Palkintoa, pistoja, puikoilla, kirjoja...

Nyt tulee ihan mahdottoman paljon kaikenlaista sekalaista asiaa, mutta kun ei taas tiedä, milloin ehdin päivittämään, niin pistetään kaikki tähän samaan sumppuun. :) Saan taas valita varmasti ainakin kymmenen tunnistetta tähän kirjoitukseen, mutta ei se mitään. :)

Ensinnäkin ihan älyttömän mahdottoman tuhannen paljon kiitoksia ihanista kommenteistanne! :) Kiitos puseron kehuista, olen niistä niin kovin liikuttunut! :) Tykkään kyllä itsekin puserosta, ja sehän on pääasia, jolloin on aivan sama, mitä mieltä muut ovat, mutta onhan niitä kehuja kiva lueskella. Kiitos paljon teille kaikille! :)

Tästä johtuen olen nyt päättänyt ojentaa jokaiselle täällä kävijälle ja erityisesti teille ahkerille kommentoijille pienen enkelin. Kiitos, blogiystävät, olemassaolostanne! :)

Sain tämän enkelin itse Leenuliinilta, joka on tietysti myös minun blogiystäväni. Olen seurannut hänen Enkelin silmin -blogiaan vasta aika vähän aikaa, ehkä muutamia kuukausia, kenties jo kohta vuoden, ja tykkään vierailla siellä. Jos ette ole ennen käyneet, niin kurkatkaapa, sillä sinne päivittyy joka päivä ihania positiivisia ajatuksia, jotka joskus kolahtavat tosi osuvasti omallekin kohdalle. :) Kiitos Leenuliinille tänään tästä enkelistä! :)

Vastakommentteja muutamiin kommentteihin:

Ensinnäkin dvd-soittimen kaukosäädin, josta mainitsin ohimennen jossain postauksessa, sai aikaan montakin hauskaa kommenttia. Se löytyi vielä samana päivänä, eikä syyllinen piilottamiseen ollutkaan kuopus vaan hänen isoveljensä, joka oli ihan vain laittanut sen talteen, ettei pikkuveli saa sitä käsiinsä. Meillähän on semmoinen mekanismituoli, nojatuoli (=käsityötuoli) siis, jossa on niskatyyny vetoketjulla avattavalla päällisellä. Ja esikoinen oli näppärästi tallettanut kaukosäätimen sinne niskatyynyn sisälle. Onhan se ihan looginen paikka, koska siinä nojatuolissahan sitä dvd:tä useimmin katsellaan, niin on kaukosäädinkin ihan kädenulottuvilla. Olisi tietysti kannattanut vihjaista meille vanhemmillekin tästä uudesta säilytyspaikasta... ;) Sieltä saman tyynyn sisältä se kaukosäädin on löytynyt myöhemminkin, joten nähtävästi se on nyt ihan virallinen uusi säilytyspaikka sille. :) Sen sijaan sitä yhtä sinistä Tennessee-kerää ei ole näkynyt, enkä usko sen löytyvänkään, koska se on todennäköisesti kadonnut jo viime talvena tai jopa toissakesänä muuton yhteydessä, minä vain huomasin sen puuttumisen vasta muutama viikko sitten, kun aloitin tuon eilen esitellyn puseron neulomista. Valmistuihan se pusero ilmankin sitä kerää, ja lankaa jäi reippaasti vielä ylikin. :)

Kommenteissa on myös ihmetelty, missä välissä minä oikein ehdin neuloa. :) Vastaus on, että joka välissä. :D Minulla on sellainen tapa, että harvoin teen vain yhtä asiaa kerrallaan (esim. tällä hetkellä kuopus pyörii sylissäni tissiä imemässä, ja kirjoitan samalla ihan 10-sormijärjestelmällä ;) ). Käsityöt kuljetan mukanani joka paikkaan ja teen sen mitä milloinkin pystyn. Tai sitten jos en tee koko aikaa käsitöitä, niin kuitenkin hoidan kaikki muutkin asiat samaan tyyliin, että mahdollisimman monta juttua yhtä aikaa. Ehkä sekin vaikuttaa ajankäyttöön, että meidän arkielämämme pyörii hyvin rutiininomaisesti, ruokailut, nukkuma-ajat, kotityöt, kauppareissut jne. tehdään melko tarkasti samaan kellonaikaan päivästä tai tiettyinä viikonpäivinä. Sillä tavalla jää aika hyvinkin aikaa myös harrastuksille. Joskus sitten pitää ihan itsekkäästi nipistää itselle sitä "omaa aikaa" tehdä, joskus nipistän sitä yöunista, joskus jostain muusta. :) Mutta ennen kaikkea kun tekee samalla jotain muuta käsitöiden ohella, käsityötkin sujuvat joutuisammin. Sitten jos on joku vaativampi vaihe menossa, vaikkapa viimeistelyvaihe, saatan tehdä ihan "vain käsitöitä" sen vaiheen aikana, mutta jos on joku tylsempi vaihe (voiko käsitöissä edes olla tylsää vaihetta? :) ), niin se kyllä sujuu sukkelammin, jos vaikkapa lukee blogeja tai kuuntelee äänikirjaa tai ottaa sen käsityön bussineuleeksi. En minä osaa sen tarkemmin selittää, mistä sitä käsityöaikaa riittää tai olenko jotenkin nopea tekemään, aina minä vain olen ollut tämmöinen. :D Eikä tämä elämä nyt niin yllätyksetöntä suinkaan ole noiden kahden pienemmän ja yhden isomman pojan kanssa, tämänkin blogikirjoituksen aikana on tullut monenmoista keskeytystä, mm. käväisin tässä välissä paistinlastan avulla onkimassa ainakin viisi dvd-koteloa tv-tason alta ja noin kymmenen levyä sieltä tv-tason pyörivän osan ja itse tason välistä... Siellä näyttäisi nykyään olevan noiden levyjen ja koteloiden säilytyspaikka, vaikka niille on kyllä olemassa ihan hyllykin ja irtolevyt säilytetään noin niin kuin periaatteessa kansiossa... ;)

Mutta sitten siihen, mitä olen puuhastellut edellisen postauksen jälkeen:

Eilen illalla lasten nukahdettua päätin pistellä loppuun tämän joulukalenterin luukun. Siitä puuttui enää jonkin verran jälkipistoja, ja ne oli tehty noin 5-10 minuutissa. Mikähän hirveä kiire minulle tuli viime ristipistotapaamisesta pois, kun en ehtinyt siellä mukamas tätä luukkua tehdä loppuun...? No, nyt on kuitenkin yhdeksäs luukku valmiina! :)

