Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, kesäkuuta 30, 2012

Kesäkuun raporttia ja heinäkuun suunnitelmia

Kesäkuu meni kyllä täysin sairastellessa. Täysin terveitä päiviä ei tainnut olla ainuttakaan, vaikka muutaman päivän koitin puolikuntoisena töissä sinnitelläkin. Siinä mielessä jää kyllä tämä kuukausi historiaan! Heinäkuuta pääsen kuitenkin nyt näillä näkymin aloittelemaan suurinpiirtein terveenä, vaikka tiedän kyllä heinänuhan iskevän viimeistään kahden viikon päästä. Toivottavasti siinä välissä olisi kuitenkin muutama nuhaton ja köhätön päiväkin välissä. Vaikka muutenhan tuo heinäkuu on sellainen kuukausi, että voisin mieluusti hypätä sen yli, ja ehkäpä se nytkin rientäisi ohitse mahdollisimman nopeasti ja huomaamattomasti... ;)

Hyvä puoli tässä on ollut tietysti se, että on saanut tehdä käsitöitä sohvannurkassa, ainakin sen verran mitä on jaksanut, ja omaa vointia on voinut kyllä hyvin mitata sillä, miten hyvin käsityöt pysyvät käsissä. Siinä vaiheessa, kun ei käsityötä jaksa tehdä eikä edes ajatella, voi jo melkein alkaa tilata ruumisarkkua... ;) Ei taida kuitenkaan ihan vielä olla sen aika, siitä nämä kuvatkin ovat todisteena:


Kesäkuussa valmistuivat:

  • 5.6. Virkattu poncho (virkaten), langankulutus 365 g
  • 7.6. Päivänkakkara-korvikset (virkaten), langankulutus 1 g
  • 7.6. Hockey Bird (virkaten), langankulutus 28 g
  • 8.6. Hääkortti (ristipistellen)
  • 10.6. Chelsean vaatteet 5 kpl (virkaten), langankulutus 14 g
  • 23.6. Mekko (neuloen), langankulutus 355 g
  • 24.6. Virkattu liina (virkaten), langankulutus 26 g
  • 26.6. Virkattu kukkaliina (virkaten), langankulutus 48 g
  • 27.6. Hanko-hihatin (neuloen), langankulutus 283 g
  • 27.6. Tiskirätit 3 kpl (neuloen), langankulutus 117 g


Lankaa kului kesäkuussa 1237 grammaa, mikä on pelkkää miinusta lankavarastooni, sillä lankaostoksille en kyennyt vääntäytymään koko kuukauden aikana. Siinäkin mielessä siis hyviä puolia sairastamisessa, ettei jaksa shoppailla. ;)

Koska vuosi on puolivälissä, on aika todeta myös, että puolessa vuodessa olen kuluttanut lankaa 9611 grammaa. Jos kulutus jatkuu samaa tahtia koko loppuvuoden, tulen ylittämään reilusti viime vuotisen langankulutuksen (viime vuonna lankaa kului koko vuonna 16755 g). Tosin jo pelkästään tuohon viime vuoden lukemaan päästäkseni pitäisi lankaa kulua joka kuukausi noin 1,2 kiloa eli samaa luokkaa kuin nyt kesäkuussa, eli ei tässä suikaan vielä päästetä käsiä lepäämään. :) Vertailun vuoksi kerrottakoon, että viime vuonna tähän aikaan eli vuoden puolivälissä olin kuluttanut lankaa kutakuinkin saman verran kuin nytkin (9544 g), eli minulla näyttää olevan selvästikin taipumusta alkuvuodesta ahkeroida ja loppuvuodesta sitten vähän tahti hiipuu tai vaihdan ohuempiin lankoihin. Toisaalta taas kun katselen aiempien vuosien tilastojani, niin eipä nuo vuodet ole keskenään yhtään verrattavissa; käsitöitä tulee tehtyä fiiliksen ja tarpeen mukaan mitä milloinkin riippumatta vuodenajasta. Esimerkiksi viime vuoden kesäkuussa kulutin lankaa vain noin puolet siitä mitä tänä vuonna.

Heinäkuun ajattelin aloittaa käsitöiden osalta sytomyssyillä, joita toivottavasti saan virkattua taas ison läjän. Työn alla on myös yksi mekko neuloen, jonka arvelen saavani hyvinkin pian valmiiksi, se on jo niin hyvällä mallilla tällä hetkelläkin. Toisenkin mekon haluaisin heinäkuussa neuloa, ja myös huivinneulonta kiinnostaisi pitkästä aikaa. Ja onhan noita projekteja to do -listalla vaikka kuinka - saa nähdä, mitä kaikkea ehdin ja jaksan heinäkuussa tehdä. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että nuo neljä projektia ainakin valmistuisivat kuukaudessa.

Raikasta ja sateen tuoksuista heinäkuuta ja monia ihania käsityönhetkiä sinulle! :)

 

keskiviikkona, kesäkuuta 27, 2012

Puhdistusliinat :)

Hih, nyt olen tehnyt ihan oikeasti puhdistusliinoja, vaikka sitä otsikkoa tarjosin jo pari päivää sitten virkatun pöytäliinan kohdalla. ;) Silloin tosiaankin viittasin vain siihen äänikirjaan, jota kuuntelin liinan virkkauksen aikana; kommenteissa muutama arvasikin, että Sofi Oksasta oli silloin kuuntelussa. Nyt on jo uusi kirja vaihtunut soittimeen ja uusia käsitöitäkin valmistunut. Ja nämä ovat kuin ovatkin puhdistamiseen tarkoitettuja liinoja, joita meillä päin kutsutaan luutuiksi. Yleisemmin käytössä olevaa tiskirätti-sanaa en osaa käyttää edelleenkään (paitsi noissa kuvaotsikoissa), luutuja olen ikäni viruttanut ja luutuja tulen aina viruttamaan. :) Vähän sama juttu neuloa-sanan kanssa: blogissa kirjoitan neulomisesta, mutta puhun aina kutomisesta. Eli jos blogissa väitän neuloneeni tiskirättejä, niin oikeasti olen kutonut luutuja. ;)

Tiskirätit 3 kpl
Tehty: 27.6.2012
Malli: Novita Kesä 2012 nro 16 (helmineuleluutut), oma malli (reikäluutu)
Suunnittelija: Minna Kivioja (helmineuleluutut), omaa suunnittelua (reikäluutu)
Lanka: Novita Hanko luonnonvalkoinen (010)
Langankulutus: 117 g
Puikot: 6 mm, virkkuukoukku 6 mm
Koko: 22x22 cm (helmineuleluutut), 21x21 cm (reikkäluutu)
Muuta: Reikäinen luutu tehty langanlopusta sen mukaan, mitä sattui lankaa olemaan jäljellä

Hanko-lankaa jäi tosiaan edellisen postauksen hihattimesta sen verran yli, että päädyin kutomaan näitä luutuja. Tulivatkin tarpeeseen, sillä meidän vanhat neulotut tiskirätit (eli kudotut luutut) ovat yhtäkkiä alkaneet reikiintyä, eli ovat selvästikin loppuun kulutetut. Yksi vanha luutu vielä taitaa olla ehjänä, sillä sitä on vähemmän käytetty, mutta uusille oli nyt akuutti tarve. Eiköhän näillä nyt vähän aikaa taas pyyhi.

