Hän

Minulla on periaate, etten kutsu käsityötä valmiiksi, ennen kuin se on täysin käyttövalmis eli viimeistelty. Neule- tai virkkaustyö ei ole valmis, jos langanpäät ovat päättelemättä - eihän kukaan vedä yllensä villasukkia tai puseroa, josta roikkuu vielä langanpäitä! (Jotkut kutsuvat valmiiksi jopa neulepuseroa, josta on yhä saumatkin ompelematta...) Ristipistotyökään ei ole valmis, jos siinä on vasta pistelyosuus tehtynä, muttei ole vielä viimeistelty - vai mitä käyttöä on pelkällä ristipistoin koristellulla kangaspalalla? Olen kyllä nähnyt blogeissa esiteltävän "valmiita" ristipistotöitä siinä vaiheessa, kun pistelyt ovat tehtyinä, vaikka sen jälkeen kangaspala saattaa hautua pitkäänkin kaapissa odottamassa, että pistelijä saa vietyä sen kehystämöön kenties kerralla yhdessä muiden jemmattujen pistelytöiden kanssa, tai keksii jonkin muun tavan viimeistellä. Mutta minusta ristipistotyö ei vaan ole valmis, jollei se ole... no, valmis. ;)

Olenkin käynyt itseni kanssa keskustelua tästä aiheesta koskien lähinnä "Vuoden 2015 Ristipistoprojektia". Se projekti on nimittäin nyt aloitettu! :) Tai oikeammin: eihän se aloitus tapahtunut silloin, kun aloitin pistelyosuuden, sillä valmistelutyötä olen tehnyt jo suunnilleen vuoden päivät. Idea syntyi viime vuonna joskus tammi-helmikuun vaihteessa. Ensiksi tietysti suunnittelin, mitkä mallit tähän projektiini valitsen ja miten ne valmiiseen työhön sommittelen, ennen kuin tilasin siihen sopivan pistelykankaan. Tämä tapahtui viime helmikuun aikana. Koko työn suunnittelu alkoi siis viimeistelystä, eli en suinkaan ensin vain pistele kivaa mallia ja vasta sitten ihmettele, että mitähän tuolle tekisi! ;) Marraskuussa ostin ja värjäsin viimeistelykankaan, koska on helpompaa valita kankaaseen sopivat ristipistolangat kuin yrittää sattumankaupalla jälkikäteen onnistua värjäämään lankoihin sopiva kangas. Projekti ei tässä tapauksessa ollut viimeistelyä vailla valmis, vaan pistelyä vailla valmis! :D No, kyllä se viimeistelykin tulee viemään paljon aikaa ja ennen kaikkea koettelemaan hermojani... ;)

Mutta nyt kysymykseen: "Valmis vai keskeneräinen?" Kun tämä projekti koostuu seitsemästä itsenäisestä ristipistomallista, niin voinko esitellä kunkin mallin blogissani "valmiina" siinä vaiheessa, kun se on pisteltynä? Vai odotanko siihen saakka, kun kaikki seitsemän ovat pisteltyinä ja myös viimeisteltyinä yhdeksi työksi? Jälkimmäinen vaihtoehto on yhtä sen periaatteeni kanssa, että työ on valmis vasta sitten, kun se on viimeistelty, mutta silloinhan näyttäisi siltä, kuin olisin saanut pisteltyä vain yhden ristipistotyön, vaikka oikeasti olen pistellyt seitsemän?

Päätin tehdä periaatteeni suhteen poikkeuksen - mutta vain tämän ainoan kerran! ;) Nimeän jokaisen mallin "valmiiksi" siinä vaiheessa, kun se on pisteltynä, jolloin minulla on projektin valmistuttua seitsemän valmista ristipistotyötä, koska ne kuitenkin ovat seitsemän eri mallia, vaikkakin viimeistelyn myötä yhdistettyinä toisiinsa. Ja sitten bonuksena: se viimeistelyosuus tulee olemaan sen verran haastava minulle (lähinnä hermoilleni), että se saa luvan olla kokonaan oma valmistunut käsityönsä sitten aikanaan. Hahaa! :D Lopputuloksena on yksi käyttöesine, mutta kahdeksan eri käsityötä! Seitsemän ristipistotyötä ja yksi ompelutyö! :D *onnittelee itseään oveluudestaan*

Mitäkö väliä tällä tiedolla on teille? Ei mitään, olisitte voineet ihan hyvin hypätä tuon edeltävän tekstin yli! ;) Lähinnä tällä on merkitystä hänelle, joka tekee tilastot valmistuneista käsitöistäni... ;)

No mutta nyt asiaan! (vihdoin viimein...)

Tässä Hän on: Vuoden 2015 Ristipistoprojektin ensimmäinen valmis (tai keskeneräinen) pistely! :)

(En osannut päättää edelleenkään, ovatko nämä oikeasti valmiita vai keskeneräisiä, joten noissa blogitekstien tunnisteissa käytän näiden kohdalla molempia...)

Elle (M)

Tehty ajalla: 10.-12.1.2015 (ei vielä viimeistelty)

Malli: Couleur d'Etoile: Elle -mallin "M"

Kangas: 20 ct aida antique white

Langat: DMC 3799, 414, 321, 601 ja 603

Pistot: Risti-, jälki-, linnunsilmä-, hämähäkki- ja solmupistot

Koko: 56x79 pistoa

Viimeistely: Tulee osaksi Vuoden 2015 Ristipistoprojektia, ei siis vielä viimeistelty

Muuta: Värien vaihtoa työhön sopivammaksi. Tähän tulee vielä luultavasti nauhaa, nappeja tms. viimeistelyn yhteydessä

Aloitin projektini kaikkein pienimmällä mallilla. Osittain siihen vaikutti tuo koko, jotta pääsen projektissani mukavasti alkuun. Mutta suurin syy oli siinä, että tämä on toinen projektin malleista, jotka ovat alunperin monivärisiä. Tarkoitukseni on muuttaa myös yksivärisiä malleja ainakin osittain monivärisiksi, joten näistä valmiiksi monivärisistä aloittamalla pääsen parhaiten sisälle värimaailmaan. Tässäkin tosin jo vaihdoin värejä: harmaat ovat suunnittelijan valitsemia värejä, punaisen sävyt on poimittu viimeistelykankaasta. Noihin kukkasiin oli annettu ohjeeksi pistellä ne tietyllä sävyllä tai "valitsemallanne roosan sävyllä", joten päätin heti pistää kaikki kolme punaisen sävyä käyttöön. Toisen lankarullista vaihdoin tummempaan roosaan, ohjeen mukaan olisi pitänyt pistellä molemmat vaaleammalla.

Tämä pistely valmistui kolmessa illassa eli noin 3,5 tunnissa! Siis nopeammin kuin saan kudottua yhden villasukan 7 veljeksestä! ;) Tätä menoa tämä projekti ei kyllä tule ihan koko vuotta kestämään... ;) No, tämä oli siis tosiaankin pienin projektiin tulevista malleista, vain 56x79 pistoa, kun taas suurimpaan tulee 175x163 pistoa, ja loput ovat jotain näiden väliltä. Eli ovat sellaisia keskikokoisia ristipistomalleja, eivät mitenkään kovin suuria. Enhän minä ole isoja ristipistotöitä juuri pistellykään, yhden vähän isomman olen joskus tehnyt, mutta muuten lähinnä näitä pikkupistelyitä. :)

Kuvasta näkyy myös vähän mittasuhteita, tällä pistelyllä on kokoa vain 10x7 cm, kun käytän pieniruutuista (20 count) aidaa.

