Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

perjantaina, helmikuuta 28, 2014

Helmikuun raporttia ja maaliskuun suunnitelmia

Helmikuu on jatkanut kutakuinkin tammikuun aloittamaa linjaa käsitöiden suhteen. Toisaalta ei myöskään muussa elämässä ole tapahtunut isompia muutoksia - paitsi että kuntoutuksessa olen käynyt helmikuussa kahdesti viikossa aiemman kerta viikossa sijaan. Yksi viikko maaliskuuta menee vielä tässä kuntoutusryhmässä, sen jälkeen palaan jälleen vanhaan ryhmääni ja yhteen viikkokertaan. Käsityöaikaa tuo kuntoutus ei ole syönyt, pikemminkin bussimatkat ovat tarjonneet mukavasti niitä neulomis- ja virkkuuhetkiä. :) Kunhan on muistanut pitää työn koon sen verran pienenä, että se on mahtunut käsilaukkuun yhdessä liikuntavaatteiden kanssa.


Helmikuussa valmistuivat:

  • 1.2. Lumisadepallo (ristipistellen)
  • 5.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 71 g
  • 8.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 77 g
  • 10.2. Lumisadepallo (ristipistellen)
  • 11.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 70 g
  • 12.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 74 g
  • 16.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 72 g
  • 18.2. Etiopianuttu (neuloen), langankulutus 69 g
  • 19.2. Sormikkaat (virkaten), langankulutus 48 g
  • 21.2. Sormikkaat (virkaten), langankulutus 44 g
  • 25.2. Yksinkertainen kolmiohuivi (virkaten), langankulutus 156 g

Lankaa kului helmikuussa 681 grammaa, mikä on jopa hiukan enemmän kuin tammikuun langankulutus. Yhteensä olen kuitenkin kuluttanut kahdessa kuukaudessa reilusti vähemmän kuin viime vuonna kulutin keskimäärin yhden kuukauden aikana. Mutta iloitsen näistä pienistäkin neulomuksistani ja siitä, että jaksan edes sen 10-15 minuuttia kerrallaan neuloa tai virkata. :)

Lankaostokset eivät noudata ihan kulutuksen tasoa, vaikken ole mielestäni lankakaupoissa kierrellytkään. Mutta ihan kuin olisin jonkun nettitilauksen tehnyt... ;) Lankaa tupsahti taloon helmikuun aikana 1800 g. Aiemmin olisin sanonut, että tuon määränhän neulaisee pois kuukaudessa, mutta nykyisellä tahdillani olen onnistunut tilaamaan kerralla kolmen kuukauden lankasatsin. Ja mitä todennäköisimmin ne kolme kuukautta eivät ole edes vielä tämän vuoden puolella. :D

Ristipistoilussa olen pysynyt tavoitteessani pistellä tunnin päivässä, ja ilokseni voin todeta, että helmikuussa olen oikeasti pistellyt jok'ikisenä päivänä! :) Kaksi ristipistotyötä valmistui (ensimmäisestä tein pelkän viimeistelyn helmikuussa) ja kolmaskin on juuri valmistumassa (siitä jäänee pelkkä viimeistely maaliskuun puolelle). Maaliskuussa yritän jatkaa samalla linjalla, nytkin uskallan toivoa kahden työn valmistumista kuukauden aikana.

Isompi virkkausprojektini on edistynyt helmikuussa ihan mukavasti. Uskoisin sen valmistuvan maaliskuun aikana, mikä tietääkin sitten maaliskuulle hurjia langankulutuslukemia. :) Neuleosastolla olen käynyt nyt puuvillalankojen kimppuun: päätin, etten osta tämän kevään uutuuslankoja (varsinkaan puuvillaisia) ennen kuin olen neulonut viime keväänä ostamani puuvillalangat valmiiksi neuleiksi. Sen kummempia suunnitelmia minun ei sitten tarvitsekaan maaliskuulle tehdä, noissa nimittäin riittää taatusti puuhaa kuukaudeksi tai pariksikin.

Oikein hyvää kalevalanpäivää kaikille! :) Mukavaa maaliskuuta myös! Ja näin kun saatiin sopivasti hiihtolomaviikon kynnyksellä lisää luntakin, niin on oikein passelia toivotella oikein lumista hiihtolomaa! :)

keskiviikkona, helmikuuta 26, 2014

Kirjastossa

Tänään hieman iltakuuden jälkeen tuli ihan pakottava tarve päästä ulos haukkaamaan happea. Päätin lähteä käymään kirjastossa, jossa ehdin piipahtaa juuri ennen sulkemisaikaa (poistuin klo 18.58). Tuli palautettua repullinen kirjoja ja lainattua repullinen lisää. :)