Uusin Novita Kesä -lehti alkaa olla myös jo puhki kulunut, sillä viime aikoina en ole paljon muualta mallia katsonutkaan. Nyt olen tehnyt siitä jo neljä mallia, ja vielä olisi langat olemassa neljään muuhun malliin samasta lehdestä, eli eiköhän tuo vielä tuosta luetumman näköiseksi muutu. Sehän on toki vain positiivista, että saa lehtitilaukselleen vastinetta, eli neulottavia ja virkattavia malleja löytyy. Tätäkään tiskirättimallia en silloin lehden ilmestyessä vielä bongannut, mutta kun sitten Hankoa kutoessani mietin, sopisiko lanka myös pöytien pyyhkimiseen, niin lehdestähän se vastaus löytyi, eli juurikin sille langalle rätin malli. Katsotaan nyt sitten ajan kanssa, miten se käytännössä toimii ja miten sillä pyyhkii.

Seuraavaksi ajattelin laittaa taas vähän isompaa työtä puikoille (samasta Novita-lehdestä yllättäen...), joten ihan näin tiheään ei varmastikaan päivityksiä ole lähipäivinä enää tulossa. Mukavaa loppuviikkoa! :)

 

Yhden illan lörpäke

Tämän vaatekappaleen tekemisessä ei kauaa nokka tuhissut, vaikka tällä hetkellä nokka aika voimakkaasti tuhiseekin. ;) Neulomiseen kului tasan yksi ilta, eli aloittelin eilen iltapäivällä / alkuillasta, ja ennen nukkumaanmenoa oli silmukat jo pääteltynä. Tälle aamupäivälle jäi viimeistely, mikä tarkoitti ohjeen mukaan kahden sauman ompelua. Itse kylläkin sitten vielä kehittelin tähän vähän lisää viimeistelyhommaa, jotta lopputulos miellytti silmää, mutta ei se viimeistely siltikään vienyt edes tuntia aikaa. Reilusti alle vuorokaudessa siis tämä valmistui! :)

Hanko-hihatin
Tehty ajalla: 26.-27.6.2012
Malli: Novita Kesä 2012 nro 19
Suunnittelija: Lea Petäjä
Lanka: Novita Hanko luonnonvalkoinen (010)
Langankulutus: 283 g
Puikot: 6 mm ja 12 mm, virkkuukoukku 6 mm
Koko: S/M
Muuta: Ohjeesta poiketen virkkasin reunukset + kiinnitysnyörin

En olekaan ennen hihatinta tehnyt, ja vähän tämmöinen omituinen lörpäkehän tämä on. Mutta tuntuu mukavalta päällä, lanka on ihanan pehmoista ja vaikuttaa myös lämmittävältä.

Jännä kyllä, että Novitan mallikuvassa tämä hihatin ei näytä yhtään niin löysältä mitä tästä tuli, mutta toisaalta, jos helmineuleosuus on tehty 12 mm puikoilla (langan suosituskoko 6 mm), niin ei siitä juuri voi tulla muuta kuin aika löysää. Sen vuoksi päädyin sitten ohjeesta poiketen virkkaamaan vielä kiinteitä silmukoita kaikkien reunojen ympäri, ja minusta näyttää siltä kuin mallikuvan hihattimessakin olisi jonkinlainen virkattu reunus, vaikkei sitä ohjeessa luekaan. Tai sitten mallihihattimen tekijä on osannut tehdä todella siistit reunukset neuloessaan! Kiinteät silmukat tuovat kyllä tähän ryhtiä, eivätkä hihatkaan lähde rullautumaan, kun niissä on virkattu reunus. Ehdottomasti siis tekemäni muutokset paransivat lopputulosta. Halusin tehdä tähän myös jonkinlaisen kiinnityssysteemin, koska en halua pelätä vaatteen tippuvan päältäni. ;)

Kiva tästä tuli, ja kun valmistui nopeasti, niin se on aina vain positiivinen asia! :) 12 mm puikoilla neulominen ei ollut niin kivaa, etenkin kun omistan niin paksuja puikkoja vain pitkät puikot, enkä pyöröjä lainkaan. Tulipahan nyt pitkästä aikaa sitten neulottua pitkillä puikoilla, kun en jaksanut alkaa etsiä 6 mm pyöröjäkään (hihansuut neulottiin 6 mm puikoilla), vaan nappasin niistäkin pitkät puikot, kun sattuivat käsiin osumaan.

Kuopus ihmetteli noita 12 mm puikkoja: "Äiti mitä sää teet?" "Neulon." "Ihanat puikot." :)

Jatkan vielä Hanko-langan parissa, jämälangoista teen seuraavaksi jotain äärimmäisen akuuttiin tarpeeseen. :)

 

tiistaina, kesäkuuta 26, 2012

Puhdistus-liina

Eilen olisi pitänyt alkaa vuosiloma, vaan lääkäri kirjoitti perjantaihin saakka lisää sairaslomaa, joten vuosilomakin siirtyi sitten viikolla eteenpäin. Mitäpä tässä sitten muutakaan voi tehdä kuin jatkaa sohvannurkassa puoli-istumista, perustaa kannettava toimisto (= tietokone, käsityö, nenäliina ja juomapullo) sohvan viereen, tunkea äänikirja koneeseen ja kuulokkeet korviin sekä heiluttaa koukkua sen minkä suinkin jaksaa. Tällä kertaa tällainen lopputulos:

Virkattu kukkaliina
Tehty ajalla: 24.-26.6.2012
Malli: Lea Virkkausideoita 2/2011 malli nro 17
Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010), sininen (116) ja vihreä (381)
Langankulutus: 48 g
Virkkuukoukku: 1,25 mm
Koko: n. 28x37 cm
Muuta: Äidin pöydälle

Joskus aikoinaan ostin virkkauslehden ihan vain tämän mallin vuoksi, ja siitä asti on himottanut tätä kokeilla, mutta jotenkin olen aina perääntynyt, sillä malli näyttää työläältä. Sitä se toki olikin, mutta äänikirjaa kuunnellessa loppujen lopuksi tämä edistyi mukavasti, ja esimerkiksi loput vihreistä lehdistä virkkasin lääkärin odotushuoneessa. Muokkasin mallia vähän sillä tavalla, että alkuperäinen oli ihan kaksivärinen eli kukat olivat valkoiset ja reunus kokonaan valkoinen. Oli kuitenkin helppo tehdä kukat sinisiksi ja sitten vaihtaa vielä viimeiselle kerrokselle sininen lanka. Tästä tuli kyllä aivan ihana, toivottavasti se nyt sitten passaa sille pöydälle, minne sitä olen vähän suunnitellut, kunhan nyt pääsen liinan sinne asti toimittamaan jossain vaiheessa.

