Messuilla

Tänä aamuna hyppäsin puoli kymmenen maissa pyöräni selkään ja veivasin itseni Raksilaan.

Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun kävin messuilla pyörällä. Aiemmin olen yleensä mennyt bussilla tai pari kertaa äidin kyydillä. Pyörän valitsin alleni tällä kertaa siksi, että koska messuilla tulee muutenkin oltua aivan liikaa jalkojen päällä - jalat ovat tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, että pelkästään aamutoimien aikana ne kipeytyvät niin paljon, että päivän seisomiset ja kävelemiset ovat sitten siinä - niin pyöräillessä ei sentään tule koko kropan paino jalkojen alaosiin. Bussilla liikkuessa taas kävelyä tulee väkisinkin, sen vuoksi nykyään kuljen pyörällä aina kuin mahdollista, sillä pääsee sentään paikkaan kuin paikkaan ihan oven eteen, ja voimia säästyy askelten vähentyessä. Pyörällä sain näppärästi myös kuljetettua ostokseni ilman, että hartioita tarvitsi rasittaa reppua kantaessa - eikä ollut parkkipaikkaongelmaa tai riippuvuutta aikatauluista. :)

Oli ihana syksyinen, kirpeä ja harmaa aamu - mikäpäs siinä polkiessa! :)

Olin paikalla hieman kymmenen jälkeen, ja ensimmäistä kertaa jouduin jopa jonottamaan messulippuja! :) Monena vuonna minulla on ollut liput jo valmiina (suhteilla saatuna), viime vuonna taisin ostaa liput vasta luukulta, mutta kun tulin silloin paikalle jo noin varttia vaille kymmenen, ei jonoa ollut laisinkaan, vaan pääsi suoraan ostamaan liput ja odottamaan porttien avautumista sisätiloihin. Kannattaa siis nähtävästi jatkossa olla ajoissa! Oli tarkoitus toki olla ajoissa nytkin, mutta jotenkin se aamu vaan venähti... No, jono eteni tosi vauhdilla, ja kyllähän tuolla raittiissa syysilmassa ihan mielellään oleskelee vaikka vähän pidempäänkin. :)

Etukäteen minulla oli mielessäni muutama ostos, jotka sainkin hankittua:

Tarkoituksenani oli ostaa muutamia lahjoja messuilta, ja juurikin jonkinlaista korusettiä ja paria pyyhettä sinne lähdin tässä mielessä hakemaan. Kaikki tulevat eri pakettiin: pyyhkeet kahdelle eri vastaanottajalle ja korusetti kolmanteen pakettiin. Pyyhkeet ostin kemiläiseltä Lissukka-nimiseltä yritykseltä, vaahtokarkin muotoiset korut puolestaan vihtiläiseltä Elvarilta. Korujen kaveriksi löysin kotimatkalla marketista tismalleen noiden korujen näköisiä vaahtokarkkeja, ja pyyhkeidenkin mukaan löytyi jotain kivaa - kotiin tullessani pakkasinkin kaikki nämä jo lahjapaketteihin valmiiksi. :) Enää tarvitsee vain muistaa lähettää paketit ajallaan!

Vuosi sitten mieltäni jäi kaivertamaan se, etten tullut ostaneeksi pellavakankaita Raijan Aitasta. Silloinhan me äidin kanssa kovasti ihailimme messuilla valmiina myytäviä pellavatunikoita ja -mekkoja, ja monta kertaa ajattelin, että eiköhän tuollaisen osaisi ommella itsekin. Tietynlainen tunika/mekko on ollut tämän koko vuoden ajan mielessäni, mutta tänään sain yhdestä valmiista mekosta vieläkin paremman idean, jonka toivon mukaan osaan toteuttaa näistä kankaista. Värit ovat siis turkoosi ja kirkkaan vihreä, vaikka tuo vihreän sävy tuossa kuvassa aika rajusti vääristuukin.

