Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

tiistaina, marraskuuta 12, 2013

Koruja

Tein jälleen hieman koruja huovuttaen ja askarrellen.

Helmikaulakoru
Tehty ajalla: 10.-11.11.2013
Malli: Ihan omasta päästä
Tarvikkeet: Huovutusvillaa ja helmiä
Muuta: Lahjaksi

Kolme huopahelmeä jaksoin pyöritellä sunnuntaina, ja eilen kokosin niistä kaulakorun yhdessä erilaisten muovihelmien kanssa. En tiedä, tykkäävätkö nykypäivän tyttölapset tällaisista (meidän koululainen arveli, että ei tykkää ;) ), mutta saahan tällä heittää sitten vaikka vesilintua, jos ei miellytä. ;) Itse olisin kymmenvuotiaana ollut aivan onnessani tällaisesta korusta. :)

Onnittelukortti
Tehty ajalla: 10.-11.11.2013
Malli: Oman pään tuotoksia
Tarvikkeet: Huovutusvillaa ja muuta askartelusälää
Muuta: Lahjan matkaan

Korun mukana pistän menemään myös onnittelukortin. Yritin säheltää kukkasen samoista huovutusvilloista, joista tein nuo helmet. Pakko todeta, että vielä on vähän harjoittelemista huovutuksen saralla - tässä kukassa oli varret ja lehtikin, mutta niiden huovuttamisesta ei tullut yhtään mitään, joten taitoin ne lopulta tuonne kukan alle piiloon ja samalla vähän vahvistamaan itse kukkasta. Oikeastaan sain märkähuovutuksella tehtyä vain jonkinlaisen esihuopumisen, neulahuovutuksella siistin aikaansaannostani, jonka jälkeen vielä taas hiukan märkähuovutin - ja taas neulahuovutin. Samalla, kun ompelin nuo kukan keskustassa olevat vihreät helmet paikoilleen, kursin tuota kukkaa vielä kasaan, ettei ihan repsottele suuntaan eikä toiseen. Olin oikeastaan tätä kukkaa tehdessäni jo vähän väsähtänyt koko huovutukseen, niin en jaksanut tähän enää niin panostaa. Mutta kultaliimalla ja helmillä saa aika paljon paikattua. :)

En ole koskaan tehnyt sellaisia oikeita 3D-kortteja, jotka tuntuvat olevan kovasti askartelijoiden suosiossa. Minun käsitykseni 3D-kortista on tällainen... ;)

Näiden mukana lähtee jo aiemmin blogissa nähdyt neuleet, siitä se värimaailmakin näihin irtosi:


Hoksasin helmiä ja korttia tehdessäni, että ensi viikolla nämä jo täytyykin postittaa päivänsankarille, onneksi ei mennyt ihan viime tinkaan. :)

Tein vielä toisenkin korun, joka on menossa eri ihmiselle lahjaksi:

Angry Birds -kaulakoru
Tehty ajalla: 10.-11.11.2013
Malli: Omasta päästä
Tarvikkeet: Huovutusvillaa ja helmiä
Muuta: Lahjaksi


Yritin tuosta palleroisesta saada Angry Birds -tyttölinnun näköistä. Ensin kuvittelin, että homma hoituisi ihan märkähuovutuksella, mutta lopulta ainoastaan tuo pohjana oleva punainen pallero on saatu märkähuovutettua, yksityiskohdat kiinnitin neulahuovutuksella. Toki senkin jälkeen vähän käsittelin tätä mäntysaippualla ja vedellä, että tulisi vähän tiiviimpi. En tiedä, tajuaako tästä, että kyseessä on nimenomaan tyttölintu, paitsi että sillä on tuo rusetti päässä... ;) Toisaalta olen kyllä näyttänyt tätä parhaalle tuntemalleni Angry Birds -asiantuntijalle (ikää 5 v), ja hän tunnisti tämän heti tyttölinnuksi, joten ehkä olen tässä jossain määrin onnistunut. :) Nyt sitten täytyy pitää peukut pystyssä, että tämä kelpaa saajalleen - mutta ainahan tämänkin voi ottaa sitten mukaan vaikka possujen ammuskeluun... ;)

Tässä vielä se tyttölintu, josta mallia katsoin:


Tulevina päivinä tänne saattaa tupsahdella lisääkin helmiin liittyviä juttuja - enpä olisi uskonut tätäkään päivää näkeväni... Näitä on ihan kiva silloin tälloin tehdä, mutta en silti koe helmiaskartelua - kuten en huovutustakaan - aivan omaksi jutukseni. Mutta siitä lisää tulevissa postauksissa. :)

Mukavaa tiistaipäivän jatkoa! :)

maanantaina, marraskuuta 11, 2013

Mallitilkku

Minähän en mallitilkkuja harrasta.

Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että minulla on 200 grammaa kasvivärjäämääni hailuotolaista villalankaa, josta haluan tehdä Revontuli-huivin toiselle ihmiselle annettavaksi. Koska en tiennyt, millaista kyseinen lanka on verrattuna vironvillaan, josta olen Revontulia aiemmin tehnyt, en voinut olla ihan varma tuon 200 gramman riittävyydestä.

Tarvittiin siis mallitilkku, joka tässä tapauksessa tarkoitti testihuivia. Koska sitä luotolaista pässinpökkimää tuli joskus kannettua kotiin reilu kilo, niin testilankaa kyllä löytyi - täytyi vaan värjätä se ensin itselleni mieluisella värillä.

Revontuli
Tehty ajalla: 4.-11.11.2013
Malli: Ulla 03/07
Suunnittelija: Anne M.
Lanka: Luovon Puojin 2-säikeinen villalanka luonnonvalkoinen/osittain värjätty Kool Aid Berry Blue
Langankulutus: 192 g
Puikot: 5,5 mm
Koko: 180x92 cm pingotettuna (leveys x korkeus)
Muuta: Tuli kiva! :)

Tämä luotolainen villalanka kyllä vastaa täysin vironvillaa, sillä lankaa kului hyvin tarkasti saman verran kuin vironvillasta tehtyyn Revontuleen (vironvillahuivin painoksi sain aikanaan 193 g, tämän paino on 192 g). Myös huivin mitat ovat samat kuin vironvillahuivin, muutaman sentin mittaerot johtuvat todennäköisesti vain pingotuksen kireydestä. Ja mikä tärkeintä: se 200 grammaa riittää! :)


Tämä huivi on paitsi mallitilkku ja testihuivi, myös värjäystekniikan testikappale. Muutama viikko sitten näytin tässä postauksessa, kuinka värjäsin raitalankaa pitkällä liu'ulla. Tätä huivia katsellessani olen kyllä äärimmäisen tyytyväinen värjäyksen onnistumiseen. Samanlaista pehmeää värinvaihtoa ei käsinvärjätessä taida saada kuin noissa vironvilloissa, vaan värirajat ovat selkeämmät, mutta tämäkin näyttää tosi hyvältä.

Monet pitävät lukua siitä, kuinka monta Revontuli-huivia ovat tehneet. Tämä on minulle "vasta" kolmas huivi. Ensimmäinen huivi ei miellyttänyt minua väreiltään, ja se olikin monta vuotta ihan vaan kaapin täytteenä, kunnes viime talvena lähti kirpparille. Toisen huivin värit ovat ihanat, mutta sekin on jäänyt käyttämättä, koska tein siihen kaksi mallikertaa enemmän kuin ohjeessa (halusin käyttää koko 240 g vyyhdin huiviin), ja se on tästä syystä aivan liian iso pidettäväksi. Ehkä tämä kolmas huivi pääsisi jo käyttöönkin?

Vaikka Revontuli on kaunis huivimalli, en ole siihen todellakaan jäänyt koukkuun, kyllä sen tekeminen varsinkin loppuvaiheessa on aika pitkästyttävää. Nyt täytyykin tehdä välillä jotain mukavampia pikkuneuleita ennen kuin käyn sen neljännen Revontulen kimppuun. Toisaalta sitä en teekään sitten liukuvärjätystä, vaan raidoitan sen erillisistä keristä, joten ehkä sen tekeminen tuleekin olemaan ihan eri tavalla mielenkiintoista. :)

Hauskaa uutta alkanutta viikkoa! :)

sunnuntaina, marraskuuta 10, 2013

Viikon pistot

Ristipistot ovat jääneet viime kuukausina muiden käsitöiden jalkoihin. Aiemminhan pistelin usein Ristipistomaratonin merkeissä keskiviikkoiltaisin, mutta kun Ristipistoilijat-yhteisö siirtyi kokonaan Facebookin puolelle, niin siihenpä tyssäsi minun intoni maratoneja kohtaan. Viimeinen kuva ristipistoiluistani olikin päivätty 17.7., eli sen jälkeen en ole pistänyt pistoa ristiin.