Uusi Moda oli tullut lehtihyllyyn, ja pikaisesti sen selailin läpi. Muutamia kivoja malleja näytti olevan, muttei niin kivoja, että ostaisin lehden itselleni. Vaan kun olin eteisessä lähdössä, huomasin samaisen lehden kirjaston kierrätyskärryssä - siis siinä, jonne saa tuoda omia kirjojaan ja lehtiään sekä ottaa ilmaiseksi toisten tuomia. Tässä lehdessä tosin oli kirjaston osoite. Kysyin asiasta kirjaston tädiltä, joka kertoi heillä olleen alkuvuodesta ongelmia lehtitilauksissa (tammikuussa minä kaipailin vuoden ensimmäisiä Suuri Käsityö- ja Moda-lehtiä, isäntä puolestaan oli etsinyt turhaan Tekniikan Maailmaa, sillä jostain syystä nämä numerot tulivat kirjastoon vasta viikkoja ilmestymispäivän jälkeen). Nyt heille oli sitten tullut lehtiä kaksin kappalein, joten olivat tämän Modan tuplakappaleen laittaneet kierrätyskärryyn. Enhän minä voinut sitä siihen jättää, kun ilmaiseksi sai ottaa. ;) Kannatti lähteä ulkoilemaan! :)


Muutama ihan mukava neulemalli tässä lehdessä oli. Mulla on joku neulemekkomania meneillään, koska bongaan nykyisin vain ihania mekkomalleja joka paikasta... Raitapaita puolestaan ihastutti värikkyydellään. Tuskin noita neuleita tulen toteuttamaan, vaikka tuo valkoinen pitsimekko kyllä houkuttelisi... ♥

Yllättäen kuitenkin tykkäsin eniten tuosta pinkistä pellavamekosta, joka on siis ompeluohje! Tai no, ei mitenkään yllättäen minulle itselleni, mutta ehkä teille blogin lukijoille se on yllätys, sillä ei täällä blogissa kauheasti ompelutöitä näy. Johtuen ihan siitä, etten ompele. Tai jos ompelen, niin kiroilen koko ajan ja päätän sen jälkeen, etten enää ikinä ompele yhtään mitään. Paitsi vuoden-parin tauon jälkeen huomaan taas ompelevani ja kirolevani ja päättäväni, etten enää ikinä... ja niin edelleen. ;) No nyt olen taas alkanut ajatella ompelemista jostain syystä. Viime syksynähän käsityömessuilla ihastelimme äidin kanssa valmiita pellavamekkoja, jolloin tuumasin, että kyllähän tuollaisen ompelisi itsekin. Tuosta Modan mallista voisi napata kaavan, jos joskus vielä alan pellavamekkoa himoita. Jollei se sitten ole minulle liian haastava. Tarkoittaa sitä, että on enemmän kuin kaksi suoraa saumaa ommeltavana. ;)


Oikeastaan nämä ompeluajatukset ovat olleet jo pidempään päässäni. Nämä neljä lehteä lainasin viime viikon kirjastoreissullani. Mekkomalliahan minä näistäkin etsin. Lopulta paras malli löytyi kotoa jostain parin vuoden takaisesta Modasta, tai ainakin siinä on hyvä (= helppo) yläosa, mutta alaosa täytyy joko soveltaa tai napata se jostain näistä lainatuista lehdistä. En ole kylläkään ihan heti alkamassa ompelupuuhiin. Mekkokangas minulla kyllä on jo olemassa - kirpparilta löydetty, siitä ne ompeluajatukset päähäni ovat putkahtaneetkin - mutta se pitäisi ensin värjätä... ja sitä ennen ostaa väriaineet, kun vain jaksaisi lähteä keskustaan asti niitä hankkimaan. Mutta eipä tässä ole sen kanssa mitään hätää. :) Ja JOS se mekko sattuisi onnistumaan, niin sitten voisin harkita pellavamekkoakin... tai sitten perinteiseen tapaan kiroilen ja päätän, etten enää ikinä kaiva ompelukonetta kaapista. ;)

Mutta kyllä kirjastoreissulla kaikista eniten virkisti se ulkoilma! :)

Reippaita helmikuun viimeisiä päiviä sinullekin!

tiistaina, helmikuuta 25, 2014

Kohti kevättä

Minulla ei totisesti ole mikään kiire käydä kevättä tai kesää kohti. Mieluummin nauttisin vaikka ympärivuotisesta lumesta, pakkasesta ja pimeästä, jos sillä vaan voisi välttää kevään ja kesän. Tai no, ympärivuotinen syksy olisi tietysti kaikkein parasta. :) Mutta koska se kevät ja kesä valitettavasti joka vuosi tulee - ja tänä vuonna nähtävästi tavallista aikaisemmin - niin täytyyhän siihenkin jollain tavalla varautua. Haaveilen mahdollisimman viileästä kesäjaksosta, jolloin tarvitaan tietysti kesätakkeja ja niihin sopivia asusteita. :)

Sormikkaat
Tehty ajalla: 19.-21.2.2014
Malli: Drops 108-42, ilman liehukereunaa ja kapeimmilla ranteilla
Lanka: Crelando Nina Sock Yarn pastellivärit (313)
Langankulutus: 44 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Koko: M (oma käsi)
Muuta: Tykkään ♥

Sormikkaiden malli on sama kuin edellisissäkin sormikkaissani, myös samoin muutoksin, paitsi että varsissa on pari kerrosta vähemmän. Vaikka tein kahdet sormikkaat peräjälkeen samalla mallilla, näiden jälkimmäistenkin tekeminen oli vähintään yhtä hauskaa kuin ensimmäisten. :) Nämä on myös todella nopeat tehdä, laskujeni mukaan sormikasparissa menee vain noin 3,5 tuntia aikaa. Sormikkaathan virkataan pylväillä, joita ei ole yhdellä kerroksella kovin montaa. Näiden sormikkaiden sormissa on 10-14 pylvästä per kerros, ja kussakin sormessa 7-10 kerrosta, eli yhteen sormeen menee noin 10 minuuttia. Hansikkaan ympäri kulkee keskimäärin 40 pylvästä per kerros, yhteen kerrokseen menee aikaa reilut pari minuuttia, ja kerroksia on sormien jälkeen parisenkymmentä. Vaikka nämä ovat näinkin nopeat tehdä, niin sain jaettua tekemisen peräti kolmen eri vuorokauden ajalle... tunti per päivä siis. ;) No, tietysti pitää laskea vielä kaikki ylimääräiset sähläämiset, sovittamiset yms. tuohon virkkausajan päälle.

