Välillä vähän muutakin kuin käsitöitä... :)
Meidän asuinlähiössämme on pääasiassa vain vuokra-asuntoja. Silti täällä asuu paljon meidän kaltaisiamme pitkäaikaisia vuokralaisia, useimmat lapsiperheitä, jotka ovat saattaneet asua alueella pidempäänkin kuin me. Suosittu alue siis, vaikka onkin mukamas "huonomaineinen" asuinalue. Itse olemme asuneet täällä seitsemän vuotta, josta nykyisessä asunnossamme viisi vuotta. Moni tämänkin rapun asukas on ollut täällä jo ennen meitä, mm. alakerran perhe. Kuopus on tutustunut yhteen heidän lapsistaan päiväkodissa, mutta vasta tänä kesänä heistä on tullut todella kavereita pihaleikkien lomassa. Tänään oli sitten ensimmäinen kerta, kun he ovat kyläilleet toistensa luona. Aamulla kuopus kävi alakerrassa kylässä, illemmalla on alakerran poika ollut täällä meillä. Vielä ei ole rohkeutta käydä soittamassa ovikelloa ja pyytämässä kaveria kylään tai ulos ("Oven voi avata joku aikuinen, enkä mää uskalla puhua!"), mutta onneksi on parempiakin keinoja yhteydenpitoon:
"Onko siellä ketään? Voitko sää tulla meille kylään?" :)
Ensimmäisten kyläilyjen isoin ihmetyksen aihe on ollut se, kuinka molemmat kodit ovat muuten ihan samannäköisiä ja samat huoneet löytyvät samoilta paikoilta, mutta huoneilla voi olla toisessa kodissa eri käyttötarkoitus ja on erilaiset huonekalut, mikä on luonnollista jo pelkästään siksi, että toisessa kodissa asuu neljä ja toisessa kahdeksan ihmistä. Mutta silti vaikkapa keittiön kaapit ja pesutilat ovat taas ihan samanlaiset. Joskus olen itsekin miettinyt, että olisipa hauskaa käydä kurkistamassa kaikkien neljän alemman kerroksen asunnot, joissa on sama pohjapiirros kuin meillä, mitenkähän niissä on huoneet jaettu ja sisustettu... :) Voisi kyllä olla villi tunne, melkein kuin olisi kotona mutta ei kuitenkaan.
Tilasimme minulle uuden tietokoneen, kun löydettiin superhyvä tarjous. Nykyisen koneeni näytön vika ei kuulu takuuseen, ja arvioivat korjauksen tulevan kalliimmaksi kuin uuden hankinta. Kotivakuutus saattaa jotain korvata, mutta emme jää odottelemaan sieltä vastausta, koska noita supertarjouksia ei välttämättä joka päivä kävele vastaan. Harmi, että joutuu hyvästä koneesta luopumaan, mutta vahinkoja sattuu.
Mikähän tuosta pyörylästä mahtaa olla isona tulossa, arvaatkos? :) (sainpas vähän käsitöitä tähänkin postaukseen!)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Moikka! Se on kyllä aika hassu tunne kun näkee täsmälleen samalla pohjapiirrustuksella olevat naapurien asunnot - tulee niin ihmetyksen aiheita kuin ideoitakin. Ennen asuimme pienessä rivitalossa, jossa taloyhtiön kokousten, pihatalkoiden tms. yhteydessä tuli tutustuttua niin naapureihin kuin heidän koteihinsakin.
VastaaPoistaT: Hanna
Ihanan pirteä pyörylä!
VastaaPoistaPyörylästä tulee pipa, pölyrätti tai laukku.
VastaaPoistaIhanaa kun lapsilla on kavereita samasta rapusta :).
Pyörylä on jo sellaisenaan kiva pöytäliina tai lasialusta (riippuu koosta), teetkö siitä kuitenkin jonkun vaatekappaleen?
VastaaPoistaNuo värjäysjutut on kiinnostavia, siis ainakin voi ihailla värejä, vaikkei osaisi värjätäkään. Minulla on toiveissa osallistua värjäyskurssille syksyllä, nyt keräilen kasveja. En ole yksin uskaltanut kokeilla, kun se puretus/värin kiinnitys on jotenkin "tähtitiedettä"
VastaaPoistaTuo virkkaus on erikoinen ja vaikea arvata, mitä siitä tulee...jäädään odottamaan.
Hauskoja noi pienet pojat,voi vähän oven alta huudella:D Onnea nyt uudelle titsikalle! Näyttää hyvin toimivan. Kiva tuo pyörylä on jo nyt,mutta vaikea arvata mikä tulisi:)
VastaaPoistaKuule,siitä mun pihan masikkatytöstä,mistä lie meille kulkeutunut,en muista! En ole myöskään missään muualla tuommosta nähnyt. Se on ollut kirkkaan punainen mansikka,mutta aurinko on "polttanut" senkin "ihoa".
Intsu: Niin siis tuossa kuvassa poika huhuilee parvekkeen raosta alakerran parvekkeelle. ;) Ja uusi kone on vasta tulossa, kun nykyinen hajosi tänä aamuna, bloggailen siis vielä tällä rikkinäisellä. Yritin sitä mansikkatyttöä googlettaakin, muttei löytynyt, ehkä sellainen kävelee joskus jossain kaupassa vastaan.
VastaaPoistaMelkein samanlainen mansikkatyttö on Decoratuksen sivuilla.
VastaaPoistahttp://www.decoratus.fi/mansikkahahmo.html
Anitta: KIITOS! :)
VastaaPoistaKesä on niin arvaamatonta aikaa näiden koneiden kanssa. Meillä hajosi modeemi, kun ukkonen räsähti jossain kauempana.
VastaaPoistaOnnea uudelle näytölle.
SeijaP: Tää hajoaminen ei liittynyt kesään mitenkään, siellä oli todennäköisesti vaan joku tavara välissä, kun pistin läppärin kannen kiinni, ja näyttö meni rikki sen takia. Oma vika siis, täytyy olla huolellisempi, eikä esimerkiksi pistää kutimia tms. koneen päälle/väliin...
VastaaPoistaTuosta pyorylasta on tulossa liivi tai jakku. Sano minun sanoneen.
VastaaPoista