Tämän pisteltyäni pistinkin sitten illalla vielä äänikirjan soimaan, ja pistelin joulukalenteria eteenpäin:

Itse asiassa olen tätä pistellyt nyt sekä eilen illalla että tänään päivällä. Tein tuon alhaalla olevan "O' Holy Night" -tekstin kokonaisuudessaan ja aloittelin vielä tuolla ylempänä olevaa kuvaa keltaisella ja kullanruskealla, ne ovat siis olkia tallin lattialla. :) Kiva, kun sain tätäkin tehtyä nyt vähän eteenpäin, sillä tavalla tämäkin kenties joskus valmistuu... Ristipistojen kanssa olen nykyään huomattavasti hitaampi kuin neuleiden tai virkkausten kanssa, ei ole ollut mitään valtaisaa pistelyinspiraatiota viime aikoina. Mutta jos tekee piston joskus ja toisen tällöin, niin kait sitä näistäkin valmista aikanaan tulee. :)

Kuvasta huomaakin, mikä minulla on menossa äänikirjana, eli Sinuhe egyptiläinen. Olen kuunnellut sitä nyt ehkä viikon ajan, pyrkinyt siihen että jos yhden levyn saisin kuunneltua iltaisin sen jälkeen, kun lapset ovat nukahtaneet. Tosin tänään sitten koitin kuunnella päivälläkin, mutta keskittyminen kuunteluun ei onnistunut ihan niin helposti. Nyt olen kuunnellut vasta 8 levyä, kun tässä on kaikkiaan 31 levyä, mutta voisin alun perusteella sanoa tykkääväni kirjasta. :) Minusta Sinuhe on jollain tavalla hauska kirja, ei siis niin että ulvoisin vedet silmissä, mutta olen jotenkin huvittunut sitä kuunnellessani. :) Minulla on nyt lainassa kirjastosta vasta äänikirjan ensimmäinen osa, jossa on 15 levyä, pitänee käydä huomenna hakemassa toinen osa, kun se näyttäisi olevan pääkirjastossa hyllyssä. Äänikirjat ovat kyllä hyvä keksintö ainakin minulle, kun voin samalla tehdä käsitöitä. ;) Sitä paitsi epäilen, että minulla saattaisi jäädä lukematta monet kiinnostavat klassikkoteokset, jos ei olisi äänikirjoja keksitty - tai sitten ei. :)

Aloittelin tänään tekemään itselleni taas sukkia, ja saatan ne vielä tänä iltana tekaista valmiiksikin. Lanka on sen verran paksua, ettei näissä kauan nokka tuhise. Vaihteeksi teen näitä kärjestä ylöspäin, ihan vain siksi, että lankaa on sen verran vähän, että saan sen tällä tavalla riittämään edes jonkinlaisiin sukkiin. Yhtä aikaa teen kaksilla puikoilla taasen siksi, että kun en viitsi tehdä muistiinpanoja silmukkamääristä yms. niin tälleen saan sukista suunnilleen edes samanlaiset. :)

Sukantekeleiden kanssa samassa kuvassa on myöskin kirja, mutta tästä kirjasta ei kuulu ääntä, on siis ihan perinteinen luettava. :) Nykyisin minulla on menossa yleensä aina kaksi kirjaa, toista kuuntelen äänikirjana ja toista luen illalla sängyssä sen aikaa, kun nukutan kuopusta. Jossain vaiheessa kuopus ei antanut minun lukea illalla, mutta nykyään hän käy itse hakemassa kirjani ennen nukkumaanmenoa. :) Nyt olen aloitellut Myrskyluodon Maija -sarjaa, ja pistin kirjan siksi tuohon sukkien kaveriksi kuvaan, että käyttämäni lanka on ostettu Hailuodosta, ja sukat ovat muutenkin niin merellisen väriset, niin minusta niissä on jotenkin samaa tunnelmaa mitä Myrskyluoto-sarjassa. :) Myrskyluoto saattaa olla tv-sarjana tuttu, vaikka en kyllä muista itse sitä nähneeni kuin ehkä joitakin pätkiä, mutta kirjasarjana tuo on aivan lumoava! :) Teksti on todella rauhoittavaa, korutonta ja yksinkertaista kuvausta 1800-luvun puolenvälin ajan elämästä saaristossa, ja kaikessa karuudessaan niin kiehtovaa luettavaa! :) Ihaninta minusta on kyllä se, että suunnilleen joka sivulla Maija tekee jotain käsitöitä: kehrää, kutoo kangaspuilla, neuloo tai ompelee, taisi tehdä ristipistojakin jossain vaiheessa. :) Eikä ilman käsityötä lähdetä koskaan kyläpaikkaan, sillä jouten ei sovi olla. :) Sellaistahan se tuohon aikaan oli, käsitöitä tehtiin siksi, että oli pakko, jotta saatiin vaatteita ja kodintekstiilejä. Mutta ihan ensimmäisen kirjan ensimmäisillä sivuilla jo mainitaan, että Maija tykkää tehdä käsitöitä, ja välillä minua huvittaa, kun Maija saattaa keskellä yötä hypätä sängystä saadakseen vähän kehrätä rauhassa. :) Koska minä teen ihan sitä samaa... tai siis en vielä kehrää, mutta teen siis muita käsitöitä. :) Suosittelen kyllä lämpimästi kirjasarjaa luettavaksi, ihan vain jo niiden kädentaitojen kuvauksen vuoksi! :) Sain eilen illalla luettua tuon sarjan toisen osan Luoto meressä, ja kolmas osa pitäisi hakea jossain vaiheessa kirjastosta, että saa jatkaa. Osat ovat kyllä aika nopeita luettavia, ei niissä ole kuin jotain 150 sivua per kirja, että äkkiä on viisiosainen sarja varmasti kahlattu läpi. :)

Kun nyt innostuin noista kirjoista lörpöttelemään, niin laitetaan vielä kuva tästäkin. :) Jätän vähäksi aikaa Myrskyluoto-sarjan lukemisen tauolle, koska sain tämän Lankakaupan tytön tällä viikolla kirjastosta, jossa se oli minulla varauksessa, ja koska tähän on varmasti lisää varauksia jonossa, niin koitan lukea tämän mahdollisimman pian, niin muutkin saavat. :) Tykkäsin siitä Pieni lankakauppa -kirjasta, ja tämähän on sille jatkoa, joten eiköhän tätä aloitella sitten tänä iltana... :)

Eiköhän tässä ollutkin sitten yhteen postaukseen riittävästi kaikenlaista asiaa. :)

Ai niin, kauniiksi lopuksi vielä YouTube -pätkä yhdestä ehkä kauneimmista sävellyksistä. :)