Yksinkertainen kolmiohuivi
Tehty ajalla: 21.-25.2.2014
Malli: Myhrer&Brandal: Virkkaus - vanha konsti, uudet mallit
Lanka: Crelando Nina Sock Yarn pastellivärit (313)
Langankulutus: 156 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Koko: Leveys yläreunassa 140 cm, korkeus keskellä 62 cm
Muuta: Reunukset poikkeavat ohjeesta, en tehnyt hapsuja

Klikkaa kuvaa suuremmaksi nähdäksesi huivin paremmin.

Tämä huivi aloitettiin aika monta kertaa. Yritin ensin "omasta päästä" muutamaan kertaan, mutten ollut yrityksiini tyytyväinen. Lopulta aloin etsiä malleja eri kirjoista, ja löysin etsimäni Myhrer&Brandalin "Virkkaus - vanha konsti, uudet mallit" -kirjasta. Malli on todellakin "yksinkertainen kolmiohuivi", kuten kirjaan painettu huivin nimikin sanoo, mutta juuri sen tyylistä halusinkin tehdä, koska en jaksanut ajatella mitään monimutkaisempaa.


Kirjassa oli ohje yläreunan virkkaamiseen. Teinkin ensimmäisen kerroksen ohjeen mukaisesti, mutta toisen kerroksen ohjeella en saanut reunasta nättiä, eikä kirjassa ollut lainkaan kuvaa tästä huivin yläreunasta, että olisin siitä voinut tarkistaa. Virkkasin siis yläreunan toisen kerroksen pelkkiä kiinteitä silmukoita ja päätin keskittyä sen jälkeen vain sivureunuksiin. Ohjeen mukaan niihin olisi pitänyt solmia hapsut, mutta sellaisia en halunnut tehdä, joten virkkasin "omasta päästä" tällaisen piparkakkureunuksen. Johon muuten käytössäni oleva lanka riitti jälleen kerran juuri ja juuri, langanpäätä jäi pääteltäväksi noin 7 cm. :) Näin tuli käytettyä sormikkaisiin ja huiviin tasan tarkkaan ne neljä kerää Lidlin sukkalankaa, jotka hankin tammikuussa.


Lankahan on puuvillan, villan ja keinokuidun sekoitusta, ja ostohetkellä kuvittelin vielä tekeväni siitä sukkia - sehän oli sukkalankaa nimeltäänkin. Mutta jo kotiin pyöräillessäni hoksasin langan värien sopivan hyvin kesätakkeihini. Parhaiten tämä sopii vaalean ja pinkin takin kanssa, mutta ei hassummin myöskään korallinpunaisen takin kanssa. Minulla onkin tähän mennessä olleet kesätakkien asusteet vähän "eri paria", nyt tarvitsee laittaa vain eriparinen hattu näiden kaveriksi. :) Ja jos vielä joskus onnistun löytämään joltain kirpparilta sellaisen farkkutakin, jonka kelpuutan itselleni, niin tuo huivin sininen väri sointuu sitten senkin kanssa. :) Nämäkin takit taitavat muuten kaikki olla kirpparilöytöjä! Ei kai ihmisellä muuten olisi peräti kolmea kesätakkia... ;)

Mutta kyllä minä edelleen aion kesällä käyttää myös kaupan sormikkaita ainakin pusikoissa rämpiessäni... ;) Polttaraisten ja ohdakkeitten keruuseen ne ovat ihan omiaan. :)

Mukavaa viikon jatkoa!

keskiviikkona, helmikuuta 19, 2014

Sormille

Aika paljon olen itselleni neulonut lapasia sekä niihin yhteensopivia päähineitä ja huiveja tietysti. Totuus on kuitenkin se, ettei vähänkään kovemmilla pakkasilla tahdo yhdet lapaset riittää, kyllä niistä vain pakkanen ja tuuli menevät läpi, etenkin pyöräillessä. Kovilla pakkasilla käytänkin lapasteni kanssa myös huovutettuja tumppuja. Kävelykepin kanssa kulkiessani huopatumput ovat kuitenkin liian jäykät, en saa tukevaa otetta kepistä. Olenkin laittanut usein lapasteni alle ihan vain sormikkaat, yhdessä lapasten kanssa ne antavat jo mukavasti lämmikettä.