Kolmas suunnitelma messuja ajatellen oli ostaa kerrankin jotain syötävää hyvinvointimessujen puolelta. Yleensähän niiden purkkien ohi tulee mentyä pysähtymättä. Tuliaiskarkit ovat tosin jo perinne, ne ostin jälleen kerran Makeidonilta. Tuolla ne odottavat nyt kaapissa ensi lauantaita, jolloin ainakin osa karkeista jaetaan poikien kesken, ja loput sitten seuraavina lauantai-iltoina. Hunajalähteen kojulla maistelin vähän erilaisia hunajalaatuja todeten, että on niissä vaan eroja riippuen siitä, minkä kasvin mettä mehiläinen on imenyt. Päädyin ostamaan valkomesikkähunajaa, joka on kuulemma erittäin harvinaista - tuota purkkia säästelläänkin nyt sitten ainakin seuraavat 50 vuotta ja käytetään vasta todellisessa erityistilanteessa. ;) Luomutuotantoa olevat yrttiteen sekä kalalle sopivan yrttimausteen ostin kojulta, joka ilmeisesti oli Vesalan Marjatilan nimissä, vaikkakin noista tuotteiden etiketeistä löytyy sellaisiakin nimiä kuin Yrttiaika ja Ryytiranta. Teetä täytynee testata tänä iltana ja yrttimaustetta heti seuraavan kalaruuan kanssa!

Musta kana oli yksi tavallaan suunniteltu ostos, olen haaveillut tästä jo vuosia. Samalla tämä oli kaikkein kipein ostokseni. Olen ostanut Teddysetiltä laadukkaita käsintehtyjä käsinukkeja jo vuosien ajan, joskus useammankin käsinuken vuodessa. Niitä on kertynyt minulle jo toista kymmentä, ja erinomainen kokoelma alkaa olla kasassa. Töissä olen näitä käyttänyt ja todennut ihan ylivertaisiksi! Mustaa kanaa olen kuitenkin vielä kaivannut valkoisen kanani kaveriksi - se voi tarvittaessa esittää kukkoa, tai olla toisena kanana vaikkapa "Musta ja valkoinen kana" -nimisessä laulussa. Valitettavasti mustaa kanaa ei ole Teddysetillä ollut silloin, kun olen sitä käynyt etsiskelemässä. Teddysetin tädin kanssahan olemme jo vanhoja tuttuja, kun olen häneltä niin paljon eläimiä ostanut, joka vuosi messuilla täytyy hänen kanssaan jutustella. :) Nyt hän hihkaisi heti minut nähdessään: "Arvaapa, mitä olen sinulle tehnyt: Mustan kanan!" Ajatella, hän muisti! :) Samalla minulle tuli vähän suru, ja kerroinkin tilanteestani Teddysetin tädille. Mietin pitkään, voinko hankkia mustan kanan, kun en tiedä, pystynkö enää työhöni palaamaan. Mutta jos tämä kana oli varta vasten minulle tehty, niin en voinut jättää sitä ostamatta. Tämä saa olla minulle nyt "tsemppikana", joka antaa uskoa ja toivoa siihen, että vielä pääsen tätä työssä käyttämään. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan osoittaudu kukoksi, sillä muuten meillä pyörii kohta iso lauma tipuja... ;) Muniahan meillä jo onkin yllin kyllin eri värisiä - rytmimunia nääs. :) Ai vitsi, miten hauskaa onkaan tunkea käsinukkekana täyteen rytmimunia, sitten vähän kotkottaa "Pooooot-pot-pot-pot-pot!", ja hupsista vaan - kanan sisältä plumpsahtaakin rytmimuna! Ja taas "Pooooot-pot-pot-pot-pot!", ja niin tupsahtaa toinenkin muna. Tätä voi jatkaa niin kauan kuin munia suinkin riittää, ja mitä enemmän niitä kanan sisältä tipahtaa, sitä remakammin lapset nauravat! :D Uskokaa minua tässä asiassa, kokemusta on! ;) *ikävä töihin*