Tämä on soinut päässäni koko sen ajan, kun olen tuota Myrskyluoto-sarjaa lukenut, ja pakko on ollut välillä istua itsekin pianon ääreen tuota soittamaan. :) Oma viulistinuranikin sai aikoinaan potkua nimenomaan tuosta kappaleesta, olin silloin kyllä vasta 10-vuotias, mutta niin vain opettelin tuon soittamaan ja heitin pari keikkaakin. :) Merkittävä kappale siis, eli ei ihme, että olen jo pitkään halunnut kirjasarjankin lukea. Ja niin sopivasti tähän saumaan teen noita merihenkisiä sukkiakin. :)

Ihastuttavaa alkavaa viikkoa! :)

Torstai-illan pistoja

Ensiksi valtavasti kiitoksia taas kommenteista, joita on sadellut runsaasti! :) Kiitos vauvaneuleen kehuista ja myös mukavista kommenteista palmikkoneuleen alkua ja isännän pehmosukkia koskien. ;) Kiva on ollut lueskella taas kommenttejanne, ne ovat piristäneet mieltäni! :)

Tuosta palmikkoneuleesta pitää muuten sanoa, kun jossain kommentissa luki, että palmikoiden vaikeus on siinä, ettei saa laskettua, montako välikerrosta pitää tehdä ennen uutta kierrosta. Tuossa nyt tekemässäni mallissa ei ole sitä ongelmaa, koska kiertoja tehdään jokaisella oikealla kerroksella, mutta ne tehdään aina vähän eri kohtaan ja eri suuntaan. Ensiksi palmikon oikeaan reunaan vasemmalle kaartuva, seuraavalla oikealla kerroksella vasempaan reunaan oikealle kaartuva, seuraavaksi keskelle vasemmalle kaartuva ja sitten vielä keskelle oikealle kaartuva. Sitten taas alkaa alusta, eli koskaan ei tarvitse laskea välikerroksia, kun vain vuorottelee palmikoita. :) Siksikin tuota on niin mukava tehdä. :) Plussana vielä se, että saan pitkästä aikaa tikutella lempilankaani 7 veljestä, ja kyllä se onkin niin ihanaa neulottavaa, etten malttaisi muuta tehdäkään! :)

Mutta tänään vain pakotin itseni taas pistelemään Ristipistomaratonin merkeissä. Pistelin tällä kertaa kaksi tuntia klo 18-20. Lähtökohta oli sama, mihin jäätiin viikko sitten, eli tämä:


Ja lopputulos parin tunnin jälkeen tämä:


Pistelin siis taas yhden joulukalenterin "luukun" valmiiksi asti. Tarkoituksenani olikin, että pistelen tänä iltana sen verran, että tuo valmistuu, ja hyvin arvioin ajankäytön, kun ajattelin ehtiväni parissa tunnissa saada tuon valmiiksi. Yhteensä tällaisen luukun pistelemiseen meni siis 3,5 tuntia aikaa, kun viime viikolla tein 1,5 tuntia ja nyt 2 tuntia. Että jos neuleet valmistuvat nopeasti, niin pistely on varsin hidasta puuhaa...

Lisää pistelyhoukutuksia tippui tänään postiluukusta:


Margarethan kuvasto tuli, sitähän ehdin jo viikko sitten kaipaillakin. Tällä kertaa en löytänyt kuvastosta oikeastaan mitään tilaamisen arvoista, mutta tein kyllä myös havainnon, että monet suosikkini olivat nyt poistuneet myynnistä - onneksi olinkin ehtinyt ne aiemmin tilata. :) Mutta nyt jätän varmastikin tilaamisen väliin, ja onhan minulla tietysti kaapissa odottamassa "muutama" aloittamaton pistely... ;)

Ristipistelyä

Tänä viikonloppuna oli tosiaankin Oupsin jo vahvaksi perinteeksi muodostunut ristipistoviikonloppu Kalajoella. Itse en uskaltautunut siihen seuraan yöksi ja hädin tuskin tohdin käydä päiväseltään. ;) Joten eilen lauantaina siellä koko päivän istuin pistelemässä. Pojat olivat pärjänneet mummun kanssa ihan hyvin, mutta kyllä heillä oli minua ikävä illalla, ja minulla heitä. Tänään sitten jo kaipasinkin eilisen vastapainoksi paljon ulkoilua ja liikuntaa ja lasten kanssa oloa, ja sitä olen kyllä tänään saanutkin. Ja mukavaa seuraa on ollut tänäänkin, kiva kiva! :) Niin ja siis oli mulla eilenkin kivaa ristipistelemässä. :)

Eilen taisin siellä ristipistoleirillä viivähtää noin aamukymmenestä iltapuolikahdeksaan, ja esittelenpä nyt päivän tuotokset. Jee, kuvansiirto onnistuu tällä äidin koneella, tässä on niin monta usb-porttia, että saan sekä kameran että oman muistitikkuni tähän yhtä aikaa. :)


Ensinnäkin aloittelin eilen näistä joulukalenterin luukuista. Tuon oikealla puolella olevan lampaan pistelin valmiiksi, kun siitähän puuttuivat vain jälkipistot. Ja sitten vasemmalla puolella olevan kuninkaan pistelin alusta loppuun risti-, jälki- ja solmupistoineen. Seitsemän luukkua tästä on nyt valmiina. Pitääkin muistaa viedä nämä muuten Ristipistoilijoitten Joulu-SALiin...


Ja sitten ajattelin tehdä tätä itse seinälle tulevaa osuutta joulukalenterista. Tähänhän olin saanut jonkin verran noita ruutuja tehtyä ja muutaman numeron, olisiko ollut 1,2,3 ja 8 valmiina, mutta nyt siis numeroita on valmiina enemmänkin eilisen ansiosta. Näyttää jo siltä, kuin tästä jotain vielä tulisikin. :)

Ennen reissuunlähtöä sain muuten kotona jotain valmiiksi virkaten, mutta näytän siitä kuvat myöhemmin. Pitäisi vain muistaa päivittää sen työn langankulutus ennen kuin unohtuu... Hirveästi en ole ehtinyt täällä käsitöitä tehdä, kotona ehtii enemmänkin. Eikä koneellakaan jouda istua samalla lailla, koska kone on äidin huoneessa, joten yösurffailu on sen myötä poissuljettu. ;) Mutta olen kyllä koittanut nyt nukkua univelkoja pois, vaikka toissayönä heräsinkin vähän ennen neljää siihen, että kylältä kantautui laulua. Oli vissiin kotiseutupäivien telttakaraoke venähtänyt aamun tunneille asti, vaikka kyllä se sitten neljän jälkeen taukosi. Eipä ole kaupungissa tarvinnut koskaan öisin herätä ulkoa kantautuviin ääniin, täällä maalla se on ihan toista, kaiken maailman karaokeja keskellä yötä pitääkin järjestää. ;)

Kaikenlaista ohjelmaa on kyllä luvassa, vaikka ajattelin, että kerrankin oltaisiin täällä niin kauan, ettei tarvitse hoppua pitää kyläilyitten yms. kanssa, mutta tämä taitaa mennä kohta jo maakuntamatkailuksi. Nimittäin tuli tuossa tiistai-illaksi kutsu Kokkolaan. ;) Mutta siitä sitten vähän enemmän myöhemmin... :)

Mukavaa tulevaa viikkoa! :)

Joulu on taas, joulu on taas...

