Tyttöjen juttuja

Alakerran tyttö juhlii tänään synttäreitä, ja meidän kuopuksemme sai alle vuorokauden varoitusajalla kutsun tulla mukaan. Kyselin pojalta lahjaideaa päivänsankarille, ja kuopus tuumasi, että "jotain barbeja varmaan". Jos minulle sanotaan sana "barbi", kuulen sen: "barbinvaatteet"... Joten ajattelin ehtiväni tekaista vajaassa vuorokaudessa jotain vaatetta naapurin barbeille. Kävin kyllä ostamassa myös Barbie-värityskirjan lisukkeeksi -  ja siltä varalta, että vaatetehdas ei pyörisikään ihan odotettua tahtia.

Helpointa olisi ollut tietysti neuloa tai virkata joku mekkonen, niistähän minulla on kokemusta yllin kyllin. Vaikutti kuitenkin siltä, ettei lankavarastossani ole tällä hetkellä mitään "barbinvaatelankaa", sen sijaan erinäisiä kangastilkkuja löytyy, eikä niille ole oikein mitään suunnitelmiakaan, joten päätin kokeilla vaihteeksi barbinvaatteen ompelua. Myönnettäköön, ettei minulla ole tästä aiempaa kokemusta, mutta ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla... Sanoo hän, jolla kyllä on muunlaisesta ompelusta kokemusta, eikä yksikään niistä ole ollut mukava kokemus. ;)

Ajattelin, että jos nappaan netistä kaavan ja ohjeen, niin ei siinä paljon voi mennä pieleen. Löysinkin Suuri Käsityö -lehden nettisivuilta pari mekko-ohjetta kaavoineen, joista päätin kokeilla perhosmekkoa. Valitsin mekkokankaaksi peruspuuvillaa, mutta koska minulla ei ollut ohjeen mukaista organzaa, niin ajattelin korvata sen toisenlaisella ohkaisemmalla kankaalla, josta olen aiemmin itselleni ihan onnistuneesti mekon ommellut. Vaan Barbien mekon kanssa kävikin niin, että tuo ohkainen kangas rispaantui reunojen siksakista huolimatta, toisin sanoen se juuri ommeltu siksak-ommel repesi aina irti vieden mukanaan sen kankaanpätkänkin, johon ommel oli saatu kiinni. Hylkäsin siis tuon ohuen kankaan, josta olisi pitänyt tulla ohjeen mukaan mekon hihat ja koristeet, ja päätin tehdä ihan hihattoman mekon.

Barbien mekko

Tehty: 2.3.2015

Malli: Suuri Käsityö -lehden kaavaa soveltaen

Kangas: Jämäkangastilkku, puuvillaa

Koko: Normaalia hoikempi Barbie ;)

Muuta: Tuli liian pieni, ja aika paljon saikin soveltaa. Napit ja nepparit löytyivät omasta kaapista.

Ihan kohtalaisen hyvin tuo mekon ompelu sujui, ja olinkin tyytyväinen siihen saakka, kunnes mekko oli neppareita vaille valmis, ja sovitin sitä Barbien päälle. Eikä se sitten mennytkään päälle! Hieman kiskoen se menee, mutta ei silloinkaan istu ihan täydellisesti, vaan kurvit ja mutkat tuntuvat olevan vähän väärissä paikoissa. Kaavan olin piirtänyt ihan oikein ja huomioinut saumanvaratkin, mutta kun meikäläinen ei ole mikään millintarkka näpertelijä, niin tässä mittakaavassahan ne millin-parin heitotkin tekevät jo paljon. Enkä minä ainakaan osaa niin tarkasti noita saumanvaroja tai päärmeitä ommella, etteikö niihin ikinä tulisi niitä muutamien millien (tai senttien!) heittoja.

No, mekko kuitenkin meni jotenkin päälle, mutta suuremmaksi ongelmaksi tuli sitten kiinnityssysteemi, sillä takana olevaa halkiota ei saanut sitten millään kiinni asti. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty tarranauhaa, ja ilmeisesti se sitten olisi jotenkin jatkanut tuota halkiota leveämmäksi. Minulla ei kuitenkaan ollut tarranauhaa, ja vaikka olisinkin tehnyt käsityötarvikeostoslakkooni tässä tapauksessa poikkeuksen, niin iltakahdeksalta ei oikein enää mistään kaupasta olisi pystynyt tarranauhaa hakemaan. Täytyi vain kehitellä jotain muuta.