Nyt kuitenkin tekeillä olevan työni luovutuspäivämäärä lähestyy, siihen ei ole enää kahta kuukautta. Nopeasti laskeskelin, että täytyisi ehtiä pistellä puolet työstä marraskuussa ja puolet joulukuussa, niin työ olisi tammikuun alkupäivinä valmiina pakettiin käärittäväksi. Pikalaskelma myös osoitti, että työn edistymiseen ei riitä yksi neljän tunnin maraton viikossa, vaan parasta olisi pyrkiä pistelemään joka päivä. Niinpä sitten viime sunnuntaina kaivoin työn jälleen esille, ja joka päivä olen nyt viikon ajan pistellyt. Äänikirjan seuraksi kaivan tästedes aina vaan ristipistot ja koitanpa pistellä silloinkin, jos seuraan vaikkapa kotimaista tv-ohjelmaa - ja olenpa pari elokuvaakin katsellut ristipistojen kanssa. Neuleet saavatkin pitää minulle seuraa vain bussimatkoilla ja lukiessa ja netissä surffatessa ja kuntopyöräillessä ja... no, jää minulle vielä tilaisuuksia neuloakin. :)

Pistoja on kuitenkin tullut nyt tehtyä jonakin päivänä tunti, toisena ehkä jopa neljä, vähän tilanteesta riippuen. :) Ajattelin, että voisin näin sunnuntaisin aina esitellä "viikon pistot", niin tulee tehtyä jotain tilannekatsausta - päivittäin en sentään ala näillä pistoilla teitä kiusaamaan. ;)


Tässä oli tilanne 17.7. - ja niin ikään myös viikko sitten, kun kaivoin työn jälleen kaapista esille. Mukavasti olin tätä saanut alkuun, muistaakseni näihin ylläoleviin pistoihin olen kuluttanut kaksi maratoniltaa eli kahdeksan tuntia.


Tässä sitten tilanne tällä hetkellä, eli ihan kivasti on pistoja tullut viikossa. Tässä on tosi paljon langanvaihtoja, eli ei ole mikään nopea pisteltävä, mutta kun on hyvä kirja kuunneltavana, niin huomaamatta niitä pistoja vaan tulee. Ja näin äkkiseltään laskettuna olen varmaan viikossa pistellyt noin 18 tuntia (= 9 cd-levyllistä äänikirjoja, kaksi 2,5 tunnin elokuvaa, pari kotimaista tv-ohjelmaa). Kyllä tämä antaa uskoa siihen, että työ tammikuun alkuun mennessä valmistuu! :)

Perinteisesti tämä loppuvuosi on minulla ollut ristipistojen aikaa, kun ei ole mitään akuutteja neuletöitä to do -listalla, ja muutenkin on vähän sellaista leppoisampaa, että ehtii rauhoittua pistelyiden pariin. Monesti pistelytahti on vain kiihtynyt mitä lähemmäksi vuodenvaihdetta mennään, aika monta ikuisuusprojektiakin olen saanut valmiiksi vuoden viimeisillä viikoilla. Joku taika tässä marraskuussa siis on, kun se laittaa tällaisen vaihteen minussa päälle. :)

Sade soittaa suloista sinfoniaansa ikkunalautoihin - ihana sunnuntaipäivä siis tänäänkin! :) Kohta voisi alkaa keitellä isännälle kahvia (osaankohan, en käytä kahvinkeitintä kuin kerran vuodessa aina näin marraskuun toisena sunnuntaina...), ja lapset saavat herättää isänsä. Mukavaa isänpäivää kaikille! :)

lauantaina, marraskuuta 09, 2013

Pyörälenkillä haettua

Voi että, kun minä tykkään näistä marraskuun hämäristä sadepäivistä - aina ne kesähelteet voittavat! :) Tällainen kaunis, harmaa, kirpeä, sateinen marraspäivä oikein houkuttelee reippailemaan ulkosalla: tänäänkin oli ihan pakko päästä ulos pyöräilemään. En vain osaa lähteä "muuten vaan" ajelemaan, joten järjestin itselleni asiaa Tokmannille. Olihan sitä Tokmannin ostoslistaa jo kertynytkin jonkin verran.

Tänä aamuna blogikierroksella minulle yllättäen kirkastui, millaisen väriyhdistelmän haluan tähän Novita-lehden mekkoon:


Muistin nähneeni alkuviikosta Tokmannin mainoksessa Nalle-tarjouksen 3 kerää kympillä. Väri-idean välähdys antoi siis lisää pontta aikeilleni käydä asiointireissulla.


