta)

Näkö:
[ ] Täydellinen näkö (300e)
[ ] lasit/piilolinssit, mutta en käytä niitä/käytän harvoin (200e)
[ ] Likinäköinen (100e)
[ ] Lasit lukemista varten (75e)
[x] Omistan lasit ja käytän niitä aina (50e)
[ ] Piilolinssit (25e)
[ ] Olen käynyt silmäleikkauksessa, näköni vuoksi (10e)

Autosi väri (tai perheesi auto):
[ ] pinkki (2000e)
[ ] tumman punainen (800e)
[ ] kulta (700e)
[ ] harmaa (600e)
[ ] sininen (900e)
[ ] valkoinen (475e)
[ ] musta (450e)
[ ] punainen (400e)
[ ] vihreä (350e)
[ ] hopea (300e)
[ ] purppura (250e)
[ ] metallinen (200e)
[ ] keltainen (100e)
[ ] ruskea (20e)
[ ] ruosteinen (15e)
[x] ei autoa (0e)

Kengänkoko:
[ ] 48+ (300e)
[ ] 46-47 (200e)
[ ] 44-45 (700e)
[x] 38-43 (500e)
[ ] Alle 38 (550e)

Kolme lempiväriä:
[ ] vihreä (750e)
[ ] punainen (600e)
[ ] musta (100e)
[ ] keltainen (475e)
[ ] sininen (300e)
[ ] ruskea (50e)
[ ] purppura (225e)
[ ] valkoinen (400e)
[x] turkoosi (350e)
[x] oranssi (300e)
[x] pinkki (100e)
[ ] joku muu (50e)

Käytitkö laskuria tähän?
[ ] Kyllä (0e)
[x] En (1000e)
[ ] Joihinkin kysymyksiin (10e)

Marin arvo 2895 e.

Tulipahan nyt tuokin sitten laskettua. :) Leppoisaa lauantai-illan jatkoa! :)



perjantaina, joulukuuta 23, 2011

Tekeillä

Ajattelin, että tulee varmaan pitkä käsityöpäivitystauko, kun kaikki valmistuneet käsityöt on esitelty aina sitä mukaa, kun ovat valmistuneet, ja keskeneräiset käsityöt ovat sen verran pitempikestoisia projekteja, että ei nyt ihan lähipäivinä taida tulla valmista aikaan. Mutta sitten hoksasin, että ainahan sitä voi keskeneräisiäkin esitellä. :)


Tein tässä joskus tämän vuoden aikana päätöksen, etten aloita uutta ristipistotyötä ennen kuin se iso ja pitkään työstetty luomus on valmis. Kiitos muuten taulun kehuista, kyllä olen samaa mieltä että upea on, ja kahdeksan vuottahan sen tekoon vain menikin... ;) Tämä nyt tekeillä oleva on saman valmistajan eli Vervacon, mutta pikkuisen pienempi työ, eli teen kirjanmerkkiä miehelleni, hän kun lukee nykyään aika paljon buddhalaisuutta käsitteleviä kirjoja, niin niiden kirjojen väliin sopii varmasti Buddha-kirjanmerkki. :)


Bussivirkkuuna on kulkenut tällä viikolla vaihteeksi isoäidinneliöitä, tällä kertaa Isovelistä. Kuten kuvasta näkyy, näitä tulee neljällä eri värityksellä, ja lopputulokseen on olemassa jonkinsortin hahmotelma. Peittoa tulossa, taas kerran. :)

Hyvää ja käsityörikasta viikonloppua! :)

torstaina, joulukuuta 22, 2011

Pinky-mikä?

Tänään oli tämän vuoden toiseksi viimeinen työpäivä. Huomisen perjantain olen vapaapäivällä ja lauantaina onkin sitten se vuoden viimeinen työpäivä. Sen jälkeen saan pitää pois niitä vapaapäiviä, joita on kertynyt viikonlopputöillä, ja itseasiassa perjantain vapaapäiväkin on yksi noista kerätyistä vapaapäivistä.

Tälle päivälle ei ollut varsinaisesti mitään ennalta sovittuja työtehtäviä (kuten yleensä työpäiväni ovat hyvin tarkastikin organisoituja ja aikataulutettuja), joten päivä kului siivotessa työntekijöiden taukotilaa, nakkasin muutaman homehtuneen salaattivainajan biojätteeseen ja kaadoin lavuaariin kerman, joka oli alkanut muuttua lihaksi... tein viimeiset päivitykset tilastoihin ja sen sellaista. Loppujen lopuksi ihan leppoisa työpäivä. Siksi tohdinkin ottaa seurakseni yhden kaverin, jolle ehdin hyvinkin esitellä työpaikkaani... ;)
 

Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet, missä kaikkialla kaverini kävi seikkailemassa. ;)

Oikeastaan otin otuksen mukaan siksi, että halusin tehdä työkavereiden keskuudessa pientä gallupia siitä, mikä tämä otus oikein on lajiaan heidän mielestään. Kohtasin päivän aikana kuusi työkaveria, ja gallupin tulos on: Kissa 3 kpl, Kissan ja nallen risteytys 1 kpl, Vaaleanpunainen pantteri 1 kpl, Leijona 1 kpl. Eli kissaeläimiin kallistuttiin. Kissaahan minä tästä kovasti olen yrittänyt, sillä kuopus on toivonut synttärilahjakseen (tammikuussa) käsityönä tehtyä vaaleanpunaista kissaa. Isännän mielestä tämä otus vain on kaikkea muuta kuin kissa, joten siksi tarvitsin muutaman puolueettoman mielipiteen otuksen todellisen lajin määrittelemiseksi. ;)

