Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, heinäkuuta 31, 2010

Heinäkuun raporttia ja elokuun suunnitelmia

Heinäkuussa olen tehnyt lähinnä isompia käsityöprojekteja, joiden valmistuminen siintää jossain tulevaisuudessa, joten valmistuneita ei olekaan nyt niin kovin paljoa.


Heinäkuussa valmistuivat:
  • 2.7. Barbien vaatteet [3 toppia, 2 hametta + sortsit] (neuloen ja vähän virkaten), langankulutus 38 g
  • 3.7. Barbien vaatteet [paita + hame] (neuloen), langankulutus 18 g
  • 3.7. Barbien vaatteet [mekko + poncho] (neuloen ja virkaten, langankulutus 16 g
  • 7.7. Barbien mekko (virkaten), langankulutus 7 g
  • 7.7. Revontuli-huivi (neuloen), langankulutus 193 g
  • 15.7. Sytomyssyt 2 kpl (virkaten), langankulutus 111 g
  • 15.7. Pikkuliina/ikkunakoriste (virkaten), langankulutus 9 g
  • 29.7. Bits&Piece: "Music Lover" (ristipistellen)
Lankaa kului yhteensä 392 g, mikä on toistaiseksi tämän vuoden pienin langankulutussaldo. Mutta kuten sanottua, etenkin loppukuusta on tullut puuhailtua suurempien projektien kimpussa, ja niiden valmistuminen ottaa aikansa. :)

Lankaostosten saldo kompensoi vähän tuota pientä kulutusta. ;) Ostin lankaa heinäkuussa peräti 3,7 kg, mikä on enemmän kuin alkuvuodesta yhteensä. Tänä vuonna olen ostanut kaikkiaan 5,8 kg lankaa, josta siis 2,1 kg tammi-kesäkuussa ja loput heinäkuussa. Voisihan näitä ostoksia vähän tasaisemminkin jakaa... mutta kesälankojen alet ja poistot selittävät kaiken, ja jokaiselle langalle on suunnitelma olemassa. :) Sitäpaitsi jollen olisi ostanut lisää lankaa, niin noin kahden kilon lankavarasto ei olisi riittänyt loppuvuodeksi - todellakin lankavarastoni ehti olla jossain vaiheessa jo alle 2,5 kilon suuruinen, nyt se on taasen noin 5,7 kiloa, mutta melko varmasti ehdin tuon verran vielä vuoden loppuun mennessä neuloakin. :) Tällaista tämä välillä on, toisina kuukausina lankavarasto pienenee parilla kilolla, toisina kuukausina kasvaa reilulla kolmella kilolla, mutta jos vertaa tilanteeseen tämän vuoden alussa, niin ollaan yhä reilusti miinuksilla, ja tästä eteenpäin mitä todennäköisimmin saldo tulee olemaan lähinnä miinusta, voi olla että lankalaatikot kolisevat joulun tienoilla jopa tyhjyyttään. ;)

Lankojen vähäiseen vähenemiseen on pitkälti vaikuttanut myös se, että heinäkuu on kulunut enimmäkseen pistelyjen parissa. Likimainkaan joka päivä en ole ennättänyt pistellä, tuntuu ainakin että olen pistellyt vähemmän mitä olisin halunnut, joten siihen nähden olen ihan hämmentynyt miten paljon sain edistettyä joulukalenteria yhden ainoan kuukauden aikana.




Näistä kahdesta kuvasta näkyy kuukauden pistelyt. En muistanutkaan, että tämä oli heinäkuun 1. päivänä näinkin alkutekijöissään, mutta näin vertailemalla huomaa kättensä jäljen. :) Mutta vielä on paljon tekemistä, ja vain neljä kuukautta siihen, kun tämä olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Sen tiedän, että pistelyaikaa ei tule näiden kuukausien aikana olemaan samaan malliin mitä nyt heinäkuussa, ei voi lojua koko päivää sohvalla äänikirjaa kuunnellen ja pistellen ja nousta vain välillä syömään. ;) Joten saapi nähdä miten käy, ehdinkö saada kalenterin ajoissa seinälle ja vieläkö jouluyönä pistelen tuota 25. luukun hahmoa... :) Erikseen pisteltävistä hahmoista on valmiina onneksi jo 15, mutta kymmenen hahmoa tarkoittaa käytännössä kymmentä päivää. Mutta jos nyt elokuussa vielä vapaina hetkinä saisi tätä kalenteria vähän eteenpäin, niin ei tulisi sitten syksymmällä paineita. :) Ristipistoja kun ei oikein viitsi bussissa työmatkoilla pistellä, siellä neule tai virkkaus toimii vähän paremmin. :)

Mitäpäs muita suunnitelmia sitä sitten tekisi elokuulle...? Joulukalenterin edistämisen lisäksi olisi kiva taas saada yksi ristipistotyö tehtyä kokonaan valmiiksi, ja noita pikkumallejahan minulta löytyy kaapeista. Neulepuikoilla olevan tunikan ajattelin tehdä valmiiksi, ja neulottavaan ryijyyn voisi tehdä muutaman palan lisää. Tunikan jälkeen joku toinen isompi neule olisi ihan kiva aloittaa - persikkaa Woolia olisi seuraavana jonossa odottamassa vuoroaan - ja syystakin kaveriksi voisi tehdä asusteet, siihenkin on lankakerä ollut jo tuossa käden ulottuvilla houkutuksena ties kuin kauan, mutta en käsitä miten en vain saa niitä aloitettua. Noissa varmaan riittää elokuuksi jo puuhaa... Sukkiakin tekisi mieli tehdä, mutta sattuneesta syystä taidan siirtää kaikki sukkasuunnitelmat syys-lokakuulle. ;)



Ympyrän virkkaaminenkin päättyi, toivottavasti jotain uutta kivaa keksitään pian tilalle. :) Olisi sitten hyvä syy välillä vähän virkata taas. Nytkin olisi kovasti houkututtanut virkata, mutta ei ole ollut oikein virkkauslankoja kaapissa, nythän siellä taas olisi parin viimeaikaisen ostoksen ansiosta, mutta koitan pitää keskeneräisten töiden määrän minimissä.