Mutta nyt tulee nolo tunnustus: lapasten alla olevat sormikkaani ovat kaupasta ostetut! Samoin kuin kaikki muutkin sormikkaani, joita käytän pääasiassa kesätakkien kanssa. Eli ovat sellaisia mitä lie ohuita akryylihanskoja. Talvilapasten alla käyttämäni sormikkaat ovat vähän lämpimämmän oloiset, mutta akryylia varmasti nekin. Kaikkein kamalinta on, että ne sormikkaat ovat mustat! Hupsista - olenhan väittänyt, etten omista ainoatakaan mustaa vaatekappaletta, mutta nuo sormikkaat olen autuaasti unohtanut, ne kun ovat piilossa lapasten alla. ;)

Koska on äärettömän häpeällistä käyttää kaupasta ostettuja tehdastekoisia neuleita, täytyi keksiä jokin ratkaisu. Täytyi tehdä uudet sormikkaat käytettäväksi lapasten alla. Värillä ei väliä, eiväthän ne sieltä alta näy. Mielellään suhteellisen ohuet, kuten ne kaupan sormikkaatkin, mutta lämpimät. Ja mielellään vielä sellaiset, jotka on mukava neuloa ilman, että tarvitsee sormientekovaiheessa pyöritellä miljoonaa törröttävää ja/tai putoilevaa puikkoa...

Tadaa! :)

Sormikkaat
Tehty ajalla: 18.-19.2.2014
Malli: Drops 108-42 ilman liehureunaa ja kapeammilla ranteilla
Lanka: Drops Fabel luonnonvalkoinen (100)
Langankulutus: 48 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Koko: M (oma käsi)
Muuta: Kivat! :) 


Dropsin Fabelia minulta löytyi kaapista luonnonvalkoisena, mikä on varsin hyvä väri tällaisiin piilossa pysytteleviin sormikkaisiin. Dropsin sivuilta löytyi myös ohje virkattuihin sormikkaisiin. Alkuperäisessä ohjeessa oli sormikkaiden suussa liehureuna, mutta jätin sen pois. Ranteet tuntuivat omaan käteeni liian löysiltä, joten kaventelin niitäkin itselleni sopivammiksi.

Ensimmäistä kertaa elämässäni koin sormikkaiden teon olevan oikeasti hauskaa! :) Nämä virkattiin ylhäältä alkaen, eli ensin tehtiin sormet, jotka myöhemmin yhdistettiin. Tykkäsin näiden teosta niin paljon, että pistän samantien toisetkin sormikkaat koukulle, tällä kertaa kesähanskat, jotta päästään eroon niistä lopuistakin kaupan hanskoista. ;)


Lämmin kiitos kuvaajille! :) Ylin ja alin kuva ovat kuopuksen ottamia, keskimmäinen (= kädet ristissä) esikoisen räpsäisemä. Kuvamuokkaukset tein kylläkin itse. :)

Hauskaa loppuviikkoa!

tiistaina, helmikuuta 18, 2014

Viimeistä viedään!

Tällä erää viimeinen etiopianuttu valmistui eilen illalla!

Etiopianuttu
Tehty ajalla: 16.-17.2.2014
 Lanka: Novita Nalle valkoinen (011), tumma turkoosi (350), Novita Wool lila (750)
Langankulutus: 69 g
Puikot: 3 mm
Koko: Vauva
Muuta: Etiopiaan

Olin aivan varma, etteivät jämälankani riitä enää tähän viimeiseen nuttuun, niitä kun oli jäljellä 69 grammaa, ja nutut ovat painaneet yleensä 70-79 grammaa. Olinkin varautunut jatkamaan nuttua aloittamattomasta valkoisesta Nalle-kerästä, joita olen varannut värjäämistä varten. No, tämän kanssa kävi sitten varsin hauskasti! Lilaa Woolia riitti tasan kuuteen raitaan - viimeistä raitaa piti kutoa pikkuisen tiukempaan, että jäi vielä kolme senttiä langanpäätä pääteltäväksikin. Sitten muistin, että minulla on tuota turkoosia Nallea olemassa vajaan parin metrin pätkä. Samaa väriä on kyllä olemassa myös kaksi korkkaamatonta kerääkin, mutta tuo pikkupätkä on jäänyt jostain toisesta samanvärisestä kerästä yli. Laskin sen riittävän juuri ja juuri yhteen kerrokseen - taas sai vähän tiukentaa käsialaa, että tämä onnistui. :) Valkoisen langan suhteen jännitin riittävyyttä koko nutunteon ajan. Lopulta se riitti, ja sitä jäi yli vielä 75 cm pätkä! :D Minä siinä sitten miettimään, että mihin minä tällaisen pätkän upotan, jolloin keksin ommella nuttuun muutaman koristenapin, näin sain sen lopun valkoisen langan käytettyä nappien kiinnitykseen. Jäi sitä vieläkin parinkymmenen sentin pätkä, mutta sen talletin langanpätkälaatikkooni, josta voin ottaa sen pasmalangaksi seuraavan kerran värjätessäni lankoja. :) On ihan uskomatonta, että kaikki projektiin varaamani langat sain kulutettua näin tarkasti, eikä tarvinnut ottaa "hätävaroja" käyttöön. Tuota turkoosia raitaa ei lasketa "hätävaraksi", sillä oli oikeastaan järkevämpää kutaista se tähän kuin säästää se jotain turkoosia neuletta varten, jolloin pitäisi heti kohta tehdä neuleeseen solmu lankaa jatkettaessa.