Pinky-kissa
Tehty ajalla: 18.-22.12.2011
Suunnittelija: Anu Koski
Lanka: Kattens Carol vaaleanpunainen (9127), koristeluun Novita 7 veljestä sammaleenvihreä (322), musta (099) ja punainen (549)
Langankulutus: 108 g
Virkkuukoukku: 5 mm
Koko: n. 30 cm
Muuta: Kuopukselle 4 v synttärilahjaksi

Nyt tätä pitäisi sitten piilotella vielä reilut kaksi viikkoa, ennen kuin kuopus saa kissan halittavakseen. :) Hän on kyllä kovasti siitä muistutellut, että tekeehän äiti hänelle sen vaaleanpunaisen kissan. Toiveena on synttäriksi myös vaaleanpunainen Hello Kitty -paita, joka on myös jo ostettuna, ja luultavasti sitten pitää vinkata isovanhemmille mm. Hello Kitty -pyyhkeestä. Mutta varsinaisestihan niistä synttäreistä on tulossa sitten Angry Birds -synttärit, joista ei olekaan tässä talossa kuultu vasta kuin viimeiset puoli vuotta. Valmistelut ovat jo kovaa vauhtia käynnissä, kakun päälle tulevat vihaiset linnut ja vihreät possut ovat jo valmiina ja kovettumassa. ;) Tarkempi selostus kuvien kera tulossa sitten tammikuussa. :)

Pinky-kissa menee muuten Virkkausringin lelutempaukseen.

Mukavaa perjantaipäivää kaikille! :)


tiistaina, joulukuuta 20, 2011

Rouvan kotiinpaluu

Rouva on saapunut kotiin.

Vervaco: Venus-patsas
Tehty ajalla: 1.10.2003-11.12.2011 (Kehystys valmis 20.12.2011)
Malli: Vervacon kitti nro 25.677
Kangas: 25 ct luonnonvalkoinen pellava
Langat: Pakkauksessa DMC 24 väriä
Koko: 43x62 cm, 215x301 pistoa, kehyksen kanssa 55x73 cm
Viimeistely: Kehystys Taide ja Kehys Pekkala Oulu
Muuta: Olen niin ihastunut. :)



Eteisen seinälle se päätyi.


sunnuntaina, joulukuuta 18, 2011

Harmaahome-mansikoita ;)

Jos eilisessä postauksessa pilkotteli mansikkaisen langan seasta vähän harmaahomeista pohjaväriä, niin nyt on tuo inhottava kasvitauti iskenyt mansikoihin oikein kunnolla. ;)

Isoäidinneliö-kämmekkäät
Tehty ajalla: 16.-18.12.2011
 Lanka: Novita 7 veljestä Kool Aid Strawberry -värjätty vaaleanruskealla (060) pohjalla + vaaleanruskea (060) värjäämätön
Langankulutus: 50 g
Virkkuukoukku: 4 mm + puikot 3,5 mm
Koko: Nainen
Muuta: Äidille synttärilahjaksi

Nämäkin kämmekkäät menevät eilen esiteltyjen sukkien kaverina äidilleni tammikuussa synttärilahjaksi. Äidin kotona on aina todella kylmä, joten siellä tarvitaan lämmikettä, tai ainakaan minä en tarkene siellä käydä talvisaikaan ollenkaan. Toisaalta minähän nukun omassa kodissanikin villahanskat kädessä, vaikka täällä lienee kuitenkin päälle 20 astetta sisälämpötila. ;) Mutta jospa nämä kämmekkäät sitten lämmittäisivät vähän äidin ranteita, ne kun ovat olleet kipeinä viime aikoina.

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa! :)



lauantaina, joulukuuta 17, 2011

Mansikkasukat

Äidilläni on mansikkatila, eli hänen elämänsä pyörii mansikan ympärillä ympäri vuoden. Nykyään viljely on selvästi pienemmässä mittakaavassa, kuin silloin kun äidillä oli apunaan ilmaista työvoimaa (eli kun minä asuin vielä kotona), mutta silti sieltä riittää oman perheen (äidin lapset perheineen yhteensä n. 25 ihmistä, jotka kaikki syömme mansikoita päivittäin runsain määrin) lisäksi vielä myyntiin kyläläisillekin. Ajattelin siis, että voisin Kool Aidin Strawberrylla värjätä lankaa, josta tekisin mansikkaiset sukat äidille synttärilahjaksi. Koska äiti ei ole mikään erityisen kirkkaiden värien ystävä, valitsin pohjaväriksi vaaleanruskeaa lankaa, niin sävystä tuli vähän murretumpi. Ihan tasaisesti en saanut lankaa värjättyä, joten välistä pilkistelee hiukan pohjaväriä, mutta onhan niiden mansikoidenkin riesana joka vuosi harmaahometta... ;)

Saga-palmikkosukat
Tehty ajalla: 12.-16.12.2011
Malli: Novita Sukkalehti 2011 nro B
Suunnittelija: Annika Erkkilä
Lanka: Novita 7 veljestä Kool Aid Strawberry + vaaleanruskea (060) pohjavärinä
Langankulutus: 93 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 38
Muuta: Äidille synttärilahjaksi