Osallistuin tänään taas ristipistomaratonille, tosin jälleen puolimaratonin verran eli pari tuntia.

Kuuden aikoihin näytti tältä:


Ja joskus kahdeksan jälkeen tältä:


Ja tälleen ajankohtaisesti, kun jouluun on tänään tasan puoli vuotta aikaa, pistelin tietysti joulukalenterin luukkua. Vaikka on varmaan turha toive enää ajatella, että saisin tämän valmiiksi adventtiin mennessä, sillä tässä on vasta kuudes luukku kahdestakymmenestä viidestä tekeillä, eikä siihen itse kalenteriin ole pistetty kuin jokunen pisto. No, ehkä tämä sitten valmistuu joksikin jouluksi... jos ei omat lapset pääse tätä käyttämään, niin ehkä lastenlapset. :)

Ja se joulu mokomakin taas tulee. Justhan tässä saatiin se toinen j:llä alkava juhla potkittua pois mielestä (tai juhla ja juhla; minähän en siinä näe mitään juhlan aihetta). Ja heti perään joulu tulee. Miksei voisi olla silleen vaan yksi päivä vuodessa, jolloin juhlittaisiin kerralla kaikki kirkolliset ja pakanalliset juhlat, synttärit ja nimpparit, häät, hautajaiset ja tupaantuliaiset? Tai vaikka yhdellä kerralla menneiden ja tulevienkin vuosien kaikki juhlat. Aatella, selviäis yhdellä vouhottamisella ja touhottamisella, syömisillä ja juomisilla, ähkyillä ja rapuloilla ja ripuleilla. Oispa tosi kätevää! :) Tai sitten voi tietysti tehdä niin kuin minä, että koittaa olla ajattelematta noita juhlia, pistää vaan silmät ja korvat kiinni ja elää niin kuin ei olisi mitään erikoista missään. Tänään justiinsa tuota joulukalenteria pistellessä ajattelin, että tänä vuonna kyllä jätän kaikki joulutervehdykset laittamatta, enkä toivottele jouluja edes täällä blogissa. Ja jouluaterialla syödään vaikka purkkihernekeittoa, kunhan ei vaan jouluruokaa ole (jota meillä nyt yleensäkään ei ole ollut). Ja miksi pitää rajoittaa tietyt tekemiset ja syömiset johonkin tiettyyn päivään? Mieskin tuossa just yhtenä päivänä valitti, että on se kumma, kun hän ei saa pashaa muuten kuin pääsiäisenä, eikä kaupasta saa makiaa juustoa talvella eikä joulutorttuja kesällä! Hän ei kyllä yleensä jouluna edes syö joulutorttuja, vaikka niitä meillä olisikin, mutta nyt kun hän niitä haluaisi syödä, niin niitä ei sitten saa mistään. Jollei hommaa sellaista vaimoa, joka niitä hänelle leipoisi. ;) Mutta kieltämättä on kyllä kauhean ahdasta ajatella, että jotain asiaa saa tehdä vain tiettyyn aikaan - tai vielä ahtaampaa se, että tiettynä päivänä on pakko tehdä jotain. Lahjojakin on paljon kivempi saada ja antaa muulloin kuin synttärinä tai jouluna, koska silloin niitä osaa jotenkin odottaa (vaikka ei meidän perheessä kyllä ole ollut tapana antaa lahjoja kumpanakaan päivänä aikuisille), mutta jonain muuna päivänä ne ovat yllätys. :)

Joten oikeastaan, miksipä kiirehtiä tätä joulukalenteriakaan jouluksi? Voisihan niitä luukkuja sitten ripustella kalenteriin vaikka jonkun vuoden toukokuussa. :) Juu, mutta tällaisia ajatuksia heräsi tänään, kun pistelin joulujuttuja tasan puoli vuotta ennen joulua, tai puoli vuotta joulun jälkeen, ihan kummasta suunnasta sitä nyt haluaakaan sitten laskea.

Hyvää joulua! Eikun, eihän mun pitänytkään sitä tänä vuonna kenellekään toivotella... ;)

PS. Tuohon ristipistokuvaan tulee lammas, siitä puuttuu enää jälkipistot. :)

Ristipistotapaamisen saldoa :)

Taas ollaan oltu päivä pistelemässä, ja kyllä pisteltiinkin kauan! Melkein jo hirvitti, että minkälainen nalkutus kotona on vastassa, kun rouva on ollut yli kahdeksan tuntia kotoa pois ihan vaan ristipistotapaamisessa, mutta täällähän oli miesväki ihan tyytyväisenä, kun palasin piirakkavuoan kanssa, jonne oli jäänyt tapaamisesta puolukkapiirakkaa just sopivasti kolmelle pojalle. :) Säästyin nalkutukselta, huh! ;)

Kivaa oli jälleen kerran, saatiin vähän harjoitusta huomista varten, sillä silloin vietetään Maailman naurupäivää, siis sunnuntaina 3.5. :) Nyt on naurulihakset treenattuna, niin jaksaa nauraa vielä koko sunnuntainkin, vaikkapa sitten muistellen tämänpäiväisiä juttuja. :D Kiitos emännälle, kuskille ja kaikille mukaville Oupsin naisille! :)

Näin yöaikaan ei saisi ottaa valokuvia, kun niistä tulee ihan surkeita, mutta en millään malttanut odottaa huomiseen, joten täältä niitä pesee! Loisteputkivalossa kodinhoitohuoneen vaipanvaihtopöydällä nämä on otettu sillai aika sukkelaan, saavat nyt luvan kelvata. ;)

Ensinnäkin tämä saapui tänään kotiin:


Minulla on tuossa työpöydän yläpuolella hylly, jonne kerään saamiani pistelylahjoja, ja vaikkei tämä olekaan lahja, niin halusin laittaa sen tuohon samaan paikkaan esille, että kun tulee taas kerran se päivä, jolloin ajattelen olevani ihan surkea käsityöntekijä, niin jospa tuo valaisi ihan vähän uskoa. ;) Ja muutenkin sitä pitää nyt katsella, kun se lähti niin äkkiä valmistumisensa jälkeen liikenteeseen. :)