Eloisaa elokuuta kaikille! :) Minusta elokuu on jo melkein syksyn alkua, kun koulut ja virastot ja päiväkodit ja kaikki palaavat arkeen, ja itsekin aloitan elokuussa jo hyvissä ajoin tulevan lukuvuoden suunnittelut ennen kuin varsinainen opetus alkaa ihan loppukuusta. Jo pelkästään syksyn ajatteleminenkin panee energiavirrat liikkeelle, syksy on aina ollut elämäni parasta aikaa. :) Tuleekohan se elokuun "elo" siitä, että elämä alkaa taas pulputa uudestaan kesän jälkeen? ;) Vai olikos sillä jotain tekemistä elonkorjuun kanssa... :)

perjantaina, heinäkuuta 30, 2010

Puuhaisa perjantai

On kieltämättä vähän puhti pois juuri nyt. Viime yönä unet jäivät vähäiseksi, sillä olin ehtinyt nukkua ehkä puolisen tuntia, kun kuopus herätti itkullaan - se on tullut näinä kuumina öinä tavaksi - ja kun käytin häntä potalla, niin eipä sen jälkeen tullut minulle uni kuin ehkä joskus puoli viideltä aamulla, ja puoli kahdeksalta kuopus oli valmis päivän touhuihin. Minäkin ihan riemusta kiljuen nousin ylös siivoamaan. ;) Oikeasti tykkään kyllä siivota, mutta ihan pikkuisen pidemmät yöunet olisi ollut kivempi saada siivouspäivän alle. No, ensi yönä toivottavasti sitten nukutaan paremmin. :)

Vaan enpäs tietenkään ole malttanut levätä muutenkaan koko päivänä, sillä heti siivouksen ja lounaan jälkeen lähdimme poikien kanssa hummailemaan kaupungille. ;) Esikoisella oli viimeinen uimakoulupäivä, ja päätimme kuopuksen kanssa mennä myös polskimaan. Ja samalla sitten ajattelin, että lähdetäänkin hyvissä ajoin ja käydään ensin vähän asioilla ennen kuin uimakoulu alkaa. :)


Nyt löytyi persikanvärisiä Samoksia, mistä aion tehdä yhden puseron. :) Meidän omassa Halpa-Hallissa näitä on ollut vain kuusi kerää, ne samat kuusi kerää on siellä ollut oikeasti monta kuukautta, niitä ei ole kukaan ostanut eikä ole tullut myöskään lisää, vaikka usein olen käynyt tarkistamassa. Mutta puseroon tarvitsen 12 kerää eli 600 grammaa. Ajattelin nyt viimein käydä kurkistamassa Limingantullin Halpa-Hallista, olisiko siellä, ja jos ei siellä olisi ollut, niin sitten olisin mennyt seuraavaksi Kärkkäiselle, ja vihoviimeinen vaihtoehto olisi ollut Anttila, jossa kerä maksaa kuitenkin jo peräti 0,54 e enemmän mitä Halppiksessa, jossa on kaupungin edullisin hinta. Onneksi ei tarvinnut tehdä koko kierrosta, vaan tuosta toisesta Halppiksesta löytyi yhdeksän kerää. Loput kolme hain sitten kotimatkalla tuosta lähi-Halppiksesta, joten vaadittavat tarpeet on nyt olemassa. :) Kahteen eri värierään jouduin tyytymään, noin puolet on toista ja puolet toista erää, muttei niissä ainakaan tämänpäiväisessä valaistuksessa huomaa eroa. Puserossa tulee olemaan yläosa neulottu ja helma virkattu, joten voihan sitä sitten varmuudeksi tehdä vaikka sen neulotun osan eri värierällä kuin virkatun, jos sattuisi, että niissä olisi jotain hienoista sävyeroa.

Nyt taitaa olla lankahankinnat taas vähäksi aikaa tehtyinä. :) Ainakaan noissa Novitan poistoväreissä ei ole enää mitään, mitä haluaisin ihan pakosti hamstrata. Siellä Limingantullin Halpa-Hallissa olisi muuten ollut sitä ruskeaa Puro Batikia kuusi kerää, mutten sitten ostanut, kun tulin ostaneeksi sitä huivia varten jo moniväristä. Mutta tiedoksi vain, jos joku tuota ruskeaa vielä kaipailee, että sieltä löytyy, se on nähtävästi varsin suosittu väri. :) Harmi, kun tuo Limingantulli Halpa-Halleineen ja Kärkkäisineen ei ole ikinä minkään minun kulkureittini varrella, niistä yleensä löytää parhaiten havittelemiani lankoja, mutta sinne pitää ihan asiasta tehden lähteä, eikä aina ole sellaiseen niin aikaakaan. Nyt kun liikuin lasten ja vaunujen kanssa, niin tosi näppärää oli istahtaa Citybussiin, joka meni ihan Halpa-Hallin kulmille, kuski tarjoutui jopa pysähtymään lähemmäksikin kauppaa, mutta kun virallinen pysäkki oli vain vajaan 100 metrin päässä, niin sanoin, että ajaa sinne vaan, kyllä me sen verran kävelläänkin. :)

Tänään on siis kävelty jalat puhki, istuttu välillä kuumassa bussissa, pyörähdetty välillä kauppojen kuumuudessa, ja etenkin kirjakaupan jälkeen ulkoilma tuntui jopa vilpoisalta. ;) Ja kun tiesi että kohta pääsee vilvoittelemaan uimahallin lastenaltaaseen, niin jaksoi vähän hikoillakin. Uinnin jälkeen olikin hetken ihan kiva olla, vaikkei ollut rättiä harteilla ;) , mutta kun jätin hiukset märiksi roikkumaan selkää myöten, niin sehän ajoi saman asian. :) Sadettakin tuli, mutta satuttiin aina niiden ajaksi sisätiloihin. Pojat olivat tosi reippaita vaikka joutuivat äidin lanka-asioilla kulkemaan, kuopus kyllä simahti heti uimisen jälkeen rattaisiin ja nukkui autuaan tietämättömänä kaupungin vilskeestä, johon vielä palattiin syömään ennen kuin lopulta huristeltiin bussilla kotiin. Kiva päivä, eikä onneksi enää tarvitse miettiä mistähän saisi persikanväristä Samosta. ;) Miksi se muuten on nimeltään persikanvärinen, koska mun mielestä persikka ei ole tuon värinen...? :)

Kuvassa muuten on lankojen alla esikoisen todistus uimakoulusta. Viime vuodesta parannusta on tullut siinä, että nyt poika osaa jo kelluakin (viime vuonna osasi jo olla pelkäämättä vettä, sukeltaa ja liukua), ja uida osaa myyrää 2 metriä, mutta selkäuinti ei vielä onnistu. Ja kun uimakoulun vaatimuksena on 5 metrin uimataito, niin nähtävästi esikoinen käy tuon alkeisuimakoulun vielä kolmannenkin kerran... ensi vuonna siis sama aika, sama paikka. :)

Unimatti taitaa kutsua piankin... hyvää yötä ja viikonloppua siis! :)

torstaina, heinäkuuta 29, 2010

Torstaipistoja

Kävin torstaisen ristipistomaratonin pariin jo heti aamusta. Mutta enpäs tehnytkään joulukalenteria tällä kertaa, vaan aloitin jotain ihan uutta:


Tästä siis lähdettiin: tyhjästä kangaspalasta, kolmesta eri langasta ja pienestä ristipistomallista. :)

Melko tarkasti neljä tuntia kului pistelypuuhissa, sen jälkeen vietin vielä puolisen tuntia kehystäen valmista työtä:

Music Lover
Tehty: 29.7.2010
Malli: Bits&Piece: "Music Lover"
Suunnittelija: Sandra Sullivan
Kangas: Permin 28 ct pellava "Sandstone"
Langat: DMC 3013, 3031 ja 610
Pistot: Risti-, jälki- ja solmupistoja
Koko: 28x40 pistoa
Viimeistely: 10x10 cm kehykseen
Muuta: Lisäsin ohjeesta poiketen kuusi musiikkiaiheista koristetta