Nyt nämä saavatkin odottaa muutaman viikon ajan, sillä äidillä on syntymäpäivä vasta tammikuussa. Teen näille vielä kaveriksi jotain, näette sen luultavasti sitten huomenna. Äiti on kuulemma kutonut nyt syksyn aikana 19 paria sukkia, onkohan muistanut itselleen kutoa ollenkaan? Tuskin ainakaan palmikkosukkia itsevärjätystä langasta. ;)

Yllättävän hauska malli tämä oli, vaikka pelkäsin aluksi, etten jaksa vääntää palmikoita. :)



Kirjoja

On tullut asioitua kirjakaupassa. Jokin aika sitten pyörähdin ihan kivijalkakirjakaupassa, kun olin kaupungilla tappamassa aikaa tauollani. Sieltä löysin pari kiinnostavaa kirjaa, joille etsin vain netistä edullisimman hinnan (joka oli ainakin 10 e/kirja halvempi kuin kivijalkakirjakaupassa). Vielä kun AdLibriksestä tuli minulle sähköpostiin mainos, että heillä on toimituskuluton kampanja, niin en voinut olla tilaamatta. Molemmat kirjat tulevat tarpeeseen! :)


200 virkattua ruutua -kirjaa on moni muukin esitellyt jo blogissaan. Kun olen täydellisen koukussa jo isoäidinneliöihin, miksipä en koukuttaisi itseäni muunkinlaisiin ruutuihin? :) Ja vaikken tästä kirjasta koskaan virkkaisi ruudun ruutua, niin tämä on niin kuolattavan ja syötävän ihana katsella, että jo pelkästään siitä ilosta maksoin mielelläni pari kymppiä. ;) Suosittelen lämpimästi kaikille, joilla pysyy koukku kädessä!

Neulottavan seimen ohjekirjasen tilasin lähinnä töihin, eli pistän tämän verovähennyksiin. :) Työni kannalta tässä kirjassa on erittäin hyödyllistä se, että tähän on kirjoitettu Luukkaan evankeliumin (ja vähän Matteustakin joukossa) kertomus Jeesuksen syntymästä "vaihe vaiheelta" ja lapselle soveltuvalla tyylillä: ensimmäinen tarina kertoo enkeli Gabrielin ilmestymisestä Marialle, toisessa kertomuksessa Maria ja Joosef lähtevät matkaan kohti Betlehemiä, kolmannessa kertomuksessa he kolkuttelevat majatalon ovea, neljännessä kertomuksessa lapsi syntyy, viidennessä enkelit ilmestyvät paimenille, kuudennessa paimenet tulevat seimen äärelle, seitsemännessä tarinassa kome tietäjää näkee tähden ja viimeisessä tarinassa kuninkaat tuovat lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-vauvalle. Itse asiassa tähän tyyliin meillä on töissäkin kerrottu Jeesuksen syntymäkertomusta tässä viimeiset kolme viikkoa, eli yksi palanen yhdellä kerhokerralla. Jos ensi tai jonain muuna vuonna toteutamme saman idean, niin tässä kirjassa onkin sitten hartaustekstit valmiina! :) Ja mikä parasta - näin harrastukseni kannalta - tarinoiden välissä on ohjeet, kuinka neuloa kussakin tarinassa tarvittavat hahmot. :) Jos joskus neulon nämä hahmot, niin teen ne ehdottomasti sitten työkäyttöön, sillä vaikka meillä töissä onkin tosi mukavasti rekvisiittaa, niin ihan oman työn vaihtelun kannalta on välillä mukava käyttää erilaisia materiaaleja. Työkaverin kanssa tässä juuri puhuttiinkin, että jos meinaa nämä hahmot tehdä, niin niitä kannattaa alkaa tehdä pikkuhiljaa vaikkapa alkuvuodesta, koska todennäköisesti näin loppuvuodesta tämä aihe ei jaksa enää niin paljon kiinnostaa, että jaksaisi vapaa-ajallaan vielä jotain nukkeja väännellä. Aiheesta kun saa töissä ihan tarpeekseen ja vähän vielä ylikin tarpeiden. Siksi on ihanaa, kun oma koti pysyy koko ajan samanlaisena kuin kaikkina muinakin vuodenaikoina, täällä voin olla täysin tietämättömänä siitä, onko kesä vai talvi, arki vai pyhä. :) Esimerkiksi viikon päästä oleva viikonloppu on meillä kotona ihan samanlainen kuin muutkin vuoden viikonloput, paitsi että minä pyörähdän silloin lauantaina töissä ja perhe saa pärjätä sen päivän omillaan. Mutta joo... ei ehkä juuri tällä hetkellä ole sellainen olo, että just nyt haluaisin alkaa seimen hahmoja neulomaan. ;) Jos nämä kirjan hahmot osoittautuvat sellaiseksi puuhaksi, että näitä voisi tehdä esim. palaverissa, niin siinähän saisi sopivasti työajalla tehtyä nuket. ;) Niin, ja kirjan mukanahan tuli myös tallin seinät ja materiaali, josta saa askarreltua seimen. :) Katsotaan, tuleeko milloin sellainen inspiraatio, että jaksaisi alkaa näitä vääntämään, mutta ainakin ne tarinaosuudet tulevat varmasti jossain vaiheessa käyttöön.