Päädyin lopulta tällaiseen hivenen persoonallisempaan ratkaisuun. Ja käskin myös pojan opastaa päivänsankaria, että nämä napit tulevat sitten Barbien selkäpuolelle... ;) Leikkasin tuon samaisen kankaan hulpioreunasta tuollaiset kaistaleet, joissa on kaistaleen toisessa päässä neppari, ja nuo tähtinapit ovat vain koristeita, jotka pitävät samalla sen kaistaleen toisen pään kiinni halkion toisessa reunassa. Itku ja aika monta kirosanaa pääsi kyllä siinä vaiheessa, kun olin saanut nepparit ja napit ommeltua, ja sitten tuo kaistale alkoi purkautua, kun en ollut sitä jaksanut alkaa huolitella (ja olisi ollut ruman näköinenkin joku siksak tuossa kaistaleessa), mutta laitoin kaistaleen reunoihin kirkasta kynsilakkaa estämään purkautumista, joten eiköhän tuo viritelmä leikeissä kestä.

Kieltämättä kyllä mietitytti, kehtaako tällaista maanantaikappaletta (kirjaimellisesti, eilenhän oli maanantai) laittaa lahjaksi... Vielä puolen yön aikaan surffailin netissä ja löysin toisen Barbien mekon ohjeen (englanniksi kylläkin), joka näytti huomattavasti helpommalta toteuttaa. Niinpä kaivoin vielä tänä aamuna ompelukoneen uudelleen esille, ja surautin toisenkin vaatteen - ja tällä kertaa se sujuikin oikeasti ihan surauttaen, ainakin verrattuna tuohon eilisillan tuskailuun. ;)

Barbien toppi ja hame

Tehty: 3.3.2015

Malli: Craftiness is no optional -blogista (soveltaen)

Kangas: Jämäkangastilkku, puuvillaa

Koko: Barbie

Muuta: Nepparit, nauha ja kuminauha löytyi kaapista. Tein ohjeesta poiketen topin ja hameen, enkä mekkoa.

No tämä oli ihan riittävän sopiva vaikeustaso meikäläiselle! Tässä ei ollut mitään kaavaa, leikattiin vain ohjeen mukaiset suorakaiteen muotoiset palaset - ihanaa omistaa viivoitin, jossa on myös tuumamitoitus! Sitten käännettiin päärmeet ja siinäpä se melkein sitten olikin. Tällaisia pitäisi kaikkien barbivaatteiden olla, kaavat ovat ihan turhia, kun ei niiden kanssa kuitenkaan saa aikaan kuin sutta ja sekundaa. Joskin kyllä minun piti tämänkin kanssa hetki miettiä, mitenkäs nuo yläosan muotolaskokset oikein tehdäänkään... olihan tuossa ohjeessa kuvakin, mutta ei silti oikein meinannut mennä jakeluun. Minulla on selvästi neulojan ja virkkaajan aivot, jotka eivät käännyt ompeluun sitten millään. ;)

Enkä minä olisi minä, jollen olisi tätäkin ohjetta vähän soveltanut. Alkuperäisessä ohjeessa on mekko, jossa siis poimutettu helma ommellaan kiinni yläosaan, ja koko komeus on takaa kokonaan auki ja kiinnitetään tarralla. Minä tein puolestaan erillisen topin ja hameen. Topissa noudatin mekon yläosan ohjetta, hameen tein omalla tavallani, eli siinä on kuminauhavyötärö ja taakse on ommeltu sauma. Hameen saa siis pujotettua helposti päälle alakautta, toppi kiinnitetään parilla nepparilla (edelleenkään ei ole niitä tarranauhoja). Kaapista löytyi juuri sopiva jämäpätkä juuri oikean väristä pinkkiä nauhaa, jotka ompelin toppiin olkaimiksi. Tuonkin nauhan päät käsittelin kirkkaalla kynsilakalla rispaantumisen estämiseksi.

Onneksi tuo toppi ja hame -setti onnistui vähän paremmin, niin kehtasin niiden kanssa paremmin laittaa tuon keltaisenkin mekon lahjapakettiin. Ja olihan siellä mukana sitten se värityskirjakin näiden itsesähellettyjen vaatteiden lisäksi. Toivotaan, että naapurit vielä tämänkin jälkeen tervehtivät ja antavat lastensa leikkiä meidän lasten kanssa... :D

Minä taidan pysytellä taas vähän aikaa helpommin hallittavien työvälineiden parissa. Joskus vaan pöljyyksissään tulee tuo ompelukone kaivettua kaapista, varsinkin nyt, kun työhuoneessa on yksi pöytä tyhjillään miesväen viikonloppuisen sisustusinnostuksen jäljiltä (outoja nuo miehet...). Yritin vähän niin kuin vallata sen pöydän omaksi reviirikseni, mutta jospa levittäisi siihen jotain muuta kuin ompelukoneen. :D

Ihania talvipäiviä kaikille!