Tänä aamuna blogikierroksella minulle yllättäen kirkastui, millaisen väriyhdistelmän haluan tähän Novita-lehden mekkoon:
Muistin nähneeni alkuviikosta Tokmannin mainoksessa Nalle-tarjouksen 3 kerää kympillä. Väri-idean välähdys antoi siis lisää pontta aikeilleni käydä asiointireissulla.
Ihan tällainen se mekon värimaailma ei tule olemaan. Lila ja beige pääsevät mekkoon kyllä sellaisenaan, mutta valkoisten täytyy uida ensin värikattilassa. Olisin mieluusti ostanut luonnonvalkoista, mutta sitä ei valitettavasti ollut hyllyissä lainkaan, joten vitivalkoiset saavat kelvata, eivätköhän nekin näytä hyvältä värjäyksen jälkeen. :)
Ostoksille piti raivata tilaa lankakaapissa, joten järjestin lankakoppani jälleen uusiksi - hyvin mahtuvat langat niille varattuihin laatikoihin edelleen. Mietin vain, että onkohan kaikilla muillakin langat järjestetty niin, että tehtaan värjäämät on omissa laatikoissaan, kasvivärjätyt omissaan, happoväreillä värjätyt omissaan ja yhdessä laatikossa ne valkoiset, jotka eivät vielä ole käyneet värikattilassa...? Vai kenties niin kuin minullakin ennen: sukkalangat yhdessä, 7 veljekset toisessa, Nallet kolmannessa, puuvillat neljännessä...? :)
Novitan viimeisimmässä uutiskirjeessä oli muuten tieto, että Tennessee on palannut jälleen Novitan valikoimiin! :) Tämä onkin varsin iloinen uutinen meille Tennesseen ystäville.
Kylläpäs tuo pikkuinen pyörälenkki kirpeässä pilvisäässä virkisti! :) Suosittelenkin kaikille, jotka tuntevat olonsa väsähtäneeksi ja voimattomaksi: lähtekää ulos, se piristää! :) Minullakin on sairauteni vuoksi krooninen väsymys, lihasvoimattomuutta, kovia kipuja, enkä pysty ilman keppiä kävelemäänkään, mutta silti tunnen mieleni pirteäksi - ja siihen on varmasti ulkoilulla ja liikunnalla suuri vaikutus! Ja varsinkin syksyisin ja talvisin riittää pienikin pyrähdys ulkoilmassa, se antaa tarmoa taas pitkäksi aikaa. :)
Pirteää viikonlopun jatkoa! :)
Tällainen päivä ei todellakaan innosta ulkoilemaan, vaan on juuri sopiva päivä istua kutomassa sohvannurkassa, villasukat jalassa. Sukkasadon jälkeen puikoilla on ainaoikeinneuletta ja jo toinen Lempilankahuivi - nyt saa jämäkerät melkoista kyytiä :)
VastaaPoistaOletkos kokeillut ulkoilla sateessa - se on ihanaa! :) Ja kun on käynyt reippailemassa, niin sitten vasta se sohvannurkkaan käpertyminen tuntuu joltakin. Syksy on vuoden parasta aikaa! :)
PoistaVoi olen toki ulkoillut sateessa - sauvakävellyt tuulessa ja räntäsateessa pitkiäkin lenkkejä ja miettinyt ettei tässä ole mitään järkeä... Syksy kun ei edelleenkään ole lempivuodenaikani, odotan jo kovasti lunta että tämä aika loppuu. Ja talven jälkeen koittaa ihana kevät :)
PoistaNo, kai me olemme sitten vain erilaisia. ;) Minäkin tykkään talvesta, se on heti syksyn jälkeen toiseksi paras vuodenaika - sen sijaan en voi käsittää, mitä odottamista keväässä varsinkin siinä kamalassa kesässä on... Minun puolestani marraskuu voisi jatkua vaikka kuinka pitkään, rakastan sadesäitä ja varsinkin syysmyrskyjä! :)
PoistaJoo kyl pyöräillessä pitää olla jokin kohde, lenkkeillessä myös. Tai vähintäänkin se kilsamittari (joka meni minulta nyt rikki, enkä oo sen jälkeen pyöräilly).
VastaaPoistaSe kohde kyllä helpottaa, kun ei tarvitse ihan päämäärättömänä ajella. :)
PoistaJep jee, hämärät sadepäivät on ihania.