Ensimmäinen kuva on otettu salamalla, tämä ylläoleva ja alapuolella oleva on otettu sitten ilman salamaa. Kehys ja lasi ovat heijastavia, joten tällaisen kuvaaminen on hivenen haastavaa. :)


Jonkin verran tein tahattomia ja tahallisia muutoksia ohjeeseen verrattuna. Suurin muutos lienee noiden kuuden pronssinvärisen metallikoristeen kiinnittäminen. Ohjeessa oli sellainen pronssinvärinen sydän tuossa ristipistosydämen vasemmassa reunassa, mutta koska en omista sellaista sydäntä, päätin kiinnittää siihen tuon kahta kahdeksasosanuottia esittävän pronssisen koristeen. Nuo muut sydämessä olevat nuotit ovat siis pisteltyjä, mutta tuossa L:n yläpuolella oleva nuotti on metallinen. Ja kun tuohon kehykseen sopivat niin hyvin nuo pronssikoristeet, ja tilaa oli tuolla reunoilla, niin kiinnitin loputkin pronssinväriset musiikkiaiheiset koristeeni siihen. Olen saanut nuo koristeet joskus jossain vaihdossa, paketissa on vielä toiset samanmoiset mutta hopeanväriset, jotka säästän johonkin muuhun työhön. :)

Tykkään lopputuloksesta. :) Ja oli kiva pistellä jotain tällaista pientä ja nopeasti valmistuvaa vaihteeksi. :) Aika hyvin kyllä osasin arvioida, kun aavistelin, että tämän saattaisi ehtiä pistellä neljässä tunnissa, ei olisi voinut kyllä paljon täsmällisemmin tuota aikaa veikata. ;)

Ai kiinnostaako muka jotakuta, mitä kuuluu joulukalenterille? ;)


Sille kuuluu ihan hyvää. Jälkipistoja on tehty ensin Leena Lehtolaisen sitten Jane Austinin avustamana, äänikirjoja siis. Reunusta olen jonkin verran aloitellut, ja lintukin on saanut vähän hahmoa.


Tässä pitkästä aikaa vähän kokonaiskuvaa. Reunus tulee tuohon koko hässäkän ympäri, ja varsinkin tuolla yläosassa sillä on aika tavalla kokoa. Saadaan vähän sinistä tähtitaivasta kaiken kruunuksi. :)

Eilen aamupäivällä oli muuten aika hassu yhteensattuma, kun pistelin olohuoneen sohvalla ja laitoin pojille pyörimään jostain iskän mediasoittimesta (en ihan oikeasti tiedä mikä se on, joku musta pömpeli, jossa pojat väittivät olevan Aku Ankkoja) Disneyn ikivanhoja lyhytpiirrettyjä englanniksi. Sieltä tuli jossain vaiheessa "Small One" -niminen lyhytelokuva, joka kertoi pienestä pojasta ja tämän aasista, jonka isä oli määrännyt myytäväksi. Poika ei olisi halunnut myydä aasia esim. teurastajalle tai muille ilkeille ihmisille, mutta viimein yön pimeydessä eräs ystävällinen mies tuli pyytämään pojalta saada ostaa tämän pikku aasin, jotta hänen vaimonsa saisi ratsastaa sillä. Siinä vaiheessa arvasinkin, kuka tämä mies ja hänen vaimonsa olivat, ja tarina päättyi siihen, kun taivaalle syttyi iso kirkas tähti. :) Hassua tässä minusta oli se, että olin paraikaa pistelemässä jälkipistoja tuohon aasiin, joka on ihan samannäköinen kuin se piirretyn Small One. :) Ja samasta aasistahan siinä noin niin kuin periaatteessa olikin kyse. ;)

Toinenkin aasijuttu vielä. :) Nimittäin niiden Disneyn piirrettyjen joukossa oli myös Nalle Puh, se ensimmäinen Disneyn Puh-elokuva, sekin englanniksi. Jossain vaiheessa siinä vietettiin Ihaan syntymäpäiviä, eikä siinä elokuvassa laulettu Ihaalle onnittelulaulua, mutta meidän esikoinen innostui laulamaan: "Happy birthday to you, happy birthday to you, happy birthday to EEYORE..." Siinä vaiheessa minulla loksahti suu auki, sillä tiesin kyllä pojan osaavan laulaa onnittelulaulun englanniksi, mutta oliko hän todellakin ymmärtänyt siitä elokuvasta, että Ihaa on englanniksi Eeyore?! :) Itseasiassa poika itsekin hämmästyi, että hän tiesi tuon. ;)

Kuopus ei taida olla kielimiehiä, sillä joskus yritin opettaa hänet sanomaan "tack så mycket", mutta siihen kuopus tuumasi vain: "Höpöhöpö!" :D

Höpöhöpöt sikseen ja laittamaan noita tenavia nukkumaan! :) Ai niin, päivän asun kuvaus: olen vaatettanut nyt itseni kahdella märällä rätillä, sillä hikisiä rintsikoita en iljennyt enää pitää. Joten toinen märkä rätti on nyt harteillani kolmiohuivina, toisesta märästä rätistä olen taiteillut itselleni rintsikat, kun ei noita viitsi ihan paljaana roikottaa. ;) Jos kelit vielä pysyvät tällaisena, saatan huomenna kokeilla korvata myös pikkarit märällä rätillä, vaippaharson kolmiotaitteluhan onkin jo tuttu juttu... ;)

Kyllä se syksy sieltä onneksi kohta tulee, pihlajanmarjat ovat alkaneet jo punertaa! :) Mukavaa viikon ja heinäkuun loppua! :)

tiistaina, heinäkuuta 27, 2010

Tip tip tiistai

Olisi taas töitä otsikonkeksijälle... ;)

Kiitos kommenteistanne eiliseen huhuiluuni! :) Uskoin sen mitä jo epäilinkin, että tuohon huiviin riittäisi vallan mainiosti kolme kerää ohjeen kolmen ja puolen kerän sijaan. Tarkoitukseni oli, että marssisin heti aamulla kauppaan ostamaan ne eilen näkemäni kolme ruskeaa Puro Batik -kerää, mutta ajattelin sitten, että kun ne kerät ovat siellä säilyneet puoli vuotta (en ole ainakaan huomannut että Halpa-Hallissa olisi tehty mitään lankatäydennystä sen jälkeen, kun kevään langat saapuivat sinne uutena tammikuussa... paitsi siis nyt oli siirrelty vain kevätlankoja syrjempään ja pykätty syyslangat tilalle ;) ), niin kyllä ne siellä vielä iltapäivään säilyisivät. Vaan pah! Kuka lukijoistani tunnustaa, että kävi noutamassa minun nenäni alta nuo kerät? ;) Tosin siis minähän en eilen maininnut haluavani juuri ruskeaa lankaa ja sitä, että ne ovat Halpa-Hallissa... joten sattumaa lienee. :) Kaksi kerää oli jollekin toiselle innokkaalle kelvannut, ja yksi ruskea kerä siellä vielä odottaa noutajaansa - vink vink siis, jos joku on ruskeaa Puro Batikia vailla!

Vaan kun kerran lankaostoksille lähdin oikein kuljettajan kera (kuopus siis kärräsi pikkukärryillä ostokset kassalle), niin pitihän sitä sitten...