Tämän postauksen otsikko on vähän hämäävä, sillä tämä ei suinkaan ole puhdistusliina, vaan ihan tavallinen liina vaan. Mutta ehkä otsikko viittaakin vähän siihen äänikirjaan, jota olen tätä liinaa tehdessäni kuunnellut, vaikka vielä on äänikirjasta yksi levyllinen kuuntelematta. Sen pariin lähden tästä kohta, ja uusi käsityökin on laitettu jo edellisen levyllisen aikana alulle. Niin, mikähän teos mahtaa ollakaan kuuntelussa, arvaatkos? ;)

Hyvää viikonjatkoa sinulle! :) Minä olen tänään nauttinut sohvalla maatessani sateen ropinasta (sen verran mitä kuulokkeiden läpi kuulee) ja nuuhkinut myös raikasta sadeilmaa, jota on tulvinut sisälle avoinaisesta parvekkeen ovesta. Sade on ihanaa! :) Tuntuu, että oma olokin vähän piristyy, vaikken pääsekään ihan ulos saakka sateeseen tanssahtelemaan.

 

sunnuntaina, kesäkuuta 24, 2012

Äänikirjan seuralainen

Äänikirjaa kuunnellessa täytyy olla seuraa. Tällä kertaa Virkkauslankaa luonnonvalkoisena ja roosana. Kirjan sain kuunneltua eilen illalla loppuun, tälle aamulle jäi vielä puoli kerrosta reunusta tehtäväksi:

Virkattu liina
Tehty ajalla: 13.-24.6.2012
Malli: Lea Virkkausideoita 3/2007 malli nro 10
Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010) ja roosa (550)
Langankulutus: 26 g
Virkkuukoukku: 1,25 mm
Koko: Halkaisija 29 cm
Muuta: Äitini lipaston päälle

Olin tätä kyllä jo aloittanut aiemmin tekemään, samoin kuin äänikirjaakin olin kuunnellut aika pitkälle, ennen kuin tämä liina ja juuri se kyseinen äänikirja kohtasivat. Eli ei ole ihan sentään "kirjan mittainen" tämä liina. ;)

Tykkään näistä kaksivärisistä liinamalleista paljon enemmän kuin yksivärisistä. Niitä vain ei tahdo kovin paljon olla missään, tai voisihan niitä yksivärisiäkin toki soveltaa kahdelle värillekin. Ajattelin ensin, että teen toisenkin samanlaisen liinan mutta eri väreillä, mutta tulin toisiin ajatuksiin, koska tämän kaksoisolento ei sovikaan siihen paikkaan, mihin sitä ajattelin. Kokeilenkin seuraavaa liinaa tehdä sitten kolmella värillä ja vähän eri mallilla. :) Uusi äänikirjakin pitänee aloittaa... (virkatessa helpompaa kuunnella äänikirjaa, neuloessa onnistuu ihan perinteinen lukeminenkin)

Sunnuntaipäivän jatkoja kaikille! :)

 

lauantaina, kesäkuuta 23, 2012

Mekkonen

Parissa aiemmassa postauksessa olen maininnut ohimennen, että on tullut vähän sairasteltua. No, sama homma jatkuu edelleen. Reilut kolme viikkoa tätä on nyt kestänyt, ja tässä välissä ehti olla jopa sellaiset puoli vuorokautta, jolloin olo tuntui jopa melkein terveeltä.

Kolme viikkoa sitten, tarkalleen ottaen toukokuun viimeisen päivän iltana, tuntui kurkussa vähän epätavalliselta, ja kurkatessani peilistä olin näkevinäni ihan niin kun angiinan peitteet olisi tulossa. Mutta kun se ei alkanut siitä kummemmaksi kehittyä, niin en vielä katsonut aiheelliseksi hätäillä. Seuraavalla viikolla nousi vähän lämpöä, sellaiset 37,3-37,5 ja väsytti vietävästi ja särki päätä, lepäsin kolme arkipäivää + viikonlopun kotona, ja seuraavalla viikolla yritin puolitoista päivää sinnitellä puolipökkyrässä töissä, ennen kuin lähdin sitten lääkäriin ja sieltä taas saikulle. Lääkäri katsoi silloin kurkkuun ja kyseli, että millaisia oireita minulla oli talvella niissä kahdessa aiemmassa angiinassani. Vastasin, että eipä juuri mitään, lämpöä oli just tällaiset vähän päälle 37, kuten  nytkin, eikä ollut kurkku kipeä, ainoastaan peitteitä nielussa ja väsytti ja streptokokkitesti positiivinen. Lääkäri tuumasi, että kun sulla on tuolla nielussa nytkin noita peitteitä, mutta lähdetään nyt siitä, että tämä on vaan virustautia...

