Täällä on varustauduttu jo talveen! :)
Viime syksyn käsityömessuilta ostin tuon ihanaisen vihreän olkalaukun. Siitä asti minua on hieman vaivannut, kun minulla ei ole mitään ulkovaatetta, joka sopisi tuon laukun väreihin. Sisävaatteita kyllä löytyy tuonkin sävyisenä vihreänä, joten kesäaikaan (jolloin ei niin takkeja yms. tarvitse) tuon laukun kaveriksi löytyy muutakin yhteensopivaa. Vaikka eihän niiden värien aina tarvitse toisiinsa passata, laukkuhan saa olla ihan hyvinkin eri väriä kuin muu asu. Halusin kuitenkin tehdä jotain samansävyistä asustetta talvikäyttöön, ihan vaan turhamaisuudesta. ;)
Toppatakkien kanssa on aivan se ja sama, passaako laukku vaatteisiin, kun todennäköisesti toppatakkireissuilla minulla on muutama muukin reppu tai kauppakassi matkassani. Harvemmin muuten edes lähden yhtään mihinkään pelkästään yhden laukun kanssa, vaikka tämäkin on kooltaan valtava. Ei vaan kaikki tavarat mahdu... ;) Joka tapauksessa päätin tehdä vihreäsävyisen asustesettini sellaiseksi, että se sopii yhteen paitsi laukun, myös ns. paremman talvitakkini kanssa. Joka nyt sattuu sitten olemaan harmaa - ostin sen aikoinaan mustan villakangastakkini tilalle, koska harmaa on aina kuitenkin parempi vaihtoehto kuin musta (mikä tahansa on mustaa parempi missä tahansa tilaisuudessa). Joten myös asustesetin väreiksi valitsin laukun mukaan vihreän ja takin mukaan harmaan.
Takin kanssahan voi toki sitten käyttää muitakin asustesettejä, kun se on tuollainen "neutraalinvärinen", vaikkakin olen tähän saakka käyttänyt sen kanssa luonnonvalkoista neulesettiä, jossa on siellä täällä harmahtavia pilkkuja. Nyt voin kuitenkin jättää sen setin "kirkkovaatteeksi" ja käyttää tätä vihreää muissa "paremman takin tilaisuuksissa" (joiksi lasken esimerkiksi lääkärireissut tai muut kuin ruokakauppa-asioinnit, eihän meikäläisellä muuten mitään "parempia" tilanteita tule, jollei niitä itse määrittele paremmiksi kuin jokin muu ;) ).
Höpötykset sikseen ja esittelemään settiä tarkemmin! :)
Kukonpojanaskel-lapaset
Tehty ajalla: 13.-17.8.2014
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 81 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma käsi
Muuta: Nostopeukalo
Yksi syy uuden asustesetin tekemiseen oli se, että halusin kokeilla mallineuletta, jonka sain äidiltäni viime talvena. Äiti oli tehnyt tällaisia lapasia jo useampia ja piirtänyt mallineuleen ruutupaperille, itselleni napsaisin ihan vain valokuvan äidin ruutupiirroksesta. Myöhemmin löysin ohjeen myös netistä nimellä
kukonpojanaskelneule. Tämä on tosi kiva mallineule ensinnäkin siksi, että kuvio syntyy ihan nostetuilla silmukoilla, eli kerrallaan tarvitsee kuljettaa vain yhtä lankaa. Toisekseen heti äidin tekemiä lapasia sovittaessani huomasin, että tällä mallilla syntyy todella lämmittävät ja paksut lapaset. Ainoa huono puoli on se, ettei tähän malliin saa istutettua kiilapeukaloa, joten jouduin tekemään nostopeukalon (= peukalon paikalle neulotaan erivärisellä langalla tarvittava määrä silmukoita, myöhemmin erivärinen lanka puretaan ja poimitaan aukon ympäriltä peukaloon tarvittavat silmukat). Tuohan on tietysti se helpompi tapa tehdä peukalo, mutta minusta kiilapeukalo istuu käteen paremmin, ja siksi suosin sitä aina kun vain mahdollista. Mutta hyvät lapaset tuli näinkin! :)
Kukonpojanaskel-baskeri
Tehty ajalla: 18.-21.8.2014
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 97 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: Oma pää (54 cm)
Muuta: Oho, sehän onnistui!