Kangaspala on kuitenkin hivenen suurempi, sillä toki pitää jättää tilaa pistelyn ympärille, saumanvarat ja vielä kutistumisvarakin. Kutistan kankaat vasta pistelemisen jälkeen, koska pesemättömässä kankaassa on jotain kangasta jäykistävää käsittelyainetta, mikä helpottaa pistelemistä. Peseminen ja kutistaminen on kuitenkin tärkeää siksi, että valmista työtä täytyy varmaan jossain vaiheessa sitten pestäkin.

Jos katsotte tarkkaan, nin huomaatte tuon pistelykuvion olevan kankaan toisella laidalla eikä keskellä. Siihenkin on syynsä...

Tähän tilkkuun olen suunnitellut laittavani vielä jotain muutakin pistelyn lisäksi, osittain siksi, ettei sen pienuus jää ihan suurempien mallien varjoon siinä valmiissa työssä. Noita nauhoja ja nappeja olen vähän mielessäni miettinyt, koska jos pitäydyn päätöksessäni olla hankkimatta uusia käsityötarvikkeita tänä vuonna (tai niin kauan kuin kaapeissani vanhoja käsityötarvikkeita riittää!), niin tällaiset jutut kaapistani löytyvät, jotka tähän passaisivat. Täytyy kuitenkin ensin varmistaa tuon nauhan pesunkestävyys, ennen kuin ompelen sen kankaaseen kiinni. Ja koska viimeistelyvaiheessa tätä tullaan pyörittämään moneen kertaan paininjalan alla, niin ei kannata nappejakaan ommella ennen kuin ihan lopuksi. Katsotaan sitten, miten ne tähän lopullisesti asettuvat! :)

Kylläpä alkoi tämä projektini ihan parhaalla mahdollisella mallilla! :) Voin ihan täydestä sydämestäni todeta tämän olevan kauneinta, mitä olen ikinä pistellyt - tähän mennessä! Suurin syy on Hän, joka tässä istuu. *huokaus* Olen ennenkin sanonut, että rakastan jälkipistoja, ja tykkään ihan valtavasti tällaisista pistelyistä, joissa jälkipistoilla on suuri osuus.

Hän on tietysti myös tämän mallin pääosassa siksikin, että mallin nimi on "Elle" eli "Hän" (naisesta, vrt. englannin "She"). Malliin kuuluu kaikki aakkoset, joiden päällä Hän vuorollaan istuu ompelemassa, mutta minä valitsin pisteltäväkseni vain M-kirjaimen. Mistäköhän syystä? ;)

Ensimmäisenä iltana huokailin siis Häntä pistellessäni, toinen pistelyilta meni vähän miedommissa tunnekuohuissa, ja kolmantena eli viimeisenä iltana pääsin pitämään hauskaa! ;) Oli pakko kutsua isäntäkin viereen katsomaan, kuinka vaimo on onnellisimmillaan kuin pikkulapsi karusellissa! Sillä karusellilta nuo hämähäkkipistot tuntuivatkin! Voiko olla hauskempaa pistoa - en muista niitä aiemmin pistelleeni, vaikka vierestä olenkin niiden tekemistä seurannut. Ja niitähän olisi pistellyt vaikka kuinka! Hämähäkkipistot ovat siis noita pallukoita, jotka näyttävät lopulta ihan ruusuilta. Nimitys tulee siitä, että pistely aloitetaan tekemällä viisisakarainen "hämähäkki", jonka sakaroiden alta sitten aletaan lankoja pujotella. Se on niin hupaisaa puuhaa, että vieläkin hytkyn naurusta, kun muistelen eilisillan pistelytuokiotani! :D Harmi vaan, että ilo loppuu yhden ruusun osalta yhtä lyhyeen kuin karusellikierros, tekisi vain mieli jatkaa ja jatkaa...

Hauskaa oli tietysti päästä tekemään perinteisten risti- ja jälkipistojen lisäksi noita vähän harvinaisempia pistoja, hämähäkkipistojen lisäksi myös linnunsilmä- ja solmupistoja. Voi, kun noissa muissakin malleissa olisi niitä, vaikka taitaa mennä toiveajatteluksi. Tai entä jos ihan huvikseni lisäilisin niitä sinne tänne... ;)

Tänään sitten käydään seuraavan mallin kimppuun - projekti etenee...! :)

Eilinen osoitti jälleen, että pyöräily -22 asteen pakkasessa sopii niin astmaatikolle kuin lapsillekin! :) Kun on tarve päästä soittotunnille, kaverin luo, töihin tai uimahalliin/kuntosalille, niin ei siinä aleta mittarin lukemia tuijottelemaan, vaan mennään sillä ainoalla kulkuneuvolla, mikä tarjolla on. Sitä paitsi, kun autoilija vielä irroittelee lämmitysjohtoa ja rapaa ikkunoita, niin pyöräilijä on jo perillä! ;) Aika moni uudenvuodenlupauskin toteutuu helpommin, kun jättää sen auton käynnistämättä tai mieluummin kokonaan hankkimatta - vai mitä?

Nyt otetaan kaikki ilo irti talvesta! :) Mahtavaa, kun on kunnolla lunta ja ihana, kirpeä pakkanen - paras ulkoilusää ikinä! :)

Niin pysyvät nämä kolme

Usko, toivo ja rakkaus ovat kantaneet minua läpi elämäni. Ison Kirjan mukaan rakkaus on niistä suurin, mutta tänään kirjoitan enimmäkseen toivosta.

Toukokuussa 2012 olimme työpaikan virkistysmatkalla Luulajassa, ja parin matkapäivän jälkeen oli vielä erittäin antoisa suunnittelupäivä koko työyhteisön voimin. Muistan silloin olleeni erityisen kiitollinen siitä, että olin vuotta aiemmin tullut valituksi mukaan tuohon työporukkaan ja unelmieni työtehtävään! :)

Paria viikkoa myöhemmin sairauteni alkoi osoittaa ensimmäisiä merkkejään muutaman kuukauden kuluttua olinkin jo sairauslomalla, josta en ole edelleenkään kyennyt työhöni palaamaan.

Luulajan matkalla keväällä 2012 ehdin kiertää myös pikkukaupungin käsityöliikkeet, joista yhdestä löysin tällaisen ristipistopakkauksen. Se tuntui silloin juuri oikeanlaiselta matkamuistolta tuosta mukavasta työmatkasta. Nyt se muistuttaa minua ajasta, jolloin kaikki oli mallillaan ja tunsin löytäneeni viimein sen elämäntehtäväni, jota kohden olin siihen saakka kulkenut.