Kotona sitten havahduin, että ei tämä nyt tainnut ihan mennä suunnitelmien mukaan... Sikäli kyllä meni, että piti ostaa kolme kerää huivia varten ja neljä kerää ponchoa varten, ja sen verran sieltä kaupasta lähti. Mutta kun alunperin mun piti ostaa huiviin kolme ruskeaa ja ponchoon neljä tummanviolettia - talvella olin mukamas oikein tarkistanut, että nuo kaksi Puro Batikin väriä ovat ainoat "mun värini", eikä muut mulle passaa. Vaan rupesin nyt kaupassa katsomaan noita muitakin värejä, kun sitä ruskeaa ei kerran siellä enää ollut, niin yhtäkkiä tuo turkoosi olikin muuttunut ihan mun väriseksi, samoin tuo kirjava, jonka ei pitänyt olla mun näköinen alkuunkaan. Ja se tumman violetti oli vaihtanut sävyään, eikä näyttänytkään enää minun omaltani. Voiko värjäyserissä olla noin paljon eroja, että ihan sävy muuttuu? Tai siis voihan niissä olla. :) Joten mulle tulee sitten ympyröistä virkattu kolmiohuivi kirjavasta ja kukkaponcho turkoosista. Ja kun tarkemmin ajattelen, niin näillä väreillä voi olla minulla enemmän käyttöäkin, löytyy paremmin yhteensopivia vaatteita kaapista kuin ruskealle ja violetille, eli toiveita on, etten taas onnistu tekemään vain lisää kaapintäytettä, siellä kun on niitä pitämättömiä huiveja ja ponchoja jokunen. ;) Tai okei, on niistä suurinta osaa ainakin kerran käytetty, siis blogikuvan oton jälkeenkin. ;)

Huiveista puheenollen, mulla onkin nyt ihan uusi kolmiohuivi. ;) Kiitos Liisalle neuletapaamisessa saadusta viilennysvinkistä, pistän hyvän neuvon kiertämään. Jos kuumuus käy sietämättömäksi, kastellaan vaippaharso tai joku muu sopiva rätti jääkylmässä vedessä ja nakataan hartioille, sillä tavoin saadaan aivoja ja verenkiertoa huijattua uskomaan, että palelee. ;) Meillä kun noita vaippaharsoja riittää, eikä niitä enää juuri käytetä, niin taittelin märän harson kolmioksi harteille ja edestä solmulla kiinni, ettei pääse putoamaan. :) Toimii tosi hyvin, ja nyt olen niin riippuvainen rievustani, että jos otan sen hartioilta pois, niin heti pukkaa hikeä pintaan. ;) Kauppareissulle tosin piti laittaa yläkropan peitoksi vähän muutakin kuin rätti ja rintsikat, enkä myöskään aio täällä blogissa esitellä uutta hienoa huiviviritelmääni, kun se ei paljoa peitä. ;) Onneksi kauppareissulla osuttiin sitten myös sadekuuroon, niin ei tuntunut niin tukalalta kantaa lankoja kotiin. :D

Lankaa on ostettu nyt viime aikoina enemmän kuin laki sallisi, mutta kun ne lähtevät kohta kauppojen hyllyiltä kävelemään, niin pakko on koittaa viime hetkellä haalia sen mitä noista kevätlangoista on jäljellä... Yhtä kevään lankaa vielä havittelen puseron verran, mutta en sano mitä lankaa ja mitä väriä ja mistä aion sen ostaa, jottei joku käy nappaamassa sitäkin nenäni edestä. ;)

Tänään olen puuhaillut käsityöjuttuja, mutten ole silti tehnyt käsitöitä. Nimittäin päivitin neulemallitietokantaani, siis sitä johon merkkaan mitä neuleita haluaisin joskus tehdä, ja johon tulee lisää malleja nopeammin mitä ehdin malleja toteuttamaan. Edellinen to do -listani oli ihan tekstitiedostona, ja kamalan sekava ulkoasultaan, kaipasin jotain selkeämpää, joten päätin tehdä sen listan taulukkomuotoon. Ensin ajattelin, että siirrän vaan siitä vanhasta listasta kaikki jutut uuteen, mutta päätinkin sitten aloittaa ihan alusta ja kävin läpi kaikki käsityölehteni... ;) Tai siis en käynyt sellaisia lehtiä, mistä tiedän ettei niissä ole oikeastaan mitään kivaa, mutta lähinnä siis Novitat muutaman vuoden ajalta. Ja sain kyllä varmasti to do -listan selkenemään ja jopa lyhenemään. Lyhenemään siksi, että kun joskus aikanaan olen uuden lehden selaillut, niin siitä on tullut laitettua ylös kaikki vähänkin kiinnostavat neuleet, mutta jotka eivät enää kiinnosta esimerkiksi siksi että vaikkapa kyseisen langan valmistaminen on lopetettu, enkä ole ollut ajoissa hamstraamassa sitä, enkä keksi mitään muuta lankaa, jolla sen voisi korvata. Tai vaikkapa siksi, että olen testannut ohjeen lankaa, enkä ole tykännyt siitä, tai tykkään vaikka mieluummin virkata sitä kuin neuloa, joten miksi sitten pitää to do -listalla neulottavaa mallia. Tai muuten vain on muutamassa vuodessa vähän maku muuttunut, eikä kaikki mallit enää kolahdakaan. Tai mikä sitten ikinä onkaan syynä. :) Toisaalta listalle varmasti hyppäsi myös sellaisia malleja, joita ei siellä ennemmin ollut, vaikkapa siksi, että olen joskus muutama vuosi sitten ajatellut, etten tykkää pitää jonkun tietyn mallista vaatetta, mutta myöhemmin todennutkin sen malliset ihan käyttökelpoisiksi. Joka tapauksessa lista on päivitetty nyt, ei siihen mennyt kuin muutama tunti. ;) Ja tekaisinpa sitten myös kaksi uutta neuletietokantaa, nimittäin sukka- ja vauvanneuletietokannat. :) Tuossa varsinaisessa to do -listassa on vaan kaikki isommat vaatteet itselleni, ei ollenkaan esimerkiksi sukkia (en tiedä miksi) eikä sellaisia, mitä voisin tehdä lahjaksi. Ihan vaan semmoisia, mitä voisin ajatella itse pitää. Kai olen kuvitellut, että kun tarvitsen sukkamallia, niin kyllä minä sellaisen jostain löydän, ja aina olen tietysti löytänytkin, mutta helposti tulee pyöriteltyä muutamia tuttuja ja turvallisia sukkamalleja, vaikka saahan niinkin tietysti tehdä. :) Mutta keräsinpäs nyt kaikista Novitoista ja muutamasta Suuri Käsityölehdestä ja Ullasta ja netistä kaikkia kivoja sukkamalleja listaksi, lähinnä 7 veljekselle ja Nallelle, koska niistä nyt yleensä sukkia tikuttelen. Enkä saanut vasta kuin 62 sukkamallia listalle. ;) Siitä huolimatta olen melkein 100% varma, että seuraavat sukat, jotka teen, ovat perussukat... :D Niin ja tuon vauvanneuletietokannan tein siksi, että vaikken enää omaan perheeseen tule todennäköisesti vauvaneuleita tekemäänkään, niin silloin tällöin tulee tehtyä lahjaksi pieniä neulesettejä, ja sellaisia päätin listata ylös. Vielä voisi selata ikivanhat lehdetkin läpi, niissä on vaikka mitä käyttökelpoista vauvaneuletta, mutta nyt ei vain enää jaksanut kaikkea. Niin ja tietystihän tässä voisi jossain vaiheessa listata hyviä lasten vaatteitakin, ehkä tässä joskus noille pojillekin voisi jotain neuloa. En ole jostain syystä moneen vuoteen neulonut heille mitään, kuopus käyttää isoveljen vanhoja neuleita ja isompihan piti yhtä villapukua ainakin viisi talvea, kun se ei vain millään jäänyt missään vaiheessa pieneksi - villaneuleet venyvät. Kuumakallejakin ovat nuo meidän pojat, joten heillä ei paljon ole ollut villavaatteilla käyttöä. No, ehkä joskus teen sen lastenvaatetaulukonkin. :)