Viikko sitten perjantaina - kahden viikon sairastelun jälkeen - kävin toisella lääkärillä, joka viimein totesi tämän olevan ihan oikeasti angiinaa ja kirjoitti antibiootit ja taas lisää saikkua. Lääkäri sanoi, että on ihan harhaluulo, että streptokokkibakteerin aiheuttamassa angiinassa olisi aina hirveän korkea kuume ja kamalan kipeä kurkku - tämä on minulla tosiaan jo kolmas angiina, jossa kurkussa tuntui korkeintaan nielaistessa "jotain omituista" ja lämpöä max. 37,5. No, kuurin saatuani olo kohentui ja lämpökin laski - JIPII! :)

Tämän viikon tiistaina painelin intoa puhkuen töihin ja saman tien lasten kanssa pyöräretkelle, jonne olin lupautunut jo joskus toukokuussa. Samana iltana osallistuin töiden jälkeen vielä neuletapaamiseen, jossa kyllä oli jo aika kipeänä pää. Kotiin palatessani kurkku alkoi tulla kipeäksi - tällä kertaa siis oikeasti kipeäksi, eikä vaan jokin epämääräinen olo, kuten angiinoiden aikana - ja seuraavana päivänä alkoi nuha. Lääkäriltä kävin torstaina hakemassa todistuksen, että tämä uusi tauti on alkanut nyt ennen vuosilomaa, jonka pitäisi alkaa maanantaina, jotta voin tarvittaessa siirtää vuosiloman alkua sairauden vuoksi, sitä lomaa kun on vain 10 päivää, niin ei niitä viitsisi sairasteluun käyttää. Eipä silti, kesähän on muuten mitä parhainta aikaa sairastamiseen, kun silloin pitkä poissaolo töistä häiritsee töitä kaikista vähiten - ainakin minun työtehtävissäni - ja kun muutenkin tykkään kesällä istua sisällä kotisohvan nurkassa tekemässä käsitöitä, eikä ole mitään hinkua lähteä kotoa mihinkään tai muutenkaan mitään suunnitelmia suuntaan tai toiseen, niin eipä sairaana olo paljon sitä tilannetta muuta miksikään. Ja tähänhän olen jo tottunut, että kesät olen aina kipeänä, ja jos erehdyn ulos menemään, niin kipeämmäksi tulen. Kunhan vain muistaa sisällä pitää visusti pimennysverhot alhaalla, ettei tänne ihan tukehdu auringon paahtaessa ikkunasta sisään, tätä lämpöä kun on jo kuumeen ansiosta omasta takaakin ihan riittävästi. :)

Ainoa miinuspuoli tässä sairastamisessa on se, että vaikka saan tehdäkin samoja asioita, mitä tekisin terveenäkin, eli lukea/kuunnella äänikirjaa ja tehdä samalla käsitöitä sohvannurkassa, niin tuppaa vain väsyttämään ja uni tulemaan kesken kirjan, eikä käsitöitäkään jaksa ihan samaa tahtia tehdä. Sen huomaa tämän mekon valmistumistahdistakin, sillä tämän vääntämiseen tuhraantui nyt peräti kaksi ja puoli viikkoa, kun yleensä tällaisessa mekossa menee noin puolet vähemmän aikaa. Mutta ei vain ole ollut voimia, sillä vaikka tuota kuumetta ei tuon enempää ole ollutkaan, niin kyllä se vaan pistää väsyttämään, ja toki omat sivuvaikutuksensa on lääkkeilläkin, joita tänä aamunakin tuli napsittua viittä eri sorttia - nämä taudit kun pahentavat perussairauttani, niin joudun sitäkin nyt lääkitsemään suurimmilla mahdollisilla annoksilla, ja aina ei sivuvaikutusten vuoksi tahdo sitten pysyä puikot tärisevissä käsissä. ;)

Kuten suosikkini Leena Hefner os. Herppeenluoma - TERVETULOA! - sanoisi: "Minä olen hirrrrveeen, hirrrrveen... lääketokkurrrassa!" :D

Vaan viimein se mekko tosiaan valmistui - eilen illalla näittekin sen tekemisestä vähän videota - ja tänään se on täällä blogissa maailman ensiesittelyssä. Sen verran työnsin räkänokkaani ulos, että kävin parvekkeella ottamassa kuvat - ja sitten äkkiä sisälle, ennen kuin henki menee liian ahtaalle. ;)

Mekko
Tehty ajalla: 5.-23.6.2012
Malli: Novita Kesä 2012 nro 3
Suunnittelija: Lea Petäjä
Lanka: Novita Miami turkoosi (347), vihreä (339) ja punainen (560)
Langankulutus: 355 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: M
Muuta: Napit Ompelutalosta 

Tämä mekko ei ole ihan sellainen, minkälaisen olisin alunperin halunnut. Kun näin mekon mallin uusimmassa Kesä-Novitassa, ajattelin tehdä sen kyllä näistä väreistä, mutta niin päin, että vihreä on pääväri ja turkoosia vain tuossa etukappaleen toisella puolella. Nyt on kuitenkin turkoosi ja vihreä vaihtaneet paikkaa, johtuen siitä, että kun menin lankaostoksille (sille kuuluisalle reissulle, jossa mummo taivasteli, mitä noin nuori tyttönen meinaa tehdä noin hirveällä määrällä lankaa, eikä mummo siinä vaiheessa ollut nähnyt vasta kuin ensimmäisen ostoskorilliseni - lopultahan niitä korillisia oli kolme kappaletta täynnä lankaa...), niin vihreää ei ollutkaan hyllyssä tarpeeksi, enkä uskaltanut luottaa siihen, että sitä löytyy jostain toisesta kaupasta (olisi kyllä löytynyt), joten tein sen ratkaisun, että mekosta tulee turkoosi ja vihreää on vain mausteena. Harmittaa vähän, mutta kyllähän tämä toki näinkin menee, vaikka minulla tuppaa noita turkooseja vaatteita olemaan enemmistönä vaatekaapissa, olisi ollut kiva saada välillä jotain muutakin väriä.

Nappeja kävin katselemassa Ompelutalosta sillä reissulla, kun kävin yhtenä aamuna verikokeissa. Olisin halunnut tähän ehdottomasti vihreät napit, mutta Ompelutalossa oli isoja vihreitä nappeja tasan yksi kappale, ja tähän tarvittiin kaksi. Ostin varalta sitten turkoosit napit paremman puutteessa. Nappi-Kikassa kävin seuraavan lääkärireissuni yhteydessä, ja siellä oli vielä huonompi nappitilanne, eli en edelleenkään saanut vihreitä nappeja. Lopulta tänään päätin tyytyä omistamiini turkooseihin nappeihin, mutta keksin siinä nappeja ommellessani kikan, millä saan näistä vähän vihreämmät:


Tadaa! Tuunatut napit. :) Kuka on sanonut, että nappi pitää ommella paikoilleen sillä perinteisellä tavalla? :) Näistä tuli itse asiassa tosi hauskat, ja tuossa kuvassahan on nyt värit päin vattua, eli oikeasti tuo vihreä on todella kirkas jadenvihreä, eikä mikään tuollainen harmaa homeenvihreä, kuten kuva valehtelee. ;) Oikeastaan näihin molempiin kuviin voitte mielikuvissanne lisätä kirkkautta reilusti lisää, jotta pääsette lähemmäksi totuutta. Mutta kaikki ovat varmaan muutenkin nähneet tämän kevään Novitan Miamit lankahyllyissä, niin tiedätte, minkä väristä se vihreä oikeasti on? Varmuuden vuoksi kuvat (kaapattu Novitalta):