Ihan tällainen se mekon värimaailma ei tule olemaan. Lila ja beige pääsevät mekkoon kyllä sellaisenaan, mutta valkoisten täytyy uida ensin värikattilassa. Olisin mieluusti ostanut luonnonvalkoista, mutta sitä ei valitettavasti ollut hyllyissä lainkaan, joten vitivalkoiset saavat kelvata, eivätköhän nekin näytä hyvältä värjäyksen jälkeen. :)

Ostoksille piti raivata tilaa lankakaapissa, joten järjestin lankakoppani jälleen uusiksi - hyvin mahtuvat langat niille varattuihin laatikoihin edelleen. Mietin vain, että onkohan kaikilla muillakin langat järjestetty niin, että tehtaan värjäämät on omissa laatikoissaan, kasvivärjätyt omissaan, happoväreillä värjätyt omissaan ja yhdessä laatikossa ne valkoiset, jotka eivät vielä ole käyneet värikattilassa...? Vai kenties niin kuin minullakin ennen: sukkalangat yhdessä, 7 veljekset toisessa, Nallet kolmannessa, puuvillat neljännessä...? :)

Novitan viimeisimmässä uutiskirjeessä oli muuten tieto, että Tennessee on palannut jälleen Novitan valikoimiin! :) Tämä onkin varsin iloinen uutinen meille Tennesseen ystäville.

Kylläpäs tuo pikkuinen pyörälenkki kirpeässä pilvisäässä virkisti! :) Suosittelenkin kaikille, jotka tuntevat olonsa väsähtäneeksi ja voimattomaksi: lähtekää ulos, se piristää! :) Minullakin on sairauteni vuoksi krooninen väsymys, lihasvoimattomuutta, kovia kipuja, enkä pysty ilman keppiä kävelemäänkään, mutta silti tunnen mieleni pirteäksi - ja siihen on varmasti ulkoilulla ja liikunnalla suuri vaikutus! Ja varsinkin syksyisin ja talvisin riittää pienikin pyrähdys ulkoilmassa, se antaa tarmoa taas pitkäksi aikaa. :)

Pirteää viikonlopun jatkoa! :)

torstaina, marraskuuta 07, 2013

Uusi viritys

Puolitoista viikkoa sitten esittelin virkkaamani käsityökorin.


Korista tuli aika lörppö, vaikka koitin sitä tukea piippukrassiviritelmilläkin. Kori ehti olla minulla käytössä noin viisi päivää, kun se oli lopulta jo niin lörpähtänyt, ettei sitä voinut kunnolla käyttää.

Siispä viime perjantaina päätin poistaa piippukrassiviritelmät ja laittaa korin tärkkäykseen. Tärkkiliemeen upposi paketillinen palasokeria sekä ehkä puoli pussillista hienoa sokeria - enempää en uskaltanut käyttää, ettei nyt ihan koko talon sokerit mene tärkkiliemeen. Pyöreä ja korkea pyykkikori oli juuri sopivan kokoinen, että saatoin jättää sen päälle pingotettuna korin kuivumaan ja kovettumaan oikeaan muotoonsa. Ja sitä kuivumistahan kesti: tiistaina kori oli kuiva, mutta edelleen tosi lörppö. Sen sijaan keskiviikkoiltana kori olikin yllättäen ihan kivikova! :) Kuivuminen ja kovettuminen kesti siis reilut viisi päivää, mutta sen odottaminen kannatti:


Kuvia vertailemalla varmasti huomaatte eron! :) Kokoahan korilla on edelleen halkaisijaltaan 35 cm, tärkkääminen vähän kohotti korin korkeutta: aiemmin mittasin korkeudeksi 20 cm, nyt se on 23 cm. Tuntuu, että tähän mahtuu nyt enemmänkin tavaraa, vaikka eihän tähän nyt mahdottomasti tarvitse mahtua, ainoastaan keskeneräinen käsityö, joita minulla on yleensä vain yksi. Paitsi kuvassa on peräti kaksi, kun korissa on nyt sekä neuletyö että ristipistotyö - eli molemmat keskeneräiset työni. :) Tai no, onhan niitä keskeneräisiä tarkalleen ottaen kolme, koska huovutuskurssin työkin on kesken, kun en pystynyt eilen menemään kurssille sitä tekemään loppuun.

Ihanan kirpeää pakkastorstaita! :)

keskiviikkona, marraskuuta 06, 2013

Kortteja

En ole täällä viitsinyt askarteluja esitellä, koska koitan rajata blogin ihan vaan käsitöihin. Toisaalta enpä minä nyt niin paljon edes askartele, jotta niistä tekeleistä olisi ihan esiteltäväksi asti. Muutaman synttäri- tai muun onnittelukortin vuodessa tekaisen, ehkä sellaiset 5-10 korttia tulee tehtyä. Sellaisia kortteja olen blogissakin näyttänyt, joissa on jotain käsityötäkin mukana (virkkausta, ristipistoa...). Mutta laitetaanpa vaihteeksi kuva muunkinlaisista korteista:


