Syyskuun raporttia ja lokakuun suunnitelmia

Syksy on ihanasti puolivälissä eli parhaimmillaan! :) Kaksi syksyistä kuukautta on takana, toiset kaksi vielä edessä, tai jos lumi antaa odottaa tuloaan, niin kenties saamme nauttia syksystä vielä pidempäänkin. Nyt kuitenkin ihastellaan tätä vuoden parhainta aikaa ihan täysin palkein! :) Syksyinen energianpuuska sai minut kenties kuvittelemaan vähän liikoja omista voimistani, minkä seurauksena olen joutunut useamman viikon jo ottamaan elämää levon kannalta - vaikka enhän minä siltikään ole malttanut pysyä levossa, vaan on ollut pakko päästä puskiin rämpimään. ;) Syksyhän on parasta mahdollista aikaa ulkoilla, joten ei tuolta luonnon helmasta vaan voi pysyä poissa: imen itseni täyteen märkien lehtien tuoksua, kuuntelen sateen rummutusta ja tuulen huilusooloa, maistelen syksyn satoa, tunnen poskillani ihanat kirpeät syysaamut - ja lumoudun aina vaan uudestaan ja uudestaan upeasta ruskan väriloistosta! ♥

Käsitöitä olen tehnyt sen verran kuin olen jaksanut, ehtinyt ja viitsinyt. Eipä niiden tekeminen nyt mikään elämän tärkein asia olekaan, vaikka blogista saattaa sellaisen harhakuvan saadakin. Blogin aihe nyt vaan sattuu olemaan käsityöt, mistä johtuu tämä varsin yksipuolinen kuva elämäni vain yhdestä pienestä osasesta. Mutta nyt niihin syyskuun käsitöihin!

Syyskuussa valmistuivat:

• 9.9. Pitsisukat (neuloen), langankulutus 99 g
• 14.9. Kukka-applikointi (ommellen)
• 17.9. Neulotut ja virkatut pitsisukat (neuloen ja virkaten), langankulutus 79 g
• 28.9. In and Out (neuloen), langankulutus 80 g
• 29.9. Kevätpuro (ristipistellen)

Langankulutus oli syyskuussa 258 grammaa, ja vaikka se onkin koko vuoden pohjalukema kuukausikulutuksissa, niin olen tähän ihan mahdottoman tyytyväinen! :) Enhän kuitenkaan ostanut uuttakaan lankaa, joten lankavarasto senkun vaan pienenee. Iloiseksi minut tekee se, että sain viimein tehtyä jotain kaikkein vanhimmista langoistani (eli kolme vuotta sitten hankituista), ja myös se, että nyt minulla ei ole enää syksyksi 2013 laaditulla to do -listalla kuin yksi käsityö - katsotaan, saanko sen tehtyä vielä tämän vuoden aikana, vai siirtyykö se vielä vuoden 2015 listallekin muiden tämän vuoden listalla olevien mukana. ;)

Tyytyväinen saan olla ristipistoilun puolellakin, sillä jälleen kerran yksi pistely valmistui. Lokakuussa valmistunee vielä viimeinen tämän sarjan tauluista, ja sen jälkeen voin alkaa miettiä jotain ihan muuta pisteltävää. :)

Lokakuun neule- ja virkkausosastoa ei paljon tarvitse miettiä: Sukkasato jatkuu, ja lisäksi jo kuukausi sitten vilauttamani virkkaustyö on yhä kesken. Ajattelin tekeväni virkkaus- ja neuletöitä vähän vuorotellen, mutta minulle ei selvästikään sovi tällainen tyyli, että on useampi kuin yksi käsityö kerrallaan kesken, minun ei silloin tule tehtyä oikein kumpaakaan! Niinpä minun on jatkossa pysyttäydyttävä vain yhdessä työn alla olevassa käsityössä (+ pistelytyö, se ei häiritse muita käsitöitä niin paljon), jotta saan jotain tehdyksikin. Teen nyt sen virkkaustyön ensiksi valmiiksi, sen jälkeen jatkan sukkien kutomista. Siinäpä ne lokakuun suunnitelmat sitten ovatkin! :)

Voiko mikään tehdä mieltä iloisemmaksi kuin syksy? :) Näitäkin värikkäitä kuvia katsoessa tulee väkisin hyvälle tuulelle! Ja nyt on vielä lempikuukauteni lokakuu edessä! ♥

Loistavaa, lokoisaa, lorisevaa, lompsuttelevaa ja suorastaan loputonta lokakuuta! :)

Kevätpuro

Jälleen on yksi ihastuttava ristipistotaulu valmiina! :)

Ensin kuitenkin viimeinen "edistyskuva", eli jälkipistojen vaikutus työn ilmeeseen:

Aika paljon nuo jälkipistot vaikuttavat tälläkin kertaa, ja nyt ovat väritkin lähempänä oikeaa tuossa jälkimmäisessä kuvassa, eli tuollaiset vähän vahvemmat ja kirkkaammat värit ovat todellisuudessa.