Niin ja jottei kukaan pääse väärään käsitykseen, niin tarkennan, että seimen hahmot ovat minulle ainoa asia, joka mielestäni kuuluu siihen kirkkovuoden pyhään, joka on tässä piakkoin tulossa. Siihen pyhään ei minulla kuulu mitään punapukuista, kimmeltävää, muovista, syötävää eikä juotavaa, eikä muuten myöskään kortteja tai muunkaanlaisia toivotuksia puolin eikä toisin. Minulla itselläni on juuri tähän aikaan vuodesta valtava tarve saada olla rauhassa kaikki se aika, mitä en ole töissä, eli en jaksa edes kuvitella olevani missään yhteydessä sukulaisiin tai tuttaviin, tai tekeväni kotona mitään muuta kuin teen normaalistikaan. Onneksi ei tarvitse. :) Saan vaan olla ja möllöttää. :) Touhua riittää töissä ihan riittämiin (ja onneksi enimmäkseen seimiaiheen parissa, eikä niiden punapukuisten...), kotona on niin ihanaa vaan tehdä itseä kiinnostavia juttuja omaan tahtiin ja syödä myös viikon päästä samanlaista tavallista ruokaa kuin ympäri vuoden... :) Tavallinen arki on paras asia maailmassa, nautin siitä niin paljon, etten halua mitään juhlia sekoittamaan elämääni. Ei juhlat minua mitenkään ahdista, mutta ne eivät vain tunnu kuuluvan minulle. Olenkin oikeastaan jättänyt tuon tulevan juhlapyhänkin ihan vain "työasiaksi", enkä ajattele sitä siis lainkaan kotona. Siksi siis seimen hahmotkin teen mieluusti vaikka kesällä ja vain ja ainoastaan työkäyttöön.

Mutta siltikin: Jeesuksen syntymä on minulle pyhä asia. Vielä tärkeämpää on pääsiäisen sanoma ja siksi pääsiäinen on oikeastaan ainoa juhla vuodessa, jota vietän (plus lasteni synttärit ;) ). On vaikea ymmärtää, miksi näistä tärkeistä asioista muistutetaan vain kerran vuodessa, koska ne koskettavat ainakin minun elämääni joka päivä, ne ovat jotenkin kaiken "kalenteriin mahtuvan" yläpuolella. Ja samalla on vaikea ymmärtää, mitä tekemistä vaikkapa ylensyömisellä ja valtavalla materian paljoudella on sen kanssa, että parituhatta vuotta sitten Jumalan Poika syntyi köyhänä eläinten syöttökaukaloon? Minä koen yksinolon, vaatimattoman aterioinnin, hiljaisuuden ja mahdollisimman koruttomalta näyttävän kodin olevan lähempänä tätä tärkeää sanomaa. Jos haluan juhlan tuntua, se löytyy kirkosta, mutta ei ainoastakaan kaupasta. Ehkä olen ainoa ihminen maailmassa, joka ajattelee näin, mutta minulla on oikeus ajatella kuten ajattelen ja tuntea kuten tunnen. Tunnen ihan samoin kuin laulun kirjoittaja: "Turhuuden turhuus kaikki on, niin turhaa touhu tää. Me kylmin käymme sydämin, laps' sivuun vain jos jää. Me lahjat jaamme runsahat - laps' tyhjät kätes ihanat."

Lupasin muutama viikko sitten, etten kirjoita tästä lähestyvästä juhlapyhästä blogissani, ja pyysin myös, ettei sitä j:llä alkavaa sanaa mainittaisi edes kommenteissa, mutta nyt tuon kirjan myötä heräsi ajatuksia, niin tulipahan nyt kirjoitettua. J-sanaa ei ole kuitenkaan tässä vielä kertaakaan mainittu, kuvaa lukuunottamatta, joten olen pitänyt lupaukseni. Tästä eteenpäin aiheesta ei kuitenkaan enää puhuta, maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin joku yksi hassu päivä vuodessa. ;) Kuten vaikkapa sukat, jotka voisin esitellä huomenna täällä blogissa. :)

Tunnustan, että vaikka tykkäänkin nykyisestä työstäni kuin hullu puurosta (minä en muuten syö puuroa, joten en voi varmaankaan sitten olla hullu ;) ), niin tuntuu tällä hetkellä ihanalta, että edessä on nyt ainoa kokonaan vapaa viikonloppu kuukauden sisällä. Onhan näitä kuusipäiväisiä työviikkoja jo tässä tehtykin putkeen aika monta, ja vielä on yksi työviikonloppu viikon päästä edessä. Mutta nekin on ihan kivoja työpäiviä, oikeastaan melkein kivempia kuin arkityöpäivät. :) Rajansa kuitenkin silläkin, onneksi niistä saa melkoisen määrän sitten vapaapäiviä siirrettäväksi parempaan ajankohtaan.

Leppoisaa viikonloppua siis - minä ainakin aion ottaa ihan rennosti! :)



tiistaina, joulukuuta 13, 2011

Italian paketti ja vähän kotimaastakin

Sain viimein käsiini kaipaamani Italian paketin. Ei tullut tällä kertaa ihan sukkana...