Nämä liittyvät vähän blogin aiheeseenkin, nimittäin menivät syys-lokakuussa olleen tasalukubongauksen sekä arvonnan palkintojen mukana. Askartelin nämä siis jo syyskuussa, muttei ole ollut tähän mennessä oikein sopivaa saumaa näitä näyttää. Vasemmanpuoleinen kortti meni ruskeansävyisen liukuvärjätyn langan mukana, musta-puna-hopeinen taasen Hopeatoffee-sukkien matkaan. Sini-vihreä-ruskean langan mukaan lähti tuo oikeanpuoleinen kortti. Eli vähän niin kuin sävysävyyn koitin kortit askarrella, vaikkei noissa muuten olekaan mitään teemaa tai ideaa. ;)

Edellisen postauksen suikeroiden suhteen joudun pitämään teitä nyt hieman pidempään jännityksessä kuin oli tarkoitus. Tänä iltana on nimittäin huovutuskurssin viimeinen kokoontuminen, jossa minun piti tehdä loppuun se, mihin ne suikerot liittyvät, mutten pystynyt vointini vuoksi kurssille tänään lähtemään. Joudun siis jossain vaiheessa tekemään sen työn täällä kotona valmiiksi, jos osaan ilman opettajan opastusta. Jollen osaa, niin pitää sitten ilmoittautua kevään huovutuskurssille, että saan kysyttyä neuvoja... vaikka on se niin raskasta puuhaa, että ihmettelen ylipäätään, kuinka jaksoin kolmenkaan kokoontumisen verran sitä kurssia käydä. Ei minusta mitään kokopäiväistä huovuttajaa kyllä saa, kuten ei saa kehrääjääkään - tai askartelijaa. ;) Juuri nyt parhaimmalta tuntuvat sellaiset käsityöt, joita voi tehdä ihan vaakatasossa pötkötellen, mutta onneksi ainakin neuleet, virkkuut ja ristipistot onnistuvat siinä asennossa. :)

Palailen siis sohvalle pötköttelemään... Mukavaa syysillan jatkoa kaikille! :)

tiistaina, marraskuuta 05, 2013

Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla...

Joskus materiaali muokkautuu valmiiksi työksi ennen kuin ehtii Mörri-Möykkyä sanoa. Toisinaan taas hieman kestää, eikä kaikissa työvaiheissa välttämättä edes vielä ole tietoa, mitä siitä lopulta syntyy. Yleensä niistä kyllä sitten jossain vaiheessa jotain tulee - tai sitten jäävät perikunnalle jaettaviksi. ;)


Nyt mennään heinäkuuhun 2009, jolloin löysin Prisman poistomyynnistä Novitan Hahtuvaista. Muistatteko vielä tätä huovutuskäyttöön tarkoitettua villaa? Minä taisin vähän hamstrata lempiväriäni turkoosia... ;)


Sitten sain kotiini isomummun vanhan rukin, ja kun olin harjoitellut kierrettä hahtuvalangalla, päätin kokeilla ihan kuidun kehräämistä. Koska olin tullut hamstranneeksi tuota turkoosia Hahtuvaista, kuvittelin kehrääväni sen kauniiksi langaksi. No, eihän siitä tullut yhtään mitään paitsi Mörri-Möykkyä, ja rukkikin siinä rytinässä otti ja hajosi! Isäntä kyllä korjasi sen myöhemmin nippusiteellä. Mutta siihen toppasi kehruuinto vähäksi aikaa. Tämän rullallisen kehräsin siis tammikuussa 2010.


Sitten hypätäänkin ajassa 3 vuotta ja 8 kuukautta eteenpäin! Koko tämän ajan olin kehräämättä, kun niin suivaannuin tuohon turkoosiin möykkylankaan. Tänä syksynä menin kuitenkin kehruukurssille - jossa en oppinut edelleenkään kehräämään muuta kuin möykkylankaa - mutta ennen kurssia oli pakko tyhjentää rulla tuosta vuosia sitten kehrätystä langasta. Sitähän sanotaan, että kehrätyn langan pitää antaa seistä rullalla jonkin aikaa, mutta se tarkoittaa yleensä muutamia päiviä eikä muutamia vuosia, kuten minun tapauksessani. ;) Joka tapauksessa tämä Mörri-Möykky pääsi syyskuussa 2013 viimein vapauteen. Mutta vielä se ei ollut käyttökelpoista lankaa...

***

Sillä välin toisaalla: Loput turkoosit Hahtuvaiset ovat päätyneet huovutuskäyttöön, joten niistäkin viimein syntyy jotain. Sitä jotain katsellessa syntyy idea, josko sen samasta materiaalista kehrätyn aineksenkin voisi hyödyntää...