Minähän sain tuosta kirjekuorikisan toisesta sijasta palkinnoksi pienen lahjakortin Violariumiin, tai siis oikeasti se oli iso lahjakortti, mutta se alkoi tuntua kovin pieneltä, kun näytin näitä palkinnoksi valitsemiani juttuja miehelleni, joka tuhahti, että noihinko sinä sait 75 euroa uppoamaan... ;) En kehdannut enää sanoa, että taisin jäädä vielä vähän velkaakin. ;)

Oli siinä mielessä helppo valita, mihin palkintonsa käyttää, kun napsin vain toivelistaltani kaikki ihanat jutut, minkä jälkeen piti jo alkaa karsimaan, että mitä jätän ulkopuolelle. Päätin valita nyt ne kaikkein ihanimmat, ja sitten huomasin, että nehän ovat jostain ihmeen syystä saman valmistajan eli Couleur d'Etoilen malleja. :) Että olisiko tässä jonkinsortin lempisuunnittelijani sitten. :)

Näissä kaikissa on sitten salama tietenkin sotkenut vähän kuvia...


No ensiksikin ihan pakko oli ottaa viimein tämä Passionément...Brodeuse, jota olin ostamassa jo joskus viime syksynä itselleni, mutta tietysti se oli just silloin loppunut Violariumista, joten jäin odottelemaan, että sitä saapuu lisää, ja muistaakseni juuri silloin kysyin Lennulta, että jos hän kerran on Couleur d'Etoilen malleja tilaamassa, niin voisiko hän ottaa valikoimiinsa niitä vähän muitakin, ja toiveeni toteutui. Aika moni näistä taitaa olla just niitä toiveita. :)


Vähän niin kuin samaa aihetta on tämä Suzel. Tämä on melkein jopa ihanampikin kuin tuo edelläoleva, tai en minä tiedä, kun nämä ompelevat tytöt on kaikki niin ihania. :) Mullahan onkin jo ennestään saman valmistajan Une histoire de Coeur, muistaakseni syksyn SRPY-kierroksella sen silloin sain, sekin siis sellainen pistelevä tyttönen. :)


Ja kas kas, tässäkin pistellään tai ommellaan. :) Tämä on siis Cet Amour là, ja on ihan selvästi samaa sarjaa kuin ne Couleur d'Etoilen vuodenaikaenkelit, joista olen sitä talvea tuskaillut yhden yli pistellen koko alkuvuoden. Mutta kun tämäkin on niin ihana, vaikka sitä olisi kuinka tuskaisaa tehdä! :) Aatelkaa nyt, enkeli pistelemässä ja vielä sydän tuossa ympärillä, eihän sen ihanampaa mallia voi olla! :)


Enkeleistä puheenollen, tämähän piti tietysti saada. :) Voisin kyllä ottaa tästä Lettre d'Amour -sarjasta vaikka kaikkikin aakkoset, mutta päätin näin ensi alkuun tyytyä ihan vain M-kirjaimeen. Kirjaimen valinta oli äärimmäisen helppo ja suorastaan itsestäänselvyys. ;) Jostain syystä näen tämän viimeisteltynä tyynyksi, mutta en tiedä, kuka ja minkä ompelukoneen avustuksella sen mahtaa tehdä... ;)


Sydämen malliset jutskat on tietysti aina niin ihania, ja tässä mallissa Rêve d'Hiver olen jotenkin ihastunut siihen, että tässä on loppujenlopuksi yllättävän vähän pistoja, vaikka tämä näyttääkin aika "täydeltä". Jotenkin suloinen malli, kun tässä on pieni vuoristokylä ja kirkko ja kaikki. Jouluinenhan tämä vissiin on, mutta ei kait se haittaa. Vaikka varmasti, jos ja kun tämän joskus saan tehtyä joksikin miksi lie, niin ehkä pitäisi sitä esillä ympäri vuoden. :)


Vuoristoa löytyy myös tästä Il était une bergerè -mallista. En ole oikeastaan ihan varma, mitä tuo tyttö tuossa tekee, kun sillä on jonkinlainen rätintapainen kädessä, mutta onko tuossa peräti neulepuikot siinä rätissä kiinni? :) Minä voin kuvitella, että hän vaikka neuloo siinä samalla, kun odottelee, että Päkäpää kasvattaisi taas lisää villoja, joista saa lisää lankaa... ;) Kun tuossa on siis lammaskin vieressä. Kuvia klikkaamalla nuo muuten vähän suurenee, että näkee tarkemmin ehkä.

Eli näihin malleihin minä sain sen lahjakorttini upotettua. :) Mutta kotiin rantautui vielä vähän muutakin, koska ristipistotapaamisessa kiersi "Saa ottaa" -kassi, josta siis sai ottaa itselleen mikä vaan kelpasi. Minä olisin kyllä ottanut sieltä mielelläni myös yhden kynän ja kaksi enkelinappia, mutta just niitä ei sitten saanutkaan ottaa, ne oli siellä kassissa kuulemma vahingossa. Höh. ;)


No minä sitten otin vähän aidanauhaa, jos vaikka kirjanmerkkejä tekisi joskus jollekin. Tuon toisen takana oli yhden kirjanmerkin mallikin.


Ja sitten otin Dessins DHC:n mallin Ange et la Rose, jossa muuten ihan vähän olisi havaittavissa jotain yhteneväisyyttä noiden Couleur d'Etoilen mallien kanssa. Enkelit, sydän, kukkia, yksivärinen pistely, siluettikuvat... enhän minä nyt sellaisista tykkää... ;) *huokaus* Jälleen kerran mietin, että millä ihmeen ajalla minä nämä kaikki maailman ihanimmat mallit pistelen?

Niin ja sittenhän siellä tapaamisessa oli vierailemassa Koru-Pirkko, joka siis tekee ja myy koruja. En itse ole mikään helmien ystävä, tai en vain osaa kuvitella itseäni käyttämässä helmiä tai yleensäkään mitään kovin kummoisia koruja. Mutta löysin hänen koruistaan yhden lahjan, ja vähän minulla oli etukäteen toivomuskin, että sieltä tarttuisi matkaan juuri sellainen sopiva lahja eräälle tietylle ihmiselle. :) Kiva, että löysin!

