Ristipistotapaamisen saldoa :)

Taas ollaan oltu päivä pistelemässä, ja kyllä pisteltiinkin kauan! Melkein jo hirvitti, että minkälainen nalkutus kotona on vastassa, kun rouva on ollut yli kahdeksan tuntia kotoa pois ihan vaan ristipistotapaamisessa, mutta täällähän oli miesväki ihan tyytyväisenä, kun palasin piirakkavuoan kanssa, jonne oli jäänyt tapaamisesta puolukkapiirakkaa just sopivasti kolmelle pojalle. :) Säästyin nalkutukselta, huh! ;)

Kivaa oli jälleen kerran, saatiin vähän harjoitusta huomista varten, sillä silloin vietetään Maailman naurupäivää, siis sunnuntaina 3.5. :) Nyt on naurulihakset treenattuna, niin jaksaa nauraa vielä koko sunnuntainkin, vaikkapa sitten muistellen tämänpäiväisiä juttuja. :D Kiitos emännälle, kuskille ja kaikille mukaville Oupsin naisille! :)

Näin yöaikaan ei saisi ottaa valokuvia, kun niistä tulee ihan surkeita, mutta en millään malttanut odottaa huomiseen, joten täältä niitä pesee! Loisteputkivalossa kodinhoitohuoneen vaipanvaihtopöydällä nämä on otettu sillai aika sukkelaan, saavat nyt luvan kelvata. ;)

Ensinnäkin tämä saapui tänään kotiin:


Minulla on tuossa työpöydän yläpuolella hylly, jonne kerään saamiani pistelylahjoja, ja vaikkei tämä olekaan lahja, niin halusin laittaa sen tuohon samaan paikkaan esille, että kun tulee taas kerran se päivä, jolloin ajattelen olevani ihan surkea käsityöntekijä, niin jospa tuo valaisi ihan vähän uskoa. ;) Ja muutenkin sitä pitää nyt katsella, kun se lähti niin äkkiä valmistumisensa jälkeen liikenteeseen. :)

Minähän sain tuosta kirjekuorikisan toisesta sijasta palkinnoksi pienen lahjakortin Violariumiin, tai siis oikeasti se oli iso lahjakortti, mutta se alkoi tuntua kovin pieneltä, kun näytin näitä palkinnoksi valitsemiani juttuja miehelleni, joka tuhahti, että noihinko sinä sait 75 euroa uppoamaan... ;) En kehdannut enää sanoa, että taisin jäädä vielä vähän velkaakin. ;)

Oli siinä mielessä helppo valita, mihin palkintonsa käyttää, kun napsin vain toivelistaltani kaikki ihanat jutut, minkä jälkeen piti jo alkaa karsimaan, että mitä jätän ulkopuolelle. Päätin valita nyt ne kaikkein ihanimmat, ja sitten huomasin, että nehän ovat jostain ihmeen syystä saman valmistajan eli Couleur d'Etoilen malleja. :) Että olisiko tässä jonkinsortin lempisuunnittelijani sitten. :)

Näissä kaikissa on sitten salama tietenkin sotkenut vähän kuvia...


No ensiksikin ihan pakko oli ottaa viimein tämä Passionément...Brodeuse, jota olin ostamassa jo joskus viime syksynä itselleni, mutta tietysti se oli just silloin loppunut Violariumista, joten jäin odottelemaan, että sitä saapuu lisää, ja muistaakseni juuri silloin kysyin Lennulta, että jos hän kerran on Couleur d'Etoilen malleja tilaamassa, niin voisiko hän ottaa valikoimiinsa niitä vähän muitakin, ja toiveeni toteutui. Aika moni näistä taitaa olla just niitä toiveita. :)


Vähän niin kuin samaa aihetta on tämä Suzel. Tämä on melkein jopa ihanampikin kuin tuo edelläoleva, tai en minä tiedä, kun nämä ompelevat tytöt on kaikki niin ihania. :) Mullahan onkin jo ennestään saman valmistajan Une histoire de Coeur, muistaakseni syksyn SRPY-kierroksella sen silloin sain, sekin siis sellainen pistelevä tyttönen. :)


Ja kas kas, tässäkin pistellään tai ommellaan. :) Tämä on siis Cet Amour là, ja on ihan selvästi samaa sarjaa kuin ne Couleur d'Etoilen vuodenaikaenkelit, joista olen sitä talvea tuskaillut yhden yli pistellen koko alkuvuoden. Mutta kun tämäkin on niin ihana, vaikka sitä olisi kuinka tuskaisaa tehdä! :) Aatelkaa nyt, enkeli pistelemässä ja vielä sydän tuossa ympärillä, eihän sen ihanampaa mallia voi olla! :)


Enkeleistä puheenollen, tämähän piti tietysti saada. :) Voisin kyllä ottaa tästä Lettre d'Amour -sarjasta vaikka kaikkikin aakkoset, mutta päätin näin ensi alkuun tyytyä ihan vain M-kirjaimeen. Kirjaimen valinta oli äärimmäisen helppo ja suorastaan itsestäänselvyys. ;) Jostain syystä näen tämän viimeisteltynä tyynyksi, mutta en tiedä, kuka ja minkä ompelukoneen avustuksella sen mahtaa tehdä... ;)