***


Ja sitten ollaankin marraskuussa 2013, pyhäinpäivässä. Nyt Mörri-Möykky muuttui kerästä vyyhdiksi ja pääsi uiskentelemaan veteen. Kastelun ja kuivumisen jälkeen kehrättyä ainesta voi viimein alkaa kutsua langaksi! :) Lankakirjanpitooni ilmestyikin 54 grammaa uutta lankaa, vaikken ollut käynyt ostoksilla, ja kehrättykin tämä oli vuosia sitten... mutta vasta viimeistely (ja aikomus tehdäkin tästä jotain) teki tästä Virallista Lankaa, joka lasketaan lankavarastoni täytteeksi (kaikkia kehruuyrityksiä sinne ei kannata merkitä).

Kehruukurssin oppien mukaan lanka on tasapainoista, jos se ei ala vyyhdillä ollessaan kiertyä itsensä ympäri vaan roikkuu suorana alas. Tämä todellakin alkoi kiertyä, eli on erittäin epätasapainoista! ;)


Epätasapainoinen Mörri-Möykky on kova muuttamaan olomuotoaan: rullalta kerälle, kerältä vyyhdille, vyyhdiltä kerälle...


... ja sitten puikoille! :) Suurennapa huviksesi kuvaa, niin huomaat langan epätasaisuuden: joukosta löytyy ompelukonelangan vahvuista säiettä, mutta myös niin paksuja klönttejä, ettei niitä tahtonut saada 5 mm puikoilla väännettyä silmukaksi. :D Välillä on tosi tiukkakierteisiä paikkoja, välillä taas ihan kierteettömiä.


Mutta eihän Mörri-Möykky halunnut vieläkään jäädä olomuotoonsa, vaan kävi pyykkikoneessa yhdessä treenipöksyjen kanssa. Tässä on viimein Mörri-Möykyn lopullinen olomuoto, ja tällaiseksi se haluaa jäädä - jollei sitten muuta mieltään.

Työ on silti edelleen keskeneräinen, sillä nämä erittäin käsintehdyn näköiset suikerot ovat vain erään työn osa. Mistä työstä onkaan kysymys, sitä tietoa joudutaan vielä vähän odottamaan... mutta eipä tämän kanssa nyt muutenkaan ole ollut varsinaista kiirettä. :D

Mahtavaa, kun voi 30 vuoden käsityöharrastuksen jälkeenkin tuntea vielä olevansa ainakin joillakin käsityön osa-alueilla ihan aloittelija - ja siltä se työn jälki saa näyttääkin! :)

Mörri-Möykky siis palaa vielä blogiin - olkaa varuillanne! ;)

maanantaina, marraskuuta 04, 2013

Yhdet vielä...

... mutta en tilaa laskua, vaan alan tehdä muita käsitöitä kuin sukkia. :) Johan noita on taas jokunen pari tullutkin tehtyä.

Jämäraitasukat
Tehty ajalla: 2.-3.11.2013
Malli: Perussukat varpaista alkaen neliöaloituksella ja tiimalasikantapäällä
Lanka: Novita 7 veljestä lila (721), Kool Aid -värjätty Lemon-Lime + pohja luonnonvalkoinen (010) sekä Kool Aid - värjätty Slammin'Strawberry + Tropical Punch + pohja valkoinen (011)
Langankulutus: 112 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 38
Muuta: Hyväntekeväisyyteen.

Näihin sukkiin käytin taas viimeistä senttiä myöten tehtaan värjäämän lilan 7 veljeksen sekä kahden itse Kool Aidilla värjäämäni 7 veljeksen jämät. Tuo punasävyinen lanka on kaksiväristä (punainen + vaaleanpunainen), vihreä on ihan vaan samalla värillä liukuvärjättyä, joten siinä ei ole niin vahvoja sävyeroja. Aloitin sukat varpaista neliöaloituksella - tällä kertaa kokeilin ihan sileää neliötä, enkä ainaoikeaa kuten olen monesti aiemmin tehnyt - ja jatkoin sukkia niin pitkälle kuin lankoja riitti. Punasävyistä riitti hieman pidemmälle kuin vihreää, joten siksi tuolla varressa on muutama kerros enemmän punaisia raitoja, muutenhan nuo raitavärit menevät sukissa vuorotellen, lila kerros aina välissä. Niin ja pystyraidat on tehty nostetuilla silmukoilla. Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet paremmin!

Nämä menevät myös hyväntekeväisyyteen; täytyy muistaakin ottaa mukaan keskiviikkona, kun menen kansalaisopistolle.

