Keskiviikko on tällä hetkellä minun kuntoutuspäiväni. Silloin suuntaan kaupungin kuntoutuspalveluihin, joka sijaitsee kaupunginsairaalan tiloissa. Käyn kuntosaliryhmässä, joka on tarkoitettu työikäisille lähinnä neurologisia sairauksia omaaville asiakkaille. Ryhmässä on monenlaisia kuntoutujia: osalla on mukanaan rollaattori tai pyörätuoli, toisilla kävelykeppi, kuten minulla, ja osa pääsee paikalle ihan ilman apuvälineitäkin. Välillä ryhmään tulee uusia ihmisiä ja osa jää pois, riippuen ihan kuntoutuksen tarpeesta ja asiakkaan voinnista sekä tietysti siitä, millaisella lääkärin lähetteellä itse kukin on ryhmään tullut. Aloitin tässä kuntosaliryhmässä viime syksynä. Vuoden vaihteessa ryhmä oli viisi viikkoa tauolla, mutta tammikuun lopulla se alkoi taas uudestaan. Ehdin silloin käydä kuntosalilla kaksi kertaa, mutta helmikuun alussa aloitin kehonhallintaryhmässä, joka kokoontui viiden viikon ajan kahdesti viikossa. Tänä aikana en käynyt kuntosaliryhmässä, koska kolme kertaa viikossa kuntoutusta olisi ollut jo vähän liikaa. Kehonhallintaryhmän päätyttyä palasin kuntosaliryhmään takaisin ja saan olla siellä ainakin nyt tämän kevätkauden ajan. Tosin kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen ryhmä jää taas huhtikuussa muutamaksi viikoksi tauolle, ja laskinkin ehtiväni kevään aikana juuri ja juuri käydä tuolla sen kymmenen kertaa, minkä lääkäri on minulle lähetteeseen kirjoittanut.
Syksyllä ennen kuntoutuksen alkua ihmettelin, mitä oikein pystyn tuolla tekemään, kun en välttämättä jaksa edes maitopurkkia nostaa kaupan hyllystä ostoskärryyn. Aluksi teinkin joitakin liikkeitä ihan fysioterapeutin avustamana, mutta aika nopeasti opin löytämään itselleni sopivat painot ja toistojen määrän, ja olenpa niitä saanut vähitellen lisätäkin, vaikka edelleen aika kevyillä painoilla mennään. Oli todella ilo huomata, että pystyn sittenkin vielä harrastamaan liikuntaa, vaikken tietenkään samalla tavalla kuin ennen. Olen nyt innostunut jumppaamaan myös kotona - tietysti vointini sallimissa rajoissa - ja varsinkin tuosta kehonhallintaryhmästä sain paljon vinkkejä, millaisia liikkeitä voi tehdä myös kotioloissa. Eihän tuo liikunta sairauttani paranna, mutta kyllä se vaan antaa paljon hyvää mieltä! :)
Jos yllättäen paranisin tästä sairaudestani ja olisin taas yhtä hyvissä voimissa kuin ennen sairastumistani, niin arvatkaapa, mitä haaveilen tekeväni ensimmäiseksi? Lähtisin oikein pitkälle ja reippaalle sauvakävelylenkille! ;)
Bussimatkat kaupunginsairaalalle ja takaisin sujuvat mukavasti, käsitöitä tehden tietysti. :)
Tässä arkikuvahaasteessa on tarkoitus haastaa jokaisena päivänä yksi uusi bloggaaja vastaamaan haasteeseen. Tänään haasteen saa Anna omassa kämpässään. Haasteen vastaanottaminen on vapaaehtoista.
Onpas täällä tapahtunut paljon. Mullahan menee pitkä tovi, ennenkuin olen kaiken lukenut.
VastaaPoistaJuu, tämä viiden kuvan haaste on nyt tuplannut postausten määrän, muuten olisi korkeintaan se yksi postaus päivässä. Mutten viitsi noita käsityöpostauksiakaan jättää julkaisematta tässä välissä, kun tähän haasteeseen vastaan.
PoistaKuntosalireenit ymmärrän, mutta mitä siellä kehonhallinnassa tehdään?
VastaaPoistaKehonhallintaryhmä oli oikeastaan kokonaan ohjattua toimintaa, verrattuna kuntosaliryhmään, jossa kyllä on kaksi fysioterapeuttia läsnä, laativat tietysti aluksi kuntosaliohjelman ja ovat tarvittaessa apuna ja tukena, mutta muuten siellä tehdään harjoituksia omatoimisesti. Joskus fysioterapeutit ovat kuntosalilla vetäneet yhteisen loppuvenyttelyn, johon saa osallistua, muttei ole pakko. Kehonhallintaryhmä kesti aina tasan tunnin kerrallaan. Alussa oli ohjattu alkulämmittely erilaisten välineiden avulla esim. pallot, puntit, kepit, tasapainotyynyt. Sen jälkeen oli joka kerta "temppurata", jossa yleensä oli neljä rastia (johtuen siitä, että meitä oli neljä osallistujaa). Jokaisella rastilla oltiin 2 minuttia kerrallaan, ja usein ehdittiin käydä rastit kahdesti läpi. Eli aina kahden minuutin välein vaihdettiin seuraavalle rastille. Näillä rasteilla oli erilaisia tehtäviä esim. astinlaudalle tai tasapainolevylle nousemista, kuminauhavetoja (hyvin erilaisia ja eri lihaksia harjoittavia), tasapainotyynyjen päällä kävelyä jne. Kaikilla kuntoutujilla oli siis jonkinlaisia tasapainovaikeuksia. Rastien kiertämisen jälkeen tehtiin yleensä harjoituksia makuullaan, ne keskittyivät lähinnä keskivartalon lihasten aktivoimiseen. Ei mitään raskasta "vatsalihastreeniä", vaan ihan vain lihasten aktivoimista. Lopuksi oli lyhyt loppuvenyttely. Oikeastaan kaikki noista kymmenestä kerrasta tuossa ryhmässä toimivat samalla kaavalla, ainoastaan ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla nuo "temppuradan" rastit jäivät pois, koska niillä kerroilla meille tehtiin kävely- ja tasapainotestit, jotta saatiin vertailtua, onko ryhmän aikana näissä asioissa tapahtunut kehitystä. Tosiaan joistakin noista rasteilla tehdyistä harjoitteista ja ennen kaikkea niistä lämmittelyharjoituksista ja makuulla tehdyistä liikkeistä sain paljon vinkkiä siihen, millaista jumppaa voin tehdä myös täällä kotona.
PoistaHauska tuo kuva autossa neulomisestasi.
VastaaPoistaToivon että kuntoutus auttaa sinua ♥
Siinä olikin säätäminen, että sain tuollaisen kuvan otettua ilman, että herätän bussissa kauheasti huomiota. Kamera oli käsilaukussani, ja ensin se oli sylissäni ja koitin ottaa itselaukaisimella kuvia edestä alaviistosta. En ollut niihin tyytyväinen, joten seuraavaksi laitoin käsilaukun viereiselle penkille ja muistaakseni siinäkin vasta neljäs otos onnistui niin, että olin tyytyväinen. :) Piti varmistaa tietysti, ettei salama välähdä, koska se olisi herättänyt taatusti kanssamatkustajien huomion. ;) Tuo on muuten virkkaus, ei neule. :)
PoistaEihän se kuntoutus sairautta pois vie, mutta onpahan jotain liikuntaa, mitä saan harjoittaa.