Viimeisen nutun kunniaksi Erasto halusi vielä toimia mallina. :) Tämän jälkeen voi mennä pitkä aika, ennen kuin Erastoa nähdään blogissa seuraavan kerran, sillä vauvaneuleita ei ole aivan lähiaikoina suunnitelmissa.


Kahdeksantoista nuttua on siis lähdössä nyt matkaan! :) Reilut kaksi kuukautta näitä olen tehnyt, ja on ollut kieltämättä todella mukava projekti!

Laitan vielä tähän kaikki mahdolliset nuttulinkit, joita minulta on kommenteissa kyselty:

Nutun ohje pyöröneuleena
Nuttujen lähetysohjeet ja osoite
Nuttuinfon etusivu
Nutut Facebookissa

Googlettamallahan löytyy sitten tietoa varmasti lisääkin. :) Kannustan kyllä teitä muitakin nuttuilemaan - nuttujahan voi tehdä vaikka vaan yhdenkin, sen saa näppärästi postitettua vaikka kirjekuoressa.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille! :)

maanantaina, helmikuuta 17, 2014

Jos tulisi oikea talvi, eikä taas tällaista haaleaa

Tälle talvelle ei kannata enää lämmikettä alkaa neuloa. Toivottavasti kuitenkin tulevina talvina riittäisi kunnolla paukkupakkasia, sillä niin paljon olen suunnitellut neulovani kaikkea ihanaa ja lämmintä, osan saatan tehdä jo ensi talveksi. :)

Kaikki alkoi Novitan Kevät 2014 -lehdestä. Tai ei, kyllä se alkoi jo aiemmin. Niinä muutamina tälle talvelle osuneina pakkaspäivinä aloin kaivata itselleni lisää villahousuja hieman neutraalimman värisinä kuin tällä hetkellä omistamani pöksyt. Ettei tarvitsisi kulkea niissä riemunkirjavissa ihan koko talvea. ;) Novita-lehti vastasi kaipuuseeni yhdellä villahousumallilla. Muistin kuitenkin nähneeni myös Garnstudion sivuilla joitakin villahousumalleja. Mieleni alkoi tehdä aivan kaikkia näkemiäni villapöksyjä. Samalla huomasin, että Dropsilla on tällä hetkellä menossa sukkalanka-ale, ehkäpä sitäkin voisi hyödyntää...

Tapiolta löysin kaikkea sitä, mitä halusin eri villahousuihini, myös mieluisissa väreissä.


Dropsin Fabelista ja Alpacasta yhdessä neulottavat villapöksyt ajattelin toteuttaa vaaleanruskeasta Alpacasta sekä luonnonvalkoinen-beigestä Fabel Moulinesta (jonka kaksivärisyys ei välttämättä tuosta kuvasta tule esille). Mainittakoon, että näistä ostoksistani tuo Fabel oli lopulta ainoa, josta sain sen Sukkajuhla-alennuksen, mutta ei takerruta nyt siihen. ;)


Ihanat palmikkovillahousut puolestaan ajattelin tehdä Drops Karismasta värissä vaalea beige. Näiden ohjeen olen joskus jo itselleni tulostanutkin.


Ja kun samoilla toimituskuluilla sai tilattua vähän enemmänkin, niin pistin ostoskoriin sitten sitä Nalleakin, josta saan tehtyä nämä Novita-lehden villahousut.

Esitänkin saman toiveen kuin Mustarastas-yhtye laulussaan Tulipatsas: Jos tulisi oikea talvi, eikä taas tällaista haaleaa... Pääsisi sitten käyttämään näitä villahousuja, joista toivottavasti ehdin ainakin yhdet tehdä ennen ensi talvea. :)

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

ps. Villahousujen kuvat napattu Dropsin ja Novitan verkkosivuilta.

sunnuntaina, helmikuuta 16, 2014

Loppusuoralla

Nuttu-urakka alkaa olla loppusuoralla. Tässä toiseksi viimeinen tekeleeni tällä erää:

Etiopianuttu
Tehty ajalla: 13.-16.2.2014
Lanka: Novita Wool lila (750) ja beige (624)
Langankulutus: 72 g
Puikot: 3 mm
Koko: Vauva
Muuta: Etiopiaan

Vähiin käyvät langat ennen kuin loppuvat. :) Beigenvärisen Woolin pikkunyssäkän sain upotettua raitoihin, lilaa jäi seuraavaan nuttuun vielä neljä grammaa. Näyttää siltä, että varaamani langat eivät riitä seuraavaan nuttuun, mutta onneksi minulla on niitä hätävararatkaisuja mietittynä. :) Eli yksi nuttu vielä tehdään tavalla tai toisella!