Tässä jokunen viikko sitten eli ihan marraskuun loppupuolella huomasin Casa Ceninassa olevan alennusmyynnin. Se on muuten edelleen siellä käynnissä *vink-vink*. ;) Olen kyttäillyt sieltä noita alennusmyyntejä, koska minulla on siellä toivelista, jota käyn aina välillä päivittämässä. Viime toukokuussa olisin tilannut silloisesta alesta sieltä oikein kunnon paketin, mutta pari tuotetta, jotka ehdottomasti halusin, olivat juuri silloin tilapäisesti loppuneet, ja tuolla on alennusaikaan sellainen sääntö, että kaikkien tilauksessa olevien tuotteiden on oltava tilaushetkellä varastossa. Eli en sitten silloin tilannut mitään. Nytkin meinasin empiä ja lykätä tilausta myöhempään, kun tuota aleaikaa on siellä ihan reippaasti kokonaisen kuukauden ajan. Onneksi en sitten kuitenkaan lykännyt, sillä peräti kolme tilaamaani tuotetta olivat sellaisia, että sain niistä viimeisen varastokappaleen! Ja yhden tuotteen valmistuskin on lopetettu, eli se oli oikeasti vihoviimeinen - mikä tuuri. :)

Casa Ceninasta tulee yleensä paketti tosi nopeasti Suomeen, jopa parissa päivässä tilauksesta, mikäli kaikki tilauksen tuotteet ovat sillä hetkellä varastossa. Jollei ole, niin sitten sitä pakettia saa kyllä odottaa... No, nyt paketti lähti sieltä liikkeelle vasta noin 5 päivää tilauksen tekemisen jälkeen, mikä on kyllä ymmärrettävää, jos siellä on ale ja varmasti melkoinen ruuhka. Sitten tuli Suomen päässä itsenäisyyspäivä, joka hidasti toki ainakin yhdellä päivällä toimitusta. Viime viikolla alkoi olla sellainen olo, että johan sen paketin pitäisi tulla tai että tulisi edes puhelu, jossa ilmoitettaisiin paketista. Aavistelin kyllä, että jotain ongelmia saattaapi toimituksessa tulla siksi, että se ei tule Itellan kautta, vaan he käyttävät kansainvälistä kuljetusfirmaa, joka toimittaa paketin kotiovelle ja se täytyy kuitata vastaanotetuksi. Aiemminhan tuossa ei ole ollut mitään ongelmaa, koska iltapainotteista työtä tehdessäni olin päiväsaikaan useimmiten kotona ottamassa pakettia vastaan. Vaan nyt täällä ei ole päivällä ketään. Kuvittelin sentään, että olisivat soittaneet ja sopineet toimitusajan tai jotain.

No, eipä siitä paketista kuulunut mitään koko viime viikolla, vaikka se oli edellisviikolla lähtenyt Italiasta. Sitten myöhään perjantai-iltana sain Casa Ceninasta sähköpostia, jossa kerrottiin, että pakettiani ei oltu voitu toimittaa minulle, koska olin antanut väärän osoitteen ja puhelinnumeron, eli voisinko laittaa heille oikeat yhteystietoni. Siis mitä? Tarkistin tilaukseni, ja ihan varmasti siinä oli ihan oikeat yhteystiedot. No, näpyttelin ne heille uudestaan ja kovasti kiittelivät ja lupasivat hoitaa tiedot perille kuljetusfirmalle. Eivät vissiin huomanneet, että ne tiedot olivat kyllä täsmälleen samat mitä olin alunperinkin heille ilmoittanut...

En jaksanut odotella, että asiat hoituisivat aikanaan, jos hoituisivat. Otin netistä selville, mikä kuljetusfirma sitä pakettia on toimittamassa, ja lopulta sekä netistä pakettikoodin avulla että sähköpostitse sain tietää, että pakettia oli yritetty toimittaa minulle torstaina, mutta koska en ollut kotona ja alaovi on lukossa, he eivät voineet edes jättää viestiä, että pakettia on koitettu tuoda. Eivätkä olleet voineet soittaa, koska Casa Cenina ei ollut kertonut kuljetusfirmalle puhelinnumeroani! Siis just - minulle he väittivät, että olin antanut muka väärät yhteystiedot, mutta todellisuudessa he itse eivät olleet laittaneet sen paketin päälle puhelinnumeroani. No joopa joo... Kuljetusfirma vastasi sähköpostiini, että he eivät sovi mitään erillisiä toimitusaikoja, vaan toimittavat paketin silloin kun heille sopii, ja jos en ole kotona niin voi voi. Toinen vaihtoehto on se, että tuovat paketin minun työpaikalleni, mutta se ei oikein onnistu siksi, että teen työtä useassa eri pisteessä, enkä voi tietää, missä satun juuri sillä hetkellä olemaan, kun kuljetusfirma on pakettini kanssa liikkeellä, enkä myöskään voi taata, että jos annan ns. virkapaikkani osoitteen, että siellä on juuri silloin ketään työkaveriakaan kuittaamassa.