Myönnän kyllä nyt vähän pistäneeni tähän ylimääräistä vauhtia, sillä pistelin tätä eilen illalla peräti kahden äänikirja-cd:llisen verran. Syynä moiseen oli ensinnäkin se, että pääsin aloittamaan pistelyn tavallista aiemmin, joten minulla oli toinenkin tunteroinen aikaa ennen nukkumaanmenoa. Toisekseen minulla oli äänikirjaa enää yksi levy jäljellä, joten ajattelin kuunnella kirjan samantien loppuun, jotta pääsen palauttamaan sen tänään, kun olin muutenkin menossa kirjastoon. Ja kolmanneksi halusin saada tämän pistelyn tämän kuun puolella valmiiksi ja ehtiä vielä esitellä sen blogissakin. Valmistui siis tavallaan päivän etuajassa, mistä olenkin erittäin onnellinen. :)

Kevätpuro

Tehty ajalla: 28.8.-29.9.2014

Malli: Permin / Ateljé Margaretha: Kevätpuro 1489 (pelkkä malli; alunperin myyty pakkauksena)

Kangas: 14 ct ecru aida

Langat: DMC Blanc, 775, 503, 3815, 500, 3740, 613, 611, 938, 310, 975, 472, 471, 470, 989, 367, 319, 3013, 3045, 829

Pistot: Risti- ja jälkipistoja

Koko: 96x136 pistoa, n. 18x24 cm

Viimeistely: Taulu 24x30 cm

Muuta: Yllätti positiivisesti!

Kehystyksen jätin vielä tälle päivälle, siksi siis valmistumispäivämäärä on tänään. Viimeistelemätön ristipistotyöhän ei ole suinkaan valmis, vaikka kaikki pistot olisi tehtyinä! :)

Tämä työ yllätti minut positiivisesti, sillä minulla ei ollut juurikaan käsitystä, millainen tästä pitäisi oikeasti tulla. Olen ostanut tai saanut tämän mallin käytettynä, ja ainakin mallikuvassa oli melkoisen haalistunut kuva valmiista työstä:

Tuosta kuvasta ei paljon auttanut vinkkiä katsoa, jos oli jotain epäselviä kohtia (esimerkiksi hieman kulumaa ruutupiirroksen taitoskohdista). Olenkin iloinen, että valmiissa työssä on paljon kauniimmat ja selkeämmät värit kuin tässä mallin valokuvassa! :)

Tämän parissa kului joitakin päiviä enemmän kuin muissa saman sarjan aiemmissa pistelyissä, mikä saattoi johtua osittain kyllä äänikirjan levyjen pituudesta (lyhyydestä) sekä siitä, etten ole jaksanut pistellä kerralla yhtään enempää kuin sen, minkä ajan levy on kestänyt. Joskushan minun tulee pisteltyä vielä kesken oleva lanka tai värialue loppuun, vaikka cd olisikin lakannut jo pyörimästä. Mutta vaikka tämän tekeminen otti oman aikansa, en missään nimessä edelleenkään kutsuisi tätä suuritöiseksi, joten älköön kukaan väittäkö sellaista myöskään kommenteissa! ;) (joku sinnikäs kuitenkin väittää... *huokaus*) Minusta suuritöiseksi käsityöksi voisi kutsua esim. kansallispukua, jonka kankaan on itse kutonut kangaspuissa omista lampaistaan keritsemistään, kehräämistään ja värjäämistään langoista, ommellut koko puvun jokaisen työvaiheen itse (käsin, ei koneella!), kirjonut pukuun monivärisiä kirjailuja, takonut pajassaan kaikki pukuun kuuluvat korut ja vielä nikkaroinut siihen sopivat kengätkin omin käsin teurastun Helunansa nahasta. Kaikki tuota vähemmän puuhastelua vaativat käsityöt eivät ole suuritöistä nähneetkään! :D Sitäpaitsi: miten rakasta, nautinnollista ja mieluista harrastusta voisi edes kutsua työksi? :) Mitä enemmän sen parissa saa viettää rentouttavia ja laiskanpulskeita hetkiä, sen ihanampaa! Käsitöiden teko on parasta mahdollista laiskottelua! :)