Oikein mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa! :)

lauantaina, helmikuuta 15, 2014

Puoliksi tehtyjä ;)

Tänä vuonna päätin panostaa enemmän ristipistoihin. Aluksi siihen piti itseään hieman patistella, mutta kun pääsin vauhtiin, niin minua ei tunnu pidättelevän enää mikään! Ajatukset pyörivät entistä useammin ristipistoissa, katselen kotianikin sillä silmällä, mihin kohtaan voisin minkäkin ristipiston sijoittaa, jahka saisin sen ensin pisteltyä. Välillä täytyy jopa toppuutella, etten pistelisi enempää kuin tunteroisen päivässä - koska yleensä se pistelytunti on illan viimeinen hereilläolotunti, ja nukkumaankin pitäisi mennä ajoissa. ;)


Olen etsiskellyt mallia ristipistotyöhön, jonka aion aloittaa seuraavaksi, kunhan saan nyt tekeillä olevan pistelyni valmiiksi. Viimeistelyvärkit tähän työhön nimittäin on olemassa, mutta mieluinen kuva hakusalla. Tätä varten kävin läpi kaikki ristipistomallini, niin ostetut kuin ilmaismallit sekä kaikki ristipistolehteni. Jopa netistä etsin ilmaismalleja, kun sopivaa ei tuntunut omistamieni mallien joukosta löytyvän. Mikä tuntui kyllä hullulta, sillä niitä malleja riittää - huh, huh! Löysin viimein hyvän mallin pisteltäväksi, mutta samalla tuli todellakin katsastettua, mitä kaikkea olenkaan aikonut joskus pistellä. Minun täytyy elää vähintään satavuotiaaksi, että ehdin ne kaikki elämäni aikana pistellä! :D Jo pelkistä ostetuista ristipistomalleista ja -pakkauksista kertyy melkoinen kokoelma, mutta sitten on tosiaan vielä niitä netistä tulostettuja ilmaismalleja sekä ristipistolehtiä. Lehdistä olen myynyt pois kaikki sellaiset, joissa ei ollut mitään mielenkiintoista, mutta silti niitä lehtiä on vielä pari lehtikotelollista, ja ne suosikkimallit eivät niissäkään ole mitään kaikkein pienimpiä...

Ristipistokankaitakin on tullut hamstrattua. Osan olen ostanut todennäköisesti jokin tietty malli mielessäni (kun vaan muistaisin, mikä...), osa on ostettu ihan vaan siksi, että on kiva kangas. Joskus pitäisi kyetä parittamaan nämä kankaat ja mallit keskenään... Ja sitten on valtava määrä kehyksiä, joita olen ostellut pääasiassa kirppareilta tai alennusmyynneistä, että voisin niihin laitella joskus valmiita ristipistotöitä. Oikeasti minulla on kuitenkin olemassa ainoastaan yksi kehys, johon tiedän 100% varmasti, minkä ristipistotyön aion siihen laittaa. Sekin työ on ollut suunnitteilla jo vuosikausia, vaan enpäs sitäkään ole aloittanut jostain syystä.


Joskus olen nimennyt Couleur d'Etoilen suosikikseni ristipistosuunnittelijoiden joukossa. Ja kun kävin noita ristipistomallejani läpi, niin taitaa se suosikkini ollakin, jos mallien määrän mukaan mitataan. Silloin, kun Violarium oli vielä olemassa, noita Couleur d'Etoilen malleja tuli sieltä osteltua, se kun kävi silloin vähän liiankin helposti. ;) Ihaniahan ne ovat, mutta niitä katsellessani huokaisin syvään: mihin ihmeessä minä nämä kaikki sijoitan sitten, kun saan ne tehtyä? Tai mitä minä niistä ylipäätään teen? Ei kaikista voi taulujakaan tehdä, seinätilaa kun ei ole aivan loputtomiin.

Yön yli nukuttuani (näin koko yön unta vain ristipistoista!) minulle kirkastui, mitä tekisin noista Couleur d'Etoilen malleista. Tosin en ihan kaikista, vaikka sellainenkin ajatus kävi ensin mielessäni. Vaan valikoiden muutamasta tiettyyn aiheeseen keskittyvästä mallista. Yhden aamupäivän istuin koneen ääressä suunnittelemassa ja sommittelemassa ideaani. Hyvin suunniteltuhan on puoleksi tehty! :) Se on sitten eri asia, milloin minä pääsen toteutusvaiheeseen... Ajattelin, että jos tekisin siitä vaikka vuoden 2015 ristipistoprojektin, sillä todennäköisesti voi mennä ensi vuoden puolelle, ennen kuin pääsen sitä aloittamaan, ja ehkä vuoden päivät sen tekemisessä kuluu... :)

Vaikka en olekaan sitä projektia aloittamassa aivan heti, menin ajatuksissani niin pitkälle, että aloin pohtia kangasta, jota tässä työssä käyttäisin. Nettisurffailua ristipistokaupoissa. Kangas päätetty. Sitten muistin yhden toisen ristipistoprojektin, joka minulla on tarkoitus toteuttaa jo tämän vuoden puolella. Siihenkin tarvitsisin hieman kangasta. Kangas päätetty. Lisätty molemmat kankaat ostoskoriin. Sen jälkeen istuin koko loppupäivän työhuoneen lattialla selaillen kankaita ja malleja - mikä kangas sopisi ja riittäisi mihinkin työhön - tarvitsisiko johonkin työhön tilata kangasta, kun kerran olen nyt tilausta tekemässä. Klik. Klik. Ja lopulta se kaikkein isoin KLIK. Thank you for your order!