VastaaPoistaNoista lankakeristä tulee mieleen itsenäisyyspäivä.
Varmasti kaunis lopputulos noilla väreillä:)
Suomen lipun värit on kyllä muistaakseni sininen ja valkoinen, eikä liila, beige ja valkoinen. ;) Sanopas isännälle, että kalibroi teidän tietokoneen näytön, niin näyttää violettikin violetilta eikä siniseltä. :) Ja nuo valkoisethan eivät tule jäämään missään nimessä valkoiseksi, vaan menevät uimaan väriliemeen...
PoistaVoishan sitä kehitellä uudet värit lippuun... No ei kai sentään;)
PoistaJostain syystä noista lankakeristä vain tuli itsenäisyyspäivä mieleen ja arvaan kyllä, että kohta nuo valkoiset kerät on kaikkea muuta kuin valkoisia:D Tässähän rupeaa aivan jännittämään, että minkä värisiä niistä oot suunnitellut...
Voihan olla, että niihin lankoihin tarttui jotain isänmaallista tunnelmaa, sillä ostin kyllä samalla reissulla itsenäisyyspäivän pöytäkynttilät, kun sattuivat osumaan silmään hyllyssä.
PoistaNo siinäpä syy. Miten mää aina osunkin oikeaan...:D
PoistaJaahas, sitä oltiin kanssa lankaostoksilla, minä myös tänään. Ostin myös sitä violettia Nallea, josta oli edelliset sukat koska kummityttöni ihastui sukkiin; pitänee neuloa hänelle sellaiset! Piti poistaa edellinen kommentti kirjoitusvirheiden takia :(
VastaaPoistaTäytyy tunnustaa, että sinun blogisi syytä on minun ajautumiseni lankaostoksille juuri tänään... ;) Eli tuota mekon tulevaa värimaailmaa voi vähän arvailla siltä pohjalta. :)
PoistaUlkoilu on kivaa kyllä, mutta kovassa tuulessa vesisateessa se sitten on ajoittain aika kylmää. Tänään oli vaihteeksi sateeton ilta ja lenkkeily oli oikein mukavaa.
VastaaPoistaKomean kasan lankaa ostit eikä varmastikaan kulu aikaakaan, kun olet saanut niistä jotain upeaa aikaiseksi.
No, nämähän menevät tunnetusti sinne to do -listan hännille, koska pyrin kuluttamaan langat ostojärjestyksessä. :) Ensin pitäisi siis kuluttaa reilut 16 kiloa lankaa, ennen kuin pääsen näihin käsiksi.
PoistaMinä käväisin ihan sauvakävelyllä (Juniori pyörällä seurana), muuten kiva mutta tie on kuraisena kuin perunapelto!
VastaaPoistaKumpparit vaan jalkaan, niin se kuraisuuskaan ei haittaa, reisilihakset vaan pääsevät enemmän töihin ja peppu kiinteytyy! :D
PoistaVoi että,tulee varmasti ihana mekko! Innolla odotan lopputulosta,ja sinut tuntien,ei varmaaan tarvitse kovin kauan odotella :)
VastaaPoistaNiin kuin tuossa aiemminkin vastakommentoin, että kunhan olen ensin kuluttanut reilut 16 kiloa muuta lankaa, niin sitten on näiden vuoro. Eli arviolta noin vuoden päästä, kun kuitenkin jotkut akuutimmat käsityöt menevät välillä ohi to do -listan järjestyksessä. Älä siis pitkästy odottamiseen! :)
PoistaKyllä olis tehny mieli tänää käpertyä sohvalle neuleen kanssa, mut onneks hypättiin pojan kaa pyörien selkää ja polkastiin uimahalliin. Takas tullessa pysähdyttiin puistossa. Käytiin samalla reissulla vielä moikkaamassa pojan kummisetää ja pojat pelas pihasählyä. Reissun jälkeen oli mukava käpertyä sohvalle kutimen kanssa ja kattoa jääkiekkoa. On kyllä niin totta, et pienenkin tai vähän suuremman ulkoilun jälkee sohvalle käpertyminen on mukavaa. :)
VastaaPoistaNäin on, ja käsitöihinkin riittää paljon paremmin virtaa, kun on käynyt haukkaamassa ensin hieman happea ja laittanut veren kiertämään. :)
PoistaKylläpä me tosiaan ollaan erilaisia, mikä on tietysti vain positiivinen asia! Muutenhan maailma olisi aika tylsä. :)
VastaaPoistaTunnustan, että minun langat on aika lailla "järjestetty" näin: matonkudekerät on laatikossa erillään, (siis jos niistä ei ole joku työ juuri kesken.) Silloin ne kerät on olohuoneessa "keskeneräisten" korin ympärillä (kori on ylitäysi jämälankoja ym.ym. ) On siellä joku keskeneräinen työkin ;) muut langat ovatkin sitten sievästi laatikoissa, sulassa sekasotkussa. Ja löytyy niitä lankoja erinäisistä kasseista ja nyssyköistä, koreista ja laatikoista, joiden olemassaolon olen kenties jo unohtanut. Muutama laatikko minulla on olohuoneessa sitä varten, että niissä olisi vain ne keskeneräiset, mutta laatikoita on vain kertynyt, kun aina kori "jäi pieneksi"... ;)
Minä taas melkein kuolen, kun syyskuu koittaa ja tajuan taas kesän menneen.
