Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

torstaina, lokakuuta 31, 2013

Lokakuun raporttia ja marraskuun suunnitelmia

Eräänä päivänä bussissa istuessani kuulin radiosta Edu Kettusen laulavan "Maailma ilman sua ois pitkä lokakuu". Ihmettelin, mitähän lauluntekijä oikein on tuolla ajanut takaa - pitkä lokakuuhan on parasta mitä toivoa saattaa, ja taivaassa varmasti on lokakuu ikuisesti! :) Olenkin ikionnellinen, kun lempikuukauteni on vuoden kuukausista kaikkein pisin, kun siihen saadaan vielä yksi lisätunti kellojen siirrolla. Ehkäpä lauluntekijä onkin tuota kirjoittaessaan ajatellut pahinta vihollistaan? ;)

Nyt on kuitenkin vuoden paras kuukausi taas takanapäin, mutta pian ne muut 11 kuukautta vierähtävät ja ollaan taas lokakuussa. :) Katsotaan kuitenkin tämän lokakuun käsityösaldoa:


Lokakuussa valmistuivat:

  • 1.10. Syyspihlaja-lapaset (neuloen), langankulutus 63 g
  • 6.10. Poikittain neulotut ainaoikein-sukat (neuloen), langankulutus 85 g
  • 7.10. Helmikorvakorut ja -kaulakoru (huovuttaen ja askarrellen)
  • 8.10. Perusraitasukat (neuloen), langankulutus 149 g
  • 12.10. Räjähtävät sukat (neuloen), langankulutus 111 g
  • 13.10. Jämäraitasukat (neuloen), langankulutus 85 g
  • 18.10. Vessan matto (virkaten), langankulutus 1439 g
  • 25.10. Lissajous-sukat (neuloen), langankulutus 160 g
  • 27.10. Käsityökori (virkaten), langankulutus 1241 g
  • 27.10. Perussukat (neuloen), langankulutus 111 g
  • 29.10. Florentine-sukat (neuloen), langankulutus 100 g
  • 30.10. Kerttu-sukat (neuloen), langankulutus 124 g
  • 31.10. Jämäraitasukat (neuloen ja virkaten), langankulutus 105 g

Langankulutus lokakuussa on kaikkien aikojen ennätykseni: 3773 grammaa! :) Tosin suurin osa tästä tulee virkatusta matosta ja käsityökorista, joiden materiaali on jotain muuta kuin lankaa. Jollei näitä kahta paksulla koukulla virkattua työtä olisi mukana, langankulutukseni olisi jäänyt kuukausitasolla niin pieneksi, että alhaisempaa lukemaa saa lähteä etsimään aika monen vuoden takaa. Mielenkiintoinen kuukausi siis, olen tehnyt samaan aikaan sekä paljous- että vähyysennätykseni. ;)

Lankaostoksia tein lokakuussa 5630 grammaa. Tässä on mukana tietysti käsityömessuostokset ja värjäyskurssin materiaalit, mutta myös noihin edellämainittuihin paksuihin töihin tarvitut "langat" eli trikookudetta yms., joista kertyy jo puolet kuukauden lankaostoksista. Mainittakoon sekin, että lahjoitin tässä kuussa blogiarvonnassa pois 100 grammaa lankaa, mutta toisaalta sain värjäyskurssilla yhden 100 gramman kerän, ne on huomioitu molemmat jo tuossa lankaostoslukemassa.

  http://sukkasato.blogspot.fi/

Lokakuu kului pääosin Sukkasadon merkeissä. Tarkoitukseni oli tehdä syys-lokakuun aikana pelkkiä sukkia, mutta nähtävästi kaipasin muutakin tekemistä välillä, sillä sukkien lisäksi tuli lokakuussa tehtyä myös yhdet lapaset, yksi korusetti sekä ne virkatut matto ja käsityökori. Syyskuuhan meni kokonaan sukkia tehdessä, joten vaihtelu oli varmasti jo tarpeenkin. Sukkasadon loppuyhteenvetoa tein jo edellisessä postauksessa, joten en toista niitä enää tässä.

Joudun toteamaan taas saman kuin monessa aiemmassa kuukausiraportissa, että ristipistoja en ole tehnyt moneen kuukauteen. Nyt otan tässä asiassa itseäni niskasta kiinni, ja yritän pistellä marraskuussa mahdollisimman paljon, jotta saadaan tammikuuksi työ valmiiksi! :)

Koska pari kuukautta on mennyt nyt ihan sukkaillessa, täytyy kaivaa to do -lista jälleen esille ja kurkata, mitä siellä on suunnitelmissa. Pari huivia olisi aikomus tehdä mahdollisimman pian sekä muutamat kämmekkäät, ne ovat ehkä kaikkein akuuteimmat tällä hetkellä. Listalla on myös kärkipäässä mekon neulominen itselle, ja mieleni tekisi myös vielä parit sukat kutaista hyväntekeväisyyteen. Eiköhän näillä ainakin päästä marraskuuta aloittelemaan! :)

Marraskuukin on oikein ihana kuukausi, oikein oivallinen villaisten neuleiden kutomiseen. :) Innolla taas odotan, mitä uusi kuu tuo tullessaan - toivottavasti kaikkea hyvää meille jokaiselle! :)

Lähtekäämme metsään, metsään, metsään...

Olen saanut Sukkasadon aikana mukavasti tyhjennettyä paitsi varsinaista sukkalankalaatikkoani myös 7 veljeksen jämiäni. Nyt haalin kaikki pienimmät 7 veljesnöttöset kasaan ja yhdistin ne yhdeksi sukkapariksi. Tuloksena varsin syksyiset sukkaset:

Jämäraitasukat
Tehty: 31.10.2013
Malli: Perussukat
Lanka: Novita 7 veljestä punainen (549), metsänvihreä (391), sammaleenvihreä (322), vaaleanruskea (060), verenpunainen (587), Kool Aid -värjätty Straberry + pohja vaaleanruskea (060)
Langankulutus: 105 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 36
Muuta: Hyväntekeväisyyteen. Sukkasato nro 23.