Minulla ei ollut minkäänlaista mallia baskeriin, enkä voinut tämän
kukonpojanaskel-mallineuleen kanssa edes soveltaa toisia baskerin
ohjeita, joihin tulee lisäyksiä vähitellen. Niinpä ihan omalla intuitiolla tämän tein - joustinneuleessa on silmukoita oman päänympärykseni verran, viimeisellä joustinkerroksella tuplasin silmukkamäärän (mikä ei ollut yhtään liikaa siksi, että tuo kohoneule vetää aika reilusti kasaan), sillä mentiin siihen asti, että oli aika kaventaa, ja kaventaminenhan nyt onnistuu tällaisissa mallineuleissa vähän helpommin kuin lisääminen kuvion siitä kovin paljon kärsimättä.
Ihan tämä kyllä baskerilta näyttää, ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen! :)
Baskeriahan pidetään yleensä tällä tavalla hienostuneesti kallellaan, mutta minun kokemukseni baskereista on, että vaikka ne kuinka asettelisi eteisessä lähtiessään fiinisti, niin seuraavan kerran peilin kohdatessani...
... näky on suunnilleen tällainen. ;) Tämäkin baskeri tuntuu olevan sensorttinen, ettei sitä kiinnosta mikään hienostelu...
... joten luultavimmin tulen ihan suosiolla käyttämään sitä tälleen niskassa roikottaen, koska silloin se ainakin pysyy siinä muodossa, johon olen sen kotona asetellut - toivottavasti. ;) Moni muukin baskereistani on käytössä muuttunut myssykäksi, eikä se ole minua haitannut lainkaan. Tällaisen sisässä kun kampauskin pysyy kuosissaan (jollei sitten iske pyöräilykypärää päähän, minkä kyllä varmasti tulen tekemään satoja kertoja tämänkin talvimyssykkäni kanssa).
Kauluriponcho
Tehty ajalla: 21.-26.8.2014
Malli: Ihan oma
Lanka: Novita 7 veljestä vihreä (394) ja tummanharmaa (048)
Langankulutus: 398 g
Puikot: 3,5 mm + virkkuukoukku 4 mm
Koko: n. 100x100 cm
Muuta: Kiva! :)
Viime talvena jossain kaupunginsairaalan nurkilla vastaani käveli
nainen, jolla oli poncho talvitakkinsa päällä. Enpä ollut aiemmin
tajunnut, että ponchoa voi käyttää myös takin päällä, minä kun survon
sellaiset aina takin sisälle, jos saan ylipäätään mahtumaan. Sain
kuitenkin ajatuksen tehdä sellaisen ponchon, joka on tarkoitettu
käytettäväksi nimenomaan takin päällä. Ja koska huivin tai sitä
vastaavan asusteen tarkoitus on ensisijaisesti suojata ja lämmittää
kaulaa, päätin yhdistää ponchoon myös kaulurin. Tämähän onkin vallan
kätevä asuste - tässä yhdistyy kaulurin helppo puettavuus ja huivin näyttävyys! :)
Sillä vastaantulleella naisella oli muistaakseni kukalllinen poncho, olisiko peräti ollut roseekukkalaitteella pyöriteltyjä kukkia, koska pitkän aikaa mielessäni oli tehdä tämä poncho nimenomaan sillä kukkalaitteella. Juuri ennen aloittamista muutin kuitenkin mieleni, koska kukkalaitteella pyörittely vaatii aikamoista keskittymistä, palojen yhdistämisestä puhumattakaan, eikä minulla ole tällä hetkellä intressejä tehdä yhtään mitään keskittymistä vaativaa käsityötä. Ristipistot ovat ainoa käsityömuoto, johon keskityn vähän tarkemmin - silloinkin kuuntelen samalla äänikirjaa - mutta neuleet ja virkkuut teen vain samanaikaisesti jonkun muun toiminnan kanssa, jolloin keskittyminen on siinä muussa toiminnassa, ja käsityö ainoastaan oheistoimintaa ilman että siihen tarvitsee uhrata ajatustaan. Niinpä kauluriponchonkin täytyi olla sellainen, että sitä pystyi tekemään "siinä sivussa". Päädyin tällaiseen verkkoponchomalliin, jossa ensin neulotaan joustinneuleella kauluriosuus, sen jälkeen jatketaan verkkovirkkauksella loppuun. Verkkoponchoissa ei yleensä ole lisäyksiä matkan varrella, mutta minä tein lisäyksiä niin, että poncho on oikeastaan neliön mallinen. Sitä voi käyttää näin, että neliön kärki osoittaa alaspäin edessä ja takana sekä käsien päällä...