Lopulta sitten soitin tänä aamuna sille firmalle, että kertokaahan osoite, missä se minun pakettini juuri tällä hetkellä on, niin käyn sen itse sieltä hakemassa. Varmistin vielä, etteivät he sitten juuri silloin lähde sen paketin kanssa mihinkään liikenteeseen. ;) Sopivasti se paikka olikin sellaisten kulkuyhteyksien varrella, että pääsin sinne kotoa suoralla bussiyhteydellä ja sieltä vielä onnistuin jatkamaan suht' helposti töihinkin (oli onneksi aamupäivä tänään vapaa). Ja niin taivalsin läpi tuulen ja tuiskun, kuten Juice Leskinen runoilee, ja sain onnellisesti pakettini. Avasin sen heti töissä, en malttanut odottaa kotiin asti... :)

Kaiken tämän jälkeen saatte tekin nähdä, mihin olen rahani tuhlannut - mutta hei, muistakaa, että sain koko satsin 15% alennuksella, ja kun tilasin isolla summalla, niin toimituskulutkin olivat 0 euroa. ;)


Isa Vautierin sydänkirjan nro 2 olisin tilannut jo silloin keväällä, mutta silloisen alennuksen aikaan se oli juuri tilapäisesti lopussa. Tuosta kirjasta olen haaveillut jo kauan, ja tiennyt ostavani sen juuri Casa Ceninasta, koska siellä sen normaalihintakin on jo varsin edullinen, mutta nyt alennuksen kanssa se maksoi vain noin 20 euroa. :) Mullahan on tuosta se ykkösosakin, sen olen ostanut aikoinaan tuplasti kalliimmalla, kun en hoksannut, että Casa Ceninassa se olisi ollut halvempi.

Toinen kuvassa näkyvä juttu on Dimensionsin A Season For Everything -ristipistopakkaus, joka sisältää kaiken tykötarpeen. Mutta se oli vähän pettymys, tai se johtuu kyllä omasta huolimattomuudestani. Nimittäin se onkin valmiiksi painettu ristipistotyö, joka pistellään jollekin ihan tavis-puuvillakankaalle, eli ei edes millekään ristipistokankaalle. Hämmennyin tästä seikasta siksi, koska muistin Maajon pistelleen tuon työn aikoinaan aidalle, eikä sitä todellakaan oltu valmiiksi painettu. Kävin vierailemassa tänään Maajon vanhassa blogissa ja tarkistamassa asian, ja sieltä löytyikin tieto, että minä olen käynyt hänen kanssaan silloin vuosia sitten keskustelua tästä nimenomaisesta ristipistopakkauksesta. En löytänyt omaa silloista kommenttiani enää mistään, mutta Maajon vastauksen löysin, ja siitä saatoin päätellä, että minulla on ainakin silloin ollut tieto siitä, että tämä on painettu ristipistotyö. Minulla ei ollut asiasta kyllä mitään muistikuvaa... miksiköhän olen tämän sitten säilyttänyt edes toivelistallani? :) Kaikenhuipuksi tuossa työssä on ihan julmetun paljon kaikkia muita kuin risti- ja jälkipistoja, eli lähinnä pistoja, joista en ole koskaan kuullutkaan... Ihanahan tuo on, ja kaikkine erikoispistoineen lopulta varmasti todella näyttävä. No, otetaan tämä haasteena - siis sitten joskus 50 vuoden päästä, kun ehdin tämän aloittaa... ;)


Eihän ne ostokset tähän loppuneet! Little House Needleworksilta tilasin Library-mallin, joka oli myös silloin viime toukokuussa tilapäisesti lopussa, kun olisin sen silloin halunnut ostaa. Nyt sain siitä toistaiseksi viimeisen kappaleen, eli on todennäköisesti suosittu malli. Mies kysyi heti, teenkö tuon hänelle. :) (työn nimi viittaa nimittäin mieheni työpaikkaan)

Toinen kuvan malli on melko uusi LHN-malli eli Warm Winter Woolens. Söpö kuin mikäkin, ihana pikkutyö. :) Lisäksi kuvassa näkyy "kaupanpäällinen", jota en edes tilannut, mutta joka vaikuttaa mielenkiintoiselta, se on nimittäin hardanger-malli. Olen tehnyt eläissäni tasan yhden hardanger-työn, ja mieli tekisi tehdä enemmänkin, mutta ei tahdo aika riittää kaikkeen. Kiva tuo malli, ehkä tulee tehtyä joskus, ehkä ei.


Tätä sarjaa olen himoinnut jo jonkin aikaa. Se on Lizzie Katen Green Flip-it -sarja. Olen tilannut jo joskus aiemmin tuon borderin mallin, mikä on siis tuo kuvan mustavalkoinen paperi, sen saa Casa Ceninasta ilmaiseksi, joten tilasin siitä varmuuden vuoksi vielä uuden kappaleen. ;) Nuo kuusi sarjan mallia voi tehdä joko erikseen tai sitten yhdistää samalle kankaalle borderin esittämään tyyliin. Koska tilasin myös sarjaan kuuluvat neljä nappia (jokaisessa mallissa on myös mukana yksi nappi kuhunkin), niin todennäköisesti tulen jossain vaiheessa tekemään nämä nimenomaan tuolleen rinnakkain.