Mutta semmoista siis olen puuhaillut. :)


Tunikamekosta on takakappale valmiina. Tämä etenikin joutuisaan heti, kun pääsi sileään osuuteen ja silmukat vähenivät kerrosta kohden. Onpas niin hailakat värit kuvassa, kyllä tämä on ihan selkeästi vihreä livenä. ;)

Olikohan mulla vielä muuta asiaa...? No, jääpähän jotain seuraavaksikin kerraksi, jos pääsi oleellista unohtumaan. :) Mukavaa unikeonpäivän illanjatkoa! ;)

maanantaina, heinäkuuta 26, 2010

Huhuu?

En saa taaskaan päähäni kuka tai ketkä seuraamistani bloggaajista ovat virkanneet yhden huivin, joten huhuilen täällä... Siis Novita Kesä 2010 malli 17, huivi Puro Batikista. Mallissa on ruskeansävyinen lanka, ja huivi virkataan isommista ja pienemmistä ympyröistä, on kolmion mallinen ja siinä on pitkät hapsut. :) Niin siis jos ja kun joku on tehnyt sen huivin, niin paljonko siihen tarkalleen ottaen meni lankaa? Ohjeessa lukee, että 350 g, ja kun Puro Batikit on 100 g kerissä, niin keriä pitäisi ostaa neljä. Mutta satuin löytämään (en vielä ostanut) vain kolme kerää eli 300 g kyseistä lankaa, niin kyselen nyt huivin tehneiltä, että riittääkö? Siis jos huiviin olisi mennyt vaikka ihan hitusen verran neljättä kerää, niin hapsuja lyhentämällä voisi saada kolmekin kerää riittämään... Suunnittelee hän. :)


Edit: lisäsin vielä kuvan, joka on pöllitty Novitan sivuilta. Eli tuota huivia tarkoitan.

Kiitos jos joku viitsii auttaa! :)

sunnuntaina, heinäkuuta 25, 2010

Välietappi

Tuntuu kuin olisin saavuttanut jonkinlaisen välietapin:


Kalenterin yläpuolinen kuva on nyt ristipistojen osalta valmis. Seuraavaksi ajattelin tehdä jälkipistot tähän kuvaan ennen kuin siirryn pistelemään reunusta. Tosin reunusta täytynee aloitella ennen jälkipistojen loppuunsaattamista, sillä osa jälkipistoista menee reunuksen päälle. Samoin tuo oikeassa reunassa aasin korvan vieressä lentelevä lintu on tarkoituksella kesken, koska se tulee olemaan tavallaan "kiinni" reunuksessa ja pistellään samalla värillä reunan kanssa, eli kun jossain vaiheessa jatkan lintua, niin siinä tulee samalla sitten jo aloitettua reunaakin. Jokunen jälkipisto tähän kuitenkin ensin tulee ennen kuin taas on ristikkäisten pistojen aika... ;) Itse asiassa eilen illalla kuvan ottamisen jälkeen ehdin jo kaikki keltaiset jälkipistot tehdäkin, mutta ruskealla tehtäviä on sitten hurjan paljon enemmän, kaikkien hahmojen ympäri ja yksityiskohdat päälle. Kivaa! :)

Heinäkuu lähestyy loppuaan, ja olen tässä koko ajan pitänyt mielessäni uudenvuodenpäätöksen tehdä yhden ristipistotyön kuukaudessa valmiiksi. No, tämä ylläoleva ei ainakaan valmistu heinäkuussa, mutta mielessäni on eräs pikkutyö, jonka voisin tehdä tässä vielä ennen kuun vaihdetta "yhden illan juttuna". Jotenkin kaipaankin välillä jotain muutakin kuin tätä joulukalenteria, vaikka tämä onkin niin ihana työ, mutta jotain pienempääkin voisi tehdä välissä. :)

Neuleosastollakin ollaan jonkinlainen välietappi ohitettu, sillä tunikan takakappaleen pitsineuleosuus on saatu valmiiksi, tehty tarvittavat kaventelut ja päästy sileän neuleen osuuteen. Kohta pääsee kaventelemaan kädenteitä varten. :) Olen nyt kyllä pääasiassa kotona ollessani pistellyt, eli neule on ollut vain tietokoneella, uimahallin kahviossa, leikkipuistossa tai kuntopyörän päällä istuessa käsityönä. :) Perjantaina en tosin sitten istunutkaan uimahallin kahviossa, vaan kävin kuopuksen kanssa polskimassa lasten altaassa sen ajan, minkä esikoinen oli uimakoulussa. Tulevalla viikolla voisi mennä vielä toisenkin kerran, kuopuksellakin kun on niin hinku päästä "uimakouluun" isoveljen kaveriksi. ;) No, ensi kesänä kuopuksen voi jo laittaa vesileikkikouluun, vaikka eipä tuo taida mitään kouluja siihen vedessä leikkimiseen tarvita, on ihan mahdoton vesipeto muutenkin; perjantainakin kun oltiin polskittu ensin uimahallissa, niin kotona kuopus oli innoissaan menossa vielä suihkuun, jossa oli ihan omia aikojaan laittanut vauva-ammeeseen vettä ja istui siellä onnellisena läträämässä. ;) Pitäkäähän muuten peukkuja, että esikoinen nyt "pääsisi läpi" uimakoulusta, vielä on toinen viikko aikaa oppia uimaan ne vaadittavat 5 metriä! :)

Ulkona näyttää niin sateiselta, että saa nähdä päästäänkö tänään käymään rannalla, että esikoinen saisi sen kuuluisan kylmän kiven nakattua... ;) Uimahallissa onneksi on aina lämmintä vettä. :D

Mukavaa sunnuntain jatkoa ja tulevaa viikkoa!

torstaina, heinäkuuta 22, 2010

Torstai

Tänään tuli laitettua pistoja ristiin taas maratonin verran eli suunnilleen neljä tuntia yhteensä.


Tästä lähdettiin...