... tai sitten tällä tavalla "laatikkomaisesti". Kumpikin näyttää minusta kivalta! :)
Koska minulla oli päähänpinttymä kukallisesta ponchosta, lisäsin tähän jälkikäteen noita harmaita kukkasia, ne on virkattu suoraan kiinni verkkoponchon reikiin. Tein kukkasia ihan sattumanvaraisesti sinne tänne, niiden sijoittelussa ei ole muuta logiikkaa kuin että mihin silmämääräisesti tuntui parhaiten passaavan.
Kyllä näiden kanssa kelpaa nyt lähteä asioilleen, ja miksei sitten vaikka sinne kirkkoonkin, eihän sielläkään tarvitse niin väritön olla, vihreähän on yleisin liturginen värikin. ;) Toivotaan vain, että laukku kestää yhtä pitkään kuin asusteet, minullahan on tunnetusti tupanneet nuo laukut olemaan lyhytikäisiä... Kun laukussa on jo valmiiksi kaiken muun omaisuuden lisäksi juomapullo ja jokin käsityö, ja sitten käy vielä kotimatkalla hakemassa kaupasta piimäpurkin ja banaanitertun survoakseen ne laukkuun entisten rojujen seuraksi, niin onhan siinä isompikin laukku jo aika lujilla. ;) Ja tämä on kuitenkin se minun "pikkulaukkuni"! :D Minullahan ei ole tapana vaihdella käsilaukkua käyttötarkoituksen mukaan, vaan yksi käsilaukku palvelee joka tilanteessa niin kauan, kunnes siitä vetoketju hajoaa. Lisäksi sitten otan tarpeen mukaan reppua, kylmälaukkua tai perässä vedettävää ostoskärryä matkaan vähän asiointipaikasta riippuen.
Vaikka talviasusteet ovatkin valmiina, nyt vielä nautitaan täysillä lempivuodenajastani! :) Vaikka onhan se talvikin kertakaikkisen upeaa aikaa - toivottavasti vanha kansa olisi väärässä, ja siitä tulisi runsasluminen, vaikka pihlaja kantaakin nyt valtaisaa marjasatoa. Minä kyllä uskon pikemminkin asian olevan niin päin, että vähälumisen talven jälkeen pihlaja jaksaa sen marjasatonsa kantaa: viime talvi oli vähäluminen, ja nyt on puolestaan paljon marjoja! :) Pihlaja on lempipuuni, ja nyt se on ehdottomasti kauneimmillaan!
Ruusupensaat ovat myös kauneimpia silloin, kun kukat ovat vaihtuneet marjoiksi.
Lehtien väri-ilottelua puussa ja maassa...
... ja kuivasta kesästä huolimatta jokunen sienikin aina vaan jaksaa nostaa syksyllä lakkinsa maasta.
Ihastuttavia syyspäiviä kaikille! :) Muistakaahan ilmoittautua myös korjaamaan
Sukkasatoa!
ps. Otsikko tulee siitä, että sovittaessani keskeneräistä kauluriponchoa, mieheni mielestä näytin ihan Robin Hoodilta... ;)