Yleensä tykkään tehdä jämäraitasukista sellaisia, ettei niiden raidoituksissa ole mitään säännöllisyyttä. Näistä tuli tällä kertaa tällaiset epäsäännöllisen säännölliset. :) Koska vaaleanruskeaa ja verenpunaista oli kaikkein pienimmät nöttöset, päätin tehdä niistä varteen niin leveät raidat kuin vain lankaa riitti. Sen jälkeen raidoittelin muilla langoilla, kunnes teräosassa päätin kutoa aina yhden värin kerrallaan pois, väliraitoina pinkkiä ja siellä täällä punaista. Kärjestä olin ajatellut tehdä punaiset, mutta kun pinkkiä vaan riitti, niin lopulta tuli ihan kärkeen muutama kerros pelkkää pinkkiä, niin saatiin se kulutettua loppuun. Punaista uhkasi jäädä vielä muutaman gramman nöttönen, mutta koska en halua sitä väriä enää nähdä lankakopassani, niin virkkasin sitä pienen reunuksen varren suuhun.

Näitä tehdessäni on soinut päässäni vanha lastenlaulu "Lähtekäämme metsään, metsään, metsään, lähtekäämme metsään retkelle. Hip hei, kaikki vaan metsään marssitaan, hip hei, trallalaa, trallallaa!" :) Näistä tulee nimittäin niin syksyiset puolukkamättäät mieleen: on puolukanpunaista, sammaleenvihreää, metsänvihreää, vähän jäkälää - ja tuo pinkkihän on aivan samanväristä kuin puolukkaretken päätteeksi keitetty lappapuuro. :)

Toivottavasti näiden sukkien saajakin on lappapuuron ystävä, nämä menevät siis hyväntekeväisyyteen jollekulle tytölle tai pienijalkaiselle naiselle.

http://sukkasato.blogspot.fi/

Lopullinen saldoni Sukkasatoon on siis 23 paria. Näistä seitsemän paria lapsille (koot 29-38), kaksi paria miehille (koot 42-46), ja 14 paria naisille (kokoa 38-39). Sukkia näistä on 22 paria ja yhdet parit on säärystimet. Lahjaksi (synttärilahja tai arvontavoitto) on menossa 6 paria, hyväntekeväisyyteen 5 paria, omille lapsille 2 paria ja loput 10 paria itselleni. :)

Sukkasadon aikana tuli tehtyä paljon perussukkia lähinnä muille kuin itselleni, mutta omiin sukkiini tuli kokeiltua hyvin monenlaisia uusia tekniikoita mm. poikittain neulomista, dominotekniikkaa sekä uudenlaisia kantapäitä. Ilman Sukkasatoa olisin tuskin näitä tekniikoita uskaltanut testata vielä pitkiin aikoihin.

Tavoitteenani oli saada sukkalankalaatikkoani tyhjemmäksi, mutta kävikin melkein päinvastoin - lisää sukkalankaa on tullut kaksinverroin! Toki siellä sukkalankalaatikossa on tapahtunut näiden kuukausien aikana vaihtuvuutta, siellä on enää kolme sellaista kerää, jotka siellä oli ennen Sukkasadon alkua + jämälankoja. Sen sijaan innostuinkin kesken sadonkorjuun kutomaan 7 veljeksiä hyväntekeväisyyssukiksi, ja niiden laatikko on kyllä tyhjentynyt huomattavasti. Melkeinpä tekisi mieli kutaista loputkin jämät sieltä samantien pois, siellä onkin enää vain noin kahteen sukkapariin lankaa. :)

Vielä on kuukausiraportin aika, palaan siis pian! :)

"Jämä"-Kertut

Voiko puhua jämälankatyöstä, jos käytössä on ollut myös korkkaamaton kerä? Minusta voi. Olen joskus ostanut punaista 7 veljestä johonkin muuhun työhön, ja sitä on jäänyt sitten yli pitkästi toista kerää. Onhan sitä punaista jo ujutettu yhteen jos toiseenkin neuleeseen, nyt jäljellä oli sitten aloittamaton kerä sekä pikkunöttönen. Niistä syntyi Kerttu-sukat, joita kutsun myös jämälankatyöksi. Tokihan sitä lankaa jäi vieläkin ihan reippaasti jäljelle.

Kerttu-sukat
Tehty ajalla: 29.-30.10.2013
Malli: Kerttu-sukat
Suunnittelija: Uhoava Gnu
Lanka: Novita 7 veljestä punainen (549)
Langankulutus: 124 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 38
Muuta: Hyväntekeväisyyteen. Sukkasato nro 22.

Nämä sukat pääsevät lämmittämään jonkun tuntemattoman jalkoja Operaatio Villasukan kautta.

Tein sukkiin hieman omia muunnoksia, kärkeen jatkoin myös mallineuletta, minkä vuoksi tein erilaisen kavennuksen kuin ohjeen sädekavennus. Nyt pätkii muisti, enkä muista taaskaan tuon kavennustyypin nimitystä, mutta onkos tuolla niin väliä. :)

http://sukkasato.blogspot.fi/

Sukkasatosaldo on nyt 22 paria, mutta uskoakseni ehdin vielä tämän päivän aikana tehdä yhden lapsen sukkaparin.

Ihastuttavaa torstaipäivän jatkoa! :)

tiistaina, lokakuuta 29, 2013

Hempeilyä :)

Syksy on myös hempeilyn ja romantiikan aikaa. Joskin tällä iällä "romanttisinta" taitaa olla se, kun saa viettää hetken ihan yksin ilman kolmea miestä pyörimässä jatkuvasti ympärillä. ;) Eilen alkuillasta mies oli lähtenyt käymään kaupassa ja lapset linnoittautuneet omaan huoneeseensa. Päivällisen jäljiltä oli vielä jäänyt ruokapöydälle kynttilä palamaan, joten intouduin sytyttämään kynttilät myös olohuoneeseen sekä parvekkeen lyhtyihin. Sitten vaan kaikki valot pois - paitsi käsityövalo kaikkein himmeimmälle säädölle - kuppi kuumaa yrttiteetä, Jane Austenin Emma pyörimään äänikirjana (tässä on se romanttinen osuus! ;) ) sekä tietysti sukankudin käteen ja isoäidinneliöpeitto jalkoja lämmittämään. :) Ihana, vaikkakin lyhyt hetki, sillä pian isäntä rymisteli kotiin ja lapset alkoivat kinuta Trivial Pursuitin pelaamista. (Jota pelataan meillä niin, että minä ja kuopus olemme yksi joukkue, iskä ja esikoinen toinen joukkue; pojat huolehtivat nopanheitosta ja nappien siirrosta, minä ja iskä vastaillaan vuorollamme kysymyksiin.)

Romanttisia tunnelmia pursuava syksy - tai kenties se Jane Austen - on pehmittänyt minut niin, että puikoiltakin tippuu ihan hempeitä värejä.