Olin kuvitellut pisteleväni tämän ristipistotyön på svenska; ei kieli olisi minua häirinnyt, koska onhan monissa ristipistomalleissa englannin- tai ranskankielistäkin tekstiä, miksei siis myös ruotsia? Aloittaessani pari viikkoa sitten tätä pistelyä sainkin kokea yllätyksen, kun mallista löytyi tekstit ruotsin lisäksi myös norjaksi, tanskaksi - ja suomeksi! :) Eläköön pohjoismainen yhteistyö - kuten suomalainen ja norjalainen huutavat eräässä vitsissä heittäessään ruotsalaisen ulos lentokoneesta... ;)

Usko - Toivo - Rakkaus

Tehty ajalla: 29.12.2014 - 9.1.2015

Malli: Cewec:n ristipistopakkaus (V5482)

Kangas: 16 ct valkoinen aidanauha leveys 14 cm (pakkauksessa)

Langat: Anchorin ja Cewec:n lankoja 10 väriä (pakkauksessa)

Pistot: Risti- ja jälkipistot kaikki kahdella säikeellä

Koko: 45x157 pistoa

Viimeistely: Seinävaate 14 x 36 cm

Muuta: Ripustimet leveys 16 cm Ateljé Margarethasta

Tämä ristipistotyö on minulle nyt ennen kaikkea toivoa antava huoneentaulu. En ole missään vaiheessa menettänyt toivoani päästä takaisin työhöni, mutta viime aikoina toivonkipinä on alkanut kyteä entistä vahvempana.

Olin ajatellut ripustaa tuon seinävaatteen työhuoneeseen työpöytäni yläpuolelle, jossa se on aina nähtävissäni tässä istuessani. Pianon yläpuolella oli kuitenkin tyhjä tila, jonka autiutta huokailinkin pari viikkoa sitten tuon edellisen Yesteryear -ristipiston valmistuttua. Siihen tämä tuntui sopivan niin kokonsa kuin väriensä puolesta.

Pianon lähettyvillä se kenties antaa minulle myös uskoa siihen, että vielä saan sormeni toimimaan sillä tavalla kuin työssäni pianon ääressä tarvitsee.

Se voi myös muistuttaa suuresta rakkaudestani niin musiikkiin kuin työhönikin - mikä on käytännössä yksi ja sama asia. :) Mutta ennen kaikkea se vahvistaa toivoa.

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,

tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.

Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.

Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

(Dietrich Bonhoeffer 1944, suom. Anna-Maija Raittila 1980)

Tuo virren 600 säkeistö alkoi soida mielessäni, kun aloitin tämän ristipistotyön tekemisen nimenomaan tuosta keskellä olevasta toivosta kynttilöineen. Ajatella, että tämä teksti on kirjoitettu keskitysleirillä, jonne Bonhoefferin elämä sitten päättyikin. Jos niiden kauheuksien keskellä on voitu kirjoittaa nykyisen virsikirjamme yksi valoisimmista virsistä, eikö sitä positiivisuutta ja toiveikkuutta pitäisi riittää myös meillä jokaisella näinä hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden aikoina?

Usein minun päähäni putkahtelee näitä laulunpätkiä melkeinpä missä tahansa tilanteessa. Yleensä ne ovat minulle tuttuja virsiä tai muita paljon laulamiani tai kuulemiani lauluja. Joskus saattaa kuitenkin jokin vähän uudempikin laululyriikka kolahtaa, vaikkei itse musiikkityyli niin miellyttäisikään. Niin kävi minulle perjantai-iltana. Olin pistelemässä tämän ristipistotyön ihan viimeisiä pistoja, kun kuuntelussa olevan äänikirjan levy loppui. Päätin viimeisten pistojen seuraksi laittaa YouTubesta jotain musiikkia, ja törmäsin Elastisen tällä viikolla ilmestyneeseen sinkkuun Eteen ja ylös. Ja se kolahti niin että kuului vaan muksis! Ihan kuin omia ajatuksiani, mutta toinen vaan oli osannut tehdä niistä biisin. Vielä hassummalta tuntui, että tällainen tsemppibiisi putkahti korviini sillä hetkellä, kun olin viimeistelmässä omaa toivoa antavaa ristipistotyötäni!

Katse eteen ja suupielet ylöspäin.

Teen vastoinkäymisistä voimaa.

Katse eteen ja suupielet ylöspäin.

Antaa tulla!

Kestän kyllä, periks en tuu antamaan.

(Elastinen: Eteen ja ylös)

Tuosta biisistä löytyy vaikka joka viikolle uusi motto, mutta eiköhän aloiteta uusi viikko tällä:

Katse eteen ja suupielet ylöspäin! :)

(Viimeinen kuva: Joskus kotona tulee sellainen tunne, että joku tuijottaa... ;) )

2015

Hyvää alkanutta vuotta 2015!

Vuoden vaihde tuntuu monille olevan käännekohta, jolloin suunnataan katsetta tulevaan ja luvataan tehdä muutoksia parempaan. Toiset eivät jaksa edes luvata, vaan ainostaan toivovat, että jokin ulkoinen tekijä muuttaisi yllättäen elämän toisenlaiseksi kuin ennen.

Itselläni ei ole tapana odottaa vuodenvaihdetta, jotta voisin tehdä elämässäni muutoksia haluamaani suuntaan. Jos koen tarvetta muutokselle, teen sen samantien - en vuodenvaihteessa, ensi maanantaina, enkä edes huomenna. Vaan nyt.

En ole muutenkaan "sitku-ihminen", joka suunnittelisi tekevänsä asiat "sitku" tai "sitten joskus". Olen jo aikoja sitten lakannut käyttämästä konditionaalia: ei "pitäisi tehdä", "voisipa tehdä", "tekisin jos", vaan asiat joko tehdään tai sitten ei tehdä. Ilman isejä, sitkuja ja mutkuja. Jos en tee sitä juuri nyt - kaikkia asioitahan ei voi tehdä yhtä aikaa - päätän ajankohdan, jolloin teen sen. Ei kuitenkaan sitku tai joskus, ne ovat liian epämääräisiä.

Pitäähän ihmisellä toki olla unelmia ja haaveita. Jos haave on todella tärkeä ja realistinen toteuttaa, sen toteutumiseksi täytyy tehdä jotain heti eikä vasta ensi vuonna: rahansäästö, kielen opiskelun aloittaminen, elämäntapamuutos... Epärealistiset ja vähemmän tärkeät haaveet voivat taas ihan vapaasti jäädä omiksi hassuiksi fantasioikseen, joiden ei ole koskaan tarkoituskaan totetua.

Unelmia täytyy olla niin paljon, että en ehdi toteuttaa niitä.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa - 

Käsitöiden kohdalla en ole aina osannut erottaa sitä, mikä on oikeasti tärkeä ja tarpeellinen käsityö toteutettavaksi, ja mikä vain haaveilua. Kyllähän käsitöiden toteuttaminen on realistista taitojen puolesta, eivätkä materiaalitkaan nyt niin paljon maksa, että niiden hankkiminen veisi vararikkoon. Olen kuitenkin herännyt tajuamaan sen, ettei kaikkea oikeasti tarvitse tehdä, vaikka ne olisivat kuinka ihania. Kyllä ne tarvekäsityötkin antavat riittävästi käsillätekemisen nautintoa ja tyydyttävät kauneuden tarpeeni ilman, että täytyy erikseen tehdä vielä höpsöttelykäsitöitä pelkästä höpsöttelyn halusta. Tarvekäsitöihinkin voi laittaa ripauksen höpsöttelyä mukaan, jos haluaa.