Casa Ceninan paketti saapui tämän viikon torstaina. Luonnonvalkoisia kankaita tuli tilattua kerralla vähän isommat palaset, koska sillä tavalla niihin sai jonkinmoisen paljousalennuksen. Ja valkoisiahan kankaita tarvitsee aina. Luonnonvalkoinen (Ivory) 14 count aida tulee siihen projektiin, joka on tarkoitus tehdä tänä vuonna. Se on kuuden ristipistotyön sarja, josta kolme mallia minulla on ristipistopakkauksina (= sisältää kankaan ja langat) ja kolme muuta pelkkinä malleina (= ei sisällä kangasta eikä lankoja). Tarvitsin siis täsmälleen samaa kangasta, mitä noissa pakkauksissa jo on. Olikin pähkäileminen siinä, onko se kangas "ecrun" vai "ivoryn" sävyistä, mutta lopulta päättelin, että koska mallit/pakkaukset ovat Perminin valmistamia, ja Perminilta löytyi "ivoryn" sävyistä 14 count aidaa, niin sen on pakko olla oikea - ja niinhän se oli! :)

Toinen luonnonvalkoinen kangas on 20 count aidaa, jota suunnittelin siihen "vuoden 2015 ristipistoprojektiin" Couleur d'Etoilen malleista. Siniharmaa 16 count aida tulee todennäköisesti myös Couleur d'Etoilen malliin, mutta eri projektiin. Ja itse asiassa tuon viininpunaisen 32 count pellavan ajattelin käyttää myös yhteen saman valmistajan malliin. Noiden värillisten kankaiden kanssa piti miettiä pitkään, että millainenhan sävy sieltä tulee, mutta onneksi niiden kohdalla luki DMC:n langan numero, joka on lähinnä kankaan sävyä, se auttoi valinnassa.

Kuvassa oleva vaalea pieni kangas on Casa Ceninan minulle lähettämä yllätyslahja. :) En osannut tällaista odottaa ollenkaan, mutta sen nähdessäni tiesin heti, minkä mallin siihen aion joskus pistellä! :) Se ei ole Couleur d'Etoilea kylläkään. ;)

Paitsi, että minulla on kotona valtavasti tekemättömiä ristipistomalleja, minulla on olemassa myös Wishlist Casa Ceninassa. Vuosien varrella olen klikkaillut sinne kivoja ristipistojuttuja, jotka voisin joskus haluta tilata. Koska olen nyt saanut jo mukavasti ristipistotöitä pisteltyä ja ennen kaikkea suunniteltua (!) ihan valtavan määrän uusia ristipistoprojekteja, katsoin voivani siirtää Wishlistilta yhden ristipistomallin ostoskoriin. Mutta vain yhden. Ihan pienen. Kaikkein halvimman. Alle neljä euroa. Alennuksessa. KLIK!


Tykkään hirmuisesti kirkkoaiheisista ristipistomalleista, niitähän olen hiljattain tässä pistellytkin, ja yksi kirkkoaiheinen on vielä työn alla. Olen vain pistänyt merkille, että ristipistomallien kirkot ovat usein talvimaisemassa. Vaihtelun vuoksi haluaisin pistellä jonkun kirkon kesämaisemassakin. Tämä malli on ollut minulla tosi monta vuotta Wishlistilla, bongasin sen joskus jostain alelaarista, eikä se ole näiden vuosien aikana koskaan enää normaalihintaansa noussutkaan. Siirsin mallin ostoskoriin, ja vasta pari päivää tilauksen jälkeen huomasin tämän mallin kohdalla tekstin, ettei mallia ole enää saatavilla, koska sen valmistaminen on lopetettu. Minä tietysti pistin sähköpostia Casa Ceninaan, jossa sölkötin enkuksi, että "kun tää oli mulla monta vuotta Wishlistilla ja mää vaan klikkasin sen sieltä ostoskoriin, enkä mää tajunnu, ettei tätä enää saa ja..." Casa Ceninan täti vastasi, että tämä tilaamani kappale oli heidän viimeisensä, ja kun olin lisännyt sen tilaukseeni, sen kohdalle tuli automaattisesti ilmoitus, ettei mallia enää ole saatavilla. Mutta että minä saan toki tilaamani, koska heillä se yksi kappale vielä on olemassa. No hyvä! :)

Mutta ei tämä vielä ollut tässä...


Kun mietiskelin, mitä tekisin kaikista Couleur d'Etoilen malleistani, tulin käyneeksi heidän nettisivuillaan. IHANIA UUTUUKSIA! :) Tein sinnekin Wishlistin, jonne lisäilin kaikkea kivaa tulevaisuuden (= seuraavan elämäni) varalle. Sitten tein erittäin pitkään harkitun ja perustellun päätöksen tilata pari mallia itselleni. KLIK!


Minulla on olemassa yksi toinen Couleur d'Etoilen malli, joka on ihan selkeästi tämän mallin pari. Enkä voi tehdä sitä toista, jos en tee tätä toistakin. Joten ostin tämän mallin ihan vain siksi, että saisin lisää motivaatiota tehdä joskus se toinenkin. Siihen ensimmäiseen malliin minulla olikin entuudestaan jo kangas varattuna. Tähän ei ollut, mutta nyt on: se löytyi tuosta Casa Ceninan tilauksesta, siniharmaa aidakangas. ;)


Tämä puolestaan tulee siihen "vuoden 2015 ristipistoprojektiin". Kun aloin sitä suunnitella ja sommitella, siihen jäi ihan selkeästi juuri tämän mallin kokoinen aukko. Tämä istuu sitä paitsi sen projektin teemaan täydellisesti. Itse asiassa koko projekti jäisi tekemättä, jos minulla ei olisi tätä mallia. Tarvitseeko enempää perustella? ;)