Vieläkin muuten tuo vihreä on tuossa kuvassa harmaampi mitä luonnossa, varmaan vain hankala väri kuvata. En nimittäin onnistu löytämään netistä nyt yhtään sellaista kuvaa, missä se vihreä olisi oikeasti sellaista kuin se on. Harmittaa kyllä, jos nyt joku blogini kuvia katseleva erehtyy luulemaan, että minä kuljen jossain pliisun sävyisissä vaatteissa, nämä on oikeasti KIRKKAITA värejä! ;)

Langankulutus oli muuten ohjeessa arvioitu vaihteeksi yläkanttiin. Joskushan näissä ohjeissa on niin päin, että ohjeessa on merkitty langankulutus alakanttiin, ja sitten joutuu kissojen ja koirien kanssa metsästämään puuttuvaa lankaa. Kun on sen kokenut useamman kerran, niin mieluummin niin päin, että lankaa jää yli, koska näistäkin voi nyt virkata taas sytomyssyjä. Mutta aika reilusti sitä jäi, sillä turkoosia lankaa piti ohjeen mukaan mennä 8 kerää, ja sitä meni sellaiset vajaa 6 kerää, eli jäi yli kaksi täyttä ja yksi vajaa kerä. Vihreää piti mennä 2 kerää, ja sitä meni vajaa kerä, eli yli jäi yksi täysi ja yksi vajaa kerä. Punaista piti varata kerän verran, ja puoli kerää meni, eli siinä oli langanmenekki kohdallaan. Mutta aika isolta heitolta tuntuu, kun on varannut mekkoon 550 grammaa lankaa, ja menekki on 355 g. No, Oysin syöpäosasto kiittää, kun saavat jämälangoistani myssyjä. :)

Leppoisaa ja lankaisaa lauantain jatkoa! Tää lähtee nyt takaisin sohvalle äänikirjan ja virkkauksen pariin... oikeastaan ihan mukavaa sairastaa, kun saa luvan kanssa tehdä niitä asioita joista tykkää eniten. :) Jos joku asia sairastamisessa harmittaa, niin se, etten ole päässyt kuntopyörän päälle moneen viikkoon. Välillä nimittäin tuntuu siltä, että kun äänikirja pyörii kuulokkeissa ja kutimet on kädessä, niin jokin kolmas asia puuttuu... kaikkeen sitä onkin itsensä totuttanut. :)

 

perjantaina, kesäkuuta 22, 2012

Mari kutoo ja leikkii koneella

Olen istunut koko päivän tässä tietokoneen äärellä netissä surffaillen, blogitekstejä lukien ja nettipelejä pelaillen. Mietin, että mitäs muuta tässä perjantai-iltansa ratoksi keksisi, joten päätin testata koneeni webbikameran videotoimintoa. Niin, siis tämä kone mulla on ollut viime syyskuusta asti, ja oisko ollut pari kuukautta takaperin, kun yhtäkkiä hoksasin, mistä tässä pääsee webbikameraan. Silloin tulikin pelleiltyä sen toiminnon kanssa ja vaihdettua myös tuo profiilikuvanikin vähän tuoreempaan (edellinen kuva otettu noin 34 vuotta sitten... ;) ).

No, nyt sitten tutustuin videokuvaukseen, joten tässä teille sen leikin tulosta:


Toivottavasti tuo näkyy teille, en ole koskaan tällä tavalla videota kokeillut blogiin liittää. Latautuminen saattaa ehkä kestää hetken, eikä tuo videon laatukaan ole mitään huipputasoa. Tulipahan nyt pelleiltyä. :)

Puuhaisaa perjantai-illan jatkoa ja oikein käsityöntäyteistä viikonloppua! :)

 

keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2012

Lehti- ja lepopäivä

Taas levätään kotona. Ehdin olla töissä peräti puolitoista päivää, ennen kuin lähdin työterveyslääkärille ja sieltä sitten taas sairaslomalle kotiin. Lämpö nousi uudelleen ja toi mukanansa samanlaisen loputtoman väsymyksen, pahoinvoinnin ja päänsäryn kuin viime viikollakin. Ihan vaan virustahan se lääkäri epäili, vaan itse kyllä ihmettelen, että on vähän kumma virus, kun se iskee minuun joka kesä, ja vuosi vuodelta aina vaan aiemmin ja pahemmin. Auringossa en kestä olla yhtään, ja varjossakin tekee tuskaa, sekä lämpö että valoisuus ovat pahaksi. Muutamana aiempana kesänä on ollut vähän helpompaa, kun olen voinut olla sisällä käytännössä koko kesän, mutta nyt kun on täytynyt pyörähtää ulkona vähän useammin, niin ei vaan kroppa kestä. Se, että sanon vihaavani kesää - ja tarkoitan sanomallani täyttä totta! - ei ole mitään kapinointia valtavirtaa vastaan, enkä minä tietenkään sille mitään mahda, että kesä tulee joka vuosi, halusipa sitä tai ei. Meitä on kuitenkin monta, jotka voimme kesällä terveydellisistä syistä pahoin. Talven ja paukkupakkaset toivotan aina ilolla tervetulleiksi. :) Ja syksyä odotan kuumeisesti - tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti. ;)

Kun nyt saan ihan lääkärin määräyksestä pötkötellä taas pari päivää sisätiloissa, niin ajattelin haalia itselleni hieman kevyttä lukemista tai oikeastaan ihan vain katseltavaa. Aamulla kävin niin aikaisin labrassa verikokeissa, ettei vielä kovin moni kauppa ollut keskustassa auki, joten bussia odotellessani kävin siinä lähestulkoon ainoassa avoinna olleessa ruokakaupassa lehtihyllyjä katselemassa. Pari lehteä nappasin mukaanikin (kassan kautta tietysti).


Ylärivillä olevat Kreativ stickning ja uusin Moda ovat tosiaan sieltä aamuiselta labrareissulta peräisin. Molemmissa oli ihan kivoja malleja, ja Modan ostoon oli vielä sekin perustelu, etten taida ikinä ehtiä tai jaksaa kirjastoon asti sitä lukemaan (talvisaikaan on helpompaa, kun normaalista virkapaikastani on noin 10 metriä kirjastoon eli siellä ehtii pyörähtää vaikka ruokatauolla lukemassa uusimmat käsityölehdet), joten ostin sen omakseni, ja olin toki nähnyt jo blogeissa pari kiinnostavaa mallia, jotka haluaisin tästä lehdestä tehdä.