Minulla on "to do -lista" niille käsitöille, jotka aion tehdä. Se ei ole "would do" -lista käsitöistä, joista haaveilen, vaan tarkoitukseni on listalla olevat käsityöt myös toteuttaa. Toteutusjärjestys ei välttämättä ole sama kuin listan järjestys, sillä joku toinen käsityö voi mennä tarpeellisuus- ja kiireellisyysjärjestyksessä toisen edelle. Joskus mukaan tulee myös vieläkin tarpeellisempia käsitöitä, jotka eivät ehdi edes listalle, vaan menevät listan edelle. Lista elää jatkuvasti: yliviivaan siitä valmistuneita käsitöitä ja lisään uusia tilalle. Jonkun listalla olevan saatan pyyhkiä kokonaan yli, jos suunnitelma vaihtuukin toiseen. Silti se pysyy toteutettavien käsitöiden listana, ei haavelistana.

Viime vuoden to do -listalla on enää vain yliviivattuja käsitöitä, siis toteutuneita (ja yksi on vielä keskeneräisenä käsityökopassa). Sattui siis mainiosti, että voin kirjoittaa uuden listan juuri vuodenvaihteessa, vaikken ole tarkoituksella yrittänytkään saada kaikkea juuri vuoden sisällä valmiiksi. Niin on vain käynyt.

Akilles eläisi ehkä vieläkin, jos hänen äitinsä olisi osannut neuloa vahvistetun kantapään.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa - 

Vuoden 2015 käsityösuunnitelmani näyttävät tältä:

1. Teen valmiiksi keskeneräisen eli viime vuonna aloittamani mekon, ja jos lankaa jää yli, sille kaveriksi sukat.
2. Valmistan heti vuoden alussa kaikki tämän vuoden lahjaneuleet isompiin tiedossa oleviin juhliin (3 kpl), vaikka osa juhlista onkin ihan loppuvuodesta. Sitä en tosin vielä tiedä, järjestävätkö juhlakalut mitään kemuja tai olenko itse niihin osallistumassa, mutta isompina merkkipäivinä on kohteliasta lähettää edes postissa pieni muistaminen.
3. Sukkalankalaatikon sisältöä on syytä vähentää tänäkin vuonna. Niistä suunnitelmista minulla on olemassa ihan erillinen lista, joka on lyhentynyt vähitellen. Taisin aloittaa sen listan kirjoittamisen jo vuonna 2013.
4. Yhdet puserolangat odottavat, joten enköhän neulo ne tämän vuoden aikana
5. Ristipistoilua pyrin jatkamaan entiseen malliin jokaisena vuoden iltana. 

Ristipistosuunnitelmistani haluan kertoa vielä tarkemmin:

1. Teen valmiiksi tällä hetkellä keskeneräisen eli viime vuonna aloittamani ristipistotyön, josta tulee pieni seinälle ripustettava juttu.
2. Keskityn ensisijaisesti seitsemään Couleur d'Etoilen malliin (kuvassa yllä), joiden pistelemisen olen nimennyt "vuoden 2015 projektiksi". Odotan tätä innolla! :)
3. Kun tuo isompi projektini on valmis, jatkan pistelyharrastustani todennäköisesti joidenkin seuraavien parissa:
• Couleur d'Etoile: Flocon d'Etoile
• Couleur d'Etoile: Lune de Plume (jollen tuon isomman Couleur d'Etoile -projektini jälkeen kaipaa välillä vaihtelua toisen suunnittelijan pariin)
• Lizzie Kate: Green Flip Border
• Savoir-Faire Vailly: Saisons
• Isa Vautier: Les 4 Saisons
• Tai jokin muu kaapistani löytyvä ristipistomalli... niitä riittää. :)

Tunnemyrskyt voi kertoa kirjoneuleena.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Koska uusi vuosi ei ole mikään erityinen päivä tehdä päätöksiä ja lupauksia, minä tein monia päätöksiä jo viime vuoden lokakuussa - miksi olisinkaan odottanut vuodenvaihteeseen? Olen myös pitänyt nuo päätökset tähän mennessä, joten en usko olevan vaikeuksia pitää ne myös koko tämän vuoden ajan. Kertaukseksi ja itselle muistutukseksi listaan ne vielä tähän lyhyesti:

• Jatkan elämän yksinkertaistamista. 
• Teen vain oikeasti tärkeitä asioita. 
• Nautin kaikesta, mitä teen.
• Käytän kirjastoa sen sijaan, että ostaisin uusia käsityökirjoja ja -lehtiä.
• Laitan omistamiani käsityölehtiä ja -kirjoja aktiivisesti kiertoon.
• Kierrän uudet käsityömallit kaukaa. Uuden käsityömallin hankin (= kopioin/tulostan/tallennan koneelle) vain, jos myös toteutan sen välittömästi.
• Pärjään jo omistamillani käsityötarvikkeilla ja -välineillä. Käsityön viimeistelyyn tarvittavat materiaalit löydän ensisijaisesti omasta kaapistani, en kaupasta. Langan loppuessa tai akuuttiin tarpeeseen ostan, jos se on välttämätöntä. Kaappiini ei eksy mitään vain kaiken varalta.
• Omistan riittävästi neuleita ja muuta vaatetta. Uusille neule- tai muillekaan vaatteille ei ole tarvetta alusvaatteita yms. kuluvia tarvevaatteita lukuunottamatta.
• Neulon itselleni vaatteita vain niistä langoista, jotka olen jo tiettyä neuletta varten hankkinut. Harkitsen myös uudelleen, tarvitsenko kyseistä neuletta, vai käytänkö nekin langat hyväntekeväisyysneuleisiin. Suunnitelmia voi aina muuttaa etenkin tässä asiassa.
• Hyväntekeväisyys- ja lahjaneuleiden lankaostokset tehdään vakavan harkinnan jälkeen. Lanka-ale ei ole syy ostaa lankaa edes hyväntekeväisyysneuleisiin.
• Uusien itselle tulevien neuleiden (myös villasukkien) valmistuessa luovun joistakin vanhoista. Vien tarpeettomat vaatteet kirpparille jo ennen seuraavaa kaapinsiivouspäivää.
• Käytän aikaani entistä enemmän myös tärkeämpiin asioihin kuin käsityöt. Tämähän on vain harrastus. :)

Tänä vuonna tulen olemaan onnellinen, hyvinvoiva, elämästä täysillä nauttiva ihminen! :) Edes anna edes sairauteni häiritä mielenrauhaani, vaan käännän senkin voitoksi - kuten tähänkin asti. Sitä paitsi tänä vuonna tämä sairaus selätetään! :) Ainakin teen kaikkeni sen eteen, lääkäreistä huolimatta. ;)

Jos pelkään pettymyksiä, lakkaan toivomasta.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Tämä vuosi on myös Sibeliuksen juhlavuosi, hänen syntymästään tulee 8.12.2015 kuluneeksi 150 vuotta. Sibbe-fanina odotan, miten tämä juhlavuosi tulee näkymään esimerkiksi konserttitarjonnassa. Suurin jännitykseni liittyy jo tähän päivään. Minun ainoa uudenvuodenperinteeni (sen lisäksi, että vuoden vaihtuessa haluan ehdottomasti olla aina nukkumassa) on Wienin uudenvuodenkonsertti, jossa on Straussin perheen sävellysten lisäksi yleensä myös huomioitu juhlavuottaan viettäviä tunnettuja säveltäjiä. Olisi suoranainen häpeä, jos konsertissa ei kuultaisi tänään lainkaan Sibeliusta. Olen myös mielessäni arvuutellut mahdollisesti soitettavaa Sibeliuksen sävellystä - vahvin veikkaukseni on Valse Triste... Elviksen syntymästäkin tulee 8.1.2015 kuluneeksi 80 vuotta, mutta häntä tuskin tuossa konsertissa muistettaneen. ;) (meillä kyllä on juhlat joka vuosi Elviksen synttäripäivänä, mutta ihan eri syystä...)

