Syyslankoja

Viikko sitten esittelin blogissani uusimman Novita-lehden, jossa olikin monta kivaa mallia. Koska en halua kovin paljon etsiskellä uusia neulemalleja loputtoman pitkän to do -listan jatkoksi, päätin antaa itselleni luvan toteuttaa tuosta lehdestä korkeintaan yhden mallin. Ja niinhän se suosikkini eli intarsianeule jäi mieltäni polttelemaan. Viime lauantaina katsastin Tokmannilla pyörähtäessäni vähän lankavalikoimaa tuota neuletta ajatellen. Sopiva väriyhdistelmäkin löytyi, mutten vielä ostanut lankoja, koska en ollut tarkistanut lehdestä langanmenekkiä. Olisin hyvin voinut siirtää ostamista hamaan tulevaisuuteen, mutta mieluisen väriyhdistelmän kaksi väriä sattuivat olemaan poistotarjouksessa. Varsinaista hinnansäästöä kahdesta yksivärisestä kerästä normaalihintaan nähden ei tullut kuin 1,38 euroa, mutta enemmän olin huolissani poistovärien pikaisesta loppumisesta. Päätin siis ostaa puserolangat seuraavalla Tokmanni-käynnilläni, edellyttäen tietysti, että saan sitä ennen kulutettua kaikki edellisen lankaostoskertani langat loppuun. Edellisen kerranhan ostin lankaa toukokuun ensimmäisenä päivänä, ja koska ne langat loppuivat tällä viikolla, ja muutenkin olin ollut jo täydet kolme kuukautta ostamatta lankaa, tämä päivä tuntui ihan hyvältä päivältä käydä nuo puserolangat ostamassa.

Puseron raitalangan päätin jo lehteä selatessani, näin silmissäni siihen sopivan täydellisesti tuon ihanaisen karnevaaliraidan (jota muuten tälläkin hetkellä on puikoillani ihan toiseen neuleeseen). Muut värit piti sommitella kaupan hyllyillä. Uutuusväri "maitosuklaa" löytyi yllättäen omasta väripaletistani (jota kannan aina käsilaukussani värisävyjen vertailua varten), ja muut mieluisat värit eli oranssi ja vaaleanruskea olivat sitten niitä poistovärejä.

Aika syksyiset värit, vai mitä? :) Tosin sitä en tiedä, mille syksylle nämä ennättävät puikoilleni, eivät ainakaan tälle syksylle, sillä loppuvuoden neulesuunnitelmat on jo lyöty lukkoon. Mutta eiköhän nämäkin aikanaan nouse to do -listan hänniltä kärkipäähän. :)

Jos ei mitään yllättävää satu, niin nämä olivatkin sitten tämän vuoden viimeiset lankaostokset! :) Katsotaan vuodenvaihteen jälkeen, josko silloin on lankaostoksille taas tarvetta...

Langat matkustivat kassissa kotiin kutakuinkin näin. :)

Joskus tässä menneen kesän aikana tulin ostaneeksi kannellisia säilytysrasioita, jotka oli pakattu hölmösti niin, että kussakin rasiassa oli kansi päällä, seuraava rasia oli laitettu kannen päälle, sen päällä taas kansi jne. Ja koko komeuden päällä muovikääre. Kun ostin rasioita vähän isomman satsin kerralla, niin enhän minä olisi niitä sellaisenaan kotiin saanut pyöräntarakalla. Niinpä nakkasin rasiat kassalla takaisin ostoskärryyn, siirryin sivummalle pakkauspöydän luo, jossa avasin kaikki pakkaukset, pakkasin rasiat sisäkkäin, jolloin ne veivät vain murto-osan vähemmän tilaa, ja sain ne näppärästi pakattua reppuun ja yhteen tarakalle menevään kassiin. Eikä tullut kotiin pakkausroskaa, kun ne jäivät kaupan isoon roskikseen! :)

Tänään ostamani kattila oli pakattu samalla tavalla, kansi päällä ja muovikääre ympärillä. Sama juttu: purin sivupöydällä pakkauksen, jätin kääreet kaupan roskikseen, survaisin langat kattilaan ja koko komeus kangaskassiin ja tarakalle! :)

Pyörävarastolla huomasin, että kuopuksella oli unohtunut lippis pyöränsarveen. Koska toinen käteni oli jo täynnä kantamuksia ja toisessa kädessä kävelykeppi (en pärjää edelleenkään ilman sitä kodin ulkopuolella), lätkäisin lippiksen päälaelleni, siinähän sen näppärästi kulkeutui sisälle:

Olihan siellä lippiksen alla huivi, ja muutenkin tuo oli liian pieni, etten olisi sitä syvemmälle päähäni saanutkaan. Alaoven edessä sattui sitten olemaan samassa rapussa asuva teini kavereineen selittämässä juuri jotain juttua, kun minä könkkäsin kantamukseni, keppeineni ja lippiksineni nurkan takaa. Teinillä jäi juttu kesken, hän ei voinut ohi könkätessäni kuin änkyttää "tota noin niin... tota noin niin... tota noin niin..." Hymyilin siinä vaiheessa sisäisesti, mutta kun näin itseni hissin peilistä, niin repesin ääneen nauramaan! :D On niin älyttömän hauskaa järkyttää vastaantulijoita hassulla pukeutumisella! :D Vaikka useimmiten tämä hassuus on ihan puhdas vahinko, kuten tänäänkin. ;)

Muut vuodenajat eivät minua yleensä inspiroi kuvaamaan luontoa, mutta näin syksyisin on ihan pakko ottaa kamera mukaan ulos mennessä! Nämä kuvat on otettu tänään tuolla langanostoreissullani. Haluan tallentaa kuvina mahdollisimman paljon syksyn kauneutta, jotta voin palata ruskan väriloistoon kuvien kautta ympäri vuoden.

Vaikka kauneimmillaan syksy on tietysti luonnossa! ♥

Toivottavasti tänä syksynä saan tallennettua paljon kauniita syyskuvia omaksi ja myös teidän iloksenne. :) Huomaan jo nyt, kuinka syksyn tulo vaikuttaa minuun: energiaa alkaa taas virrata monen kuukauden velttouden jälkeen, ja jaksaisi tehdä vaikka mitä! :) Tietysti sairauteni asettamissa rajoissa, se täytyy aina muistaa. Tänään oli näitä kuvia ottaessani vähän turhan innoissani, unohdin rajoitteeni hetkeksi, ja loppumatka kotiin olikin sitten hivenen hankalaa revähtäneillä lihaksilla... Mutta syksyn merkkejä katsellessa nekin kivut unohtuivat nopeasti - ihmeellinen vaikutus siis syksyn tulolla! :)

Suloista syysviikonlopun jatkoa kaikille! ♥