Tuo ulkoilukin on minulle varsinkin näin syksyllä ja talvella ihan kamalaa! En tykkää pikkuistakaan määrää tästä pimeästä ankeudesta, liukkaista keleistä, jatkuvasta sateesta yms. (tämä alkusyksy oli kyllä tästä poikkeus) Käytän pikaisesti koirani pakollisilla ulkolenkeillä ja siihen se jää... :( En uskalla, enkä pystyisikään liikkumaan juuri. Onneksi nyt selvitellään apuvälineasioita. Jospa sitten ei tarvisi enää niin hirveästi pelätä. Jo kuuden vuoden ajan minulle on "toitotettu" vähän joka tuutista, että nyt et saa kaatua! Muistathan, että sinun ei saisi nyt kaatua! Onhan sinulle selvää, että nyt sinulla on kaatumiskieltoa voimassa ainakin seuraavat puoli vuotta... Blaa blaa blaa.... Vähemmästäkin menee liikkumisen ilo, kun joka askel täytyy varmistella, ettei vaan kaadu. Toki kivutkin ovat niin kovat, että jo niiden takia liikkuminen on lähinnä postilaatikolla käymistä.
Onneksi sinä pystyt vaivoistasi huolimatta liikkumaan jonkin verran. Ja osaat nauttia tästä ajasta. Naustiskele minunkin puolestani! Minä herään eloon sitten taas toukokuussa! ;)
Hui, tulipa siitä äkkiä hurjan pitkä kertomus... Mutta nyt tuntui olevan tarpeen kommentoida. :)
PoistaSaa toki kommentoida pitkästi, näitä on kiva lukea! :)
PoistaMullakin on kivut välillä niin kovat, etten tahdo päästä bussipysäkiltä kotiin kepin kanssa (matkaa n. 200 m). Pyörällä pystyn kulkemaan paremmin. Kesällä en tahdo pystyä olemaan ulkona ollenkaan, en siedä lämpöä ja pölytkin aiheuttavat allergioita ja valoisuus häiritsee yöunta ja laukaisee migreenin. Vietänkin kesän yleensä sisällä pimennysverhot alas vedettyinä tuulettimet pörräten. :) Paitsi sadesäällä käyn kesälläkin ulkoilemassa, kun silloin on helpompi olla. Voit varmasti vain kuvitella, kuinka oloni helpottuu, kun lämpötilat laskevat eikä ole enää niin pölyisää ja valoisaa! :) Syksy on yhä vaan ihmisen parasta aikaa. :)
Minä tykkään, kun langat (niin kuin kaikki muukin) on hyvässä järjestyksessä, siksipä se järjestys muuttuu aina, kun käyn lankaostoksilla tai otan vähänkään isompaan työhön lankaa käyttöön. Joskus niitä on ollut minullakin nyssyköissä ja pussukoissa, mutta tykkään siitä, että ovat mieluummin hyvässä järjestyksessä kaapissa. Plus että kaikki langat ja niiden grammamäärät löytyy tietysti lankakirjanpidosta tietokoneelta, joka laskee myös lankojen yhteismäärän... ;)
Voin kyllä kuvitella helpotuksesi syksyn tulosta! Mulla menee niin päinvastoin: kesä ja lämpö helpottaa liikkumista, mieltä ja kipujakin, syksyn koleat ja kovin vaihtelevat sää ja myrskyt hankaloittavat kipujakin ja sitä kautta koko elämää. Harmikseni en pysty edes pyöräilemään. Ja sekin ois liian vaarallista. Juuri tänään kävelin autolta ehkä 30m ja maa oli paikoin kostea, yllättäen paikoin sitten ihan jäinen. Menipä kyllä aikaa siinä matkassa ja kova jännittäminen sitten tuntuu vielä "ylimääräisinä" kolotuksina joka puolella kehoa. Tuli taas niin ikävä huhti-toukokuuta. Muuta eihän siihen ole kuin n.5kk aikaa... ;) Pysytäänpä se aika enemmän pirtin nurkassa kutimet kädessä. :)
PoistaAuttaisiko talvella liukuesteet kengänpohjissa ja piikillä varustettu keppi tai vaikka kävelysauva? Mulla on keppi apuna, ja siinä on talvella kyllä piikki tarpeen, ei tarvitse niin pelätä kaatumista.