Ei sieltä Italiasta sitten muuta tullutkaan. ;) Tuli vaan mieleeni, että eikös se olekin niin, että kun saa valmiiksi yhden ristipistotyön, niin sen jälkeen saa tilata tarvikkeet kymmeneen uuteen? ;) Olen kyllä tänä syksynä ostanut käsityötarvikkeita vähän liiankin paljon. Siis ei liian paljon siksi, ettei olisi ollut varaa ostaa, vaan siksi, etten ikinä ehdi näitä kaikkia tekemään. Toisaalta, minulla on kyllä ollut tässä monta vuotta välissä, jolloin olen ostanut käsityöjuttuja hyvin maltillisesti ja harkiten (ja näitäkin ostoksiani toki harkitsin ja punnitsin pitkään ja huolella - ja onhan niistä osa ollut toivelistallani vuosikausia!), joten välillä voi sitten ostaa enemmänkin. Se vaan on hassua, että silloin kun minulla oli enemmän aikaa tehdä käsitöitä, niin ei ollut kauheasti varaa ostaa, ja nyt kun on sitten varaa ostaa (vaikka eihän se minun palkkani nyt mikään iso ole, mutta se tulee tilille säännöllisesti samansuuruisena, toisin kuin aiemmin freelance-töistä tuli milloin ja mitä sattuu) niin ei ole niin paljon aikaa tehdä. Vähän samanlainen paradoksi kuin se, että jos olet kotona päiväsaikaan vastaanottamassa kuljetusfirman pakettia, niin todennäköisesti sinulla ei ole työtä eikä siis myöskään rahaa tilailla niitä paketteja. Ja sitten kun sinulla on rahaa tilata paketteja maailman ääristä, niin olet luultavasti töissä siihen aikaan, kun kuljetusfirma soittelee ovikelloasi. ;)

Kyllä tänään tuntui siltä, että on tuo Itella kuitenkin ihan hyvä juttu. Niillä on sentään avain meidän alaoveen ja ne osaavat työntää postiluukusta joko paketin sisään tai sitten ilmoituksen, että teidän suurikokoinen kirjeenne odottaa lähimmässä Postissa. :)


Kuten vaikkapa tänään: Itellan työntekijä oli ihan ystävällisesti laittanut meidän postiluukustamme sisään Kipakat-kalenterin vuodelle 2012. :) En edelleenkään voi tajuta, miten Kipakat voivat tehdä näin edullisesti ihanan kalenterin - maksaa suunnilleen saman verran kuin joku tavallinen kalenteri kaupassa, mutta tässä saa lisäksi 12 upeaa neule- tai virkkausohjetta mukana! :) Minun suosikkini ovat helmikuun Karhunvatukat-sukat, maaliskuun Elonkierto-kämmekkäät ja heinäkuun Penelope-toppi. Älkääkä sitten kertoko kenellekään, että oli mulla ennestään jo toinenkin seinäkalenteri, nimittäin ristipisto-sellainen... ;) No, Kipakat-kalenteri pääsee keittiön seinälle, ristipistokalenterin pidän tässä työhuoneessa.

Saapa nähdä, tuleeko huomenna lisää paketteja. ;) Pitäisi olla tulossa sellainen postiluukusta mahtuva, mutta jollei se mahdu, niin sitten en pääse noutamaan sitä kyllä ainakaan huomenna, mutta jospa sitten vaikka torstaina tai perjantaina... kait se nyt siihen mennessä tulee. Nettishoppaaminen on kyllä huomattavasti hauskempaa kuin kaupassa shoppaaminen. Minua ei saa kuin pakon edessä kauppaan, siksi käynkin siellä vain kerran viikossa hoitamassa pakolliset ruokaostokset, ja vaatteiden tms. ostaminen on suorastaan pakkopullaa (ja siksi neulon vaatteeni itse ;) ). Mutta netistähän saa ihan näppärästi, ja se taas ei sitten haittaa, jos sen tilauksen käy jostain paikallisesta toimipisteestä noutamassa, kunhan ei vaan tarvitse lähteä kiertelemään hyllyjen välissä ja näkemään muita ihmisiä. ;) Itse asiassa käsityömessuillakin toimin juuri niin, että tilasin osan ostoksistani ennakkoon ja noudin messuilta. Selvästikin mun juttu tää tämmöinen.

Vaan mun juttu olisi huomenna olla töissä melkein kellon ympäri, joten ehkä on lopetettava tämä näpsyttely tältä erää tähän ja mentävä katselemaan kauniita unia ja oman kullan kuvia. :)


Paksu Doris

Taas olisi yhdet sukat valmiina. Ihan niin kuin tuolla mun sukkakaapissani ei olisi jo riittävästi sukkia ennestään. ;) En uskalla edes ajatella, montako kymmentä paria villasukkia omistan... 50 paria mahtaa olla reippaasti alakanttiin arvioitu. No, siihen sekaan mahtuu vielä lisää sukkia!

Ja kun ongelma oli niinkin suuri, että minulla on persikanvärinen neulepaita (itsetehty tietysti), johon minulla ei ole sopivia sukkia. Pitäähän nyt paidan ja sukkien sointua toisiinsa, eikös? Ihan siis riippumatta siitä, näkyvätkö ne sukat kenkien/housunlahkeiden alta. Onhan minulla toki yhdet sukat siitä samasta persikanvärisestä langasta kuin se puserokin, mutta kun se lanka ei ole oikein sukkalankaa, niin ne sukat ovat menneet yksinkertaisesti puhki ja vielä parsittukin moneen otteeseen. Tarvitsin ehdottomasti siis kestävämmät sukat persikanvärisen paitani pariksi.