Florentine
Tehty ajalla: 27.-29.10.2013
Suunnittelija: Niina Hakkarainen
Lanka: Novita Nalle Kool Aid -värjätty Orange + Watermelon Cherry + pohja valkoinen (011)
Langankulutus: 100 g
Puikot: 3 mm
Koko: 38/39
Muuta: Ihan ok. Muokkasin ohjetta paremmin omaan jalkaan sopivaksi. Sukkasato nro 21.
 

Minulla oli 100 grammaa itse Kool Aidilla värjäämääni Nallea, johon piti löytää jokin kiva neulemalli. Ihan perussukkaa en halunnut tehdä, mutten myöskään sellaista, jossa lanka ja malli syövät toisiaan. Ullasta löytyi tämä Florentine, joka on juuri sopivan simppeli moniväriselle langalle, muttei kuitenkaan ihan perussukka. Tässä on ihan mukavasti yksityiskohtia, joista huomattavin tietysti jalkapöydän päälle asettuva kuvio, jonka koristeeksi sai laittaa joko napin tai kutoa nypyn. Päädyin laittamaan napit, jotka muuten ovat kierrätysnapit: ne ovat peräisin kastepuvusta, jonka äitini neuloi ja virkkasi minulle 36 vuotta sitten! Puvussa on minun lisäkseni kastettu muutamia suvun tyttöjä, joten vaaleanpunaiset napit saivat olla siinä aina vuoteen 2004, jolloin poistin nämä napit ja vaihdoin tilalle valkoiset esikoispoikani kastetilaisuuteen, ja toki myös kuopus on siinä puvussa kastettu. Valkoiset napit saavatkin jäädä pukuun, joten nämä vaaleanpunaiset pääsivät kiertoon sukkien koristeeksi. Ja kun sukista joskus aika jättää, otan varmasti nämä napit vielä talteen ja uuteen käyttöön! :)


Nalle-lanka ei ihan vastannut ohjeen lankaa, ja minun neulekäsialastani totesinkin jo aiemmin, että neulon tavallista "korkeampia" silmukoita. Siitä syystä jouduin vähän muokkaamaan ohjetta ja aloittamaan kantapään aiemmin, ja teinpäs sitten samalla myös muutamia muitakin muutoksia kuvioon, jotta sain sukista mieleiseni. Kantapää oli vaihteeksi minulle ihan uudenlainen, ja täytyykin vain ihmetellä, kuinka monta tapaa onkaan kantapään tekemiseen! :) Monesti kuulee käsitöitä tekemättömien ihmisten sanovan, etteivät he osaa kutoa sukkaa, kun se kantapää on niin vaikea, mutta ehkä heidän kannattaisikin kokeilla jotain muuta tapaa kantapään tekemiseen, niitä kun tässä maailmassa näyttää riittävän! :)

Nämä sukat näyttävät todella kummallisilta, kun niissä ei ole jalkaa sisällä. Nämähän ovat epäsymmetriset ja keskenään peilikuvat, toisin sanoen kärki on muotoiltu niin, että oikea ja vasen sukka ovat keskenään erilaiset. Kantapääkin näyttää minusta tosi epämuodostuneelta, mutta jalkaan nämä asettuvat melko hyvin.

Varresta tuli melkoisen pitkä, sillä käytin vaihteeksi koko kerän viimeistä senttiä myöten loppuun, ei jäänyt kuin pari senttiä pääteltäväksi. Onneksi aloituslanganpäistä sai nipsaistua sen verran pois, että sain niillä pätkillä vielä nuo napit ommeltua paikoilleen. :)


Vieläkin kerätään Sukkasatoa, tässä on siis 21. sukkasatoparini. Sukkasatoahan on kerätty syyskuun alusta asti, eli nämä 21 paria ovat syntyneet kahden kuukauden aikana, ei siis kuukaudessa, kuten kommenteissa erehdyttiin luulemaan. Vielä kyllä ehdin varmasti ainakin yhden parin kutoa, tai kenties kaksikin...

Hempeitä hetkiä syysiltoihinne! :)

maanantaina, lokakuuta 28, 2013

Syksyisen pirteää :)

Ihanaa alkanutta uutta viikkoa ja maanantaiaamua! :) Mukavaa herätä uuteen, mahtavaan syyspäivään jälleen, eikö vaan? Minä ainakin tunnen itseni varsin reippaaksi ja pirteäksi, yhtä iloiseksi kuin nämä eilen illalla valmistuneet sukkanikin:

Perussukat
Tehty ajalla: 26.-27.10.2013
Malli: Perussukat kärjestä ainaoikeinneliöaloituksella ja ainaoikeintiimalasikantapäällä
Lanka: Novita 7 veljestä keltainen (268) ja KoolAid -värjätty Berry Blue + Lemon-Lime + Piña-Pineapple + Mandarine-Tangerine + Orange + Cherry + (Ice Blue Raspberry Lemonade + Soarin' Strawberry Lemonade + Pink Lemonade) + pohja valkoinen (011)
Langankulutus: 111 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 38
Muuta: Hyväntekeväisyyteen. Sukkasato nro 20.

Sain jälleen tuhottua kaksi jämälankakerää kokonaisuudessaan, kiitos kärjestä aloittamisen, jolloin saatoin tehdä varsista juuri niin pitkät kuin lankaa riitti. Näissä on siis ihan tehtaan värjäämää keltaista 7 veljestä sekä itse KoolAidilla värjäämääni sateenkaarilankaa. Itse asiassa tämän langan värjäsin kaksi vuotta sitten KoolAid-kurssilla, se on tekniikaltaan "käsinmaalattua", eli olen pöydän päällä töpötellyt lankaan siveltimellä kaikki nuo värit. Tein itselleni tuosta langasta jo toissakeväänä sukat, mutta sitä jäi vielä yli, joten käytin loput sitten näihin hyväntekeväisyysssukkien varsiin. Vien nämä jossain vaiheessa kansalaisopistolle, jossa kerätään sukkia Operaatio Villasukkaan. Vein sinne aiemmin jo kaksi sukkaparia, ja kanslian täti ottaa ne siellä vastaan ja toimittaa eteenpäin projektista vastaavan henkilön kautta.


