Peitto jälleen

Taas on syntynyt yksi isoäidinneliö-peitto. Tuli jo tätä tehdessäni mieleen, että ehkä seuraavaan peittoon kokeilen jotain muuta kuviota, esimerkiksi tästä 200 virkattua ruutua -kirjasta, jonka vastikään ostin. Toisaalta, kun teen näitä tilkkuja bussissa, palavereissa tai muualla, missä ei voi ihan 100% keskittyä käsityöhön, niin on ihan kiva jos malli on sellainen, joka tulee selkäytimestä. Työkaverit ihmettelivät keskiviikkona, kun meillä oli työntekijöiden yhteinen ateria, jossa sielläkin joko ruokaa odotellessani tai ruuan jälkeen väänsin tilkkuja, että miten voin virkata ilman että edes katson käsiäni tai tekeillä olevaa työtä. ;) En ole suinkaan isoäidinneliöihin kyllästynyt, mutta nyt tuntuu tosiaan siltä, että voisi joskus kokeilla jotain muutakin, sillä siinä ruutukirjassa on ihan mielettömän upeita malleja!

En muista enää, kuka arveli kommenteissa, että tämän peiton saisi jompi kumpi poikani, mutta pakko todeta että se arvelu meni ihan pieleen. Se tällä viikolla kuvan taustalla vilahtanut torkkupeittohan on meidän olohuoneen "kaikkien yhteinen" torkkupeitto, siis se sateenkaaripeitto, jonka virkkasin keväällä. Kuopus sai oman vaaleanpunasävyisen peittonsa jo kesällä, ja isoveli puna-vihreä-mustan peittonsa tässä syksyllä. Periaatteessahan meille kotiin voisi vielä yhden peiton virkata, jos tuo sateenkaaripeitto on "mun", niin sitten voisi tehdä vaikka makkariin yhden sinisävyisen, jonka voisi nimetä isännän omaksi. Mutta toisaalta siellä on jo yksi kauan sitten lahjaksi saatu huopa, joka toimittaa aivan erinomaisesti torkkupeiton virkaa. Isomman pojan huoneessa on sitä paitsi kaksikin torkkupeittoa, kun siellä on joku mieheni ikivanha huopa myös. Eli kotona meillä alkaa olla peittoja jo vähän joka lähtöön. :)

Tämä peitto ei siis tule meille, vaan lähtee tässä talven mittaan toiseen kotiin. Jääköön nyt tässä vaiheessa salaisuudeksi, että minne päin maailmaa se on menossa. :)

Isoäidinneliö-vauvanpeitto

Tehty ajalla: 12.-25.12.2011

Malli: Isoäidinneliö

Lanka: Novita Isoveli luonnonvalkoinen (010), purppura (573), roosa (503), tumma farkku (175) ja vaaleansininen (166)

Langankulutus: 549 g

Virkkuukoukku: 6 mm, reunuksessa 5 mm

Koko: n. 75x75 cm

Muuta: Peiton saajaa odotellaan. :)

Tällä kertaa tällainen neliönmallinen pläjäys. Ensin suunnittelin tekeväni ihan suorakaiteen muotoista, mutta lanka ei olisi riittänyt ihan siihen, mikä oli ensimmäinen suunnitelmani, joten sitten syntyi ajatus tällaisesta 6x6 palan sommitelmasta, eli jokaista väriyhdistelmää tuli 9 palaa. Tämä antoi todella paljon yhdistelymahdollisuuksia, ja eilen illalla myöhään sommittelinkin palasia lattialle eri järjestykseen, ja räppäsin aina kuvan kustakin vaihtoehdosta. Tämä miellytti eniten sekä minun että mieheni silmää, ja jotain tämänsuuntaista taisi Hennakin bussissa ehdottaa viime viikolla, kun esittelin hänelle suunnitelmaani. Tykkään kyllä itse lopputuloksesta: eihän isoäidinneliöistä voi mitään rumaa saadakaan aikaiseksi. ;)

Hauskaa uutta viikkoa kaikille! :) Huomiseksi on taittu luvata myrskysäätä, joten se tietää taas uutta kotipäivää käsitöiden parissa, voisiko siis parempaa edes toivoa. :)