Lapsilta saatua

Toukokuun toisena sunnuntaina blogissa esitellään perinteisesti lasten tekemiä käsitöitä. :)

Esikoinen ojensi minulle aamulla kankaisen pussukan, joka paljastui itse painetuksi tyynyliinaksi. :)

Tyynyliinan sisältä löytyi vielä paketti, jossa oli kortti sekä jonkinlaisesta massasta muovailtu kala.

Kortin sisältä löytyi teksti, johon poika oli saanut täydentää äitiään kuvaavat asiat:

Kaikki äidistäni

Äitini on en muista vuotta vanha.

(tarvinneeko noin epäoleellista asiaa muistaakaan)

Hänen tekemänsä paras ruoka on kaikki. 

(paitsi esikoinen ei kyllä syö punajuurisosekeittoa)

Kun olen koulussa, äitini tekee käsitöitä.

(öhöm, teen kyllä yleensä silloin kaikkea muuta kuin käsitöitä)

Usein                 yhdessä.

(poika ei ymmärtänyt, mitä tuossa ajettiin takaa, joten hän jätti sen tyhjäksi - emme nähtävästi tee yhdessä usein mitään erityisempää asiaa)

Äitini on erityinen, koska hänellä ehkä on tuntematon sairaus. 

(voi lapsi rakas!!!)

Äitini näyttää kauniilta, kun hän hymyilee.

( ☺ )

  

Kuopuksen paketista löytyi aivan ihana ikkunakoriste. :) Hän malttoi pitää lahjansa salassa, vaikka mieli teki selvästi kertoa. ;) Sinä päivänä, kun paketti tuotiin päiväkodista kotiin (minun piti pitää silmät kiinni sillä aikaa, kun poika laittoi paketin kassiin), hän kotimatkalla kysyi, tykkäänkö enemmän punaisesta vai pinkistä. Kun vastasin, että pinkistä, pojan pää painui hartioiden väliin. Jatkoin lausettani: "... mutta kyllä punainenkin on ihan nätti väri", ja heti palasi hymy pojan kasvoille. :) Osasin siis aavistaa, että paketissa on kenties jotain punaista... ;)

Hyvää äitienpäivää kaikille!