Ristipistotyön nimi on "Kevätpuro", mutta ihan yhtälailla sen nimeksi voisi sopia vaikka "Syyspuro", kun vertaa kuvaa tähän tänään napsaistuun syksyiseen tunnelmaan. :) Sorsankin näin, en tosin puron vaan joen äärellä, tarkemmin ottaen se oli ruohikolla kiskomassa jotain niin sinnikkäästi nokkaansa, etten viitsinyt pysäyttää pyörääni häiritäkseni sorsaa kamerani kanssa.

Syyspuron liplattelua tähän viikkoon! :)

Ota kiinni mandariini...

... osta uudet tissiliivit! :D

(tarkistettu perheen kahdelta asiantuntijalta, että täällä päin tuo lällätys menee noin)

Ja sitten vakavoidutaan tutkailemaan uusia mandariinisukkia.

In and Out

Tehty ajalla: 17.-28.9.2014

Malli: Cookie A: Sukkia. Rakkaudella. "In and Out"

Lanka: Novita Ticotico Kool Aid -värjätty Mandarina-Tangerine, pohja luonnonvalkoinen (010)

Langankulutus: 80 g

Puikot: 2 mm

Koko: 38/39 (reilu koko mun mielestä)

Muuta: Väri on makea! :)

Cookie A:n sukkamallit ovat ihania, mutta olen huomannut, etteivät niiden mukaan tehdyt sukat istu kovin hyvin jalkaani. Nämä ovat kolmannet cookieni, ja edellisten tapaan näistä tuli minulle hieman löysät, ja pituuttakin minulla tulee aina enemmän kuin ohjeessa. Varressa se pituus ei niin haittaa (paitsi niissä polvisukissa, joista tulikin liian pitkät), mutta terässä olisi kiva ehtiä päästä kaavion loppuun ennen kuin sukista on tullut sukset.

Tässä ohjeessa olisi pitänyt vielä toistaa kaavion kahta viimeistä kerrosta, kunnes terä on halutun pituinen, mutta minä jouduin aloittamaan kärkikavennukset jo ennen noita kahta kerrosta, ja nytkin sukista tuli hieman löysähköt. Täytyy nähtävästi käyttää näitä toisten sukkien ja kalsareiden päällä, niin pysyvät jotenkuten ylhäällä.

En tiedä, mistä tämä löysyys Cookien malleissa johtuu, vaikka käytän ohjeen vahvuista lankaa ja jopa suositusta ohuempia puikkoja. Näin teen kyllä yleensä muissakin sukkamalleissa, eli ei se ole pelkästään Cookie-ilmiö. Cookiella vaan on niin isoja kaavioita, ettei niissä oikein ole kaventamisen tai lyhentämisen varaa samalla tavalla kuin sellaisissa malleissa, joissa mallikerta on neljä silmukkaa leveä ja kaksi kerrosta korkea. Mutta ihan hyvät sukat näistä tuli joka tapauksessa! :)

Väri on peräisin Kool Aid -mehujauheesta nimeltä Mandarina-Tangerine. Tämä väri kyllä hehkuu kilpaa syksyn väriloiston kanssa, mutta taitaa se syksy silti viedä voiton, kuten aina. :)

Tämän päivän akrobatiaharjoitukset tulikin hoidettua pihamaalla sukkia kuvatessa. :) On toki mahdollista, että jostakin noista taloyhtiön pihaa ympäröivistä sadoista kerrostaloikkunoista joku saattoi katsella ulos ja ihmetellä, miksi yksi emäntä makaa nurmikolla jalat kohti taivasta punnertaen samalla vatsalihaksillaan ylös saadakseen otettua kuvan varpaistaan. Mutta mitäs ihmettelemistä siinä on - eikö kaikkien ihmisten sunnuntai-iltapäivän ohjelmaan muka kuulu omien sukkien kuvaaminen?