Noilla ristipistofirmoilla on tapana lähettää kivoja yllätyslahjoja tilauksen lisukkeeksi. Couleur d'Etoilelta sain lahjaksi pienen ristipistomallin sekä hirmuisen söpöt pikkiriikkiset koristesakset, pituus pari senttiä. :) Eniten minua kuitenkin ilahduttaa se, että minä osaan ranskaa!!! :) Aloin opiskella itsekseni ranskaa viime kesänä kirjastosta lainaamieni kielikurssien avulla. Ensin opiskelin pari kielikurssia, jotka olivat kuuntelu- ja fraasipainotteisia. Marraskuussa aloitin ihan kunnon oppikirjan avulla kielioppeineen päivineen, nyt olen saanut ensimmäisen osan opiskeltua, ja toisen hain lainaksi tällä viikolla. Couleur d'Etoilen nettisivuilla surffatessani ymmärsin melkoisen hyvin kieltä, vasta tilauksen maksuvaiheessa vaihdoin varmuuden vuoksi kielen englanniksi. Mutta esimerkiksi toimitusehdot löytyivät tuolta pelkästään ranskan kielellä, ja aika hyvin minä ne ymmärsin. Kun sain sähköpostiin ilmoituksen tilaukseni lähettämisestä, viestin loppuun oli kirjoitettu muutama lause myös ranskaa, jotka nekin ymmärsin ihan sujuvasti samoin kuin tämän pienen viestilapun. Alkeitahan nämä vielä tietysti ovat, mutta siitä se kielen oppiminen lähtee! :)

Ajatukseni ovat siis pyörineet ristipistoissa, eikä niistä ajatuksista tahdo päästä millään eroon. Kun olin tilannut lähiaikoina tarvitsemiani kankaita, aloin pohtia tietysti tulevien projektien viimeistelyä. Se kuuden ristipistotyön sarja on aikeissa valmistaa tänä vuonna, ja ensimmäisen osan viimeistely tulee ajankohtaisesti varmasti jo lähikuukausina. Niinpä aloin ihan vaan valmiiksi etsiskellä, mistä löytäisin sopivia kehyksiä tuleville töilleni.


Fotomanissa oli ihan huipputarjous juuri sen kokoisista, värisistä ja tyylisistä kehyksistä, joita olin mielessäni kaavaillut. Joten KLIK x 6! :)

Jos noista ulkolaisista ristipistofirmoista tulee aina jokin pieni yllätyslahja, niin kyllä vain kotimaisetkin firmat osaavat! Niin hyvää, ettei sanotuksi saa... mainostettiin aikoinaan Kismetiä, jota oli pakattu pakettiin kehysten mukaan. :) Vaikkei se nyt mikään paras mahdollinen yllätyslahja ollutkaan laktoosi- ja viljavaivaiseen perheeseen. Lapset kuitenkin suostuivat uhrautumaan ja kestämään ilmavaivat seuraavana karkkipäivänään. ;)

Taulunkehykset tulivat muuten juuri sopivankokoisessa pahvilaatikossa - nimittäin etiopianuttujen lähettämistä ajatellen! :) Olenkin pähkäillyt, kuinka saan kaikki nutut pakattua, mutta sekin ongelma on nyt ratkaistu. Saman paketin pakkausmateriaalien joukosta nappasin talteen myös pari pahvinpalaa, jotka olivat täsmälleen oikean kokoisia kahden ristipistotyön viimeistelyyn - pistelyt ovat vielä aloittamatta, mutta ne ovat tämän vuoden to do -listalla kyllä. :) Tosi mukavaa - ja ekologista! - kun noita pakkauksia ja pakkausmateriaaleja pääsee tällä tavalla hyödyntämään.

Tästä tulikin varsin kattava selonteko parista hassusta nettiostoksesta... :) Mutta oikeasti olen ihan valtavan innoissani nyt noista ristipistoista, juuri tällaista potkua olen kaivannutkin pistelypuuhiin! Ja ihan kylmä tosiasiahan on, että ostoksiakin on pakko joskus tehdä, jos meinaa päästä suunnitteluasteelta eteenpäin. Aika paljon onnistuin löytämään sopivia kankaita ja viimeistelymateriaaleja eri ristipistomalleille ihan omista varastoistanikin. Kankaiden ja mallien "parittaminen" olikin aivan ihanaa ja inspiroivaa puuhaa! :) Nyt on paljon matalampi kynnys aloittaakin ristipistotöitä, kun ei tarvitse enää pähkäillä, mitä kangasta käyttäisi ja kuinka paljon sitä tarvittaisiin. Osittain siksi olenkin tehnyt viime aikoina paljon noita valmiita pakkauksia, kun niissä ei ole tarvinnut sitä pohjatyötä tehdä niin paljon, on voinut vaan alkaa pistellä. Nyt kirjasin kaikki suunnitelmani itselleni ylös - siitä listasta riittää tekemistä ainakin seuraavaksi viideksi vuodeksi, vaikka jatkaisin koko tämän ajan ristipistoja säännöllisesti tunnin päivässä. ;) Voisihan niitä tehdä enemmänkin, mutta täytyy muistaa lyhentää myös sitä neuleiden ja virkkuiden to do -listaa välillä! :D


Inspiroivaa viikonloppua sinulle! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)