Muutama vähemmän suunniteltu ostoskin tuli tehtyä. Tai ehkä puolisuunniteltu, nimittäin jonkinlainen ajatus kivoista korteista pyöri mielessäni ennen messuille menoa, ehkä vähän joitakin tulevia päivänsankareitakin ajatellen. Gepetton kojulla myytiin kortteja kuuden kappaleen kimppahintaan, ja päädyin kasaamaan korttisatsini kolmesta erilaisesta tekstistä; noita kahvikuppikortteja on kaksi samanlaista (pitää muistaa vaan laittaa ne eri henkilöille eikä esimerkiksi samalle henkilölle kahtena vuonna peräkkäin...), kissakortit ovat muuten samanlaisia ja samalla tekstillä, mutta eri värityksellä, ja nuo pinojen alimmat kortit ovat samalla tekstillä, mutta täysin erilaisella kuvalla. Noissa oli sillä tavalla kivat tekstit, että mieleeni tuli heti tietyt henkilöt, joille nämä sopisivat. Muutamissa korteissa mainitaan myös villasukat, mistä sain idean, että tuollainen kortti sopii silloin, jos antaa lahjaksi villasukat jollekin. Kortit eivät näy tässä minun kuvassani kokonaan, mutta varmaankin tuolta firman nettisivulta ne näkee halutessaan paremmin.

Tässä ovat oikeastaan ainoat varsinaiset heräteostokseni, koska en tiennyt tällaisia olevan olemassa. :) Nauhat ovat siis tuollaisia juttuja, joista voi leikata omiin käsitöihinsä (varsinkin lahjaksi meneviin) tuollaisen tuotemerkin, joka kertoo lahjan olevan käsintehty. Sama idea on myös noissa metallilaatoissa, joissa lukee "Made with Love". Nauhojen tekstit ovat "Handmade" tai  "Homemade with Love". Minusta on ihan kiva idea laittaa lahjoihin jokin merkki, että kyse on käsityöstä (jollei lahjan saaja sitä itse hoksaa, kun saa lahjan nimenomaan minulta...), mutten halua kuitenkaan liikaa korostaa sitä esimerkiksi teettämällä jotain "Marin omin söpöin pikkukätösin hirveällä vaivalla juuri sinulle ja sinua ajatellen rakkaudella ja hiellä väännetty lahja jota sinun pitää osata arvostaa ja olla siitä ikuisesti kiitollinen" -tuotelappuja. ;) Ihan tällainen riittää, senhän voi sitten vaikka napata poiskin, jos se häiritsee.

Edit 14.10.: Anteeksi, unohdin laittaa myyjän nimen ja linkin, eli kauppa oli Askartelutukku Farnia.

Lankaa minun ei ollut tarkoitus ostaa näiltä messuilta. Mutta ajatukseni oli silti vähän katsella lankoja. Lähinnä mielessäni oli löytää juuri sopivanväristä sukkalankaa, josta saisin sukat kaveriksi hiljattain valmistuneelle "makkarankuori"-setilleni, eli siksak-kuvioiselle liiville ja hameelle, jotka olivat muuten messuilla päälläni ihan vain siksi, että voin verrata värisävyä settiin, jos sopivaa lankaa satun löytämään. Muutenhan voisin tehdä setistä ylijääneistä langoista sukat, mutten usko 100% alpakkalangan kestävän sukissa. Tarkoitukseni oli siis ihan vain katsoa sopivaa lankaa ja käydä ostamassa se joskus myöhemmin, koska messuillahan oli lähinnä vain näitä paikallisia lankakauppoja.

Ensiksi törmäsin Sandnesin alpakkasukkalankaan, josta olisi kyllä löytynyt sopiva värisävy, ja kaksi kerää olikin jo käsissäni valmiina päätymään maksettaviksi. Totesin kuitenkin langan olevan turhan paksua tarkoitukseeni, koska saatan ehkä käyttää niitä setistä ylijääneitä lankoja sukanvarteen raidoiksi, jolloin vain ohuempi sukkalanka tulisi kysymykseen. Niinpä ne alpakkasukkalangat palautuivat takaisin koppaan jonkun toisen ostettaviksi.

