Uusi "viikon pistojen" päivä saa nyt jonkin aikaa olla lauantaiaamu! :) Ihan täyttä seitsemän pistelysession viikkoa tästä ensimmäisestä ei nyt tule, sillä viime lauantai-iltana käytin pistelyajastani noin puolet edellisen työn kehystämiseen, jonka jälkeen vasta aloitin uuden työn. Mutta sellainen "kuusi ja puoli pistelytuokiota" tätä on tehty. Selvennettäköön vielä, että "pistelytuokio" tarkoittaa yhtä cd-levyllistä äänikirjaa, eli keskimäärin 70 minuuttia jokaisena iltana.
Tässä on ensimmäisen viikon aikaansaannos. Paljon on ollut laskemista ja laskemisen tarkistamista, vähän laskuvirheitäkin purkamisineen, mutta hyvän alun jälkeen on aina helpompaa jatkaa ja pistely nopeutuukin sen jälkeen, kun ei tarvitse jokaisen piston paikkaa tarkistaa joka suuntaan laskemalla, että tulee varmasti oikein. Hauskaa on ollut tämän aloittaminen, ja jollen ihan ole väärässä, niin nuo vaaleanharmaat pistot taitavat olla jo kaikki pisteltyinä, niitä ei pitäisi tulla tähän enempää. Vaikka vähän hajallaanhan nuo ovat ympäri kangasta, toivottavasti ovat oikeissa paikoissa! :)
En tiedä, onko tämä malli suosikkini koko sarjan kuuden mallin joukosta, mutta tämä on kuitenkin syyllinen siihen, että tämän sarjan aikoinaan ostin. Ihastuin nimittäin ensiksi tähän tauluun, ja sen jälkeen pitikin sitten kerätä koko sarja... ;)
Arvaatteko jo, mitä eläimiä tällä kertaa on "maalaisidylliin" hahmottumassa? Vihjeeksi kerron, että kahdeksasta eläimestä seitsemän on jo saanut muotonsa tässä kuvassa. :)
Hieman muutakin pistelyasiaa tähän samaan postaukseen:
Esikoisen viimeisenä lomapäivänä ennen koulun alkua päädyimme pyöräretkellämme lopulta kaupungin pääkirjastoon. Miesväen suunnatessa ylimpään kerrokseen minä jäin turvallisesti ykköstasanteelle tutkailemaan omien kirjojen ja lehtien kierrätyskärryä, josta tein tällaisen löydön. Ristipistolehdet ovat espanjankielisiä, ja niitä selailtuani päätin napata kaikki neljä omakseni. Jos näistä ei tule mitään tehtyä, ainahan nämä voi taas kierrättää takaisin siihen kierrätyskärryyn. :)
Lehdistä löytyi ihania syksyisiä malleja! :) Sydäntä lämmittää erityisesti tuo teksti "dolce autunno" - joka muuten ei olekaan espanjaa vaan italiaa - mikä tarkoittaa suomeksi "suloinen syksy"! ♥♥♥
Nämä kolahtivat minuun ihan itsestäänselvistä syistä: toinen aihe liittyy harrastukseeni, toinen työhöni. :)
Afrikan eläimiin olen ihan höpsönä, ainakin ristipistomalleissa. Paitsi eikös tiikeri asu Aasiassa - on tainnut eksyä vähän väärään kuvaan. ;)
Yhden lehden aukeamalta löytyy malleja hääkortteihin vaikka koko loppuelämän tarpeisiin. Meille kun tulee hääkutsu keskimäärin kerran viidessä vuodessa, niin näillä malleilla pärjää oikeasti pitkälle. ;)
Yhdessä lehdessä oli neule- ja virkkausmallejakin. Espanjankielestä en ymmärrä sanaakaan eikä ole kiinnostusta opetellakaan, mutta ainahan voi katsella nättejä kuvia, ja ristipistoja nyt voi tehdä vaikka siansaksankielisestä mallista, piirrosten kieli on universaali. :)
Näinä hämärtyvinä syysiltoina olen nauttinut pistely- ja äänikirjatuokioistani aivan eri tavalla kuin menneen kesän valoisuudessa. Syksyiseen tunnelmaan kuuluvat hyvän tarinan ja käsityön lisäksi tietysti kynttilät. Niinpä syksyn tullen vaihdoin parvekekukkien tilalle kynttilälyhdyt. Myös pistelypaikkani vaihtui työhuoneen sijaan olohuoneeseen, josta voin ihastella parvekkeella tuikkivia lyhtyjä ristipistellessäni. :)
Alkuviikosta ottamieni (huomaa päivämäärä 05/08/2014 kuvissa) ruskakuvien myötä lähetän syystunnelmaa myös niihin maamme kolkkiin, joissa syksy ei ole vielä ihan niin pitkällä kuin täällä meillä. Voiko olla mitään ihanampaa ja onnellisempaa aikaa kuin syksy?! :)
Heipä vaan!
Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei hei!
Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)
Kaunista syystunnelmaa. Minä en ole vielä ollenkaan laittanut lyhtyjä pihalle esille, mutta eilen illalla jo sen verran tajusin, että ajattelin sitä:)
VastaaPoistaHah, ehdinpäs siis ennen sua! ;)
PoistaIllat on jo pimeitä ja lyhdyt antaa mukavasti valoa ja tunnelmaa.
VastaaPoistaMielenkiintoisia nuo lehdet,siis mallilehdet:))
Mie lahjotan mielelläni seurakunnalle jotain itse tekemääni kun en voi muuten osallistua myyjäisiin, kuntoni takia.
"Lahjaksi olette saaneet lahjaksi antakaa"....
Juu, saa nähdä tuleeko noista lehdistä sitten tehtyä mitään.
