Päivän pääasia

Olipas minulla hauska aprillipäivä - ja pari päivää sen jälkeenkin - kun sain niin monia teistä vedätettyä edellisellä blogikirjoituksellani. :) Jos jotakuta jäi tuo vielä mietityttämään, niin nyt voin vahvistaa, että ihan täyttä aprillia se oli. :) Huomasitte varmasti kuvistakin, että olin niihin ainoastaan kopioinut Novitan nettisivuilta yhtä ja samaa lankakerää aina monta kappaletta - arvelutti kyllä laittaa sellaisia kuvia, joista näki heti ensivilkaisulla, että ne on tehty "leikkaa ja liimaa" -menetelmällä erittäin amatöörimäisesti, mutta toisaalta siinä se osa hauskuudesta piilikin, että kuvat olivat niin selkeästi "väärennöksiä". :D

Ei silti, kyllä minä viime viikonlopun aikana paljon mietin noita käsityöasioita, etenkin pohdin sitä pitkähihaista puuvillajakkua, että millä mallilla ja mistä langasta sen haluaisin mieluiten toteuttaa. Ihan tuulesta temmattuja ne aprillipostauksen neulemallit eivät siis olleet. Mutta ihan vielä en ole aikeissa lankoja ostaa: olen asettanut kolme kriteeriä, joiden tulee täyttyä, ennen kuin seuraavan kerran marssin lankaostoksille. Kyllä ne kriteerit tässä kevään mittaan täyttyvät, eikä minulla oikeastaan sitä ennen ole syytäkään lisää lankaa ostaa, koska en kuitenkaan pääse niistä tehtäviä neuleita (itse asiassa virkkuita, sillä neulepuikkoja ei ole tarkoitus käyttää lainkaan) aloittamaan ennen noiden kolmen jutun täyttymistä, ja suotta niitä lankoja on hankkia komeron täytteeksi odottelemaan. Missään nimessä en kuitenkaan tule hankkimaan samanlaista lankasatsia kuin aprillipilassani! :)

Mutta nyt päivän pääasiaan!

Sytomyssy

Tehty ajalla: 1.-4.4.2014

Malli: Perusmyssy päälaelta alkaen

Lanka: Novita Virkkauslanka luonnonvalkoinen (010) ja sininen (116)

Langankulutus: 53 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: n. 55 cm

Muuta: Oysiin

Tämä on ollut tämän viikon bussivirkkuuna, tosin laitoin tuota tiistai-iltana hiukan alulle kuntopyöräillessäni (koska neuletyössä oli saumojenompelu menossa, enkä voinut sitä tehdä pyörän päällä), ja tuon valkoisen reunuksen olen virkannut eilen ja tänään kotona. Mutta suuri osa kuitenkin bussissa ja odotusaulassa. Saa nähdä, tuleeko ensi viikolla sitten virkattua myssyjä lainkaan, sillä bussimatkoja ei olekaan merkitty ensi viikolla lainkaan kalenteriin! Mikä ei kyllä haittaa yhtään, kyllähän sairauslomalaisen pitäisi joskus saada levätäkin... ;)

Nykyisin minua tullaan jututtamaan aika usein bussissa tästä virkkausharrastuksestani. Tälläkin viikolla eräs rouva sanoi nähneensä minut usein bussissa ja aina virkkuu käsissäni. Hän oli utelias tietämään, mitä minun "pyörylöistäni" tulee, ja hän myös tiesi sytomyssyt. Siitähän sitä juttua sitten riittikin matkan ajaksi. :) Sattuipa minulle tuuria muutama viikko sitten teatterissakin, jossa esityksen alkua odottaessani ja väliajalla virkkasin, silloinkin oli vieruskaverina käsityöharrastaja, joka on itse myös sytomyssyjä tehnyt - ja löytyipä meiltä yhteinen tuttavakin käsityö/blogipiireistä! :)

Pitäisiköhän joskus kokeilla virkkaamista uimahallin saunassa...? :D

Tähän myssyyn sain kulutettua loput virkkauslankajämäni, joten seuraavan kerran, kun alkaa tehdä mieli pitsiliinoja, täytyy käydä ensin kaupan kautta. Tuntuu mukavalta, kun välillä saa vanhoja lankoja kulutettua pois! :) Virkkauslangathan kuluvat aika "hitaasti", mutta kun olen upottanut niitä myssyihin kaksinkertaisella langalla virkkaamalla, niin sillä tavalla ne kuluvatkin varsin vauhdilla. Tässä myssyssä virkkasin ensin sinistä ja valkoista lankaa yhdessä aina siihen saakka, kun sininen loppui, ja loput jatkoin virkkaamalla valkoista kerää molemmista päistä.

