Nyt on sitten pitänyt puikkojen suihkia jopa kuorotreenien tauoillakin, mutta saanpas huomenaamulla viedä töihin sekä sukat että pipon pakettiin laitettavaksi. :)
Lapsen perussukat
Tehty ajalla: 4.-7.11.2015
Malli: Perussukat jalkateräjoustimella
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 65 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: n. 29
Muuta: Hyväntekeväisyyteen
Kyllähän lapsen jalkaan kutoon perussukat nopsastikin, jos vain on neulomisaikaa. Se oli hiukan kyllä kortilla, mutta sain nämä eilen valmiiksi. Kaapista löytyi sopivasti vihreätä ja harmaata 7 veljestä, joista vihreä loppui juuri ennen kärkikavennuksia, joten kärki täytyi tehdä loppuun harmaalla. Noin 4-vuotiaalle pojalle me ajattelimme sen paketin suunnata, joten eiköhän nämä sen kokoiset kutakuinkin ole. Vaikka lapsethan ovat toki hyvinkin erikokoisia, toisella voi olla 4-vuotiaana jalan koko 25 ja toisella 35... Kompromissina tällaiset n. 29-30-kokoiset sukat. :)
Lapsen pipo
Tehty: 7.11.2015
Malli: Peruspipo (katsottu mallia vanhasta piposta)
Lanka: Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen (010), tummanharmaa (048), Raita karnevaali (873)
Langankulutus: 40 g
Puikot: 3 mm
Koko: Lapselle
Muuta: Hyväntekeväisyyteen
Sukat valmistuivat tosiaan eilen iltapäivällä, ja koska meillä on lauantaisin aina elokuvailta, niin arvasin ehtiväni kutaista pipon elokuvan aikana. Oikeassa olin, sillä elokuvan loputtua olin jo kavennuksia tekemässä! :) Ja loput piposta valmistui vielä illan saatossa. Tummanharmaan langan jämät kuluivat tähän loppuun, ja sainpas ujutettua tuohon "antenniin" vielä pari lankanöttöstä, jotka olen kerinyt raitalangasta pois (raitojen täsmäämiseksi), ja jotka olivat jääneet kopan pohjalle pyörimään. Kumpaakaan väriä ei ollut kuin ehkä metrin verran, mutta hyvin ne sai tähän pipoon käytettyä.
Tuota raitalankaa olen käyttänyt siihen neuleeseen, jota olen viimeiset pari viikkoa nyt työstänyt, mutta jonka jouduin jättämään kesken siksi aikaa, että saan nämä hyväntekeväisyysneuleet ajoissa tekaistua. Muutenhan olisin ehkä tänään jo esitellyt sen neuleen täällä valmiina, mutta nyt sen valmistuminen taitaa viivästyä ainakin viikolla...
Pipon ja sukkien ei ole tarkoituskaan olla "setti", vaikka samaan pakettiin menevätkin, siksi ne ovat nyt tällaiset eripariset. :) Tuleehan siihen pakettiin sitten lapasetkin ihan toiselta neulojalta, emmekä ole puhuneet värimaailmasta keskenämme mitään. Ilmeisesti värimaailma on hänelläkin sitä, mitä jämiä sattuu kaapista löytymään. :)
Minulla oli kyllä eilen kuorotreeneissä täydellisesti koodattu värimaailma: jadenvihreä paita, samansävyiset housut, joiden alla vielä samansävyiset sukkahousut (niitä en kyllä esitellyt julkisesti, jolleivät sitten sattuneet venytellessä vilkkumaan housunvyötärön alta...), vielä tismalleen samansävyinen laukku, josta kaivoin esille niin ikään jadenvihreän kutimen... Oli minulla onneksi vähän violettiakin ylläni tasapainottamassa tätä vihreyttä. :) Partituuri on petroolinsininen, se ei sopinut nyt yhtään värikoodaukseen... ;)
Iloista isänpäivän jatkoa ja reipasta uutta viikkoa kaikille! :) Minä lähden tästä taas reippailemaan ulos marraskuiseen luontoon! ♥
Hyväntekeväisyyteen ois kiva neuloa, kun vaan ehtis. Omissaki on tekemistä, että on kaikilla sukkaa pipoa ja lapasta. ;) Eli juuri niitä perusjuttuja joita jokkainen tarvii. Tarpeeseen varmasti mennee neulomasi kivat sukat ja pipo.
VastaaPoistaMukavaa alakavaa viikkoa sulle Mari.
Kiitos! :) Minä olen päättänyt, että kunhan saan neulottua ne projektit, joihin olen joskus yli vuosi sitten langat ehtinyt ostaa, niin alan tehdä pääasiassa käsitöitä vain hyväntekeväisyyteen. Toki sitten itselle ja perheelle tarpeeseen myös, mutta ei enää sellaista "huvin vuoksi, kun on niin ihana puseromalli". Ja lahjaksi tietysti myös, mutta jos saisi pääpainon hyväntekeväisyysneuleisiin, niin se tuntuisi itsestänikin kaikkein mukavimmalta. Vuosi sitten neulekirkon penkissä istuessani sain herätyksen, että minun kutsumukseni tehdä lähetystyötä on neuloa hyväntekeväisyyteen, mieluiten kristillisten (lähetys)järjestöjen kautta. Vaikka olen sitä toki tehnyt jo vuosia, muistaakseni ensimmäisen kerran neuloin kevättalvella 2001 35 paria sukkia ja muutaman lapasparin Inkeriin lastenkoteihin. Mutta siellä neulekirkossa minulle vasta kirkastui, että tämä on se minun tapani auttaa, vaikka nuorempana aina ajattelin, että lähtisin auttamaan ihmisiä sinne paikan päälle. Ehkä se oli enemmän sellainen oman osansa hyväksymisen kokemus kuin varsinainen ahaa-elämys. :) Silloin kuitenkin ajattelin, että yritän tehdä aina vaan enemmän hyväntekeväisyyteen. Kohteita taatusti riittää!
Poista