Tänään uudenvuodenpäivänä tulee kuluneeksi myös kuusi vuotta siitä, kun Heivattuihin Kudelmiin tuli ensimmäinen postaus. Bloggaamista olen kuitenkin harrastanut jo yhdeksän vuotta (5.1.2006 alkaen). Vanhaa blogiani Vuodatuksen puolella ei kuitenkaan ole enää olemassa, poistin sen kaikessa hiljaisuudessa joskus viime vuoden aikana. Kaikki kuvat olivat sieltä hävinneet, joten ei ollut enää mitään järkeä pitää pelkkiä tekstejä luettavana. Yksinkertaistamiseen kuuluu myös tämänkaltaiset luopumiset. Kuvan kynttiläkippokin siirtyi uudelle omistajalle kirppariviikkojen aikana. :) Hyvin hiljaisissa merkeissä annetaan bloginkin vanheta rauhassa; mietitään sitten vuoden päästä, pidetäänkö pyöreitä synttäreitä vai "ollaanko matkoilla". ;)

Ongelmat ratkeavat ja kaikki taudit paranevat, kun nukkuu yli yön villasukat jalassa.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Onnellista loppuvuotta! :)

Käsityövuosi 2014

Näin vuoden lopussa olen perinteisesti tehnyt uudenvuodenmeemin, jossa olen vastannut yhteen jos toiseenkin ei-käsitöihin liittyvään kysymykseen. Nyt tämä perinne kuitenkin katkeaa.

Menneen vuoden aikana olen yrittänyt yksinkertaistaa elämääni hankkiutumalla eroon kaikesta turhasta, eikä se koske ainoastaan materiaa, vaan myös aineettomia asioita, jotka vievät tilaa ajankäytössäni ja ajatuksissani, ja jotka eivät ole niin tarpeellisia. Blogin pitäminen ei ole välttämätöntä, mutten halua tätä kuitenkaan kokonaan jättää. Niinpä päätin jossain vaiheessa vuotta keskittyä blogissa vain käsitöihin tai niitä läheisesti sivuaviin asioihin, lähinnä kuitenkin valmiiden töiden esittelyyn ja niiden herättämien ajatusten kirjoittamiseen. Joskus kevään ja kesän aikana totesin myös blogien lukemisen vievän liikaa aikaani kuitenkaan saamatta vastineeksi riittävästi mielihyvää. Siksi myös karsin aika isolla kädellä blogien lukulistaani jättäen jäljelle vain ne, joista saan jotain lisäarvoa käsityöharrastukselleni, sen vuoksihan aikoinaan tähän blogimaailmaan lähdin. Myös kesän jälkeen olen vähitellen nappaillut lukulistaltani pois blogeja, joissa puutarhaa, sisustusta tai leipomista on alkanut olla useammin kuin käsitöitä, tai joita lukiessa on muuten vain tullut sellainen olo, etten halua siellä enää vierailla. Toivon myös oman blogini olevan sellainen paikka, josta jokainen lukija saa hyvää energiaa, en haluaisi kenenkään käyvän täällä vierailemassa vain mieltänsä pahoittaakseen. Vaikka Mielensäpahoittaja sinänsä onkin suorastaan rakastettava hahmo! ♥

Elämä on kaunis ihme, pysähdyn kiitollisena ihmettelemään.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Ei siis enää höpöhöpömeemejä - mutta katsauksesta käsityövuoteen en luovu! :)

Käsityövuoden 2014 hupaisia numerotilastoja

Vuonna 2014 käsitöitä valmistui yhteensä 115 kappaletta! Käsitöiden kappalemäärä vähenee vuosi vuodelta, sillä vuonna 2013 tein 173 käsityötä ja sitä edellisenä peräti 230. Näkyykö elämän yksinkertaistaminen myös tässä?

Hitaasti neulomalla ehdin olemaan läsnä jokaisessa silmukassa.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Näistä käsitöistä valmistui:

• Neuloen 32 kpl (edellisvuonna 73)
• Virkaten 52 kpl (edellisvuonna 75)
• joista yhdessä virkkauksessa pesukonehuovutusta (varsinaisia huovutustöitä ei lainkaan; edellisvuonna tein peräti 5 huovutustyötäkin)
• Sekä neulomista että virkkaamista sisältäviä käsitöitä 8 kpl (edellisvuonna 8)
• Ristipistellen 19 kpl (edellisvuonna 5)
• Kanavatyönä 1 kpl (edellisvuonna 0)
• Ommellen 3 kpl (edellisvuonna 6 + 1 ompelua ja virkkausta sisältävä)

Virkkaaminen on jälleen noussut neulomista suositummaksi käsityömuodoksi, vaikka molempien määrä on ollut selvästi laskusuunnassa.

Sen sijaan ristipistotyöt pomppaavat tuosta listasta esiin, niitä olen viimeinkin saanut tehtyä sen verran, kuin nyt yleensäkin toivoisin pistelyjä tekeväni. Huomionarvoista on myös se, että lähes kaikki pistelyt ovat olleet vähän isompia kuin pelkkä yhdessä illassa tehtävä onnittelukortti. Ja sainpas sen yhden kanavatyönkin tehtyä pois kaapista kuljeksimasta! :)

Ompelukone ei ole tänä vuonna juurikaan kutsunut, ja edellisvuoden huovutusinnostus (huovutuskurssin ansiosta) ei ole kantanut hedelmää tälle vuodelle saakka.

Käsityö on olemassaolon taidetta.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Näitä erilaisia tekniikoita hyödyntäen sain aikaiseksi:

• Puseroita, toppeja, jakkuja, liivejä yms. 6 kpl (edellisvuonna 18)
• Päähineitä 34 kpl (edellisvuonna 55) 
• Sukkia, tossuja, säärystimiä yms. 9 kpl (edellisvuonna 39)
• Lapasia ja kämmekkäitä 8 kpl (edellisvuonna 5) 
• Mekkoja ja hameita 3 kpl (edellisvuonna 5) 
• Villahousuja 3 kpl (edellisvuonna 3)
• Sisustukseen liittyvää 24 kpl (edellisvuonna 14) 
• Ponchoja, huiveja ja kaulureita 4 kpl (edellisvuonna 5) 
• Etiopianuttuja 18 kpl (edellisvuoden lukemaa ei ole, vaan ne on ilmeisesti laskettu silloin noihin puseroihin tms.)
• Kortteja 1 kpl (edellisvuonna 5) huom! tähän laskettu vain kortit, joissa on virkkausta, neuletta, huovutusta tms., ei siis pelkkiä askarreltuja kortteja!
• Muuta 5 kpl (edellisvuonna 24)

Ensimmäisenä tuosta pomppaa silmiin se, että sukkia ja muita jalanlämmittimiä olen kutonut selvästi vähemmän kuin aiemmin. Oikein itsekin hätkähdin. Seuraavaksi hämmästyin sisustusjuttujen suurta määrää, mutta se taitaa selittyä noilla ristipistotöillä, joista suurin osa on päätynyt kotimme koristeeksi. Kohdassa "muuta" taitaa olla sellainen positiivinen ilmiö, että nyt on tullut tehtyä vähemmän jotain määrittelemätöntä, jota en ole osannut selkeästi johonkin kategoriaan sijoittaa. :)