Sukkasatoon olen saanut nyt tehtyä täydet kaksikymmentä paria, mutta niin kauan toki teen lisää, kun tätä kuukautta vaan riittää. :)

Näistä iloisen pirteistä sukista tulee kyllä taas niin syksy mieleen, ovat niin syksyisen värisetkin. Ja tietenkin myös siksi, että syksyhän on kaikkein riemukkain ja energisin vuodenaika! :) Alkusyksykin on jo omiaan herättämään minut jälleen eloon, mutta nyt kun kellot on siirretty normaaliaikaan, niin tätä energiapommia on vaikea edes sanoin kuvailla! Uskomatonta, miten paljon tuo tunnin siirto voi vaikuttaa: keväällä kesäaikaan siirryttäessä kehoni reagoi välittömästi väsymyksellä, jota jatkuu koko kevään ja kesän yli. Iltojen alkaessa jälleen pimentyä alkusyksystä sitä energiaa alkaa taas virrata minuunkin, kunnes lokakuun lopulla kellojen palautuessa jälleen oikeaan rytmiin tuo energiapommi räjähtää! :) Nämä viisi kuukautta normaaliaikaa lokakuun lopusta maaliskuun loppuun ovatkin minulle vuoden pirteintä aikaa. Uskoisinpa, että jos tuo kellojen siirtäminen lopetettaisiin, niin pirteyttä riittäisi taatusti ympäri vuoden. :) Vaikka toki tähän minun reilun vuoden kestäneeseen sairauteeni liittyy jatkuva väsymys ja voimattomuus, mutta ei se estä minua tuntemasta itseäni silti energiseksi, se vain pitelee minua aloillani, etten ihan säntäile energianpuuskassani ympäriinsä. ;)

Reipasta ja raikasta päivää sinulle! :)

sunnuntaina, lokakuuta 27, 2013

Hajupommi

Käsitöiden harrastamisessa on mukavaa se, että voi tehdä vaihtelevasti erilaisia juttuja. Kun on kitkuttanut 11 päivää 2,5 millisiä puikkoja ja ohutta lankaa saaden aikaan lopulta vaivaisen 160 gramman loven lankavarastoonsa, niin vastapainoksi on hauskaa tarttua seuraavaksi 10 millin virkkuukoukkuun ja pyöräyttää vuorokaudessa 1,2 kiloa lankaa (tai siihen verrattavaa materiaalia) valmiiksi työksi. :)

Käsityökori
Tehty ajalla: 25.-27.10.2013
Malli: Syntyi tehdessä
Lanka: Puuvillakuteita eri värejä
Langankulutus: 1241 g
Virkkuukoukku: 10 mm
Koko: Halkaisija n. 35 cm, korkeus n. 20 cm
Muuta: Tuli ihan kiva 

Kerroinkin pari viikkoa sitten, kuinka entinen käsityökorini alkoi revetä liitoksistaan. Päätin kokeilla tehdä uuden korin itse, sillä olin nähnyt läheisellä kirpparilla vanhoista lakanoista revittyjä kuteita, jotka sopisivat siihen tarkoitukseen. Aikomukseni oli käyttää tähän kaikki löytämäni reilut 1,2 kiloa kuteita. Ja niitähän sitten riitti ja riitti... lopulta hoksasin taittaa työn kaksinkerroin, jolloin tästä tuli hieman tukevampikin, eikä tullut lopulta niin valtaisan kokoinen kuin aluksi näytti. Ulkopuolella pohja on vaaleansininen (ei näy nyt kuvassa), reunus kivan raidallinen...


... ja sisus on taas ihan vaaleanpunainen. Tässä kaksinkertaisuudessa on sekin hyvä puoli, että kaiken turhan on voinut työntää piiloon tuonne kerrosten väliin. :) (siis kuteiden päät yms., vaikka kyllä minä nekin koitin päätellä)

Korista näytti tulevan tällaisenaan ihan jämäkkä, mutta pesussa se valitettavasti vähän lörpsähti. En halunnut alkaa tätä tärkkäämään kovaksi, joten virittelin tuonne sekaan hieman piippukrasseja sekä pysty- että vaakasuunnassa, ne pitävät koria vähän paremmin kasassa.

Joku saattaa ihmetellä, miksi tämä kori piti pestä, kun se siinä touhussa menetti jämäkkyytensä. Syy on ihan yksinkertaisesti siinä kamalassa pesuaineen hajussa, mikä kaikissa kirpparitavaroissa aina on, riippumatta siitä, onko ne tavarat pesty hajusteellisella vai hajusteettomalla pesuaineella - se haju vaan tarttuu niihinkin, jotka eivät ennestään tuoksu millekään. Säilytin näitä kuteita kannellisessa laatikossa, mutta siitä huolimatta niissä olleet hajusteet ovat löyhkänneet kodissamme aiheuttaen perheenjäsenille moninaisia oireita. Tätä koria virkatessani sain vielä käsiini pahan ihottuman, koska en pysty käsittelemään hajustetuilla pesuaineilla pestyä materiaalia ainakaan näin pitkällisesti. Joten kun sain tämän valmiiksi, oli ehdottoman tärkeää yrittää päästä niistä hajusteista eroon, jottei tämä aiheuttaisi meille enää enempää oireita.

Vaan kyllä on sitkeässä nuo hajusteet! Olettaisin näidenkin kuteiden olevan peräisin lakanoista, joita on pesty kymmeniä kertoja hajustetuilla pesuaineella. Pesin korin kahteen kertaan kuumassa pesussa käyttäen etikkaa huuhteluaineena. Hajusteiden lemu pysyi korissa edelleen. Sitten tuuletin koria - ei vaikutusta. Sivelin korin kauttaaltaan ruokasoodalla - ei vaikutusta. Hieroin koko korin ympäriinsä sitruunankuorella - hetken aikaa sitruunantuoksu peitti hajusteet, mutta lopulta ne tunkivat taas sitruunantuoksun läpi. Lopulta keksin ruiskuttaa korin päälle sumutepullolla ihan paljasta etikkaa, ja laitoin korin moneksi tunniksi ulos taas tuulettumaan. Lopputulos: etikan tuoksu hävisi tuuletettaessa, mutta hajusteiden löyhkä on ja pysyy! Ei siis auta muu, kuin kiikuttaa tämä kori seuraavien pakkasten tullen muutamaksi päiväksi pihalle, koska en todellakaan halua kaikkien käsitöideni - ja kotini - haisevan hajusteille, varsinkin kun ne oikeasti aiheuttavat muille(kin) perheenjäsenille oireita.

