Auringonkukkia ja merimaisemaa

Tekeillä olevasta viisiosaisesta ristipistotyöstäni on nyt toinenkin osa valmiina:

Vuodenaikatyöstä kun on kyse, niin kyllähän tämän varmasti kesäksi tunnistaa. Vaikken itse ole pätkääkään kesän ystävä, niin tästä kuvasta tykkään. Siinähän on auringonkukkia, jotka ovat kyllä minun mielestäni enemmän syksyisiä kuin kesäisiä kukkasia! Ehkä suunnittelija on itsekin enemmän syksyn ystävä, ja on halunnut tähän mieluummin loppukesän ja alkusyksyn tunnelmaa noilla auringonkukilla (tai ehkä ne vain Ranskassa kukkivat aiemmin kuin Suomessa?). Auringonkukat ovat kyllä yksiä lempikukkiani. Kuvasta löytyy myös toinen lempiasiani eli meri - se on ihana kaikkina vuodenaikoina, niin sulana kuin jäätyneenäkin. Tuulisella ja myrskyisellä säällä se on kerrassaan upea! :) Olen onnekas, kun saan asua meren rannalla, ja meren ääreen kyllä suuntaankin aina kävelylenkkini, kun sinne huitaisee muutamassa minuutissa. :)

Tässä tilanne kahden vuodenajan jälkeen. Aloitin eilen jo keväänkin pistelyä tuohon kesän yläpuolelle, mutta nappasin kuvan ennen sitä. Eilen pidinkin jo aamusta päivittäisen äänikirja- ja ristipistotuokioni. Olen tiistaisin aina iltapainotteisessa työssä, enkä ehdi silloin iltaisin pistellä, kun juuri ja juuri ehdin töistä palattuani syödä iltapalan ja käydä pesulla, jotta ehdin ajoissa nukkumaan, seuraavana päivänä kun on taasen sitten jo aamuksi töihin meno. Mutta hoksasin, että ehdin vallan mainiosti kuunnella äänikirjaa ja pistellä ristiin tiistaisin aamusta ennen kuin menen iltapäiväksi ja illaksi töihin! Onpahan jotain järkevää tekemistäkin, ettei tule vain kuikuiltua kelloa ja odoteltua, milloin pitää lähteä.

Näin nämä päivittäiset ja viikottaiset kuviot alkavat pikku hiljaa löytää uudet uomansa. Vielä kun saadaan koko perheen kaikki harrastukset käyntiin, niin sitten on kaikki hyvin! :) Huomenna minäkin aloitan uuden harrastuksen, menen kansalaisopiston Shindo-kurssille venyttelemään ja rentoutumaan kerran viikossa. :) Ja jos naamani ja ääneni miellyttävät, niin ehkä parin viikon päästä aloitan vielä yhden uuden harrastuksen, tai oikeastaan elvytän vanhaa... se ei sentään tule olemaan ihan viikoittainen, mutta varmasti sitäkin mieluisampi. Kerron lisää sitten, jos pääsen touhuun mukaan... Se olisikin sitten jo kolmas uusi harrastus tälle syksylle, kun olen elvyttänyt tässä alkusyksystä myös kirjeenvaihtoharrastustanikin 13 uuden kirjeenvaihtoystävän myötä. In English ja på svenska. :)

Tuntuu oikeasti, kuin uusi elämä olisi alkanut tervehtymisen myötä! :) Aika monta vuotta tässä menikin sairastaessa, ja sitä ennen kun lapset olivat pienempiä, niin ei oikein ollut edes halua ajatella mitään kodin ulkopuolista menemistä. Nyt tuntuu, että pitää ottaa kaikki ilo irti tästä uudesta mahdollisuudesta! Sain myös tänään hyviä uutisia lääkäriltäni, vahvistuksen sille, että oikeasti olen parantunut, enkä vain kuvittele parantuneeni! :) Jotkin viime talvena tehdyt muutokset jäävät pysyvästi elämääni, toisia saan pikku hiljaa lopetella ja seurailla, miten se alkaa vaikuttaa vointiini. Mietin vain, että jos jotain hoitoa pitää jatkaa loppuelämäni ajan, niin onko sitä saatavilla enää vuonna 2075, jos minä tässä vielä kuusikymmentä vuottakin elän...? ;) Tätä menoa saatan elää pidempäänkin. Tervetuloa satavuotissynttäreilleni vuonna 2077! :D Vieläköhän siinä vaiheessa minulla on kaapissani noita samoja ristipistomalleja tekemättömänä, jotka siellä ovat tällä hetkellä...

Elämäniloa päivääsi! :)