PoistaSama fiilis kuin PeePeellä, että jään aina odottamaan minkä värisiä niistä valkoisista langoista lopulta tulee. :) Olisinpa yhtä reipas kuin sinä ja ulkoilisin... Vaunuilla on myös ihan kätevää hoitaa ostosreissuja, jos vaan saa itsensä liikkeelle. Mun langat on suloisessa sekasotkussa yhdessä korissa ja yhdessä laatikossa. :)
VastaaPoistaNo, kun ei omista autoa, niin ne ulkoilut tulee hoidettua aika luonnostaan, vaikka olisi kuinka liikuntakyvytön ja kipeä. Onneksi vielä sentään pääsen pyörän selkään, kävelyhän mulla on hyvin hidasta ja 200 metriä on jo ihan maksimimitta, mitä pystyn kerralla kulkemaan. Mutta otan ilon irti joka askeleesta! :) Harmittaa kyllä, kun meillä ei enää ole lastenvaunuja, niillä saisi ostokset työnnettyä näppärästi kotiin, omistamani rullilla kulkeva ostoskassi ei ole ihan niin kätevä, kun en jaksa nostaa sitä sitten bussin kyytiin.
PoistaMinä myös olen monesti kaipaillut lastenvaunuja/-rattaita avuksi ulkoiluun. Voisivat monet pitää minua hulluna, jos niitä tyhjänä kuljettaisin.Ja kävisin sen "normilenkkini" n.100-400m. Lääkärinikin kehoitti aina menemään kauppaostoksille ostoskärryn kanssa, vaikka ostoksena olisi vain maitopurkki. :) Suhteellisen nuorena on helpompi (lue: mielestäni hyväksytympää) käyttää ostoskärryjä kuin rollaattoria. ;) Ja sitä paitsi ostoskärryjen korkeus on monesti parempikin kuin rollaattorin. Kaikkea joutuu kokeilemaan helpottaakseen edes hiukkasen olemistaan...
PoistaMinä kyllä kävin aikoinaan kaupassa lastenrattaiden kanssa ilman lastakin, ei siinä ollut minusta mitään omituista. :) Isäntä joskus myös pelasti roskiksesta jotkut vanhat kärryt, joilla hän kävi hakemassa postista 3 km päästä isompia paketteja, työnsi siis sinne tyhjät vaunut ja tuli takaisin paketin kanssa. Minäkin kävin joskus paketin hakemassa niillä vaunuilla, silloin taisin mennä bussilla vähän lähemmäksi. Ne vaunut vaan hävisivät tuolta alakerrasta johonkin, pitäisi jostain bongata uudet ostoslastenvaunut. :) Minäkin käytän kaupassa aina ostoskärryjä, nojaan niihin ja otan tukea kävellessä, jos en ole ottanut keppiä mukaan. Pystyn kävelemään ilman keppiä sen verran, että pääsen vielä pyörävarastolle ja joissakin kaupoissa jaksan kävellä pyörän luota ostoskärryjen luo, ja siitä eteenpäin tukeudun kärryihin.
PoistaMinä nautin syysilmoista myös noiden värjäysten takia... kiva liikkua luonnossa... mielenkiinnolla odottelen että mitä sävyä teet noihin valkoisiin ja minkälainen tulee olemaan mekon lopputulos:)
VastaaPoistaNo se lopputuloshan on aina arvoitus, varsinkin jos aikoo käyttää itse värjäämiään lankoja, sillä padastahan voi nousta aina yllätyksiä, kuten varmasti itsekin värjärinä tiedät. :)
Poista