Olenkin näiden jämäsukkien ansiosta saanut tuhottua nyt kaikki värilliset 7 veljekset lankakopastani! :) Siellä on 7 veljeksiä enää luonnonvalkoisia: 3 vyyhtiä valmiina menemään joskus värjäyspataan ja yksi vajaa kerä odottamassa mahdollisia tulevia projekteja, jollei sekin sitten halua mennä värjäytymään. :) Seuraava jämälankaprojekti saakin olla sitten Nallen vahvuisten lankojen tuhoamista, sitäkin olen suunnitellut tässä jo vuoden verran, mutten ole vielä päässyt toteuttamiseen saakka... Ja nytkin on monta muuta projektia etusijalla, eli jämälangat saavat odottaa ehkä jopa ensi vuoden puolelle.

Mukavaa uutta alkanutta viikkoa! :) Nautitaan ihanan kirpeistä syyspäivistä!

lauantaina, marraskuuta 02, 2013

Neula jumissa

Nyt on kyllä jäänyt grammarin neula pahasti jumiin! Sukkasato loppui jo, mutta sukankutominen vain jatkuu. Sain Sukkasadon aikana päähäni kutoa hyväntekeväisyyteen sukkia 7 veljeksen jämistä, ja kun laatikkoon jäi 7 veljeksiä enää parin sukkaparin verran, niin en vaan voi olla kutomatta niitäkin sukiksi. Tässä niistä kahdesta sukkaparista ensimmäinen:

Jämäsukat
Tehty ajalla: 1.-2.11.2013
Malli: Perussukat pienillä säädöillä
Lanka: Novita 7 veljestä lila (721) ja kirjava Raita (825)
Langankulutus: 85 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 31-32
Muuta: Hyväntekeväisyyteen.

Näihin sukkiin oli määrä kuluttaa kaikki tuo pastellinkirjava raitalanka. Sitä lankaa olen käyttänyt aiemmin jo kaksiinkin sukkiin, ja koska en tykkää "eriparisista" sukista, niin tietysti olen niitä sukkia tehdessäni aina kerinyt välistä lankaa pois raitojen täsmäämiseksi. Niinpä tätä lankaa oli jäljellä paitsi jonkin verran ehyttä raidoitusta myös niitä poiskerittyjä, eikä niitäkään tietenkään tasaparista määrää. Kuinka sitten sain näihin sukkiin keskenään samanlaiset raidat? No, tietysti solmimalla välillä niistä poispätkityistä langoista jatkoa tai katkomalla esimerkiksi yksi raitaväri kahtia ja käyttämällä ne pätkät tasan molempiin sukkiin! :) Solmujahan näihin tuli säätämisen takia, mutta kyllä se työ kannatti, sillä olisi aika häpeä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen "eriparisukat". ;)

Kommenteissa aina välillä joku väittää minun olevan "ahkera", kun saan niin paljon käsitöitä aikaiseksi. Se tuntuu minusta hassulta, sillä minähän teen käsitöitä vain levätessäni ja laiskotellessani! :D En käy sairauteni vuoksi töissä, ja puolisoni tekee käytännössä kaikki kotityöt, eli minä en oikeastaan tee mitään muuta kuin makaan sohvalla kutomassa - mikä laiskimus olenkaan! Kun siis seuraavan kerran näet täällä blogissa valmiin käsityön, niin voit mielessäsi laskea, kuinka paljon olenkaan taas laiskotellut ja jättänyt "oikeat hommat" muiden tehtäväksi. ;)

Lepäillessä ja löhöillessä täytyy kuitenkin antaa levottomille käsille jotain puuhaa, sillä tekemisen puutteessa ne alkavat tehdä jotain muuta: kaivaa nenää, korvaa tai takapuolta, tunkea kynnet suuhun pureskeltaviksi, puristella finnejä tai raapia päänahkaa verille. Paljon parempi siis pitää kädet kiinni kutimessa, vai mitä? ;)


Pyhäinpäivänä saa oikein luvan kanssa laiskotella ja löhöillä, sytytellä kynttilöitä ja ajatella rakkaitaan täällä ajassa ja ikuisuudessa. Pyhäinpäivän sanoma on toiveikas, lohdullinen ja turvallinen, se on ehdottomasti yksi lempipyhiäni vuodessa. Siunattua pyhäinpäivää myös sinulle! :) Minä lähden nyt kutimen ja kirjan kanssa laiskottelemaan sohvalle...

torstaina, lokakuuta 31, 2013

Lokakuun raporttia ja marraskuun suunnitelmia

Eräänä päivänä bussissa istuessani kuulin radiosta Edu Kettusen laulavan "Maailma ilman sua ois pitkä lokakuu". Ihmettelin, mitähän lauluntekijä oikein on tuolla ajanut takaa - pitkä lokakuuhan on parasta mitä toivoa saattaa, ja taivaassa varmasti on lokakuu ikuisesti! :) Olenkin ikionnellinen, kun lempikuukauteni on vuoden kuukausista kaikkein pisin, kun siihen saadaan vielä yksi lisätunti kellojen siirrolla. Ehkäpä lauluntekijä onkin tuota kirjoittaessaan ajatellut pahinta vihollistaan? ;)

