Mansikkamummolle

Viime viikolla kävin etsiskelemässä lapsen kaverille synttärilahjaa ja -korttia. Huomasin samalla, että korttihyllyihin oli ilmestynyt jo äitienpäiväkortteja myyntiin. Yksi kortti pisti sieltä heti silmääni, enkä voinut olla ostamatta sitä omalle äidilleni:

Tämä vain tuntui niin sopivalta kortilta käsityöihmiseltä toiselle. :) Ongelmakseni tuli vain se, että enhän minä nyt voi pelkkää ostokorttia äidille antaa! En kyllä välttämättä aina anna äitien- tai isänpäivälahjoja, vaan itsetehty kortti saa minusta riittää muistamiseksi, mutta ostokortti tuntuu vähän rimanalitukselta. Niinpä ajattelin, että jos tänä vuonna laittaisin kortin mukaan jotain pientä lahjaakin. Ja kun kortti on käsityöaiheinen, ehkä se lahjakin voisi olla...

Saksikotelo ja saksikoriste

Tehty: 14.4.2015

Malli: Molemmat Pinterestistä löydetty; linkki saksikoteloon ja linkki saksikoristeeseen

Materiaalit: Huopaa, helmiä, nauhaa, kirjonta- ja ompelulankaa

Koko: Haikarasaksille sopivat

Muuta: Äitienpäiväksi

Mitäpä muuta mansikkamummolle kuin mansikkaa. :) Saksikotelon ohje löytyi Pinterestistä, mutta sen alkuperäinen linkki ei enää toimi, joten tässä linkki Pinterestin ohjeeseen. Ohjeessa oli myös ihan kaavat, jotka sain pienen säädön jälkeen jopa tulostettua. Oli kyllä hauskaa tehdä pitkästä aikaa huopatöitä, tuli ihan mieleen lapsuuden ensimmäiset äitienpäivälahjat, jotka nekin tehtiin huovasta ja ommeltiin pykäpistoilla... ;) Taitaa siitä eräästä pykäpistoin reunustetusta huopapatalapusta tulla tänä vuonna kuluneeksi tasan 30 vuotta, siihen oli kirjottu keskelle "ÄITI". :)

Saksikoristeen ohje löytyi myös Pinterestistä, mutta alkuperäiseen ohjepaikkaan linkki on tässä. Huovasta tein tämänkin. Täytyi sitten ostaa näiden kaveriksi äidille myös haikarasakset, koska hän tuskin muuten hoksaa näiden mansikoiden käyttötarkoitusta. Veikkaanpa myös, että äidilläni ei ole ainoitakaan "oikeita" käsityösaksia, vaan langat katkaistaan niillä samoilla Fiskarsin oranssipäisillä peltosaksilla, joilla katkotaan myös mansikan rönsyt... ;)

Nämä pikkusakset koteloineen ja koristeineen on kyllä näppärä sujauttaa vaikka käsilaukkuun, kun lähtee lähetyskahvilaan kutomaan sukkia ja lapasia. :) Ja jos sakset ovat hukassa, niin ei tarvitse kuin poimia mansikka... Itse en aikoinaan ymmärtänyt yhtään saksikoristeiden ja -koteloiden ideaa, mutta kun sakset ovat riittävän monta kertaa olleet hukassa tai repineet reiän käsilaukun pohjalle, niin olen oppinut näitäkin arvostamaan. ;)

Ja sitten kun muistaisi nämä vielä ajoissa laittaa postiin...! :)

Nämä pikkuompelut aloittivat nyt toivottavasti pitkään jatkuvan ompelukauden. Nuo on toki ommeltu ihan vain käsin, joka on minulle se mieluisampi ompelutapa, mutta tänään uskaltauduin kaivamaan ompelukoneenkin pöydälle. Katsotaan, kauanko se siinä viihtyy ennen kuin joku raivoava akka paiskaa sen kirosanojen saattelemana takaisin kaappiin... ;)

Onnellisia ompelu- ja muita puuhailupäiviä sinullekin! :)