Onneksi kesän peittoprojektista oli jäänyt juuri sopivasti persikanväristä Isoveliä. Sen ainakin luulisi kestävän sukissa! :)

Doris-sukat
 Tehty ajalla: 9.-12.12.2011
Malli: Doris-Sukat Kangaskasasta, sovellettu itse Isoveli-langalle
Lanka: Novita Isoveli persikka (276)
Langankulutus: 120 g
Puikot: 4,5 mm
Koko: Oma jalka 38/39
Muuta: Itselle

Isovelille ei ole kovinkaan paljon sukkaohjeita, joten nappasin sellaisen ohjeen, jota voi soveltaa eri langoille. Näistä tulikin sitten oikein paksut Dorikset. :)

Oikeastaan päädyin neulomaan nämä sukat siksi, että tarvitsin jotain simppeliä mukaani lauantaina töihin. Hiljaisuuden huone osoittautukin odotettua hiljaisemmaksi, joten kun väkeä ei paljon käynyt, niin jäi aikaa neulomiselle silloin, kun tupa oli tyhjillään. Siinähän sai jo yhden sukan valmiiksi asti. Toinen valmistui sitten tänään bussimatkalla töihin ja takaisin. :)

Pää tahtoo olla nykyään ihan tyhjänä ideoista, että mitä käsityötä tekisi seuraavaksi. Onhan tuota materiaalia toki ja kaikille langoille on käyttötarkoitus, mutta pitäisi koittaa jotenkin järkevästi miettiä, mitä kannattaa aloittaa ja minkä saa mahtumaan käsilaukkuun. Tällaista se vaan tahtoo olla tässä loppuvuodesta aina joka vuosi, että kun ei ole tulossa mitään tärkeää, mitä varten voisi neuloa tai mitään päivämäärää, mihin mennessä pitäisi olla valmista, niin ei oikein osaa päättää, mitä aloittaisi. Ja kuitenkin jotain käsityötä täytyy olla koko ajan työn alla, koska eipä tässä nyt ole oikein muutakaan, mihin vähäiset vapaa-aikansa kuluttaisi. Bussissa on kiva neuloa, siinä kuluu aika varsin vekkulisti, ja sitten kotona... no, onhan täällä joka päivä ne samat pienet kotiaskareet, mutta ei niitäkään nyt niin järjettömästi ole, kyllä kotonakin tarvitsee olla käsityö vähintäänkin näkyvillä, että voi tarttua siihen vähän joka välissä. Lukenutkin olen viime aikoina taas tosi paljon, täytyyhän se aikansa johonkin kuluttaa... tietysti samalla käsitöitä tehden. ;) Ihanaa rauhallista ja rentoa oloahan tämä on - vaikka taitaa tämä elämä olla silkkaa leppoisuutta ympäri vuoden! :)

Sitten hoksasin, että voisinhan alkaa jo miettiä jotain sellaista käsityötä, jonka tarvitsee olla valmis ensi vuoden puolella. Siispä päätin värjätä yhden vaaleanruskean 7 veljestä -kerän mansikkaisella Kool Aidilla. Tammikuussa voisin heittää sitten mansikanvärisellä sukkaparilla erästä, jonka elämä pyörii mansikoiden ympärillä kesät talvet. ;)


Ei kun sunnuntaiaamuna ensin häkkyrä pyörimään ja kerä vyyhdiksi, sen jälkeen liotus, värinsekoitus, keitto kattilassa, jäähdytys, huuhtelu ja kuivumaan. Samalla tuli tehtyä ruokakin siinä hellan päällä toisessa kattilassa. Tänään illalla kerin tämän jo keräksi ja aloitin sukat. Eiköhän ne ilmesty tänne valmiina tässä tämän viikon kuluessa.

Tässäpä olivat ne viikonlopun käsityökuulumiset, mitä lupasin edellisessä postauksessa. Vähän meni maanantain puolelle, mutta pääosin siis sukat neuloin viikonloppuna ja lanka ainakin värjäytyi silloin. Ristipistellessähän se lauantai-ilta ja sunnuntai kului. :)

Yllättäen huomasin, että minulla on ikävä sitä ristipistotyötäni, jonka jätin tänään kehystykseen... on sen kanssa tullut puuhasteltua niin pitkään ja tiiviisti, että se tuntuu jo melkein perheenjäseneltä. ;) Ehkäpä ne kehystämössä pitävät siitä hyvää huolta. Kysyivät, että onko minulla kiire sen kanssa, ja minä vakuutin, että eihän toki... mitenpä voisi olla, jos ristipiston tekeminen on kestänyt yli kahdeksan vuotta, niin siinä ei muutaman viikon odotus tunnu enää missään. Ja sitten kehystämön täti sanoi, että no jos ei ole kiire, niin voit hakea työn sitten viikon päästä. Täh? Niin pian? Olin jotenkin varautunut, että jos nyt vuoden loppuun mennessä saisi tai vaikka tammikuun alussa... no, ensi viikolla siis saan valmiin taulun takaisin. :) Ja kun kuulin hinnan, en meinannut uskoa korviani. Olin varautunut vähintäänkin kolminkertaiseen hintaan, mutta se olikin yllättävän edullinen. Vaikken edes ottanut mitään yksinkertaista listaa, vaan varsin koristeellisen. No, hyvä näin päin, eiköhän niille säästyneille rahoille löydy käyttöä... :) Niillä voi vaikkapa maksaa ne pari pakettia, joita odotan lähipäivinä kotiini saapuvaksi. Yhtä on yritetty jo kerran tänne tuodakin, mutta eihän täällä päiväsaikaan ketään ole paikalla. Se kun ei tule postin kautta vaan kuljetusfirman toimesta, niin sitä ei voi oikein mistään noutaakaan, kuten postipaketit voi.

Hyvää viikonjatkoa! :)


Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)