Neulon maailmaa valmiiksi yhden sukan kerrallaan.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Käsitöille on aina olemassa jokin kohde, ja tänä vuonna ne kohteet ovat olleet seuraavanlaisia:

• Itselle tai omaan perheeseen 65 kpl (edellisvuonna 72)
• Hyväntekeväisyyteen 46 kpl (edellisvuonna 60)
• Lahjaksi 4 kpl (edellisvuonna 41)

Etkö saanut tänä vuonna minulta itsetehtyä lahjaa? No, ei saanut kovin moni muukaan! ;) Itse asiassa kaikki neljä tekemääni lahjaa ovat menneet aikuisille kummitytöilleni, nuoremmat kummiteltavat ovat joutuneet raukat tyytymään ostolahjoihin. ;) Olihan tuossa alkuvuodesta kahdetkin isonumeroiset pyöreät synttärit, mutta niihin valmistui lahjat jo viime vuoden puolella (ei olisi ehtinytkään tälle vuodelle, kun molemmat juhlat olivat tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna). Ja sitten oli tasan yhdet ylioppilasjuhlat. Pienemmät synttärit olen tainnut kuitata tekstareilla. No, ensi vuonna on kyllä sitten ylioppilasjuhlia ja viisikymppisiä, joten ehkä tuo lahjakäsitöiden määrä taas kasvaa...

Hyväntekeväisyyskohteista sytomyssyily piti edelleen pintansa, mutta rinnalle on tullut myös etiopianuttuilu.

Neulon mielelläni: ilo kannustaa tekemään niin kaunista kuin suinkin osaisin.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Mitä lankavarastolle tapahtui vuonna 2014

• Vuoden alussa 1.1.2014 lankavarastoni painoi 15580 g.
• Lankaa kului vuoden aikana 11361 g (9274 g vähemmän kuin v. 2013).
• Tavoitteenani oli kuluttaa lankaa reilusti vähemmän kuin aiemmin, ja siinä kyllä onnistuin! :)
• Eniten kului lankaa maaliskuussa (2166 g); yli kilon pääsin huhtikuussa (1271 g), lokakuussa (1245 g), toukokuussa (1113 g), marraskuussa (1071 g) ja elokuussa (1026 g).
• Heikoimmat langankulutuskuukaudet olivat syyskuu (258 g), kesäkuu (337 g), tammikuu (647 g), joulukuu (679 g), helmikuu (681 g) ja heinäkuu (867 g).
• Keskimääräinen langankulutus oli noin 947 g kuukaudessa. Edellisvuonna kulutin keskimäärin 1,7 kg lankaa kuukaudessa, eli reippaasti on tultu siitä alaspäin.
• Alaspäin on tultu myös lankaostosten määrässä. Ostin, sain tai purin vanhoista neuleista takaisin lankakeriksi vuoden aikana 7497 g lankaa (oikeastaan 7597 g, mutta lahjoitin yhden 100 g vyyhdin villalankakolehtiin, niin se näkyy lankaostostilastoissa miinusmerkkisenä). Tuo määrä on joka tapauksessa yli 20 kiloa vähemmän lankaostoksia kuin edellisvuonna! Pistäkää paremmaksi! ;)
• Lankaostoksilla kävin tammikuussa (1950 g), helmikuussa (1800 g), toukokuussa (1600 g) ja elokuussa (1050 g). Lisäksi ostin lokakuussa käsityömessuilta lankaa 300 g ja purin vanhoja käsitöitä 592 g edestä (lankavarasto kasvoi lokakuussa siis 892 g). Huhtikuussa lankavarasto kasvoi pelkästään purkulangasta (305 g). Lankaostosten kertaostosmäärä on selkeästi laskenut vuoden loppua kohden - hyvä suunta! :)
• Lankaa en ostanut lainkaan maaliskuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, syyskuussa, marraskuussa enkä joulukuussa, ja lisäksi marraskuussa lahjoitin villalankakolehtiin sen 100 g lankaa, eli sen kuukauden ostossaldo on -100.
• Keskimäärin lankaa tuli lisää 625 g kuukaudessa, mutta osa on tosiaan sitä purkulankaa...
• Lankaa ostin 20158 g vähemmän kuin edellisenä vuonna.
• Tästä huolimatta lankavarastoni pieneni vuoden aikana ainoastaan 3864 grammalla. Ostoksia on ollut vähän, mutta niin on ollut vähäistä neulominenkin.
• Lankavarastoni painaa 31.12.2014 11716 grammaa.

Olen iloinen sekä siitä, että sekä lankaostosten että kulutuksen määrä on vähentynyt. Se tarkoittaa sitä, että elämässäni on jäänyt aikaa muillekin ihanille asioille, eikä vain käsitöille. Sillä lopultahan käsityöt ovat vasta kolmanneksi tärkein harrastukseni - ja harrastukset tulevat aika kaukana tärkeysjärjestyksessä muun elämän jälkeen. Yksinkertaistamista tässäkin. :)

Puikot ja villakerät kutsuvat meditaatioon, jonka tulokset näkyvät.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa - 

Suunnitelmien toteutuminen

Tein vuosi sitten uudenvuodenpäivänä tälle vuodelle kaksi käsityölupausta:

1. Pyrin kuluttamaan vuoden aikana reilusti vähemmän lankaa neuleisiin ja virkkuisiin kuin aiempina vuosina, jotta minulle jää aikaa myös ristipistoille.

Tämä lupaus toteutui kaikilta osin: lankaa kului totisesti aiempia vuosia vähemmän, ja ristipistoja tein huomattavasti enemmän. Haaveilin pisteleväni jokaisena vuoden iltana aina yhden äänikirjalevyllisen verran, mutta valitettavasti sain pisteltyä ja kuunneltua äänikirjaa vain 358 iltana. ;) Vuodessa jäi siis seitsemän iltaa vaille ristipistoja (ja äänikirjaa), ja syykin on selvä: alkuvuodesta olin kolme yötä reissussa, jossa ei ollut mahdollisuutta pistellä, enkä jaksanut paluuiltanakaan vielä kaivaa ristipistoja esiin (jäi siis neljä iltaa väliin), ja alkukesästä jäi niin ikään kolme iltaa väliin reissun vuoksi. Neuleita tuli kyllä reissun päälläkin tehtyä.