Sydämen malliset jutskat on tietysti aina niin ihania, ja tässä mallissa Rêve d'Hiver olen jotenkin ihastunut siihen, että tässä on loppujenlopuksi yllättävän vähän pistoja, vaikka tämä näyttääkin aika "täydeltä". Jotenkin suloinen malli, kun tässä on pieni vuoristokylä ja kirkko ja kaikki. Jouluinenhan tämä vissiin on, mutta ei kait se haittaa. Vaikka varmasti, jos ja kun tämän joskus saan tehtyä joksikin miksi lie, niin ehkä pitäisi sitä esillä ympäri vuoden. :)


Vuoristoa löytyy myös tästä Il était une bergerè -mallista. En ole oikeastaan ihan varma, mitä tuo tyttö tuossa tekee, kun sillä on jonkinlainen rätintapainen kädessä, mutta onko tuossa peräti neulepuikot siinä rätissä kiinni? :) Minä voin kuvitella, että hän vaikka neuloo siinä samalla, kun odottelee, että Päkäpää kasvattaisi taas lisää villoja, joista saa lisää lankaa... ;) Kun tuossa on siis lammaskin vieressä. Kuvia klikkaamalla nuo muuten vähän suurenee, että näkee tarkemmin ehkä.

Eli näihin malleihin minä sain sen lahjakorttini upotettua. :) Mutta kotiin rantautui vielä vähän muutakin, koska ristipistotapaamisessa kiersi "Saa ottaa" -kassi, josta siis sai ottaa itselleen mikä vaan kelpasi. Minä olisin kyllä ottanut sieltä mielelläni myös yhden kynän ja kaksi enkelinappia, mutta just niitä ei sitten saanutkaan ottaa, ne oli siellä kassissa kuulemma vahingossa. Höh. ;)


No minä sitten otin vähän aidanauhaa, jos vaikka kirjanmerkkejä tekisi joskus jollekin. Tuon toisen takana oli yhden kirjanmerkin mallikin.


Ja sitten otin Dessins DHC:n mallin Ange et la Rose, jossa muuten ihan vähän olisi havaittavissa jotain yhteneväisyyttä noiden Couleur d'Etoilen mallien kanssa. Enkelit, sydän, kukkia, yksivärinen pistely, siluettikuvat... enhän minä nyt sellaisista tykkää... ;) *huokaus* Jälleen kerran mietin, että millä ihmeen ajalla minä nämä kaikki maailman ihanimmat mallit pistelen?

Niin ja sittenhän siellä tapaamisessa oli vierailemassa Koru-Pirkko, joka siis tekee ja myy koruja. En itse ole mikään helmien ystävä, tai en vain osaa kuvitella itseäni käyttämässä helmiä tai yleensäkään mitään kovin kummoisia koruja. Mutta löysin hänen koruistaan yhden lahjan, ja vähän minulla oli etukäteen toivomuskin, että sieltä tarttuisi matkaan juuri sellainen sopiva lahja eräälle tietylle ihmiselle. :) Kiva, että löysin!

Ai niin, kyllä me vähän pisteltiinkin. Vaikkakin ensimmäiseen tarjoiluun mennessä olin saanut vasta langan pujotettua neulansilmään, ja ajattelin, että tällä kertaa ei taida tulla piston pistoa, mutta niinpä niitä vain kuitenkin tuli. :)


Aloitin joulukalenterin viidennen luukun sen ensimmäisen tarjoilukierroksen jälkeen, ja valmiiksi se taisi tulla jo ennen kolmatta tarjoilua. Hyvät olivat siis pistelyeväät! ;) Tämän jouluhahmon pistän taas Ristipistoilijoitten Joulu-SALin piikkiin.


Ja kun kuski vain istui hievahtamatta eikä aikonutkaan tehdä lähtöä, niin ehdin aloittaa seitsemättäkin luukkua. Nyt ei tarvitse epäillä laskupäätäni, että miten muka kuvittelen viidennen luukun jälkeen tulevan seitsemännen luukun, mutta ajattelin hypätä kuudennen välistä. :D Ei vaan kun tässä pitää olla tarkkana, että sijoittaa nuo hahmot juuri oikeaan kohtaan plastic canvasilla, että se canvas sitten riittää, niin tuon seitsemännen hahmon paikka oli jotenkin helpompi laskea kuin sen kuudennen, niin siksi sitten ajattelin tehdä tämän nyt, ja lasken sen kuudennen hahmon paikan sitten tämän perusteella.

Oli siis oikeasti niin tuottoisa reissu, että kannatti lähteä! :) Saisi vain näitä tapaamisia olla vieläkin useammin, niin valmistuisi ristipistotöitäkin nopeampaa tahtia. ;) Kun kotona ei niin jaksa aina pistellä, mutta tapaamisessa se käy ihan huomaamatta. :)

No, huomenna (tai siis tänään; olen turissut taas kahden vuorokauden puolella) pääsen sitten neuletapaamiseen neulomaan, että vilkasta on tämän rouvan sosiaalinen elämä vaihteeksi. ;)

Hauskaa Maailman naurupäivää! :D