Ristipistolehdet sattuivat tulemaan sitten samana päivänä kotiin, ostin ne Marelolta. Kiitos näistä lehdistä! :) Nämähän ovat jo muutamia vuosia vanhoja, mutta ristipistomallithan eivät mene ikinä vanhaksi. :) Lehdet ostin melkein kuin sian säkissä, koska en nähnyt näistä muuta kuin kansikuvat netissä. Mutta kaikkien noiden kolmen lehden kannessa on minua kiinnostavia malleja, eli vasemmanpuoleisen lehden elefantit, keskimmäisen lehden kirahvit ja oikeanpuoleisen lehden kukkaset. Huomasin kylläkin tänään, että minullahan on tuo kirahvimalli jo entuudestaan, se on julkaistu myös Cross Stitch Gold -lehdessä, ja vakaa aikomukseni on se joskus pistellä.


Tuossa kukkakantisessa Ristpisted-lehdessä oli ihan kiva ylläri sisäsivuilla, sillä sieltä löytyi tällaisia hauskoja soitinkuvia. :) Pisteltävää, tai ainakin olisipa-kiva-tämäkin-joskus-ehtiä-pistellä -juttuja, löytyi siis oikeastaan joka lehdestä jotakin isompaa tai vähän pienempää. Ei yhtään huono sika säkissä -ostos. :)

Vielä kurkataan noihin tuoreisiin neule- ja virkkauslehtiin:


Kreativ stickning -lehdessä houkuttelisivat ainakin nämä mallit. Kun Oulustakin nykyään saa näitä naapurimaan lankoja ainakin Pohjolan Langasta, niin on jotenkin helpompi katsella myös ruotsalaisia lehtiä ja neulemalleja "sillä silmällä", ei tarvitse alkaa korvaavia lankoja miettimään eikä kotikaupunkia kauemmas lankaostoksille.


Modasta pitäisi ehdottomasti saada tehdä tuo värikäs pyöryläjakku! :) Ja tuo paloista virkattu mekko olisi myös ihana, vaikka minulla ei kylläkään tahdo olla puuvillalankojen jämiä, kun virkkaan ne aina sytomyssyiksi. Mistä puheen olleen, Modassa oli myös ihan sytomyssyksikin kelpaava myssymalli, sitä täytynee kokeilla! :)


Minusta oli vähän hassu sattuma, kun sekä Modassa että ruotsalaisessa Kreativ stickningissä oli molemmissa tällaisten kukkapantojen ohje. :) Vähän erilaisethan nuo ovat keskenään, mutta paljon on yhtäläisyyttäkin. Lisäksi kummassakin oli muunkinlaisten kukka-asusteiden ohjeita. Onko nämä nyt sitten kuuminta hottia tällä hetkellä? Jos on, niin sinä tapauksessa minä taidan olla virkattujen päivänkakkarakorviksieni kanssa ihan muodin huipulla (ja kohta myös kälyni, jahka posti saa hänen korviksensa vietyä perille). :)

Puikot ja koukku heiluvat vähän verkkaiseen tahtiin päivä- ja yöunien välissä. Pötköttelyasento ei ole mikään paras käsitöitä ajatellen, yleensä siinä se uni vie voiton. Mutta pikku hiljaa...

Ensi lauantaina 16.6. olisi muuten KIP-päivä Lumoavassa Langassa, tai varmaankin siinä läheisessä puistossa. Olin ajatellut osallistua, mutta nyt kun tämä vointini ei varmastikaan salli minkäänlaista ulkonaoloa, niin luultavimmin jää sitten väliin - tai jos sattuisi tulemaan sadepäivä lauantaille, niin sitten tietysti voisin sinne lähteäkin, kun KIP olisi sisätiloissa. Harmi kyllä, jos nyt jää koko kesän ajalta neuletapaamisetkin käymättä, vaikka siellähän me ollaan yleensä oltu joko katoksessa varjossa tai sisällä kahvilassa, että voisi sen puolesta vaikka jonain pilvisempänä päivänä sinne yrittääkin.

Koittakaahan jaksella itse kukin - onneksi Suomen kesä on lyhyt! :) Ja käsityöthän sentään tuovat iloa elämään ympäri vuoden! :)

 

maanantaina, kesäkuuta 11, 2012

Chelsea

Lauantaina viestittelin kummitytön äidille ja kyselin tytön synttärilahjatoiveita kuukauden päästä olevaa merkkipäivää silmällä pitäen. Ajatuksenani oli, että voisin jatkaa vielä Barbie-linjalla, sillä kuulemma tyttö tykkää leikkiä barbeilla, ja kummitäti taasen tykkää tehdä niille vaatteita, joten se on vähän niin kuin yhteinen intressimme. ;) Ja kun pari vuotta sitten tyttö sai lahjaksi äiti-Barbien, vuosi sitten isi-Barbien, niin eikös nyt olisi lapsi-Barbien vuoro...? Ajatus kuulosti tytön äidistä hyvältä, ja kun mieheni sattui olemaan juuri lähdössä kaupungille, niin pyysin häntä käymään lelukaupassa vilkaisemassa, löytyisikö sieltä sellaista Chelsea-nukkea, jonka olin nähnyt yhdessä Barbie-mainoksessa. Sanoin vielä saatteeksi, että jos löytyy, niin tuo saman tien kaksi, eli toinen mulle malliksi vaatteiden tekoa varten. :)

Nuket tulivat, ja kun olin valinnut, kumpi jää minulle ja kumpi lähtee lahjaksi, niin alkoi heti syyhyttää sormia vaatteiden suhteen. Ja niin syntyi muutama asu laitettavaksi kummitytön synttärilahjan mukaan. Kuvissa oleva mallinukke on kylläkin se mun oma Chelseani, mutta kummityttö saa lähestulkoon samanlaisen, se on vielä paketissaan. :)

Chelsean vaatteet 5 kpl
Tehty ajalla: 9.-10.6.2012
Malli: Oma
Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010), roosa (550), sininen (116) ja vihreä (381), Puppets Eldorado no 10 tummankeltainen (07524) ja vaaleankeltainen (07516)
Langankulutus: Vaaleanpunainen asu 3 g, sini-vihreä asu 5 g, keltainen asu 6 g, yhteensä 14 g
Virkkuukoukku: 1,25 mm
Koko: Chelsea-nukke
Muuta: Kummitytölle

Taas kerran pakko todeta, että on näissä kyllä yllättävän iso työ verrattuna valmiin työn kokoon ja langankulutukseen... ;) Mutta hauska oli näitä taas vähän näperrellä.