Tämä on kolmas sukkaparini tämän vuoden Sukkasadon Perunalaariin. Nyt voin hetkeksi vaikka huokaista, sillä tärkein tavoitteeni on tullut täytetyksi. Kaikkien kolmen sukkaparin langat ovat nimittäin vanhimmat lankani! Langat olen ostanut kolme vuotta sitten lokakuussa 2011 ja värjännyt ne tammikuussa 2012, joten olikin korkea aika saada niistä tehdyiksi jotain! Tai jos ihan tarkkoja ollaan, minulla on olemassa vielä vanhempia jämälankoja, jotka on ostettu noin viikkoa aiemmin, eli lokakuussa 2011 myös, mutta koska olen niistä jo jotain neulonut, niin ne pienet jämänöttöset eivät minua niin ole vaivanneet, niille jämillekin kun kuitenkin on olemassa suunnitelma, kunhan saan vain lisää jämälankoja kerättyä... Seuraavaksi vanhimmat sukkalankani taitavatkin olla sitten viime syksynä ostettuja, joten lähestulkoon uusien lankojen kimppuun pääsen nyt, kun näistä lankavanhuksista on päästy melkein eroon! (näidenkin jämät säästän sitä tiettyä projektia varten)

Luonto on kauneimmillaan, nauttikaamme siitä! ♥♥♥ Värikkäitä syyspäiviä toivotellen,

Viikon pistot: Kevätpuro (4. viikko)

Tällä kertaa "viikon pistot" ovatkin "melkein viikon pistot". Olen kyllä joka ilta pistellyt sen yhden äänikirja-cd:n verran, mutta kuvan nappasin eilen illalla pistelysessioni puolessa välissä. Ei siis ole ihan viikon pistot vaan kuuden ja puolen pistelysession pistot. ;)

Syy kummalliseen menettelyyni on se, että tässä vaiheessa kaikki ristipistot - niin kahdella kuin yhdelläkin säikeellä pistellyt - olivat valmiina, ja enää jälkipistot puuttuvat. Ja koska minusta on hauskaa vertailla, kuinka rakastamani jälkipistot muuttavat työn ilmettä, otin kuvankin siinä vaiheessa, että pääsen työn valmistuttua tarkastelemaan jälkipistojen vaikutusta.

Jälkimmäinen kuva on otettu vähän vinosta kuvakulmasta, koska en jaksanut nousta sohvalta etsimään parempaa kuvauspaikkaa, vaan tuo on napattu ihan sohvan selkänojaa vasten. ;) Väritkin ovat selkeästi haaleammat kuin viikon takaisessa kuvassa, johtuen varmasti siitä, että tällä kertaa salama räpsähti. Ilman salamaa otetussa kuvassa (vaikkakin keinovalossa) ovat värit lähempänä totuutta, eli ovat oikeasti vahvemmat ja kirkkaammat.

Oi ihanuutta, ollaan saatu nauttia ensimmäisestä syysmyrskystä! ♥♥♥ Elämä on lähellä täydellisyyttä, kun syksyinen tuuli ujeltaa ja paukuttaa nurkkia, itse pötkötän virkatun torkkupeiton alla sohvalla äänikirjaa kuunnellen ja ristipistoja pistellen, välillä siemaillen lämmintä rooibosta... tai no, yleensä olen niin uppoutunut pistelyihin, että rooibos ehtii kylmetä, niin tälläkin kertaa. Sen vuoksi oltiinkin vain lähellä täydellisyyttä. :D

Ihania, kirpeitä, raikkaita ja RAKKAITA syyspäiviä meille jokaiselle! :)

Viikon pistot: Kevätpuro (3. viikko)

Kevätpuron äärellä jälleen, vaikka muuten ollaankin syksyisissä tunnelmissa. :)

Vesi on viimein alkanut virrata purossa. :) Yleensä tämän sarjan pistelyissä kolmannen viikon jälkeen olen jo saanut kaikki kahdella säikeellä tehtävät ristipistot valmiiksi, joskus jopa yhdelläkin säikeellä tehtävät, ja olenpa joissakin pistelyissä ehtinyt jo jälkipistotkin aloittaa. Nyt en ole vielä saanut edes kaikkia kahden säikeen ristipistoja valmiiksi, niiden jälkeen on siis vielä ne yhden säikeen ristipistot ynnä jälkipistot. Tähän malliin tulee todella tiiviisti noita pistoja muihin sarjan malleihin verrattuna, esimerkiksi tuon sisemmän kehyksen sisällä oleva alue tulee aivan täyteen ristipistoja, ja kuten kuvasta näette, vielä on aika paljon valkoista näkyvissä, eli pistoja on tiedossa runsaasti! Mutta sepäs vaan on mukavaa, mielelläni pistelen tätä vielä neljännenkin viikon ja vaikka vähän ylikin! :)

Ihanaa sekä sopivassa suhteessa reipasta ja leppoisaa loppuviikkoa! :)

Ch-ch-ch-cherry bomb!