Nyt on kuitenkin vuoden paras kuukausi taas takanapäin, mutta pian ne muut 11 kuukautta vierähtävät ja ollaan taas lokakuussa. :) Katsotaan kuitenkin tämän lokakuun käsityösaldoa:


Lokakuussa valmistuivat:

  • 1.10. Syyspihlaja-lapaset (neuloen), langankulutus 63 g
  • 6.10. Poikittain neulotut ainaoikein-sukat (neuloen), langankulutus 85 g
  • 7.10. Helmikorvakorut ja -kaulakoru (huovuttaen ja askarrellen)
  • 8.10. Perusraitasukat (neuloen), langankulutus 149 g
  • 12.10. Räjähtävät sukat (neuloen), langankulutus 111 g
  • 13.10. Jämäraitasukat (neuloen), langankulutus 85 g
  • 18.10. Vessan matto (virkaten), langankulutus 1439 g
  • 25.10. Lissajous-sukat (neuloen), langankulutus 160 g
  • 27.10. Käsityökori (virkaten), langankulutus 1241 g
  • 27.10. Perussukat (neuloen), langankulutus 111 g
  • 29.10. Florentine-sukat (neuloen), langankulutus 100 g
  • 30.10. Kerttu-sukat (neuloen), langankulutus 124 g
  • 31.10. Jämäraitasukat (neuloen ja virkaten), langankulutus 105 g

Langankulutus lokakuussa on kaikkien aikojen ennätykseni: 3773 grammaa! :) Tosin suurin osa tästä tulee virkatusta matosta ja käsityökorista, joiden materiaali on jotain muuta kuin lankaa. Jollei näitä kahta paksulla koukulla virkattua työtä olisi mukana, langankulutukseni olisi jäänyt kuukausitasolla niin pieneksi, että alhaisempaa lukemaa saa lähteä etsimään aika monen vuoden takaa. Mielenkiintoinen kuukausi siis, olen tehnyt samaan aikaan sekä paljous- että vähyysennätykseni. ;)

Lankaostoksia tein lokakuussa 5630 grammaa. Tässä on mukana tietysti käsityömessuostokset ja värjäyskurssin materiaalit, mutta myös noihin edellämainittuihin paksuihin töihin tarvitut "langat" eli trikookudetta yms., joista kertyy jo puolet kuukauden lankaostoksista. Mainittakoon sekin, että lahjoitin tässä kuussa blogiarvonnassa pois 100 grammaa lankaa, mutta toisaalta sain värjäyskurssilla yhden 100 gramman kerän, ne on huomioitu molemmat jo tuossa lankaostoslukemassa.

  http://sukkasato.blogspot.fi/

Lokakuu kului pääosin Sukkasadon merkeissä. Tarkoitukseni oli tehdä syys-lokakuun aikana pelkkiä sukkia, mutta nähtävästi kaipasin muutakin tekemistä välillä, sillä sukkien lisäksi tuli lokakuussa tehtyä myös yhdet lapaset, yksi korusetti sekä ne virkatut matto ja käsityökori. Syyskuuhan meni kokonaan sukkia tehdessä, joten vaihtelu oli varmasti jo tarpeenkin. Sukkasadon loppuyhteenvetoa tein jo edellisessä postauksessa, joten en toista niitä enää tässä.

Joudun toteamaan taas saman kuin monessa aiemmassa kuukausiraportissa, että ristipistoja en ole tehnyt moneen kuukauteen. Nyt otan tässä asiassa itseäni niskasta kiinni, ja yritän pistellä marraskuussa mahdollisimman paljon, jotta saadaan tammikuuksi työ valmiiksi! :)

Koska pari kuukautta on mennyt nyt ihan sukkaillessa, täytyy kaivaa to do -lista jälleen esille ja kurkata, mitä siellä on suunnitelmissa. Pari huivia olisi aikomus tehdä mahdollisimman pian sekä muutamat kämmekkäät, ne ovat ehkä kaikkein akuuteimmat tällä hetkellä. Listalla on myös kärkipäässä mekon neulominen itselle, ja mieleni tekisi myös vielä parit sukat kutaista hyväntekeväisyyteen. Eiköhän näillä ainakin päästä marraskuuta aloittelemaan! :)

Marraskuukin on oikein ihana kuukausi, oikein oivallinen villaisten neuleiden kutomiseen. :) Innolla taas odotan, mitä uusi kuu tuo tullessaan - toivottavasti kaikkea hyvää meille jokaiselle! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)