PoistaMinäkin lahjoitan toki hyväntekeväisyyteen neuleita yms., itsevärjätyistä vaan en ole raaskinut tuntemattomille tehdä. Paitsi sytomyssyn taisin virkata yhdestä värjäyskokeilulangasta.
Lampaitakos olet pistelemässä??
VastaaPoistaIhanaa että syksy on tulossa, saa taas nauttia pimeistä illoista ja syksyn ihanista tuoksuista
♪♫ Mää mää lampaani, anna villoja! ♫♪
PoistaSyksy on ihanaa aikaa - täällä on paraikaa raikas sade ja oikein kunnon tuuli! :)
Syksyä miekii ootan. Sitä "oikeaa" maanviljelijän syksyä. Sehän on sitten vasta kun on akat pirtissä ja potut kellarissa. Vaikkei meillä akat ole pirtissä kyllä syksyllä eikä pottuakaan ole maalla yhtään. Sen verran on syksystä hajua, että eilen korjasin sipulit maasta kasvihuoneeseen kuivumaan. Ja punaherukat odottaa poimijaa.
VastaaPoistaKaunis pistelytyö on taas tulossa sinulla. Mie en oo noihin vielä enemmälti perehtynyt, mitä joskus kakarana kokeiltiin ihan pientä pistelyä. Olen käynyt tuolla atelje margarethan sivuilla ihailemassa yhtä tyynyä, jossa pari pääskystä lentelee. Sen haluaisin mutta en uskalla tilata ja aloittaa, kun pelkään että jää tyyris työ kesken. Pitää vain noita sukkia neuloa.
Tyyriitähän nuo on, mutta jotenkin kummasti sitä on vaan ollut vara äitiyspäivärahoilla ja kotihoidontuilla noita malleja aikoinaan ostella... pitää sitten pistellä poiskin, etteivät vaan ole kaapintäytteenä. Minä kyllä tykkään pistelemisestä, mutta kyllähän ne vaativat enemmän keskittymistä kuin neulominen ja virkkaaminen, siksi niitä tulee tehtyä vähemmän. Mutta tuo päivittäinen pistelytunti kyllä auttaa edistämään näitäkin töitä.
PoistaNiinpä. Kyllä sitä kannattaa vähän tyyriimpääki ostaa jos on satavarma, että joskus tulee valmista, kuten sinulla näitä hienoja töitä näyttää tulevan solkenaan valmiiksi. Lienetkö kesken jättänyt yhtään pistelyä? Minulla jäisi kyllä ja onpas jäänyt muutama neuletyökin kesken. Tuo on kyllä hyvä systeemi että on aina tietty päivä milloin noita tekee ja sitten tietty aikakin, ettei tarvii koko päivää istua noin tarkkaa työtä tekemässä. Hattua nostan totta totisesti sinulle, kun kipeänäkin jaksat noita väkertää. Kauniita ovat, niin kauniita!
PoistaKiitos! :) Minulla on kyllä tullut ristipistomalleja ja -tarvikkeita hamstrattua "yli oman tarpeen", pitäisi niidenkin kohdalla osata pitää jonkinlainen maltti. Ne kun eivät ole ihan yhtä nopeita tehdä kuin joku sukkapari. Yhtään pistelytyötä en ole jättänyt koskaan kesken, en ainakaan muista jättäneeni. Tällä hetkellä pisteleminen on minulle helpompaa kuin neulominen tai virkkaus, tosin on siinäkin haasteena löytää sopiva asento, jossa jaksaa istua puutumatta tai kipeytymättä. Neuloessa tai virkatessa on helpompi vaihdella asentoa, mutta pistellessä täytyy huomioida valon suunta, mallin asetteleminen niin, että sitä on helppo seurata jne. Toivottavasti saan nuo kaikki hankkimani ristipistotyöt joskus tehtyä, niitä on oikeasti paljon... mutta täytyy malttaa vaan olla ostamatta enää hirveästi lisää. :)
PoistaKiitos Mari syyskuvista, meillä on vielä kesä, mutta syksy on niin <3. Kiitos myös todella avartavasta kommentista blogiini. Kiva kun kerroit kokemuksiasi, mitä nimellä bloggaaminen on sulle tuonu etteen. Enpä osannu tuota aatella, että lähikaupan kassaneitiki vois kommentoia lukevansa blogia, jos mut tunnistais. Kiitos!!!!!
VastaaPoistaTäällä on kyllä ollut syksyntuntua jo monta viikkoa. Ei vielä ihan sitä keltaisinta ruskaa, mutta eipä taida enää yhtään puuta ja pensasta olla, joka ei olisi edes hivenen kellastunut.
PoistaMeillä kaupungissa ei ihan lähikaupan kassaneiti ilmoittaudu blogin lukijaksi, mutta kotikylällä käydessä saa kuulla, että yksi jos toinenkin käy blogiani vakoilemassa. Ja veikkaanpa, että suurin osa vain siksi, että tietää sen olevan minun kirjoittamani. Voi tosin olla, että tästäkin kaupungista löytyy yllättävän paljon tuttuja, jotka blogiini ovat edes joskus eksyneet, ja välillä se hirvittää, ja pitää varoa kirjoittamisiaan. Kuitenkin ne roolit blogiminän, työminän ja vaikkapa "S:n ja J:n äitiminän" välillä ovat hivenen erilaiset. Blogissa on äänessä käsityöharrastaja, töissä taasen ihan eri alan asiantuntija, enkä kyllä näitä asioita edes halua toisiinsa sekoittaa. Vaikka niinpä se on kaikilla ihmisillä. :) Netissä on paljon hyvää, mutta kyllä siinä on myös omat riskinsä. Sopiva tasapaino tässäkin on parhautta.