Ai niin, kyllä me vähän pisteltiinkin. Vaikkakin ensimmäiseen tarjoiluun mennessä olin saanut vasta langan pujotettua neulansilmään, ja ajattelin, että tällä kertaa ei taida tulla piston pistoa, mutta niinpä niitä vain kuitenkin tuli. :)


Aloitin joulukalenterin viidennen luukun sen ensimmäisen tarjoilukierroksen jälkeen, ja valmiiksi se taisi tulla jo ennen kolmatta tarjoilua. Hyvät olivat siis pistelyeväät! ;) Tämän jouluhahmon pistän taas Ristipistoilijoitten Joulu-SALin piikkiin.


Ja kun kuski vain istui hievahtamatta eikä aikonutkaan tehdä lähtöä, niin ehdin aloittaa seitsemättäkin luukkua. Nyt ei tarvitse epäillä laskupäätäni, että miten muka kuvittelen viidennen luukun jälkeen tulevan seitsemännen luukun, mutta ajattelin hypätä kuudennen välistä. :D Ei vaan kun tässä pitää olla tarkkana, että sijoittaa nuo hahmot juuri oikeaan kohtaan plastic canvasilla, että se canvas sitten riittää, niin tuon seitsemännen hahmon paikka oli jotenkin helpompi laskea kuin sen kuudennen, niin siksi sitten ajattelin tehdä tämän nyt, ja lasken sen kuudennen hahmon paikan sitten tämän perusteella.

Oli siis oikeasti niin tuottoisa reissu, että kannatti lähteä! :) Saisi vain näitä tapaamisia olla vieläkin useammin, niin valmistuisi ristipistotöitäkin nopeampaa tahtia. ;) Kun kotona ei niin jaksa aina pistellä, mutta tapaamisessa se käy ihan huomaamatta. :)

No, huomenna (tai siis tänään; olen turissut taas kahden vuorokauden puolella) pääsen sitten neuletapaamiseen neulomaan, että vilkasta on tämän rouvan sosiaalinen elämä vaihteeksi. ;)

Hauskaa Maailman naurupäivää! :D

Pisteliäs päivä

Hoksasin tässä, että kuun vaihdekin kohta lähenee, ja aloin miettiä, että mitähän sitä tuli luvattua, että saisi tässä kuussa tehtyä... Sen tiedän, että ristipistelyinto on ollut varmaankin lomalla jossain tosi kaukana (kunhan ei nyt vaan Meksikossa ole lomailemassa... ;) ), joten ihan varmasti kaikki laatimani tavoitteet ristipistojen suhteen ovat täysin saavuttamattomissa. Niinpä ajattelin vain pakottaa itseni tänään ottamaan neulan käteen, ja pistelemään edes jotain.


Joulukalenterin neljäs luukku on valmis - siitä puuttui siis enää vain jälkipistoja, jotka tein tänään. Näitähän oli tarkoitus tehdä kaksi kappaletta kuukaudessa, mutta tahtini on ollut keskimäärin yksi kuukaudessa. Taidan tehdä näitä siis vielä toisenkin vuoden, alkaa vaikuttaa todella epärealistiselta unelmalta, että saisin joulukalenterin tänä vuonna vielä käyttöön. Varsinkin, kun se itse kalenteri ei ole edennyt juuri mihinkään suuntaan. Tuon lampaan valmistumisen jälkeen ruskeaa jälkipistolankaa oli jonkin verran siinä valmiiksi neulansilmään pujotettuna, joten sillä sitten tein siihen kalenteriin ruudukkoja luukkuja varten, sen verran siis mitä sitä lankaa oli neulansilmässä. Että on se kalenteri nyt sitten tänään taas vähän edennyt. :)


Sitten tämä suurin murheenkryynini sai lopulta toisenkin jalkansa valmiiksi. ;) Mutta vielä pitäisi enkelin ympärille saada lumihiutaleita - kerään nyt hurjasti voimia, että jaksaisin edes ajatella moista. Saati sitten sitä, että näitä on tämän jälkeen vielä kevät, kesä ja syksy jäljellä... Voi että, miten ristiriitaista tämän pistely onkaan! Kun tykkään ihan valtavasti Couleur d'Etoilen malleista (lähestulkoon niistä kaikista), ja tykkään enkeleistä ja vuodenajoista, ja oikeasti haluaisin nämä vuodenajat saada tehtyä. Mutta kun en tykkää pistellä pellavalle sitten ollenkaan. Enkä varsinkaan yhden yli. Olisi ehkä pitänyt alkaa tehdä tätä jollekin 40 count kankaalle kahden yli, niin homma olisi vähän siedettävämpää. *huokaus* Toisaalta nämä tulevat näyttämään sieviltä sitten joskus valmiina, en minä haluaisi näistä mitään kauhean isoja, että kai sitä on vain pakko koittaa jatkaa tätä taistelua tämän kanssa... ;)

Molemmat nyt esitellyt pistelyt ovat Ristipistoilijat-yhteisön SALiin meneviä, ja tuon joulukoristeen saankin sinne laittaa Joulu-SALiin. Sen sijaan Vuodenaika-SALissa pitäisi nyt olla valmiina jo sekä talvi että kevät, ja täällä on talvi vasta tuossa jamassa. Taidan siis olla ensi vuonnakin mukana mahdollisessa vuodenaika-SALissa tuon saman työn kanssa... ;)

Tänään olen ollut muutenkin ihan pistoksissa, sillä odotan kovasti Violariumin kirjekuorikilpailun tuloksia... ;) Huomenna varmaankin esittelen viimein oman kilpailukuoreni, ja kerron miten sille kävi kisassa. :)

Kesäaika

Sitä sitten ollaan taas kesäajassa. On se kumma, miten tuo kellojen siirtäminen aina vaan pistää koko elämän sekaisin; minulle kun rutiinit ovat tosi tärkeitä, niin sitten kellojen siirtäminen tunnilla pistää ihan kaiken päälaelleen. Syksyllä se ei niinkään vaikuta, kun silloin voi vaan nukkua aamulla tunnin pidempään, ja tietysti näin keväälläkin voisi vain herätä tuntia aiemmin, mutta sanopas se muulle perheelle... Kuka tuonkin kesäajan on yleensä keksinyt??? En ole koskaan oikein ymmärtänyt, mitä järkeä siinä on... eikä koko ajatus kesästäkään tunnu mitenkään erityisen miellyttävältä. Etenkään nyt, kun pölykausi on taas alkanut, ja nenä vuotaa kuin Niagara. No, kai tää taas tästä. ;)