Sukkasadon (ja koko vuoden) toinen sukkaparini on varsinainen kirsikkapommi!

Neulotut ja virkatut pitsisukat

Tehty ajalla: 9.-17.9.2014

Malli: Novita Kevät 2013 malli nro 36, omin muunnoksin

Suunnittelija: Sisko Sälpäkivi

Lanka: Novita Tico tico Kool Aid -värjätty Cherry, pohjana luonnonvalkoinen (010)

Langankulutus: 79 g

Puikot: 2 mm + virkkuukoukku 3 mm

Koko: Oma jalka 38/39

Muuta: Ohjeesta poiketen tein kapeamman jalkaterän, pidemmän varren ja pienen reunuskerroksen sukansuuhun. 

Ei niin ihanaa mallia, etteikö sitä pitäisi vähän muunnella omaan jalkaan sopivaksi. Sukan kutominen aloitettiin kärjestä, ja heti hoksasin ohjeessa olevan ihan liikaa silmukoita omaan jalkaani nähden. Neuloin siis sukkiin kapeamman jalkaterän kuin ohjeessa. Varren virkattu pitsiosuus piti kuitenkin tehdä samalla silmukkamäärällä, koska noin leveää mallikuviota ei olisi voinut tuosta kaventakaan. Osittain tästä syystä virkkasin varresta kolme mallikertaa pidemmän kuin ohjeessa, jotta sukat pysyvät edes jotenkuten ylhäälläkin. Toisaalta tykkään pidempivartisista sukista, ja kun lankaa riitti (ja olisi riittänyt vielä enemmänkin), niin mikäpäs siinä varsia virkkaillessa. :) Virkkasin sukkien suuhun myös pienen reunuksen, jota ei ollut ohjeessa, koska minusta ilman reunusta olevat työt näyttävät jääneen ikään kuin kesken. Makuasia tietysti tämäkin.

Meillä on tainnut tällä viikolla tuoksua kirsikka. :) Langanhan olen värjännyt yli 2,5 vuotta sitten Kool Aidin Cherryllä, ja kyllähän näihin mehujauhelankoihin vaan jää se keinotekoisen esanssin tuoksu, joka pölmähtää nenään ja tarttuu käsiin vielä neuloessakin. Lisäksi ostin maanantaina Kauppahallista vihreää teetä, jossa on erittäin vahva kirsikan tuoksu ja maku, joten eilen aamulla sitä keittäessäni ja juodessani täällä lievästi sanoen haisi kirsikalle, ja haisee edelleenkin ainakin keittiössä, jossa käytetyt teelehdet ovat kuivumassa (en laita märkiä teelehtiä biojäteastiaan, vaan annan niiden kuivua rauhassa lautasella). Vahva kirsikan aromi taisi jäädä teekuppiin ja haudutuskeittimeenkin, koska iltateessä tuntui yhä kirsikan maku, vaikka se oli mustikkarooibosta. Tai sitten vain kuvittelin. ;)

Kirsikoiden kulta-aika on jo mennyt ohi, niitä kyllä tuli menneenä kesänä ostettua ja popsittua paljon tuoreena. Syksyn "kirsikaksi" kelvannevat ainakin kuvausrekvisiitaksi pihlajanmarjat, vaikkeivät nuo taannoin roska-auton puusta katkaisemat oksat enää kovin hyvin meidän parvekkeellamme viihdykään. Täytyy kytätä uusia maahan pudonneita oksia, niin saan uutta täytettä maljakkoon. :)

Otsikkoa miettiessäni päässäni alkoi soida tämä energinen Cherry Bomb, jota meidän pojat yhteen aikaan lauloivat ja soittivat innoissaan Guitar Heroa pelatessaan:

Nämä kirsikkapommit viedään tietysti Sukkasadon Perunalaariin, kaipa siellä pottujen seassa mahtuu pari kirsikkaakin pyörimään. :)

Energistä viikonjatkoa sinulle! :)