Chelsean korkeus on muuten 12 cm, kun taas Barbien koko on 29 cm, eli voitte jollakin tavalla sitä kokoa siihen suhteuttaa. :)

Hyvää tätä viikkoa!

 

lauantaina, kesäkuuta 09, 2012

Lepopäivien puuhaa

Jouduin tosiaan tässä muutaman päivän lepäilemään kuumeilun vuoksi. Ajattelin käyttää nämä päivät sillä tavalla käsitöiden puolesta hyödykseni, että tekisin sellaisia käsitöitä, joita en pysty ottamaan bussiin mukaan tehtäväksi - viime aikoina kun en ole käsitöitä juurikaan tehnyt muuta kuin bussimatkoilla, kun kotona ei ole riittänyt enää aikaa eikä virtaa. No, tiistai-iltahan meni töistä paluun jälkeen ihan nukkumiseksi, keskiviikkona nukuin kolmet päikkärit eli käytännössä koko päivän, ja torstaina, eilen ja tänään olen nukkunut "vain" yhden päikkärit päivässä, eli ei mitenkään järistyttävän paljon ole ollut virtaa käsitöille - torstainakin nukahdin yhtäkkiä kesken langanpään päättelyn ja heräsin parin tunnin päästä neula toisessa ja käsityö toisessa kädessä. ;)

Vaan jotain kuitenkin jaksoin päiväunien välissä puuhastella, tässä lopputuloksia:

Päivänkakkara-korvikset
Tehty: 7.6.2012
Malli: Lesley Stanfield: Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja
Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010) ja Puppets Eldorado no 10 tummankeltainen (07524)
Langankulutus: 1 g
Virkkuukoukku: 1,25 mm
Koko: Halkaisija n. 3 cm
Muuta: Miehen siskolle

Yhdet tällaiset olette jo täällä blogissani nähneetkin. Tarkoitukseni ei ole alkaa näitä millään tavalla tehtailemaan, mutta sain kälyltäni kainon pyynnön tehdä hänellekin samanlaiset kuin olin tehnyt itselleni, niin myönnyin hänen pyyntöönsä. Mutta näiden päivänkakkarakorvisten sarjatuotanto päättyy nyt tähän. ;)

Kuvasta huomaatte, että korvikset ovat vähän erinäköisiä, johtuen siitä, että tuo oikeanpuolimmainen on selvästikin kuivunut hitaammin kuin vasemmanpuolimmainen, vaikka ne on uitettu ihan yhtä aikaa samassa sokeritärkkiliemessä. Omien kukkakorvistenikin kanssa taisi olla vähän sama juttu, että kuivuivat eri tahdissa. Periaatteessa korvikset ovat parissa päivässä riittävän kuivia, jotta ne voi ottaa käyttöön, mutta omien kukkasteni kohdalla kuivuminen on jatkunut koko ajan näiden vajaan parin viikon aikana, ja nyt ne alkavat vähitellen olla sen näköiset kuin niiden pitääkin. Eli oletettavasti näidenkin kanssa kestää vielä useita päiviä, että ovat riittävästi kuivuneet, ja tosiaankin toinen kuivuu toista hitaammin. Niin, siis eihän nuo enää ole mitenkään "märkiä", vaan ihan kuivan tuntuisia ja kivikovia, mutta sitten kun laitoin noita koukkuja paikoilleen, niin tuosta "sokerisemmasta" meni vielä ihan hyvin neula läpi, mutta tuosta "kuivemmasta" ei mennytkään. Jännä juttu. :)

Toteutin myös kuopuksen pitkäaikaisen toiveen:

Hockey Bird
Tehty: 7.6.2012
Malli: Oma
Lanka: Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen (010), vaaleanharmaa (047), musta (099), sininen (124), keltainen (268), siniturkoosi (310) ja ruskea (653)
Langankulutus: 28 g
Virkkuukoukku: 3,5 mm
Koko: Korkeus n. 12 cm
Muuta: Kuopuksen leikkeihin 


Ja näin sillä sitten leikitään! :) Luulin ensin, että tämä lintu on taas joku uusi Angry Birds -pelihahmo, mutta kuopus ainakin väittää sen olevan vain maskotti, joten kai se sitten sellainen on. Eipä niin hirveästi kiinnosta, että välittäisin ottaa selvää mitä-missä-milloin-miksi, kunhan kuvahaulla vaan malli löytyi. Ja pääasiahan on, että kuopus on tyytyväinen! :)

Meillä on muuten kuopuksen kanssa varmaan jokin telepaattinen yhteys. Kuopus ei nimittäin muutamaan päivään muistanut puhua koko jääkiekkolinnusta, joten päätin ihan yllärinä tekaista linnun kuopuksen päiväunien aikaan, enkä kertonut aikeistani mitään. No, kuopus tuli päiväuniltaan luokseni ja sanoi ensisanoikseen: "Äiti, se jääkiekkolintu on ihan helppo..." - sitten hän katsahti kädessäni olevaa keskeneräistä käsityötä, vilkaisi tietokoneeni ruutua, jossa oli linnun kuva mallina, ja sitten hihkaisu: "ÄÄÄÄÄÄÄ - sää teet sitä!!!" :D Eli en onnistunut ihan yllättämään. ;) Kuopus oli kuulemma vaan alkanut herätessään miettiä lintua, eikä aavistanut ollenkaan, että olin sen tekoa hetkeä aikaisemmin aloittanut.

Yhden jo aiemmin aloitetun ristipistotyön tein vielä eilen valmiiksi:

Hääkortti
Tehty ajalla: 17.5.-8.6.2012
Malli: Maria Kelly: 1000 Great Cross-Stitch Designs
Kangas: 14 ct Plastic Canvas
Langat: Jämämuliinilankoja
Pistot: Risti-, jälki- ja solmupistoja
Koko: 29x29 pistoa
Viimeistely: Kortti
Muuta: Hääonnitteluun

Meidät on tänä kesänä kutsuttu häihin; siitä onkin jo yli viisi vuotta, kun olen viimeksi ollut häissä. Onhan meidän lähipiirissä toki menty naimisiin, mutta suurin osa näyttää pitävän pienistä ja hiljaisista häistä, aika moni on käynyt jopa "salaa" vihillä. Itsekin olisin aikanaan mieluusti mennyt ihan vain vaivihkaa naimisiin, mutta mies halusi kutsua vanhemmat ja sisarukset perheineen todistamaan. Eipä nämä tämän kesän häätkään mitkään suuret kuulemma ole, vaan kun olemme erittäinkin läheistä sukua vihkiparille, niin päästään juhlaan mukaan. Nyt siis on jo kortti valmiina. :) Ja jos joku ihmettelee, että miksi sen esittelen jo tässä vaiheessa blogissani, niin minulla ei ole sellaista periaatetta, että lahjan tai kortin pitäisi olla yllätys - paljastuuhan se kuitenkin jossain vaiheessa. ;) Sen vuoksi en yleensä lahjoja edes paketoi, ja useimmiten lahjan saaja tietää jo etukäteen, mitä minulta saa.