... ja tähän päädyttiin. Tein aika paljon pistoja valkoisella, jotka eivät nyt kuvasta erotu, yksi iso valkoinen pistelty alue on tuolla Marian ja aasin välissä siinä, missä pitäisi olla Joosefin pää. :) Valkoinen on siis joku Joosefin otsanauha tai jotain. Marian päässäkin on isoja valkoisia pisteltyjä alueita, mutta on nuo muutamat valkoiset läikät vielä ihan tyhjääkin, niihin tulee sitten pistoja myöhemmin.

Eipä muuta tällä kertaa. :) Hyviä viikonloppuja, jos en jaksa perjantaina päivitellä! :)

tiistaina, heinäkuuta 20, 2010

Karvoja, pitsiä ja Jeesus :D

Pieni keskeneräisten käsitöiden päivitys.


Karvareuhkassa on valmiina nyt kolme palasta. 25% on siis valmiina, kun näitä tulee yhteensä 12 kpl. Ja kyllä tästä on haaveissa saada aikaiseksi neulottu ryijy, kuten useat ovat kommenteissa arvelleet. Kunhan nuo kaikki palaset ovat joskus valmiina, niin täytyy sitten sommitella, tehdäänkö yksi ryijy vai jaetaanko palat kahteen tai jopa kolmeen osaan. Sinisiä palasia tulee kolme, joten niistä saisi ainakin erikseen yhden ryijyn makkariin, keltaiset, oranssit ja vihreät voisi sitten sommitella omakseen. Mietitään...

Tuon karvareuhkan neulominen on tarkoitus olla minulla vain sellainen "välityö", ja muutenkin kolmen palasen jälkeen käteni kaipasivat jotain vähemmän karvaista, vähemmän muovista ja vähemmän yksinkertaista (karvaneliöt tehdään pelkkää ainaoikeaa), joten aloitin toisenkin vähän isomman neuleprojektin:


Pitsineuletta on nyt tekeillä Nallesta, pikkuhiljaa sitäkin. Jonain kauniina päivänä sen pitäisi olla sitten tuollainen tunikamekko parin vuoden takaisesta Novitasta. Tätä työstän varmaankin tässä tämän ja ensi viikon aikana uimahallin kahviossa, tänään tosin on isin vuoro istuskella siellä. Huomenna otan tämän ainakin neuletapaamiseen mukaan.

Viime yönä synnytin sitten Jeesuksen:


Voi pientä lapsiraukkaa, kun elukoita ja vieraita ihmisiä on vaan ympärillä, jaa no on siinä näemmä enkelikin, mutta vanhemmat ovat teillä tietämättömillä! ;) Olen koittanut pähkäillä, kumman tekisin ensin, Marian vaiko Joosefin, ja luultavasti teen molempia yhtä aikaa, koska heidän vaatteissaan on samoja värejä. Pitänee äkkiä laittaa neula töihin, ettei vauvan tarvitse kauaa odotella äitiään... ;)

On näemmä tällaisia isompia juttuja nyt tekeillä, niin ei ihan heti ole sitten valmistakaan odotettavissa. Voisihan sitä tietysti jonkun pienen projektin tekaista välissä, jos siltä tuntuu...

Vilpoisia viikonjatkoja toivotellen,

sunnuntaina, heinäkuuta 18, 2010

Haaste: Kaunein virkkaus

Hilkka haastoi minut esittelemään kauneimman virkkaukseni.

On tosi vaikeaa valita, mikä olisi se kaikkein kaunein virkkaus, koska olen virkannut niin monenlaista ihan pienistä koriste-esineistä ja liinoista vaatteisiin. Esimerkiksi virkatut vaatteet eivät missään nimessä paini samassa sarjassa virkattujen pitsiliinojen kanssa; toinen on todennäköisesti virkattu paksulla koukulla villalangasta ja toinen ohuella koukulla puuvillaisesta virkkauslangasta. Kyllähän ne pienet ja sirot pitsivirkkaukset tietysti silmää miellyttävät enemmän, mutta toisaalta vähemmän pitsinen vaatekin voi olla kaunis omalla tavallaan.

Valitsepa siinä sitten se kaunein! :)

Päädyin kuitenkin toteamaan, että kaunein virkkaukseni on tässä:



Virkkasin tämän enkelin v. 2006 joululahjaksi ystävälleni. Paitsi että tämä on siro ja kaunis - korkeutta vain noin 10 cm - niin tämä on toistaiseksi ainoa virkkaustyöni, jonka olen tehnyt englanninkielisestä ohjeesta. Haastetta riitti sekä ohjeen tavaamisessa että pienessä näpertämisessä. Enkelin sisälle voi laittaa led-kynttilän, jos haluaa vähän tunnelmaa. :)

Tämäkin on muuten tärkätty. :) Eipä se muuten pystyssä pysyisikään. Tärkkäämällä saa kyllä virkkaustöistä vaikka mitä aikaiseksi. :)

Ohje enkeliin löytyy muuten täältä.

Haastan myös muutaman muun bloggaajan esittelemään oman kauneimman virkkauksensa. Haaste lähtee Matleenalle ja Seijasiskolle, jotka laittoivat alkuvuodesta koko Suomen virkkaamaan ja vähän neulomaankin. Sekä Virkkausringin toiselle emolle Marjalle, joka laittaa virkkausrinkiläisten koukkuihin aina vähän vauhtia. :) Muutkin saatte toki esitellä omia virkkauksianne! :)

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

perjantaina, heinäkuuta 16, 2010

Jämälangasta virkattua

Oli sellainen 120 gramman jämälankakerä, jolle piti keksiä jotain. 120 grammaa on tietysti aika paljon lankaa, mutta tässä tapauksessa se tosiaan oli jämälankaa, koska alunperin sitä oli 600 grammaa, josta ei kaikki mennyt siihen tunikaan, mihin oli tarkoitettu. Puseron ylijäämistä oli jo tehty isännälle pipo, ja loputkin jämät halusin saada johonkin kulumaan. Tässä tulosta:

Sytomyssyt 2 kpl
Tehty ajalla: 12.-15.7.2010
Lanka: Novita Kotiväki harmaa (476) kaksinkertaisena
Langankulutus: 111 g yhteensä
Virkkuukoukku: 3,5 mm
Koko: Molempien ympärys n. 54 cm
Muuta: Vien OYSiin joskus. Toisessa myssyssä kiinnitetty hakaneulalla kukkanen, joka on tehty kukkaloomi/rosee/kukkapitsikehikkolaitteella.

Pikkuliina/ikkunakoriste
Tehty: 15.7.2010
Malli: Novita Kesä 2010 nro 84
Suunnittelija: Minna Metsänen
Lanka: Novita Kotiväki harmaa (476)
Langankulutus: 9 g
Virkkuukoukku: 2 mm
Koko: Halkaisija 13 cm
Muuta: Tärkkäsin valmiilla tärkillä ja ripustin parvekkeen oveen.