Vaikka kalenteri väittäisi kesäajan alkaneen, niin minä olen täällä ihan joulutunnelmissa. :) Oikeastaan meillä oli eilen illalla hyvinkin jouluinen tunnelma, kun valot olivat tunnin ajan sammuksissa, ja minä kaivoin kynttilät esille. :) Meillähän ei jouluna poltettu oikeita kynttilöitä lainkaan (eikä kyllä juuri sähköisiäkään), ihan noiden kahden paloturvallisuusriskin vuoksi. Eilen sitten ajattelin, että kait sitä tunnin verran voi polttaa kynttilöitä, ja isäntä halusikin sitten vielä koko loppuillan katsoa elokuvaa kynttilänvalossa, joten jätin ne hänelle palamaan (itse tein toisessa huoneessa käsitöitä loistelampun valossa ;) ). No joo, eihän siitä valojensammuttamistempauksesta meillä oikein tullut mitään, kun oli just iltapala-aika, ja siinä vaiheessa, kun kuopuksen viilipurkin sisältö oli levällään pitkin lattiaa, niin tuumasin, että josko laitettaisiin valot, että lapset näkee syödä... että poltettiin sentään vähän valojakin, mutta ei kuitenkaan turhia valoja. :)

Mutta siitä joulutunnelmasta. Eilen illalla sain valmiiksi kolmannen luukun joulukalenteriini:


Vauhtia saisi pistää lisää, jos meinaa saada 25 luukkua marraskuun loppuun mennessä valmiiksi, ja sen itse kalenterinkin olen aikonut pistellä. Mutta niinpä nuo muutkin pistelyprojektit junnaavat vähän jälkijunassa, taisin vähän liikaa innostua osallistumaan kaikenlaiseen... Tai siis kahdessa SALissahan olen mukana, joista tämä menee Joulu-SALiin, ja se toinen on vuodenaika-SAL, joka on myös ihan jäljessä aikataulusta. Pitäisi osata kieltäytyä kaikista yhteisprojekteista ja vaihdoista, niin ei tulisi niin stressiä aikataulujen kanssa. ;) Nytkin pitäisi aloittaa jo kiireesti yhtä vaihtoa (sitä ainoaa, johon tänä vuonna osallistun!), joten ehkäpä tänään kaivan siihen tarvikkeita esille. Tai sitten en. ;)

Joka tapauksessa mukavaa kesäaikaa kaikille! :) Ja pärskis ja roiskis -terveisiä kevätpölyistä kärsivältä nenältäni! ;)

Tammikuun raporttia ja helmikuun suunnitelmia

Tämän vuoden ensimmäinen käsityökuukausi on takanapäin, ja pitänee vähän kurkata, miten vuosi lähti käyntiin...

Kuukauden alussahan asetin itselleni tavoitteiksi tehdä tällaisia juttuja:

• Samos Lollipopista Simpukkaneulepusero (toteutui)Aloittaa SAL-Vuodenajat työtä = Couleur d'Etoilen Hiver ja mielellään pistellä se valmiiksi (aloitin, mutta valmiiksi saamisesta ei ole tietoakaan...)
• Pistellä Joulu-SALina 1-2 koristetta joulukalenteriin (toteutui: pistelin kaksi)
• Aloittaa pistelemään itse joulukalenteria (toteutui: sain vähän alkuun)
• Jos aikaa jää, niin jonkun nopean neuleen voisin tekaista (jäi vissiin liikaa aikaa, mutta pistelyn kustannuksella: tein sukat, kämmekkäät ja melkein yhden huivin, ja ne pistelyt tosiaan jäivät...)

Tammikuussa valmistui siis neljä työtä, joista vain yksi sisältyi noihin tavoitteisiin:

• 11.1. Pöytäliina (neulahuovutus, vähän ompelua)
• 17.1. Simpukkaneulepusero (neulonta), langankulutus 479 g
• 20.1. Hunajakenno-sukat (neulonta), langankulutus 103 g
• 21.1. Hunajakenno-kämmekkäät (neulonta), langankulutus 42 g

Tammikuussa lankaa kului 624 g, eikä yhtään lankaa tullut lisää. :)

Tarkempia selostuksia valmistuneista voi muuten seurata täältä.

Lisäksi täällä kovasti puuhasteltiin muutakin, muttei valmiiksi saatu, eli työn alla olivat nuo kaksi joulukalenterin "luukkua", jotka valmistuivatkin, mutten lue niitä valmistuneiksi, kun ovat osa isompaa kokonaisuutta. Sitä Couleur d'Etoilen enkeliä yritettiin pistellä, mutta se taisi kaatua siihen yhden yli pistelyyn... kun ei pellava nyt muutenkaan ole yhtään minun suosikkini. Ja sitten tuota joulukalenteria vähän ehdin aloittaa. Kuvissa tämänhetkiset tilannekuvat.

Niin, ja sitä Fifi III:ahan olen tässä viimeisen reilun viikon ajan tehnyt, ja sitä varmaankin vielä tänään tässä tikuttelenkin, kunnes kuukausi vaihtuu. Se jää sitten keskeneräiseksi, ja jatkan sitä seuraavan kerran maaliskuussa. Tässä tilannekuvaa lauantaiaamupäivällä:

Neljäs kerä on tuossa edelleen menossa, ja se viides säästettäneen reunuksen tekemiseen. :)

Mitäs sitten luvassa helmikuussa? :)

- No, tietysti Lankahamsterit! :)

Tätä kirjoittaessani ei ole vielä kutsua alablogiin kuulunut, mutta eiköhän se vielä tässä illan mittaan tule. Kristeliltä kuitenkin varmistin, että kutsu on tulossa, ja minut on laitettu Lankahamsterit 6 -blogiin. Olen mukana nyt hamsteroimassa kolmatta kertaa. Vuonna 2007 sain kulutettua kisan aikana 2873 g lankaa, viime vuonna taasen vaivaiset 18 grammaa (tai no oikeasti 118 grammaa, mutta ne 100 grammaa oli tehty suunnilleen päättelyä vaille tammikuun puolella, eli ei laskettu hamsterikulutukseen). Viime vuonna tahtia siis hidasti aika tavalla kuopus, joka oli silloin sellainen kolmikiloinen rääpäle. :) Tänä vuonna yritetään kyllä sitten omaa ennätystä ja neuloa enemmän kuin edellisvuosina yhteensä!

