... se vei koko käden! :)

Kaikkihan ovat jo nähneet ainakin minun blogissani, mitä tapahtuu, kun antaa värjäykselle pikkusormensa.

Mun piti käyttää tiistaipäivä ihan vaan lankojen vyyhdittämiseen, jotta ne ovat valmiina torstai- ja perjantai-iltojen värjäyskurssille. Vaan sitten Novitan Pikkusisko ilmoitti haluavansa liukuvärjätyksi raitalangaksi, jossa on todella, todella pitkät väriliu'ut. Koska en usko kurssilla olevan mahdollisuuksia sen tyylisiin värjäyksiin, päätin tehdä värjäykset kotona. Sitä paitsi kaapissa oli juuri sen värisiä KoolAideja, jonka väriseksi Pikkusisko halusi muuttua. :)

Voinkin nyt opastaa kaikkia asiasta kiinnostuneita, kuinka raitalankaa värjätään, tai kuinka minä sen teen; tapoja varmasti on yhtä monta kuin on tekijääkin.

Kolmiväriseen lankaan tarvitsin kolme keittiön tuolia. Kunkin tuolinselkämyksen ympärille kieputtelin haluamani määrän kierroksia, sen jälkeen jatkoin seuraavaan tuoliin ja siitä vielä seuraavaan tuoliin, sitten keskimmäisen tuolin kautta takaisin ensimmäiseen jne. Tämän voi tehdä myös niin, että laittaa nuo tuolit kolmion muotoon selät vastatusten, jos haluaa jatkaa kolmannesta suoraan ensimmäiseen, mutta koska tässä langassa tuo keskimmäinen on "väliväri", niin haluan sen tulevan aina ensimmäisen ja kolmannen värin väliin.

Kierrosten määrästä riippuu, kuinka pitkiä väriliu'ut ovat; kymmenen kierrosta tekee aika kapoista raitaa, viisikymmentä kierrosta todella leveää raitaa.

Sitten kukin pikkuvyyhti pasmalangoilla kiinni kuten yksittäistä vyyhtiäkin värjätessä. 

Värjäsin samanaikaisesti kaksi vyyhtiä, kuvassa pöydällä on odottamassa jo ensimmäinen valmis vyyhti, eli huomaat, kuinka langat kulkevat kolmen eri vyyhdin välillä katkeamattomana. Aloitin molempien vyyhtien kieputtelun tietysti samasta kohti, joten saan tehtyä identtisen sukkaparin aloittamalla kummankin vyyhdin alusta - ei tarvitse katkaista lankaa välistä tai etsiä oikeaa aloituskohtaa, kuten kaupan lankakerissä! :)

Sitten värjäämään! Vyyhti nro 1 meni punaiseen liemeen, vyyhti nro 3 keltaiseen liemeen. Keskimmäinen vyyhti eli "väliväri" ui aluksi keltaisessa, mutta käväisi pikkumutkan punaisessa liemessä siinä vaiheessa, kun osa väristä oli jo imeytynyt, jolloin tuosta tuli nimenomaan oranssia eikä liian punertavaa.

Kun värjäyspuuhiin rupesin, värjäsin myös toisen pitkän liu'un vyyhdin, josta on tarkoitus kutoa huivi, pyrin jäljittelemään vironvillojen värjäystapaa.

Samaan tapaan tein kolme pikkuvyyhtiä, tällä kertaa peräti 100 kierrosta aina kerralla, jolloin yhden väriliu'un mitta vie noin 25 grammaa lankaa; välivärin kierroksia oli hieman vähemmän, koska en halua sen korostuvan liikaa. Tämän värjäsin vain yhdessä liemessä, eli vyyhti 1 meni uimaan ensin, myöhemmin lisäsin joukkoon vyyhdin 2 ja vyyhti 3 sai jäädä ihan valkoiseksi.

Tämä värjäyssysteemi tuottaa yleensä paljon sotkuisempia vyyhtejä kuin tavallinen värjäystapa, joten näistä ei ole tämän parempaa kuvaa vyyhtinä, ovat siis edelleen kolmessa osassa.

Tässä kuvassa kuitenkin näkyy tuo raita-ajatus paremmin. Huivilankaa on 200 grammaa, ja siinä on tosiaan tummemmat siniset ja valkoiset raidat noin 25 gramman mittaisia. Sukkalankakerät ovat kumpikin 50 grammaa, ja kuten kuvastakin huomaa, yhdessä kerässä ei ehdi väriraportti toistua edes kahta kertaa; polvisukissa ehtii siis tulla punainen-oranssi-keltainen-oranssi-punainen-oranssi-keltainen, ja sitten lanka jo loppuukin.

Mutta nyt pitäisi lähteä syömään, että ehtii illaksi värjäyskurssille oppimaan tästäkin aiheesta jotain uutta! :)