On pakko ihmetellä, miksi niitä hajusteita pitää tunkea pyykinpesuaineisiin - ja miksi kukaan haluaa haisevia pesuaineita edes käyttää? Hajusteet aiheuttavat niin paljon allergiaoireita ihmisille, mutta hajusteettomuudesta ei varmasti kärsisi kukaan. Minusta on todella itsekästä ajatella, että jos ei itse saa hajusteista mitään oireita, niin voi niitä huoletta käyttää, mutta tällä ajattelemattomalla teollaan aiheuttaa lähimmäisilleen mm. päänsärkyä, hengenahdistusta, aivastelua, silmien kirvelyä, ihottumaa... Ja miksi ihmeessä joku edes haluaa haista pahalle? Koska hajusteellisella pesuaineella pestyt vaatteet haisevat oikesti todella kuvottavalle! Minun on vaikea olla samassa huoneessa, jossa joku käyttää hajustetulla pyykinpesuaineella pestyjä vaatteita. Tiedän, etten ole ongelman kanssa yksin, sillä kun etsin netistä vinkkejä näiden hajujen poistamiseen, niin löysin aika monta keskustelua aiheesta.

Otin tämän nyt esille blogissani siksi, että jos saan tällä yhdenkin lukijani pysähtymään ja vaihtamaan pyykinpesuaineensa siitä Arielista/Omosta/Luvilista tms. hajusteettomaan, niin aika moni hajusteyliherkkä tulee siitä äärimmäisen kiitolliseksi!


Joka tapauksessa löyhkäävä ja lörpöttävä tekeleeni päätyi nyt siihen käyttöön, johon sen halusinkin, eli keskeneräisen käsityön korikseni. Korissa on nyt kuvausrekvisiittana keskeneräisen käsityön (joita on tietysti vain yksi kappale) lisäksi myös ohje, lankaa ja puikot toiseenkin käsityöhön, jota ei ole vielä aloitettu, vaan se odottaa edellisen käsityön valmistumista, jotta voin napata uuden työn alle heti lennossa. :) En ollut nimittäin varma, ehdinkö tanssien aikana saada senhetkisen käsityön valmiiksi, joten pakkasin koriin valmiiksi jo seuraavan, ettei tarvitse kesken ohjelman lähteä hakemaan uuden käsityön tarvikkeita. ;)

Ihanaa ja raikasta uutta syysviikkoa kaikille! :)

perjantaina, lokakuuta 25, 2013

Liian paljon palmikoita

Huh, huh! Enpäs muista tahkonneeni yksiäkään sukkia näin pitkään! Muutaman kerran olen ohimennen maininnutkin, että työn alla on ollut ehdottomasti haastavin neuleeni kautta aikojen. Aluksi tuntui, ettei siitä tule lasta eikä p*skaa, eikä ollut sen vuoksi oikein neulomismotivaatiotakaan. Mutta sinnillä tein ensimmäisen sukan valmiiksi, ja kun huomasin, että kantapään jälkeen alkoi vähitellen helpottaa, niin se antoi hieman motivaatiota tehdä toinenkin sukka. Ja vihdoin viimein, tässä ne nyt ovat molemmat!

Lissajous
Tehty ajalla: 14.-25.10.2013
Malli: Cookie A: Sukkia. Rakkaudella / Lissajous
Lanka: Drops Fabel luonnonvalkoinen (100)
Langankulutus: 160 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: Oma jalka 38/39
Muuta: Tuli liian pitkät, muuten ihanat. Sukkasato nro 19. 


Näissä sukissa noita yksityiskohtia riittää, mm palmikkokuvioinen kantapää sekä omanlaisensa kuvio myös pohjemuotoiluissa, nekin peilikuvana toisessa sukassa.


Odotin saavani näistä todella istuvat sukat, sillä ohjeessa oli peräti 32 eri kokoyhdistelmää, josta oma koko valittiin mittaamalla jalkaterän ympärys sekä pohkeen leveimmän kohdan ympärysmitta. Valitettavasti tässä vaan ei ollut huomioitu sitä, että kaikki eivät ole pitkäsäärisiä tipuja. ;) Näistä piti tulla siis polvisukat, jotka ulottuvat polvien alapuolelle, mutta minulla näistä tuli ylipolvensukat. Näin ollen pohjemuotoilut, joiden pitäisi olla pohkeen leveimmässä kohdassa, osuvat minulla polvitaipeeseen, ja siinä leveimmässä kohdassa on pohjekavennukset... Pituuden suhteen annettiin kyllä sellainen ohje, että tuo kantapään palmikkokuvio tulee aloittaa siinä vaiheessa, kun varrella on mittaa 10 cm vähemmän kuin jalalla on mittaa polvitaipeesta lattiaan, ja näin teinkin. Todellisuudessa kuitenkin palmikkokuvion alusta lattiaan on nyt 15 cm, eli siinä tulee jo viiden sentin heitto, mikä on aika paljon. Muutenkin näyttää siltä, että tuo pohjemuotoilun osuus on minun jalkaani liian pitkä. Sitäkin ihmettelen, että ohjeen mallisukissa on varressa 20 pientä palmikkokuviota ennen kantapääkuviota, kun taas minun sukissani niitä on vain 17; silti minun sukkani yltävät reilusti polvien yläpuolelle, kun mallisukat jäävät polvien alapuolelle.

Huomasin kyllä edellisiäkin Cookie-sukkia tehdessäni, että niistäkin olisi ohjeen mukaan pitänyt tulla nilkkapituiset (n. 20 cm), mutta minun sukistani tuli polvipituiset (n. 30 cm). Eli vaikka neuletiheys täsmää minulla leveyssuunnassa, niin pituussuunnassa teen jotenkin "harvempaa" neulosta, jos sellainen on ylipäätään mahdollista.

Sukat ovat erittäin kauniit, mutta koska nuo muotoilut eivät huolellisesta mittaamisesta huolimatta osu kohdilleen, niin nämä ovat kyllä samantien ihan makkaralla nilkoissa. Ehkä täytyy kehitellä näihin jonkinlaiset "sukkanauhat", jotta eivät jää ihan käyttämättömiksi, sillä niin valtavan iso työ näissä oli!


Sukkasatokin vielä karttuu, vaikka jossain vaiheessa meinasi loppua usko siihen, että nämä ehtivät valmistua vielä lokakuussa. Yhdeksäntoista paria on nyt valmiina, joten varmasti mennään vielä kahdenkympin rajan tuolle puolen. Ensin on kuitenkin aivan pakko virkata itselle uusi käsityökori, sillä vanha ratkeaa liitoksistaan näillä sekunneilla...

Hyvää viikonloppua, nautitaan ihanista syyspäivistä! :)

torstaina, lokakuuta 24, 2013

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo...