2. Annan inspiraatiolle tilaa aina, jos sellainen sattuu iskemään, vaikka sitten muiden käsitöiden kustannuksella.

Sainkohan minä yhtään tällaisia ex tempore -inspiraatioita koko vuonna? Sellainen olo on, että kaikki käsityöt olen onnistunut tekemään suunnitelmallisesti ilman, että siihen olisi tullut päälle mitään äkillisiä inspiksiä tai akuutteja tarpeita kummittelemaan. Jotain pientä ehkä, mutta kyllä nekin ovat joutaneet pari päivää aina odottamaan. :)

Varaudun koviin pakkasiin, vaikka niitä ei tulisikaan.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Vuoden alussa tein listaa neule- ja virkkuutöistä, jotka aion vuoden aikana toteuttaa. Periaatteessa kaikki listalla olleet jutut olen tehnytkin, yksi listalla olleista on vielä työn alla. Yksi suunnitelmista muuttui, kun en sitä enää halunnutkaan tehdä. Sukkalankavaraston pienennys ei onnistunut kovin hyvin, mutta sentään muutaman sukkaparin sain tehtyä. To do -lista on myös kasvanut vuoden aikana, mutta näyttäisi siltä, että kaikki kohdat on siitäkin listasta tällä hetkellä yliviivattuja. On siis aika kirjoittaa uusi lista huomenna ensi vuodelle. :)

Ristipistotöiden osalta listan lyhentäminen onnistui odotettua paremmin! Monen pistelyhaaveen kohdalle olin kirjoittanut, että jos saisi siitä ja siitä sarjasta tai parista tehtyä edes yhden, mutta lopulta sain pisteltyä kaikki ylös kirjaamani haaveet ja vielä enemmänkin! :)

Vuosi ei oikeastaan pitänyt sisällään juurikaan käsityöyllätyksiä tai mitään uutta käsitöiden saralla. Eteenpäin ollaan menty vanhojen taitojen ja pääasiassa myös vanhojen materiaalien ja välineiden varassa. Tarvitseeko sitä aina niin hirveästi kehittyäkään, eikö jo opittujen taitojen ylläpitäminen riitä? Ehkä isoimmat muutokset ovat olleet Novitan tilauksen lopettaminen, luopuminen suurimmasta osasta käsityölehtiäni ja päätös olla muutenkin etsimättä aktiivisesti uusia malleja, materiaaleja ja inspiraatioita. Yksinkertaistamista jälleen... kuten sekin, että olen alkanut vähitellen kiinnostua neule- ja virkkausmallien tekemisestä saumattomina, ihan vain siksi, että miksi tekisin jotain, mitä ei ole pakko. :)

Kun päätän osata, osaankin.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Blogitilastot

Tänä vuonna Heivattuihin Kudelmiin ilmestyi 184 postausta, mikä on 136 postausta vähemmän kuin edellisvuonna. Se on tietysti selviö, kun on ollut vähemmän käsitöitäkin esiteltävänä, mutta koska postausten määrä on enemmän kuin valmiiden käsitöiden määrä, niin ilmeisesti olen vähän turhiakin lätissyt. Anteeksi. ;) Keskimäärin postauksia on ollut 3-4 kappaletta viikossa, vaikka loppuvuotta kohti sanainen arkkuni onkin ehtynyt - yksinkertaisesta syystä.

Bloggerin tilastojen mukaan kävijöitä on ollut vuoden aikana noin 180 000, kävijälaskurin mukaan noin 109 000 - KIITOS KAIKILLE! Suurimmat kävijäpiikit ovat tammi-, maalis- ja lokakuussa, itse asiassa samat kuukaudet kuin edellisvuonnakin - keksittekö tälle selitystä? Kesäkuukaudet ovat olleet käyntien puolesta hiljaisia, niin myös alkusyksy sekä ihan tämä loppuvuosi tuota lokakuista piikkiä lukuunottamatta. Tietysti kun jututkin ovat vähentyneet, niin eipä se lukijoitakaan houkuttele. ;)

Tervetuloa blogiini myös ensi vuonna - toivottavasti saan silloinkin nostettua hymyn jokaisen huulille. :)

Jos päivän muoti ei miellytä, voi aina paeta perinneneuleisiin.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Vuoden viimeinen kuukausiraportti

Mitähän tästäkin menneestä kuukaudesta nyt oikein tuumaisi? Tavallaan elämä rauhoittui samalla, kun luontokin laskeutui talven lepoon - itsekin olen tässä kuussa ihan vaan levännyt, vähän niin kuin pakonkin sanelemana. Toisaalta ajatukset ovat pyörineet nyt lähes kokonaan oman terveydentilan ympärillä, mikä ei välttämättä ole mikään huono asia. Sehän kertoo vain siitä, että olen saanut keskittyä ihan kaikkein tärkeimpään muiden asioiden jäädessä huoletta taka-alalle. Ja onhan sen tiimoilta nyt tapahtunutkin pikkuriikkinen askel eteenpäin, ei siis ihme, jos se on täyttänyt mielen ja kielen. :) Kuitenkin päällimmäisenä on tainnut tästä kuusta jäädä mieleen paitsi lepäily, myös lukeminen - lähes joka päivä olen saanut merkata luettujen kirjojen listaan uuden teoksen, ja poikkeuksellisen paljon on mahtunut kaunokirjallisuuden sekaan myös tietokirjoja, nyt on ollut selkeästi taas niiden aika. :) Ja minähän teen lukiessani käsitöitä, jos vain jaksan - tässä kuussa on ollut kyllä tavallista enemmän myös niitä hetkiä, jolloin olen vain lukenut ja jättänyt kutimet koppaan. Silti on saatu vähän valmistakin:

Joulukuussa valmistuivat:

• 5.12. Little House Needleworks: Snowflakes (ristipistellen)
• 16.12. Villahousut (neuloen), langankulutus 380 g
• 25.12. Etiopianutut 4 kpl (neuloen + virkaten), langankulutus 252 g
• 26.12. Kännykkäpussi (virkaten + pesukonehuovuttaen), langankulutus 47 g
• 29.12. Little House Needleworks: Yesteryear (ristipistellen)

Kuukauden langankulutussaldoksi jää 679 grammaa, mikä taitaa olla vuoden neljänneksi pienin kuukausikulutus. Lankaostoksilla en käynyt lainkaan, kun en käynyt oikeastaan minkäänlaisilla muunlaisillakaan ostoksilla (paitsi yhden reissun luontaistuotekaupassa normaalien lähikaupan ruokaostosten lisäksi), joten mitenpä sitä lankaa olisi vahingossakaan tarttunut matkaan. ;) Toivon mukaan onnistun tulevana vuonna kiertämään lankahyllyt vähintäänkin yhtä kaukaa!

Ristipistoilua jaksoin jatkaa huonompivointisenakin jokaisena kuukauden iltana (uskon myös tänään ja huomenillalla pisteleväni samaan malliin), joten pari ristipistotyötä valmistui myös tässä kuussa. Ihan tyytyväinen olen siihenkin "saavutukseen". :)

Kuukausiraportti jää tällä kertaa näin lyhykäiseksi, koska teen huomenna koko vuoden yhteenvedon, ja vasta ensi vuoden puolella alan miettiä tammikuun ja koko tulevan vuoden käsityösuunnitelmia. Ei kaikkea yhteen postaukseen. :)

Valmistuminen on aihe iloon, ei pelkkä siirtymävaihe uusiin suorituksiin.

- Maija Paavilainen: Villasukkavoimaa -

Nyt siis iloitaan näistä valmiista käsitöistä! :) Iloisia tämän vuoden viimeisiä käsityöhetkiä sinullekin!

Sillä lailla tällä lailla ennen vanhaan...

Välillä on mukavaa huomata, kuinka ristipistohommissa jokin kangas ja kaapissa odottava malli vain kohtaavat. Eivät välttämättä täydellisesti, mutta kohtaavat kuitenkin.

Alkuvuodesta - vai oliko se peräti viime vuoden puolella? - tilasin jotain ristipistotarvikkeita Casa Ceninasta, ja sain yllätyksekseni ilmaislahjana suorakaiteen muotoisen palan pellavakangasta, jossa oli valmiiksi ommeltu päät kujan muotoon, vieläpä ihan koristeellisesti. Sehän suorastaan huusi päästä seinävaatteeksi, kun ripustinta vartenkin oli väylä valmiina. Kangaspalan muoto ja koko sopivat myös mitä parhaiten Little House Needleworksin Yesteryear -mallille (voit katsoa alkuperäisen mallin kuvan esim. tästä linkistä).

