Kanadanvuokot

Syksyn sukkaputki on alkanut! :)

Anemonidium-sukat

Tehty ajalla: 29.7.-2.8.2015

Malli: Anemonidium Ulla 01/14

Suunnittelija: PäiviH

Lanka: Novita Nalle tumma turkoosi (350), kasvivärjätty (krappi JL3 + krappi&sipulinkuori JL4):n JL (pohja valkoinen 011)

Langankulutus: 112 g

Puikot: 3 mm

Koko: n. 37-38

Muuta: Lahjaksi menevät 

Nämä ihanaiset sukat näyttävät vaikeammilta tehdä kuin oikeasti ovatkaan. Tietysti noissa varren kukkasissa oli oma haasteensa (varsinkin kun yritti lukea Stephen Kingiä samaan aikaan), mutta kohtalaisestihan nuo onnistuivat. Taakse tuleva nyöritys kruunaa koko komeuden! :)

Ohje on 7 veljekselle, mutta minulla tuppaa sukista aina tulemaan sen verran löysät, että päätin tehdä nämä Nallesta mutta 7 veljeksen silmukkamäärällä. Olen huomannut, että omiin jalkoihini saan sopivat sukat juurikin niin, että teen 7 veljeksen ohjeilla ja silmukkamäärillä Nalle-langasta, ja vastaavasti Nallen ohjeita voi soveltaa ohuille sukkalangoille. Nämä istuvat ainakin omiin jalkoihini todella mukavasti. Itselleni sukat eivät kuitenkaan jää, vaan menevät lahjaksi ihmiselle, jolla on numeroa tai paria pienempi jalka kuin minulla.

Sain sukat valmiiksi jo eilen illalla, joten ei tarvinnut ottaa palmikoita väänneltäväksi työkauden aloituspäivään, vaan saatoin aloittaa vähän simppelimpää sukanvartta. Kovin paljon en kyllä malttanut tänään neuloa, sillä niin paljon oli kaikkea muuta ihanaa työpäivässä. :)

Tällaisella varustuksella palasin tänä aamuna töihin sairauslomaltani:

Esimieheltä tuli jo alkukesästä sähköpostia, että ensimmäisenä työpäivänä kaikilla pitää olla mukana ämpäri, ja koska ajattelin muutamalla muullakin olevan samanlaisia valkoisia marjaämpäreitä (tai langanhuuhteluämpäreitä), niin jotenkinhan omansa pitää tunnistaa. Ajattelin myös, että jos alkaa hävettää, niin tämän voi vetää päähän... ;) No, kyllä minä kerran mokasinkin kymmenien silmäparien tuijottaessa, mutta en voinut siinä tilanteessa vetää ämpäriä päähäni, kun ämpärin pohjalla oli siemeniä... ;) Tehtävänä oli muodostaa ämpärin pohjalle siemenistä kukkanen, ja minähän taiteilin omaani suurella hartaudella, kunnes huomasin kaikkien muiden olevan jo valmiina - ja sitten tietysti menin tönäisemään ämpäriäni, ja koko taideteokseni levisi takaisin epämääräiseksi siemenläjäksi. Siinä tilanteessa teki mieli sanoa ruma sana, mutta onneksi muistin, missä olen ja tyydyin vain murisemaan. ;) Muuten ilmeeni oli kyllä koko päivän ihan samanlainen kuin tuolla ämpärin hahmolla, suupieleni ovat tainneet jäädä nyt pysyvästi korviin, ja aamupalan jäännökset olivat kaikkien nähtävillä hammasrivistöni välissä. :) No, pikkuisen kyllä meinasin itkeä tirskauttaa heti aamulla, kun ensimmäinen työkaveri riensi halaamaan, mutta koska niitä halauksia tuli päivän aikana aika tiheään tahtiin, niin ei siinä auttanut alkaa jokaisen kohdalla kyynelehtiä, vaan annoin vaan hymyn paistaa, koska siihen todellakin on aihetta! :)

Olen niin kertakaikkisen ONNELLINEN!!! :) Ja ajatella, saan vielä huomennakin mennä töihin - ja ylihuomenna! :) Sitten on pakko pitää vähän vapaata, kun olen tämän syksyn vain osa-aikaisena - mutta että ensi viikollakin pääsee töihin, ja sitä seuraavana! Ihanaa! :) Elämä hymyilee, ja niin teen minäkin! :) Luulin vielä eilen, että olen täynnä energiaa, mutta nyt sitä vasta energiaa onkin, kun olen saanut käydä töissä lataamassa akkuni täyteen...! Pikkuisen tuntuu jaloissa, että olen polkenut tänään noin 25 kilometriä pyörällä töihin ja takaisin, mutta kyllä se liikuntakin näyttää nykyisin enemmän antavan energiaa kuin syövän sitä. Eikä tämän pirteyden keskellä uskoisi, että heräsin aamulla jo klo 5.11., kun jänskätti niin hirveästi, ettei uni enää tullut... :)

Ihanan pirteää ja energistä viikkoa kaikille! :)