Jämälangathan saa nopeasti kulumaan, kun laittaa langan kaksinkertaisena koukulle. Tosin kahdesta päästä kerää ei aina lanka juokse sutjakasti, ja myssyjä tehdessä taisi aika mennä enemmän solmujen selvittämiseen kuin itse virkkaamiseen. No, valmista tuli ja melkein koko jämäkerä saatiin kulumaan kahteen myssyyn. :)

Sitten piti keksiä vielä jotain muuta lopusta kymmenestä grammasta. Ensin ajattelin tehdä jonkin pikkukorin, ja muistin Kesä-Novitassa olleen ohjeen, mutta totesin ettei lanka riitä siihen, joten virkkasin pienen liinan, joka on sama ohje kuin siinä korissa, mutta siitä tehdään vain kahdeksan ensimmäistä kerrosta. Siihen lanka riitti, ja vielä jäi jokunen metri jäljelle, että sain toiseen sytomyssyyn tehtyä tällaisen:


Tämän pyörittelin kukkaloomi-/rosee-/pitsikehikko-/mikä-lie-laitteella ja kiinnitin hakaneulalla myssyyn. Toinen myssy jäi ilman koristetta, mutta eiköhän sillekin löydy käyttäjä OYSin potilaiden joukosta, kaikissa myssyissähän ei kukkasta tarvitse ollakaan. :) Vien myssyt OYSiin, kunhan seuraavan kerran siellä päin liikun.


Pikkuliinan kun sain valmiiksi, niin pyörittelin sitä vähän aikaa käsissäni ja tuumasin, että nätti liina, mutta mitä ihmettä minä tällaisella teen. :) No, kun sitten kastelin liinan ja oikaisin muotoonsa, muistin yhtäkkiä yhden viimetalvisen puhelinkeskustelun ystäväni kanssa, hän kun soitti minulle ja kysyi sokeritärkin ohjetta. Minä en osannut ohjetta antaa, mutta kävi ilmi, että hänen äitinsä oli aikeissa tärkätä pieniä liinoja ikkunakoristetarkoitukseen. Taittiinpa ystäväni kanssa puhelimessa ehtiä suunnitella paljon muutakin, mitä kaikkea sitä voisikaan tärkätä. :) Eli tätä ystävääni minä sitten ajattelin, kun kävin hakemassa kaapista tärkkipullon (mulla kun sattuu olemaan ihan valmista tärkkiä, niin en viitsinyt alkaa sokeritärkkiä tekemään), ja kohtapa oli sitten parvekkeen ovessa tällainen ikkunakoriste. Aiemmassa kuvassa näkyy paremmin koristeen kuviot, tässä näkyy paremmin väri - vastavaloon kuvaaminen on vaikeaa...


Saanpas nämäkin tähän virkkaustempaukseen mukaan! :)

Taas on yksi jämäkerä vähemmän kaapissa. :) Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... hyvää viikonloppua! ;)

Ristipistopäivä

Torstai ja ristipistot kuuluvat yhteen. Tänään en jaksanut katsoa kelloa, eli ei ole hajuakaan kauanko pistelin. Välillä otin torkutkin pistelyn vieressä, en tiedä miten pitkät torkut olivat. Joten olen pistellyt ehkä neljä tuntia, ehkä enemmän, ehkä vähemmän. :) Tavoitteenani oli vain saada aikaiseksi yksi aasi. :)



Lähtötilanne oli se mihin jäin viikonloppuna, ja nyt ollaan sitten tässä:


Aasi tuli tehtyä ja lisäksi jokunen pisto muuallekin, minulla kun on sellainen tapa, että jos saan jonkun pienen värialueen valmiiksi ja lankaa on vielä neulassa, niin jos samaa väriä saa helposti pisteltyä jonnekin muuallekin työssä, niin pistelen senhetkisen langan loppuun sinne minne voin. Aina ei sopivaa paikkaa löydy, mutta nyt löytyi tuolta työn keskeltä samoja värejä kuin aasissa eli seimeen tuli jo jotain pientä hahmotelmaa.

Torstaina valmistui joitakin käsitöitä ja ne on kuvattu ja siirretty koneellekin, mutta käytin aikani mieluummin pistelyyn kuin bloggaamiseen, niin tekaisen tekstit tänne viimeistään viikonlopun aikana. :)

keskiviikkona, heinäkuuta 14, 2010

Terveiset iloisesta Itä-Suomesta! ;)

Pakkasin sitten ihan liikaa lankaa reissuun mukaan, muuta tavaraa oli puolestaan juuri ja juuri sopivasti. Päätin kerrankin lähteä reissuun ottaen mukaan ihan vain välttämättömimmän, enkä esimerkiksi mitään "jos sattuu sittenkin tulemaan lunta, vaikka on luvattu helteitä" -varustusta, kuten yleensä. Onneksi sentään kuopukselle pakkasin yhden ylimääräisen vaatekerran mukaan... :D

Suuntasimme kokonaan toiselle laidalle Suomea papan luokse, eli minun isäni nykyiseen asuinpaikkaan. Edellisestä vierailustani sinne olikin kulunut jo viisi vuotta, eli esikoinen on käynyt siellä vuoden ikäisenä, kuopus ei vielä kertaakaan. Itselleni tämä oli neljäs kerta. Kun tuota välimatkaa on noinkin paljon, niin lähteminen on vaan niin hankalaa.


Tässä kuvassa ollaan taitettu matkaa bussilla noin 20 minuuttia, ja 4:20 vielä jäljellä... ;) Ei ne onneksi ihan koko matkaa tapelleet... :D

Eväiden syönti aloitettiin suunnilleen Muhoksella eli puolen tunnin ajomatkan jälkeen. Vajaan kahden tunnin ajomatkan jälkeen kuopuksen hetkeä aiemmin syödyt eväät ja kotona syöty aamupala olivatkin sitten linja-auton penkillä... ihan varoittamatta kuopus valahti valkoiseksi ja sitten olikin jo liian myöhäistä tehdä mitään. Seuraavat parikymmentä minuuttia minä juoksin eestaas bussin käytävää vuoroin hakemassa etuosasta talouspaperia ja roskapussia ja vuoroin takaosan vessasta vettä... Onneksi Kajaanissa pääsin hakemaan ruumassa olleesta matkalaukusta kuopukselle vaihtovaatteet - ne ainoat matkassa olleet ylimääräiset vaatteet - ja bussifirmakin päätti vaihtaa samalla toisen auton loppumatkaksi, niin oli meillä ja kanssamatkustajilla vähän mukavamman tuoksuiset oltavat. ;)

Bussimatka kesti pikavuorollakin 4 tuntia 40 minuuttia, siitä jatkettiin vielä vajaa tunti henkilöautolla papan luokse. Eli kun aamulla seistiin klo 07:14 omalla paikallisbussipysäkillä, niin siitä meni yli kuusi tuntia ennen kuin oltiin papan pihassa. Jännitystä riitti heti aamusta, sillä meidän paikallisbussi oli myöhässä 10 minuuttia, ja ehdittiin juuri ja juuri siihen pitkän matkan linja-autoon. Ja kun jäimme pois päätepysäkillä, huomasimme ettei hakija ollutkaan vastassa, johtuen siitä että me olimme jääneet pois ABC-asemalla ja pappa odotti meitä linja-autoasemalla, jonne meidän siis oli tarkoitus kyllä mennä, mutta kun bussikuski kuulutti paikkakunnan ja "aseman", niin mehän oltiin siinä vaiheessa jo pihalla. Asema kuin asema... ;)