Tuo ristipisto-osuus on tehty plastic canvasille ihan sen vuoksi, että sain sen näppärästi leikattua sydämen muotoon ja liimattua kortin päälle. Olihan se toki työläämpää tehdä kuin kankaalle, mutta tällaisissa jutuissa, mistä haluaa tietyn muotoisen, plastic canvas on ihan ehdoton juttu. Se siis ei ole kangasta vaan sellainen muovinpalanen, jossa on reiät valmiina ristipistoja varten.

Sellaisia täällä on siis kuumeilupäivinä puuhailtu. Tänään onkin ensimmäinen kuumeeton päivä, eli elän toivossa päästä maanantaina taas töihin. :)

Hauskaa viikonloppua! :)

 

keskiviikkona, kesäkuuta 06, 2012

Poncho, pieni leikkihauva, punainen on kieli sen... ;)

Kun virkkasin tätä ponchoa, moni tietysti kysyi, että "mitä sää nyt teet?" - tai mieheni kysyi vielä ponchon valmistuttuakin, että "mikä se on?" ;) Minä siihen aina aloin laulamaan tuota minkä kirjoitin otsikkoonkin: "Poncho, pieni leikkihauva, punainen on kieli sen..." Mistä lie sitten tullutkin aina mieleeni. Siitäkin huolimatta siis, että poncho kirjoitetaan "poncho" ja laulun leikkihauva on oikeasti Bonzo eikä Poncho. ;) Mutta lausutaan melkein samalla tavalla. Anyhow (hau-hau, näin kun leikkihauvoista puhuttiin), poncho tuli valmiiksi eilen iltasella, kun olin kertakaikkiaan vaan päättänyt saada silloin vielä hapsut solmittua, vaikka väsytti niin vietävästi. Kesän sairastelu on siis alkanut, allergiaoireet vievät voimat ja estävät ulkona olemisen, ja käytännössä töissä ollaan koko päivä ulkona - ja nyt kun vielä kuumettakin nousi, niin jäinpäs sitten ainakin täksi päiväksi kotiin lepäämään, neulomaan ja bloggaamaan. Tätähän nämä kesät aina tuppaavat olemaan, menevät neljän seinän sisällä enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Syksyä odotellessa... :)

Vaan tässäpä se poncho:

Virkattu poncho
Tehty ajalla: 30.5.-5.6.2012
Malli: Novita Kesä 2012 nro 28
Suunnittelija: Lea Petäjä
Lanka: Hjertegarn Bommix Bamboo turkoosi (731)
Langankulutus: 365 g
Virkkuukoukku: 3,5 mm
Koko: Sopiva :)
Muuta: Ristikkäisten pylväiden virkkaaminen toi aluksi haastetta, mutta alkoi parin pylvään jälkeen sujua sutjakasti.

Tämä oli taas sellainen virkkuutyö, jota aloittelin bussissa viikko sitten töihin mennessäni. Edellisiltana oli juuri valmistunut edeltävä käsityö, ja aamuksi vain nakkasin käsilaukkuun ohjeen, lankaa ja koukun. Sitten bussiin istahtaessani aloin tavata ohjetta: "Virkkaa 324 ketjusilmukkaa." No niin, oikein loistava bussivirkkuu, siinäpä koitat laskea kolmeensataankahteenkymmeneenneljään ja tehdä vielä tarkistuslaskennan, kun bussi on täynnä ja pitää välillä päästää vieressä istuva mummokin nousemaan kyydistä pois. Mutta sain mukamas sen oikean silmukkamäärän aikaiseksi, tarkistin sen vielä kolmesti. Ja sitten kuitenkin seuraavalla kerroksella huomasin, että silmukoita oli yksi liikaa. Noo... sen sai hyvin vielä siinä vaiheessa kätkettyä. :) Ja ne ristikkäiset pylväät! Eihän niiden tekemisessä sinänsä mitään kummallista ollut, kun oli erinomaiset ja yksityiskohtaiset ohjeet olemassa, mutta kerroksen aloittamisessa oli vähän haastetta sikäli, että sehän aina tehdään eritavalla kuin ne muut pylväät, ja kun ei ollut hajuakaan, miltä sen lopputuloksen pitäisi näyttää, niin se tuotti hieman päänvaivaa, ja lopulta meinasin ajaa pysäkkini ohikin - en ollut ennen mennyt sitä reittiä bussilla tuohon kesäajan työpisteeseeni - kun niin keskityin ohjeen lukemiseen. Lopulta sitten olin töissä pari minuuttia ennen häntä, jolla oli avain työpisteeseen, joten sain siinä rappusilla odotellessani tavattua ohjeen perusteellisesti ja pääsinkin ristikkäisten pylväiden salaisuuksista perille. Sen jälkeenhän tuossa ei ollutkaan mitään kummallista, nyt osaisin varmaan ne pylväät tehdä unissanikin. :)

Meillä on vietetty myös juhlia:



Viime tammikuisen Angry Birds -kakun jälkeen sanoin, että tästä eteenpäin mennään näissä kakkuhommissa vähän matalammalla profiililla. Super Marion väänsin marsipaanista itse tuohon kakun keskelle, mutta en alkanut tehdä mitään kokonaista pelimaailmaa, vaikka päivänsankarin pikkuveli olisi halunnut kuulemma siihen vielä Marion vihollisiakin. Vaan kun ei päivänsankari itse mitään sensuuntaista toivonut, niin näillä mentiin, pikkuveljen vahvoista mielipiteistä huolimatta. Tammikuuksi pikkuveli tilasi jo Batman-kakun... *huokaus* Päivänsankarin varsinainen kakkutoive oli Minecraft-kakku, jonka esikuvan näet tuossa alhaalla. Se oli helppo toteuttaa suklaa- ja vaniljajäätelöistä ja punaisesta marsipaanista. Valmistusaika noin minuutti. ;)


Kaunista keskiviikkoa kaikille huiskuttelen teille täältä sohvanpohjalta! :)

 

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)