Dropsin Fabeliakin mietin, mutta siinä oli hivenen vääränsävyinen punainen tähän tarkoitukseen. Luonnonvalkoinen tietysti olisi käynyt, mutta valkoiset sukat eivät yleensä pysy kovin kauaa valkoisina... Voi, kun siitä olisikin löytynyt sopiva ruskea väri!

Olin jo kiertämässä messualuetta toiseen kertaan (välillä kävin syömässä yläkerrassa), kun silmiini osui yhtäkkiä Somikin osastolla yksi ainokainen kerä juuri oikeansävyistä punaista Austermann Stepiä. Sen lähemmäksi tuskin pääsisin oikeaa värisävyä, ja kun sitä oli tosiaan vaan se yksi kerä, niin päädyin sen ostamaan, samaa väriä en välttämättä enää kaupasta löytäisi!

Kuvassa tuo punainen näyttää ainakin omalla koneellani oranssinpunaiselta, mutta oikeasti se on hivenen pinkkiin taittava punainen. Somikin kojulta lähtiessäni ajatukseni palasivat Kippovalimo Böökin osaston Fabel-tarjoukseen. En ole vielä päättänyt, millaiset sukat tuosta punaisesta Stepistä tekisin, raidoittaisinko/kuvioisinko sen vartta niillä ylijäämä-Alpacoilla, vai tekisinkö kenties vain vaikka luonnonvalkoista kirjoneulekuviota - vai ihan vain yksiväriset sukat? Siksi aloin siis miettiä vielä luonnonvalkoisten Fabeleiden hankkimista. Toisaalta mielessäni oli myös pari ensi vuoden lahjaprojektia, joihin tarvitsen lankaa - miksen ostaisi niitä sitten nyt, kun langat ovat tarjouksessakin? Musta Fabel tulee projektiin, joka on tarkoitus antaa lahjaksi ensi kesänä, ja jos tuota mustaa jää yli, saatan käyttää sen vuoden 2015 loppupuoliskolle tarkoitettuun lahjaprojektiin, tai jos sitä ei jää riittävästi yli, käytän noita luonnonvalkoisia. Mutta luonnonvalkoiselle on aina tarvetta myös itselleni tulevissa neuleissa tai värjäyksissä (toisin kuin mustalla ei ole mitään käyttöä itselle), joten siinä mielessä sitä on hyvä olla vähän niin kuin varallakin.

Messujen lankavalikoima oli kyllä tänä vuonna todella suppea, lankamyyjien tarjonta ei oikeastaan edes houkutellut lähemmäksi hypistelemään ja ihastelemaan. Voi tietysti olla, että suurin osa langoista oli myyty jo eilen lauantaina, ja meille sunnuntaikävijöille jäi vain rippeet. Vaikka eihän se niin saisi mennä, kyllä molemmille päiville pitäisi riittää mielenkiintoista nähtävää ja ostettavaa.

Messupäivä oli kiva, mutta olen nyt todella väsynyt ja jalat edelleen toivottoman kipeät, vaikka olen kotona levännyt jo viitisen tuntia. Kävin messuilta palatessani vielä hankkimassa uudet talvilenkkarit marketista, joten sekin osaltaan vielä söi voimia. Mietin myös kaikkia ostoksiani, että enhän vain ole ostanut mitään turhaa ja harkitsematonta. Yritin tehdä messuostokseni harkiten (kuten teen yleensäkin kaikki hankinnat), mutta silti tuollaisessa tavarapaljoudessa tulee helposti tehtyä impulssiostoksia. Montaa kivaa juttua hypistelin ja kokeilin, mutta jos minulla oli vähänkin epävarma olo sen suhteen, jätin sen ostamatta. Toisaalta väkipaljoudessa ei edes tehnyt mieli kauheasti jäädä tutkailemaan turhuuksia, mieluummin suuntasin sinne, missä näin jotain sellaista, jota olin ennakkoon ajatellut ostaakin. Kyllä messuillekin voi mennä ostoslistan kanssa ja myös pitäytyä listassaan! :)

Ihastuttavaa uutta lokakuista viikkoa kaikille! :)