Papan kyytiin päästiin suunnilleen päiväuniaikaan, ja kun papan saappi ei ole ilmastoinnista kuullutkaan, niin unihan siellä tuli, ja mulla valui takapenkillä ihan kunnon puro polvitaipeista. Sanoinkin, ettei tarvitse erikseen saunaa lämmittää tällä reissulla, kun saatiin löylyt jo autossa... ;) Sitäpaitsi minä ja pojat ei olla saunamiehiä, niin mitäpä sitä turhaan meitä varten saunaa lämmittämään, vaikka papalta olisi löytynyt kyllä kolmekin saunaa. :D Kuopus sai muuten jatkaa päiväuniaan sitten vähän viileämmässä, kun kannettiin turvaistuin autosta sisälle kamariin. Niin ja huomasin tuon kuvan oton jälkeen, että nuo kädet olivat livahtaneet remmeistä ulos, korjasin ne kyllä heti kun hoksasin. :)

Pojilla oli reissun suhteen kummallakin kaksi toivetta. Kuopus ilmoitti menevänsä papan luo uimaan ja syömään mansikoita, esikoinen ilmoitti menevänsä uimaan ja kalastamaan. Mansikoita löytyi molemmille pojille syötäväksi, ei ihan kuutta ämpäriä, niin kuin esikoinen aikoi poimia, koska papalla ei ole ihan niin valtavaa mansikkapeltoa mitä taasen mummolassa on (jos muistatte, niin minähän olen kasvanut mansikkatilalla, jota äitini hoitaa nykyään sitten itsekseen), mutta sen verran oli että makuun pääsee - pojat eivät ole onneksi saaneet niistä samanlaista yliannostusta kuin minä, eli heille vielä mansikka maistuu. ;) Esikoinenkin pääsi kalaan, hänelle se oli ihan ensimmäinen kerta ja hän sai ongella peräti kolme isoa ahventa! :) Sen jälkeen hän oli kyllä vähän järkyttynyt, ja meinasi ettei ikinä enää syö kalaa... ;) Hänen ahveniaan emme ehtineetkään maistaa, mutta ihan hyvännäköisiä ja -kokoisia fileitä pappa niistä perkasi, ja kyllä esikoiselle vielä myöhemmin maistui haukimurekepihvit, eli ei se kalakammo kauaa kestänyt. :)


Uimaankin päästiin Suomen kuudenneksi suurimpaan järveen. Maanantaina polskittiin papan omassa rannassa, jossa oli kyllä sen verran kivikkoista, että meikäläinen onnistui telomaan molemmat jalat johonkin murikkaan järven pohjassa...


... joten onneksi toisena päivänä veneilimme yleiselle uimarannalle, missä oli parempi pohja, ja veden lämpötila samaa luokkaa kuin kylpylöissä eli jotain 28 astetta. Pojille oli tietysti veneilykin oma elämyksensä, ja pelastusliivejä löytyi joka kokoa ihan kuopuksesta alkaen. Kun en päässyt tuolla rannalla kompastumaan kiviin vedessä, niin kompastuin sitten johonkin ties mihin keskellä hietikkoa, eli kävin "uimassa" hiekassakin - onneksi oli vettä lähellä, niin pääsi pesulle! :D Vaikka kuopus illalla suihkussa sitten huomautti, että äitillä on tississä hiekkaa... ;)

Ulkoilu jäi minulla kyllä vähiin reissun aikana, kävin siis ulkona ainoastaan noilla kahdella uimareissulla, ja muuten ei vaan kroppa kestänyt tätä kuumuutta. Rannalla kun odottelin, että päästäisiin veneeseen, niin hetken seistyäni oli pakko hakeutua varjoon istumaan, kun alkoi maailma musteta. Käsityötkin jäivät varsin vähiin, sillä podin koko reissun ajan migreeniä, vaikka yritin helpottaa oloa sisällä viileässä oleskelemalla. Käsitöitä tuli tehtyä oikeastaan vaan bussissa mennen tullen, ja tulomatkallakin kädet olivat enemmän kuopuksen käytettävissä, sillä yritin saada häntä nukahtamaan syliini, mutta vaikka kuopus oli tosi väsyksissä, ei hän malttanut nukkua, nukahti sitten vasta Oulussa kilometri ennen kotia... ;)

Palataan kuitenkin vielä Itä-Suomeen hetkeksi.


Kissapariskunta löysi paikkansa ripustettuna johonkin kaapin ovenripaan... :) Vaikka minä ajattelin tätä tehdessäni enemmän ihmispariskuntaa, niin löytyy noille ristipistokissoille eläimellisetkin esikuvat, tosin punaruskeaa kissaa ei papalla enää ole.


Mutta tämä kissavanhus se vain on ja pysyy. :) Ja kaikkien kissanystävien iloksi laitetaan vähän useampikin kissakuva:


Vaikka kissat on suloisia, niin onneksi pappa ehti juuri ennen meidän tuloamme rakentaa valmiiksi kissa-allergeenittoman huoneen vintille. Kissa itse taisi kyllä viettää yönsä ulkona, eipä sitä paljon sisällä näkynyt.


Palatakseni siihen tuliaisiksi viemääni ristipistokissatauluun, niin tällaiseen seuraan se pääsi. Tässä ei ole likimainkaan kaikki talon soittimet... ;)

Ja siitä päästäänkin pieneen kuva-arvoitukseen. Mitä yhteistä näissä kuvissa on? :)


Kuvien välillä on noin 30 vuotta. Lapset kuvissa ovat suunnilleen samanikäisiä. Haitari on sama, ja ehkä soittajien piirteistä on havaittavissa sukulaisuussuhde... ;)

Haitari on muuten yksi niistä soittimista, joita minä en osaa soittaa, mutta kaksirivisellä haitarilla (kuvissa) osaan soittaa edelleen ne kolme kappaletta, jotka osasin soittaa parivuotiaanakin... ;)


Aamulla ennen kotiinlähtöä pojat pääsivät vielä mopoajelulle. Kuopus seisoo papan jalkojen välissä mopon etuosassa. :)


Kotimatka sujuikin rauhallisemmissa merkeissä kuin menomatka, kun pääsimme onneksi etupenkeille, niin riitti maisemissa enemmän ihmeteltävää, eikä tarvinnut tällä kertaa alkaa siivoamaan bussia... ;)

Ouluun oli ihana palata, kun täällä SATOI! :) Ihanaa sadetta, ihanaa! :) Olkoonkin, että meillä sataa edelleen sisälläkin, mutta sehän tietää minulle taas silmänruokaa, kun pitää kutsua kiinteistöhuolto paikalle... ;) Ja kun pistää ammeen vuotokohdan alle, niin pojat saavat ilmaista kylpyvettä. :D Isäntä tuumasi, että aamukahvia keittäessä voi samalla käydä suihkussa keittiössä. ;)

Semmoinen reissu. Nyt pitänee lähteä laittamaan jälkikasvu unten maille, saa nähdä miten kuopukselle uni tulee, kun heräsi "päiväuniltaan" tuossa vähän ennen iltapalaa...

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)