Aavistelin, että minulle saattaisi tulla tänään maksikirje kotiinkannettuna, ja koska en itse ollut kotona aamupäivällä, niin vannotin muuta perhettä, että jonkun on oltava täällä avaamassa ovea posti-Patelle, jottei tarvitse lähteä postista saakka pikkupakettia noutamaan. Ja niinhän se pakettini minua sitten odotti keittiönpöydällä. :) Ihmettelin kyllä, kun pöydällä oli myös lappunen "teille on suurikokoinen kirje noudettavissa postista", mutta sen lappusen "Pate" oli kuulemma antanut ihan vaan muistoksi. ;) Hassu postipoika. :D


Viime viikon värjäyskurssin innoittamana tilasin Lankakauppa Kujeesta happovärejä proteiinikuitujen värjäämiseen, käytännössä siis eläinkuitujen eli esim. villan ja silkin. Kujeessa on myynnissä myös Ashford-merkkisiä happovärejä, joita voi käyttää sekaisin näidenkin kanssa, mutta päädyin nyt näihin Jacquard-merkkisiin, koska minun matikkapäälläni nämä vaikuttivat edullisemmilta. Värivalikoimaahan näissä on vaikka kuinka, mutta koska ne eivät ole aivan ilmaisia, niin päädyin tilaamaan nyt ihan perusvärejä eli keltaista, sinistä ja kirsikanpunaista sekä lisäksi lilaa, turkoosia, "hot pinkiä" ja "salmonia"; kahdesta viimeksimainitusta saa sekoittamalla sen ihanan vadelmanpunaisen, jota noissa värjäämissäni langoissa nähtiin. Ihan kaikkia näitä en saanut värjäyskurssilla edes testata, koska sielläkään ei ihan hirveästi sitä värivalikoimaa ollut, mutta ostin nämä ihan sillä tuntumalla, mitä värin nimen ja kuvan perusteella saattoi päätellä. Aika näyttää, millaisia värejä näistä saa sekoiteltua. :)

Jos jotakuta tuo villan värjääminen happoväreillä kiinnostaa, niin lyhykäisesti voin tähän kirjoittaa jotain kurssilla oppimaani. Nämä värit kiinnitetään aina hapon avulla, eli värijauheiden lisäksi tarvitaan joko etikkaa tai sitruunahappoa; molempia saa ostettua tavallisesta ruokakaupasta, ja minäkin hamstrasin sitruunahappoa jo muutaman pussillisen, koska se ei lemua samalla tavalla kuin etikka. Vaikkakin minusta näytti omien värjäyksieni perusteella, että etikalla kiinnitetyistä väreistä tuli sähäkämpiä kuin sitruunahapolla kiinnitetyistä, mutta syy saattoi olla myös siinä, että värjäsin ne vyyhdit viimeisempinä, eli ehkä minulla oli jo jonkinmoista kokemusta hyvän lopputuloksen aikaansaamisesta siinä vaiheessa. Opettajan mukanaantuoma sitruunahappo loppui siis kesken kurssilla, mutta onneksi yksi kurssilainen oli varannut mukaansa pullon kirkasta. ;) Siis etikkaa. :D

Näillä väreillä värjätessä veden tulee olla yli 65-asteista, saa olla lähes kiehuvaakin. Kuumaan veteen sekoitetaan väriaine ja happo; sitruunahappoa laitettiin kurssilla ehkä vajaa ruokalusikallinen, etikkaa pari lurausta. Väriaineita riitti aivan pikkumitallisetkin; teelusikallisesta saa jo melko voimakkaat värit 100 grammaan lankaa. Väriä voi myös lisätä jälkikäteen, jos tulos näyttää jäävän liian laimeaksi. Langan annetaan olla liemessä niin kauan, että väri on imeytynyt eli liemi on kirkasta; superwash-käsitellyille langoille riittää hyvin puoli tuntia, käsittelemättömät langat saavat olla yön ylikin kiinnittymässä.

Tässä suunnilleen nuo värjäysohjeet happoväreille. Saimme kurssilla hyvin suurpiirteiset ohjeet, koska kuulemma näiden kanssa touhuaminen ei ole niin hirveän tarkkaa. Minusta tämä on senkin vuoksi niin hauskaa, kun saa ihan rauhassa olla luova eikä tarvitse mittailla. Samalla periaatteella laitan ruokaakin: "Oho, nyt lipsahti vähän liikaa pippuria - no, tällä kertaa syödään sitten vähän mausteisempaa!" :)

Sitä en osaa sanoa, milloin taas jaksan alkaa värjäilemään. Käsien iho on edelleen vähän sen näköinen, etten tohdi vetää kumihanskoja vieläkään käsiini. Mutta onpahan nyt värit valmiiksi odottamassa inspiraation iskemistä. :)

Mukavaa loppuviikkoa! :)

keskiviikkona, lokakuuta 23, 2013

Kuponkiuutiset ;)

Onpas mukavaa istua kotona teekupposen ääressä ja kuunnella sateen ropinaa! :) Ihanalta kuulosti sateen ropina tänään myös pinkin sateenvarjon alla - ja eihän pinkki sateenvarjo kädessä voi muuta kuin hymyillä! :)

Kävimme pinkin sateenvarjoni kanssa tänään paitsi kuntoutuksessa myös katselemassa Lankamaailman tarjontaa. Sinne suuntasin käsityömessuilta saamani -20% kupongin ansiosta - minulla on vielä toinenkin alekuponki, joten ehkä täytyy hyödyntää se vielä ennen tämän kuun loppua...


Tästä pallerostahan minä teen sitten sateenvarjooni yhteensopivat sukat! :) Tai oikeastaan kaveriksi huivilleni, jonka olen virkannut ohuemmasta Zauberballista, mutta samalla värityksellä. Tämä on vähän vahvempaa Zauberballia, ja kun juuri tätä lemppariväriäni oli vain yksi pallero hyllyssä, niin pitihän se ostaa. Varsinkin, kun sai sen -20% alennusta. :)

Ostin myös 0,6 mm virkkuukoukun - ei pelkoa, että alkaisin noin ohuilla langoilla virkkaamaan, mutta tämän pitäisi mahtua siemenhelmien reiästä läpi, niin että voisin joskus kokeilla helmiä neuleissa ilman, että tarvitsee pujotella niitä etukäteen lankaan.