Helmikuun tavoitteet liittyvätkin sitten ihan vain pelkästään neulomiseen. Sillä aion asettaa itselleni helmikuun ja Lankahamsteri-kisan tavoitteeksi neuloa vähintään 3 kiloa lankaa! Ajattelin, että en menetä mitään, vaikka asettaisinkin kovat tavoitteet, ja täytyyhän ihmisellä olla vähän haastetta elämässään, eikös? ;) Eli minulla ei ole tähän kisaan lähtiessäni mukana pisaraakaan leikkimieltä, vaan olen matkassa ihan tositarkoituksella! :D Mutta en kuitenkaan aio taistella muita neulojia vastaan, sillä en himoitse mitään ykkössijaa tai palkintoa, ja jos niin onnettomasti kävisi, että joku palkinto minulle kisan lopussa rapsahtaisi, niin kieltäydyn ottamasta sitä vastaan ja laitan uudelleen jakoon. Koska ihan oikeasti haluan pienentää lankavarastoani! :) Se, että olen leikissä mukana tosissani, tarkoittaa vain sitä, että kisaan ihan omaa itseäni vastaan, haluan katsoa, mihin neulomiskuntoni riittää. :) Ja jos tuohon kolmen kilon tavoitteeseen pääsen, niin se on varsin hyvä potku lankavarastoni laihikselle, koska tarkoituksenihan on pienentää tämän vuoden aikana lankavarastoani peräti 10 kiloa. Oikeastaan haaveilen, että olisi joskus sellainen tilanne, ettei varsinaista "lankavarastoa" edes olisi, vaan ostaisin lankaa aina kuhunkin tarvittavaan neuleeseen juuri ennen kuin aloitan sitä neulomaan, neuloisin sen työn pois, ja sitten taas ostaisin uutta lankaa seuraavaan neuleeseen. Ihan niin kuin tein vielä muutama vuosi sitten, ennen kuin tämä blogimaailma sekoitti pääni... ;) Silloin muinoin saattoi "lankavarastossa" olla korkeintaan joku edellisistä töistä jäänyt jämälankanyssäkkä... Lankaostoksille minulla tuskin tässäkään kuussa tekee mieli, sillä olen viimeksi ostanut neulelankaa viime marraskuussa, eli koska ostohimon kanssa tuskin tarvitsee painiskella nytkään, niin pakko panostaa sitten tuohon kulutuspuoleen. ;)

Ja millä eväillä sitten aion lähteä liikenteeseen helmikuuhun ja hamsteritaistoon:


Aion heti vuorokauden ja kuukauden vaihtuessa aloittaa kamppailun luonnonvalkoista Mamboa vastaan, lopputuloksena toivottavasti poncho Novita Syksy 2007 -lehdestä.


Sen jälkeen otan käsittelyyn siniset Mambot, jotka muotoilen viitaksi Novita Syksy 2008 -lehden mukaan.


Kokonainen piknik-korillinen Kaarnoja ja Isoveljiä aikovat isona neuletakiksi, jonka ohje löytyy Novita Talvi 2008 -lehdestä.


Välipalaksi haukkaan vähän Huopasia, joille on suunnitelmia, mutta nähtäväksi jää, mihin aika ja lanka riittävät... pesuun nämä kuitenkin toivottavasti vielä helmikuussa pääsevät. :) Ja sen verran voin vihjaista, että lopullinen sijoituspaikka on keittiössä. :)


Ja koska noissa edellisissä kuvissa on vasta 3100 grammaa lankaa, ja todennäköisesti keristä jää jämänöttösiä, niin vielä olisi toiveissa ehtiä käsitellä nämä Malibut kesäiseksi topiksi, Novitan Kevät 2006 -lehdestä.

Mutta myös varasuunnitelmia on olemassa, eli ehkä jotain pikkuneuleita tehdään sitten loppukuusta, jos aika ei enää riitä saattamaan isompia valmiiksi. Onhan noita paksuja sukkalankoja ainakin kaapissa... :)

Niin, paksujen lankojen kanssa aion siis käydä kisailemaan, kuinkas muutenkaan. ;) Toivottavasti jännetupet ovat kunnossa, sillä en aio kuukauteen pitää käsissäni mitään, mikä on ohuempaa kuin 5 mm. ;)

Koska helmikuun aion pyhittää neulomiselle ja mahdollisesti virkkaamiselle, niin on pakko myöntää, että hyvät SAL-aikeeni taitavat kaatua alkumetreille. Kaikkeen ei taida meikäläisenkään hyvä tahto ja aika ja ahkeruus riittää. :) Mutta jos sitten vaikka maaliskuussa tekisin vähän enemmän ristipistojakin, ja vähän pakko tehdäkin, koska aika monen pistelyn deadline alkaa sitten jo lähestyä... Sen verran kuitenkin ajattelin sallia itselleni helmikuussakin ristipistohetkiä, että jos vain pääsen Oupsin tapaamisiin, niin siellä toki pistelen ja jätän neulomiset sitten tänne kotiin.

Enpäs vielä ole törmännyt koviin moneen tuttuun Lankahamsteri-alablogeissa, onkos teitä muita aloittamassa kisailua? :) Joka tapauksessa paljon kisailuintoa kaikille, jotka mukana olette! :) Minä lasken tunteja puoleenyöhön... ;)

Joulukalenterin "luukku" nro 2

Sain nyt tehtyä jälkipistot joulukalenterini toiseen "luukkuun", eli siihen kalenteriin ripustettavaan koristeeseen. Tältä se näyttää:


Eipä tästä oikeastaan ole kummempaa sanottavaa. Plastic canvasillehan näitä pistelen, ja sitten kun kaikki 25 ovat valmiina, niin leikkaan irti ja kiinnitän ripustuslenkit. Ristipistoilijat-yhteisön Joulu-SAL:iin aion tämänkin laittaa. :)

Sen verran kyllä noista solmupistoista pitää mainita, kun minähän sitä ensimmäistä koristetta tehdessäni sain viimein onnistumaan solmupiston, minkä tekemistä en ole oikein aiemmin hallinnut. Nyt sitten viime yönä räpelsin tähän nuo kolme solmupistoa, ja tietenkin siinä vauvakin heräili välillä kesken kriittisen hetken, joten aika monta kertaa piti ottaa uusiksi. Enkä millään tajunnut, miten olin onnistunut sen yhden solmupiston aiemmin tekemään, tavallaan piti ihan uudestaan tutkia ne ohjeet ja ihmetellä niitä, että miten se nyt menikään. No, sitten onneksi oivalsin, ja hyvin sujui sen jälkeen. No, tänään sitten kun olin saanut jälkipistot melkein tehtyä, huomasin, että lampaan silmät olivat väärässä kohti! Eikä niitä siihen voinut jättää, näytti ihan pässiltä. ;) Yritin varovasti, että saisin ne jotenkin siitä samasta langasta vielä tehtyä uudelleen, mutta siinä sähellyksessä irtosi vielä tuon paimenenkin silmä, joten lopulta piti tehdä kaikki kolme solmupistoa uudella langalla uudestaan. Enää en tarvinnut siihen ohjetta, joten nyt varmaan olen solmupiston oppinut tekemään. Jes! :) Sen ensimmäisen solmupiston onnistuminen taisikin olla enemmän tuurista kuin taidosta kiinni... ;)

Hyvää sunnuntai-illan jatkoa! :)