Kerän molemmista päistä tekeminen tahtoo olla aika sotkuista puuhaa, nimittäin ne langat menevät sillä tavalla usein solmuun tai kierteelle. Yleensä ne sotkut ovat kyllä helposti selvitettävissä. Jostain syystä kuitenkin Novitan Virkkauslangasta tulee sisäpuolelta aloittaessa pelkkää sotkua ulos, ja jos samaan aikaan työ on kiinni myös kerän päällispuolelta juoksevassa langassa, niin sepäs ei välttämättä olekaan mikään nopeasti selvitettävä.

Tämän kuvan ottamisen aikoihin olin selvittänyt kerän sisältä tullutta lankasyheröä jo kaksi tuntia, ja kuvan jälkeenkin meni vielä neljä tuntia ennen kuin sotku oli täysin selvä. Välillä söin kyllä iltapalan ja sanoin pojille hyvää yötä, mutta muuten istuin kyllä aika tiiviisti kuusi tuntia putkeen tätä syheröä selvittämässä. Joku muu olisi saattanut luovuttaa ja kaivaa sakset esiin, mutta minä en! :) Itse asiassa se oli vähintään yhtä hauskaa puuhaa kuin itse neulominen tai virkkaaminen!

Käsitöiden tekeminenhän on sinänsä erittäin aivotonta puuhaa, käsien mekaanista liikettä ja sellaisenaan tietysti hyvin rentouttavaa, kun ei tarvitse ajatella yhtään mitään. Niiden vastapainoksi sopii todella hyvin lankasyheröiden selvittäminen, jossa joutuu laittamaan kaiken ongelmaratkaisutaitonsa peliin ja pohtimaan, mistä raosta kannattaisi nyt pujahtaa, jotta vyyhti selviäisi - verrattavissa siis täysin vaikkapa logiikkatehtäviin, joiden ratkomista myös rakastan. :) Paitsi että tietty osa aivoista joutuu syheröä selvittäessä töihin, samaan aikaan ajatukset saavat vapaasti tulla ja mennä, mikä on kyllä rentouttavaa sekin. Ja kuinka palkitsevaa onkaan, kun saa välillä edes osan syheröstä selvitettyä! :)

Tämä syherö ei kylläkään lopulta selvinnyt kokonaan, sillä kaiken muun sotkun selvittyä lanka oli kiertynyt niin paljon itsensä ympärille, ettei kierteitä saanut avattua, kun molemmat kerän päät olivat virkkuutyössä kiinni. Kierteiden kohdalta lanka oli myös kulunut lähes poikki, joten päätin viimein katkaista sen kaikkein ohuimmasta kohdasta ja näin avata ne viimeiset kierteet. Sen jälkeen virkkuutyö pääsi jatkumaan lähes syheröittä. :)

Tasan kaksi kuukautta sitten (4. helmikuuta) näytin blogissa ostamaani viherkasvia. Minähän en ole tunnetusti mikään viherpeukalo...

Ihmepensas 4.2.2014

Ihmepensas 4.4.2014

Tein tällä kertaa kaikkeni pitääkseni kasvista mahdollisimman hyvää huolta. Etsin netistä hoito-ohjeet ihmepensas-nimiselle kasville, ja noudatin niitä tarkasti: sijoitin sen valoisaan paikkaan, mutten suoraan auringonpaisteeseen, kastelin kerralla runsaasti antaen mullan kuivua kokonaan kastelujen välillä, kukkaravinnetta laitoin kasteluveteen 2-3 viikon välein (eli käytännössä ehdin tehdä sen kahdesti tänä aikana). Kasvi näytti oikein virkeältä, kunnes pari viikkoa sitten se alkoi yllättäen tiputtaa lehtiään. Tippuneet lehdet olivat kyllä ihan elävän ja virkeän näköisiä, eivät lainkaan kuivahtaneita eivätkä millään tavalla katkeilleetkaan. Yhtäkkiä vaan ihan elävä lehti löytyi pöydältä. Neljä lehteä kasvi jätti jäljelle (niitä ei olisi saanut pois edes kiskomalla!). Etsin netistä tietoa, että vähäinen valo saattaa aiheuttaa lehtien tippumisen, joten siirsin kasvin kiireesti valoisampaan paikkaan, mutten vieläkään suoraan auringonpaisteeseen. Mutta siinä se ei ehtinyt olla kuin pari päivää, kun sen neljä viimeistä lehteä kuivuivat täysin, vaikka olin juuri laittanut kasville lisää vettäkin.

Tänään lausuin ihmepensaalle sanat: "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman", ja päästin sen autuaammille kasvumaille.

Nyt olen vakuuttunut siitä, ettei meidän taloon hankita enää muita kuin tekokasveja. Ikinä. ;)

Hyvää viikonloppua kaikille! :)