Ihanaa syksyisen sadepäivän jatkoa kaikille! :)

maanantaina, lokakuuta 21, 2013

Väriä elämään

Edellisessä postauksessani lupasin esitellä värjäyskurssilla syntyneet vyyhdit vähän tarkemmin. Nyt ne ovat kuivuneet ja kuvattuina, joten tässä niitä tulee.

Kurssilla oli mahdollisuus värjätä sekä proteiinikuituja happoväreillä (eläinperäiset esim. villa ja silkki) että selluloosakuituja reaktiiviväreillä (kasviperäiset esim. puuvilla ja pellava). Koska viime kesänä kävin jo reaktiivivärikurssin, jossa värjäsimme puuvillakankaita, ja minä kokeilin myös puuvillalankojen värjäystä, päätin hypätä tällä kertaa sen yli ja keskittyä pelkästään happoväreillä värjäämiseen, siis villalankoihin.

Värejä on ihan mahdotonta saada toistumaan kuvissa oikein, vaikka otin kuvia useilla eri kameran asetuksilla ja vielä koneellakin säädin värejä lähemmäksi totuutta. Joten pahoittelen, ettette saa ihan oikeaa käsitystä näistä väreistä - luonnossa ne ovat tietysti paljon paremman näköisiä. :)


Värjäsin enimmäkseen Dropsin Fabelia, koska se on erinomainen ja edullinen sukkalanka, jota saa myös 50 gramman kerissä, eikä tarvitse siis värjätä välttämättä 100 grammaa tai 150 grammaa kuten olen tehnyt esimerkiksi Nallea ja 7 veljestä värjätessäni - se on näissä kokeiluerissä välillä hieman turhankin suuri määrä. Tässä kuvassa on näitä pieniä Fabel-vyyhtejä, kaikissa muissa on 50 grammaa paitsi sinisessä on 76 grammaa, eli olen yhteen vyyhtiin sitonut täyden kerän jatkeeksi yhden vajaan kerän. Tuo keskimmäinen vyyhti on oikeasti lämmin korallinpunainen, ja samaa väriä on myös vasemmanpuoleisessa kaksivärisessä vyyhdissä; kuvassa vain tuon kaksivärisen vyyhdin lämmin vadelmanpunainen muuttuu paljon sähäkämmäksi ja korallinpunainen laimenee ruskeammaksi. Sininenkin on luonnossa hieman enemmän turkoosiin vivahtavaa, joskin tuohon vyyhtiin tuli melkoisen paljon kummallisia tosi tummansinisiä läiskiäkin sinne tänne. Oranssiin vyyhtiin jäi puolestaan sinne tänne lähestulkoon valkoisia kohtia (kuvassa ne näyttävät ihan keltaisilta).

Nuo Fabelit olivat kaikki ihan yksivärisiä luonnonvalkoisia alunperin, mutta seuraavien kuvien Fabelit olivat pohjaltaan monivärisiä:


Tässä on kolme 100 gramman vyyhtiä (yhdistetty kukin kahdesta 50 gramman kerästä) Fabel Moulinea; lilan ja vadelmanpunaisen pohjana oli luonnonvalko-beige lanka ja petroolinsinisen pohjana beige-ruskea. Petroolinsinisestä vyyhdistä näkee parhaiten, että lanka on ollut alunperin kirjavaa, noissa kahdessa muussa se kirjavuus vähän peittyy värin alle paremmin. Näissä halusin ihan testata, millaista on värjätä moniväristä vyyhtiä, ja hauskannäköisiähän näistä tuli.


Tässäkin on 100 grammaa Fabelia eli kaksi kerää yhdessä vyyhdissä. Tämän pohjana oli Fabel Spray Print, joka oli alunperin melko tumma, värinä beige-ruskea. Värjätessä beiget osat muuttuivat kauniin oranssiksi, mutta ruskeat jäivät vielä jäljelle lähes sellaisenaan. Tämäkin on ihan valtavan hauskan näköinen! :)

Näytetään vielä, mitkä vyyhdit näistä edellä esitellyistä uivat yhtä aikaa samassa liemessä:


Oranssi-ruskea oli siis samassa padassa kuin ensimmäisen kuvan oranssi vyyhti. Nyt huomaa selkeästi, että vasemmanpuoleinen on ollut pohjaltaan beigensävyinen ja oikeanpuoleinen luonnonvalkoinen, sillä sävy on beigepohjaisessa paljon murretumpi.


Petroolinsininen Fabel Mouline kävi kylvyssä yhdessä sinisen vyyhdin kanssa. Tässäkin sävystä tuli selkeästi petrooliin vivahtava, kun pohja oli beige-ruskea, kun taas luonnonvalkoisella pohjalla oleva hehkuu kirkkaamman sinisenä.


Vadelmanpunainen Fabel Mouline oli samassa padassa kuin tuon kaksivärisen vyyhdin toinen pää (hetken kuluttua selviää, minkä kanssa toinen pää oli uimassa). Näissä ei juuri näy sävyeroa, kun ovat pohjaltaan molemmat pääosin luonnonvalkoista; Moulinessa toisena värinä siis beige.

Toisena nähdyn kuvan lila Fabel Mouline kävi väripadassa ihan yksikseen, jos joku sitä jää ihmettelemään. :)


Mahtaako joku vielä muistaa, kun syyskuussa värjäilin lankoja Dylonilla? Värjäsin silloin luonnonvalkoista Novita Pikkusiskoa sinisen Dylonin jälkiliemessä, ja sain aikaan tällaista "ei oikein minkään väristä" siniharmaata. Se on vaivannut mieltäni näiden viikkojen aikana, joten päätin värjätä langan uudestaan. Alunperinhän nämä on myyty kahtena 50 gramman keränä, mutta Dylon-värjäykseen vyyhditin kaksi kerää yhdeksi 100 gramman vyyhdiksi, mutta nyt avasin vyyhtejä yhdistävän solmun, ja niin näistä tuli jälleen kaksi erillistä.


Ja sitten värjäyskurssilla patoihin - tadaa! :) No, nyt nämä ovat ehkä vielä vähemmän "minun väriset", mutteivät onneksi enää "ei oikein minkään väriset", vaan näissä on viimein jotain luonnetta. :) Voisin hyvin kuvitella nämä kirjoneulessa luonnonvalkoisen langan kanssa - ei tosin itseni päällä, mutta jollakulla toisella.


Ja kyllä, nämä kaksi vyyhteä olivat samassa väriliemessä! :) Keltainen nähtiin jo ensimmäisessä kuvassa, se oli pohjaltaan siis luonnonvalkoista Fabelia, ja samainen keltainen väri muutti siniharmaan Pikkusiskon vihreäksi.