Vasta pistelyn aloitettuani huomasinkin, että tuo ilmaiseksi saamani kangaspalahan olikin leikattu ihan kieroon. Siis toki silmämääräisesti suoraan, ja varmasti mittaamallakin leveys oli molemmista päistä sama, mutta ei suinkaan langansuuntaisesti suoraan. Kuitenkin sellaisissa ristipistotöissä, joissa reunoja ei ole tarkoitus viimeistelyn yhteydessä taittaa piiloon minnekään, olisi aika lailla suotavaa, että kangas olisi langansuuntainen - syytä tuskin tarvitsee teille enempää selittää. Niinpä leikkasin reunat (ei ne huolitellut päädyt, vaan sivureunat) suoriksi, ja siinä sen kierouden huomasi: siinä missä toisesta päästä lähti pois millin verran, toisessa päädyssä lähti useita senttejä. Onneksi leveyttä jäi yhä riittävästi, että sain vielä tuon mallin siihen hyvin mahtumaan. Hieman mietitytti, kuinka viimeistelyn käy, kun työ selvästi kapeni, olin nimittäin hankkinut jo tätä seinävaatetta varten tietyt ripustimet sekä reunapitsiä. Mutta hyvin kävi, sillä reunapitsin kanssa leveys tuli tismalleen ripustimiin sopivaksi! :)

Yesteryear

Tehty ajalla: 5.-29.12.2014

Malli: Little House Needleworks: Yesteryear

Kangas: 28 ct pellava vaalea (ilmaislahja Casa Ceninasta)

Langat: DMC B5200, 221, 420, 433, 434, 676, 754, 898, 926, 3011, 3022, 3051, 3052, 3371, 3768, 3790

Pistot: Ristipistoja

Koko: 87x196 pistoa, n. 15x35 cm; viimeistelyn koko 27x48 cm

Viimeistely: Seinävaatteeksi

Muuta: Ripustimet ja pitsi Ateljé Margarethasta, napit omasta varastosta 

(Kaksi samantyyppistä kuvaa siksi, että ensimmäinen on salaman kanssa otettu, alempi ilman salamaa.)

Vasta nuo kuvat otettuani huomasin, että tässä kankaassahan on selvästi myös nuo päätykujat ommeltu kieroon eli ei langansuuntaisesti! Eroa on kankaan yläreunasta pistelyn yläreunaan mitattuna peräti 3 mm vasemman ja oikean reunan välillä. Se voi tuntua mitättömältä, mutta näkeehän tuon silmällä, että pistely näyttää olevan horisontaalisesti kierossa. Eihän tuolle mitään mahda enää tässä vaiheessa, ja vikahan ei ole oma, vaan kankaan valmistajan. Mahtaakohan siinä olla syy, miksi tätä kangasta jaettiin ilmaislahjaksi asiakkaille? Ei pitäisi kurkata lahjahevosen suuhun, mutta myyjän olisi tietysti ollut hyvä laittaa kankaan mukaan vaikka viesti, että kyse on B-laadusta, jotta sen olisi voinut ottaa huomioon pistelymallia valitessa - juuri tällaisessa mallissa se vinous korostuu toisin kuin jossain epäsymmetrisemmässä mallissa sitä ei olisi edes huomannut.

Mutta näillä mennään!

Sinänsä olen kyllä omaan osuuteeni tässä pistelyssä ja etenkin viimeistelyssä erittäin tyytyväinen. Pitsi sopi tähän malliin mitä parhaiten, vaikka tilasin sen ihan sokkona jo paljon ennen kuin olin tätä pistelyä edes aloittanut. Oma keksintöni oli myös ommella pienet napit tuon pistelyn yläpuolelle. Muuten olisi jäänyt ehkä vähän turhan paljon ylimääräistä tilaa pistelyn ja reunan väliin, mutta nuo napit "täyttävät" sen tilan sopivasti, eivätkä kuitenkaan kiinnitä liikaa huomiota. Ja sopivat tietysti myös noihin puisiin ripustimiin!

Yhden ainoan värin jouduin vaihtamaan, kun kangas oli vaaleampi kuin alkuperäisessä mallissa. Se väri on tietysti valkoinen, sillä alkuperäisen mallin "cream" oli lähes samaa sävyä kuin käyttämäni kangas. Siksi vaihdoin sen tilalle kirkkaimman mahdollisen valkoisen eli DMC:n B5200 saadakseni sen erottumaan pohjasta.

Tämä malli ihastutti minua aikoinaan siksi, että olen erityisen viehättynyt juuri 1800-1900-lukujen taitteeseen, vaikka myös 1800-luku kiehtoo minua. Niin kirjallisuudessa, musiikissa kuin kuvataiteessakin huomaan nauttivani erityisen paljon tuon aikakauden tuotannosta. Myös noihin aikoihin sijoittuvat romaanit (vaikka olisivat myöhemmin kirjoitettuja) kiinnostavat minua. Silloin tapahtui niin paljon muutoksia maailmassa alkaen teollistumisesta ja monista uusista keksinnöistä, jotka alkoivat muuttaa ihmisten elämää hyvin nopealla tahdilla. Niitä keksintöjähän on myös tässä ristipistotyössä, ja enimmäkseen nuo vievätkin ajatukset heti 1900-1910-luvuille, ainoastaan tuo velosipedi on ennemminkin 1800-luvun alkua, sillä nykyisen polkupyörän tyyppinen kulkupelihän keksittiin jo 1880-luvulla. Kuvan puhelin ja kirjoituskone pysyivät tuollaisina vielä pitkään, itsekin olen samanlaisella puhelimella soitellut ja kirjoituskoneella näpytellyt - vaikka varsinaiset konekirjoitusopinnot tein jo ihan sähköisellä kirjoituskoneella (ei sentään atk:lla vielä silloin).

Kaavailin mielessäni tällä seinävaatteelle paikkaa tuohon seinälle raanun oikealle puolelle, mutta se tuntuikin istuvan paremmin vasemmalle puolelle. Nyt tuo seinä näyttää vähän epätasapainoiselta, mutta eiköhän se tasoitu aikanaan, kun saan tehtyä lisää ristipistotöitä. Saa nähdä sitten, siirtyykö tuo vielä toiselle puolelle, sillä mielessäni on joskus tehdä yksi LHN:n malli tuonne oikealle kirjahyllyn yläpuolelle, ja siinä muistaakseni on vähän saman aikakauden tunnelmaa... Mutta siihen nyt menee joka tapauksessa vielä pitkäkin aika, tuskin tapahtuu tulevan vuoden aikana. :)

Minullahan on suunnitelmissa projekti, jonka olen nimennyt "vuoden 2015 ristipistoprojektiksi", ja hieman olen jo suunnitelmiani ja esivalmistelujani täällä esitellytkin. Mutta koska vielä ollaan vuodessa 2014, aloitan tänä iltana vielä yhden muun ristipistotyön, jonka valmistuessa ollaan varmasti jo turvallisesti ensi vuoden puolella, jotta voin sen 2015-projektin aloittaa. :) Sitä paitsi en ole vielä ehtinyt siihen edes ristipistokankaita leikata enkä reunoja huolitella, joten en ehtisikään sitä vielä tänään aloittaa. :)

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa kaikille! :)