Lohtulangasta lohtuhuiviksi

Hiljattain esittelin lankaa, jota olin värjäillyt aikomukseni neuloa siitä huivi. Lohtulangaksikin tätä ihanan keltaista liukuvärjäämääni lankaa nimitin, koska halusin sen tuovan minulle hiukan piristystä elämään. Huivineule päätyi samantien puikoille, koska halusin nähdä, kuinka väriliu'ut lähtevät huiviin asettumaan.

Mutta kuten aika monissa huiviprojekteissa näkyy monelle käyvän, kävi minullekin niin, että kun jäljellä oli enää päättelykerros sekä 1/4 edeltävää kerrosta, lanka loppui kesken. Ostin siis vielä yhden kerän Dropsin Alpacaa lisää...

... pistin sen värjäytymään kattilaan...

Ja onnistuin saamaan täsmälleen samaa sävyä kuin edellisen liukuvärjäyksen tummin sävy oli! :)

Niin pääsin jatkamaan huivini valmiiksi!

Värjäsin tuon lisälangan jouluaatonaattona, ja lanka oli kuivunut aattoaamuna. Pikaisesti sen kerin, jotta pääsin jatkamaan huivin loppuun. Hoksasin nimittäin, että minulla ei ole tilaa pingottaa huivia sitten, kun lapset tulevat luokseni joulupäivänä ja ovat uuteen vuoteen saakka. Huivi piti siis saada aattoiltana vielä pingottumaan! :)

Kuvassa näkyy myös osa joululahjaani. :) En ole saanut kymmeneen vuoteen ainoatakaan joululahjaa, mutta nyt minulle oli pieni paketti, johon oli koottu kaikenlaista pientä ja tarpeellista. Osa oli syötävää, mutta löytyihän sieltä myös tuollainen neulatyyny, joka näkyy kuvassa. :) Puikkostopparitkin sain. :) Voitteko uskoa, että tällainen lahja on miehen hankkima ja kokoama? :) Ajatuksella, juuri minulle, selvästikin tuntien ja tietäen, mistä saattaisin pitää. Mitään en ollut toivonut enkä mitään odottanut! :)

Joulupäivänä oli edeltävän päivän ja yön lumimyräkkä sen verran laantunut, että pääsin kuvaamaan huivini.

Kenno-huivi

 Tehty ajalla: 15.-24.12.2016

Malli: Kenno, suunnittelija Marika Lepistö

Lanka: Drops Alpaca happovärjätty keltainen, pohja valkoinen (1101)

Langankulutus: 149 g

Puikot: 4 mm

Koko: Leveys 182 cm, korkeus 88 cm

Muuta: ♥

Tein perusohjeeseen nähden viisi kaaviontoistoa enemmän. Se ei kuitenkaan ollut syynä langanloppumiseen, sillä jos olisin aloittanut reunakuvion ohjeenmukaisesti, tuota tumminta keltaista ei olisi tullut huiviin käytännössä lainkaan, ja sitä minä siihen juuri halusin. Reunuksen taas saattoi aloittaa vain viiden kaaviotoiston eli 20 kerroksen välein. Mutta ei minua haittaa, vaikka jouduin ostamaan uuden langan, sillä nyt voin neuloa vaikka kämmekkäät huivin pariksi.

Näissä kuvissa näkyy huivin väri parhaiten, vaikka muoto ei näykään. 

Tämä on siis todellakin hyvin voimakas keltainen, pistää suorastaan silmään! :) Ja tässä viimeisessä kuvassa väri toistuu eniten oikein:

Niin on minun väriseni! ♥ Tähän aikaan vuodesta suorastaan janoan keltaista ympärilleni! Jos katsoitte neulepodcast-videoni edellisestä postauksesta, niin huomasitte minun hankkineen keltaisia ruusujakin keltaisen pöytäliinan peittämälle pöydälleni, ja keltainen kynttiläkin siinä palaa. Keltaista, keltaista, keltaista! ♥