Nyt sitten selviää, minkä kanssa se kaksivärisen Fabel-vyyhdin toinen pää ui. Korallinpunaisessa liemessä oli siis siniharmaata Pikkusiskoa (vasemmalla), luonnonvalkoinen Fabel sekä toisen luonnonvalkoisen Fabelin toinen pää.


Oli minulla mukanani ihan luonnonvalkoistakin Pikkusiskoa, joka sai vihreä värikylvyn. Tässäkin on 100 grammaa eli kaksi kerää yhdessä.


Vähän sellainen ajatus oli, että yhdistäisin tätä vihreää näihin viime viikolla Kool Aidilla värjäämiini punakeltaisiin keriin, mutta jotenkin olisin kaivannut näiden kaveriksi vielä hieman intensiivisempää vihreää. Toisaalta Kool Aidithan haalistuvat parin pesun jälkeen, kun taas näissä happovärjätyissä väri pysyy suunnilleen "ikuisesti", joten ehkä nämä sitten sopivatkin lopulta yhteen.


Vihreä on minusta muuten mielenkiintoinen väri värjäyspuuhissa. Vihreässä on jotenkin niin paljon eri sävyjä, että juuri oikean sävyn aikaansaaminen on aika mahdotonta. Esimerkiksi vasemmanpuoleisessa ja keskimmäisessä vyyhdissä on käytetty ihan samoja sekoitusvärejä (sekoitin siis sinisestä ja keltaisesta), mutta sävy on molemmissa kuitenkin eri, sillä toiseen on lorahtanut vähän enemmän keltaista ja toiseen vähän enemmän sinistä). Oikeanpuoleinen vihreä on puolestaan valmiista sekoituksesta peräisin. Se olikin jännä sävy, sillä purkissa oleva jauhe oli oliivinvihreää, mutta lopputuloksesta tuli smaragdinvihreää! :) Sen vuoksi olikin tärkeää ensin sekoitella värejä lasissa ja vielä testata valkoiselle käsipyyhepaperille sävyä - ja siltikin lopputulos saattoi yllättää. :)


Nuo edellisen kuvan vihreät ovat ihan Nallea, jota minulla oli vähän niin kuin varalla mukanani kurssilla. Oli minulla vielä 7 veljestäkin kolme vyyhtiä, mutta jätin ne seuraavaan kertaan. Näidenkin kohdalla vähän mietin, että vieläköhän värjäisin, kun minulla ei ollut oikein mitään ideaa, mitä väriä vielä kokeilisin. Sitten mentiin ihan fiiliksen mukaan, ja ihan kivojahan näistäkin tuli. Sinivihreässä kokeilin kaksivärisen vyyhdin tekemistä, smaragdinvihreässä taasen liukuvärjäystä, vaikka tuttuja tekniikoitahan nuo ovat, mutta happovärien kanssa on omat niksinsä, missä vaiheessa kannattaa sekoittaa esimerkiksi sitruunahappo tai etikka joukkoon, jos tekee moniväristä. Luonnossa muuten tuo vasemmanpuoleisen vyyhdin sininen on paljon syvempi ja sähäkämpi, kuvassa näyttää tosi pliisulta todelliseen verrattuna. ;)


Värjäsin kurssilla myös muutakin kuin ihan superwash-lankaa, mikä oli hyväkin juttu siinä mielessä, että superwash-käsitellyt langat imaisevat värin salamannopeasti itseensä, kun taas tällainen "pässinpökkimä" vaatii vähän pidemmän värjäysajan; tämä sai olla väriliemessä melkein vuorokauden, kun laitoin sen värjäykseen ensimmäisenä kurssi-iltana ja otin kattilasta pois vasta seuraavana iltan. Tässäkin on polyamidia 15% joukossa, eli on sukkalankaa, vaikkei olekaan superwashia. Tämän väri on aika tavalla lämpimämpi kuin kuvassa, sellainen pehmeä vadelmanpunainen.


Ihastuin tämän myötä tuohon vadelmanpunaiseen  niin, että piti samalla kokeilla sen värin tekemistä vielä seuraavana päivän uudestaankin. Vaikka enpäs tietenkään enää muistanut, missä suhteessa pistin hot pinkiä ja salmonia sekaisin. Mutta ei haittaa, ihania nämä vadelmaiseni ovat joka tapauksessa!


Ja tässä kaikki kurssivärjäykseni yhteiskuvassa! :)

Joku varmasti tähänkin postaukseen kommentoi odottavansa mielenkiinnolla, mitä näistä värjätyistä langoista syntyy. Toivottavasti ette ikävysty odottaessanne! ;) Tuossa syyskuussa nimittäin kudoin kaksi sukkaparia, joiden langat olin värjännyt tammikuussa 2012, ja saman värjäyskerran langoista vielä neljä kerää odottaa tuolla lankakopassa, enkä niitä kyllä enää tämän Sukkasadon aikana ehdi sukiksi kutoa. Jos siis nämäkin pääsevät samaa tahtia puikoille, niin ehkä ensimmäiset tämän kuvan langoista saattavat tulla valmiiksi neuleiksi jo kesällä 2015! :) Veikkaanpa, että mielenkiinto odottamiseen on jo siinä vaiheessa hiipunut... ;)

Ja kuten olen niin monta kertaa ennenkin sanonut: minusta nämä värjätyt langat ovat valmiita käsitöitä jo itsessään ilman, että niitä koskaan tekisi neuleiksi tai virkkuiksi! Ei minulla ainakaan ole mitään hajua, mitä näistä tekisin, enkä aio sitä muutamaan vuoteen vielä edes miettiä. :) Kyllä ne sitten aikanaan ilmoittavat, haluavatko neuloutua vaiko jäädä vyyhdeiksi. Tai ehkä joku näistä päätyy joskus vielä uudestaan väriliemeen.

Värjäyspuuhat tullevat jatkumaan vielä talven aikana. Nyt tuntuu siltä, että nämä teolliset väriaineet ovat niin paljon enemmän minun juttuni kuin kasvivärit, vaikka mukavaahan niidenkin kanssa touhuaminen on. Happovärejä on joka tapauksessa tulossa minulle postissa arvatenkin jo tällä viikolla... :) Nyt on vaan kaapit niin pullollaan lankaa, ettei kärsi enää yhtään ostaa lisää värjäysmateriaalia! :D Varsinkaan, kun näistä ei sitten osaa eikä raaski mitään edes tehdä...

Värikästä viikon jatkoa kaikille! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)