Käsityökori
Tehty ajalla: 25.-27.10.2013
Malli: Syntyi tehdessä
Lanka: Puuvillakuteita eri värejä
Langankulutus: 1241 g
Virkkuukoukku: 10 mm
Koko: Halkaisija n. 35 cm, korkeus n. 20 cm
Muuta: Tuli ihan kiva
Kerroinkin pari viikkoa sitten, kuinka entinen käsityökorini alkoi revetä liitoksistaan. Päätin kokeilla tehdä uuden korin itse, sillä olin nähnyt läheisellä kirpparilla vanhoista lakanoista revittyjä kuteita, jotka sopisivat siihen tarkoitukseen. Aikomukseni oli käyttää tähän kaikki löytämäni reilut 1,2 kiloa kuteita. Ja niitähän sitten riitti ja riitti... lopulta hoksasin taittaa työn kaksinkerroin, jolloin tästä tuli hieman tukevampikin, eikä tullut lopulta niin valtaisan kokoinen kuin aluksi näytti. Ulkopuolella pohja on vaaleansininen (ei näy nyt kuvassa), reunus kivan raidallinen...
... ja sisus on taas ihan vaaleanpunainen. Tässä kaksinkertaisuudessa on sekin hyvä puoli, että kaiken turhan on voinut työntää piiloon tuonne kerrosten väliin. :) (siis kuteiden päät yms., vaikka kyllä minä nekin koitin päätellä)
Korista näytti tulevan tällaisenaan ihan jämäkkä, mutta pesussa se valitettavasti vähän lörpsähti. En halunnut alkaa tätä tärkkäämään kovaksi, joten virittelin tuonne sekaan hieman piippukrasseja sekä pysty- että vaakasuunnassa, ne pitävät koria vähän paremmin kasassa.
Joku saattaa ihmetellä, miksi tämä kori piti pestä, kun se siinä touhussa menetti jämäkkyytensä. Syy on ihan yksinkertaisesti siinä kamalassa pesuaineen hajussa, mikä kaikissa kirpparitavaroissa aina on, riippumatta siitä, onko ne tavarat pesty hajusteellisella vai hajusteettomalla pesuaineella - se haju vaan tarttuu niihinkin, jotka eivät ennestään tuoksu millekään. Säilytin näitä kuteita kannellisessa laatikossa, mutta siitä huolimatta niissä olleet hajusteet ovat löyhkänneet kodissamme aiheuttaen perheenjäsenille moninaisia oireita. Tätä koria virkatessani sain vielä käsiini pahan ihottuman, koska en pysty käsittelemään hajustetuilla pesuaineilla pestyä materiaalia ainakaan näin pitkällisesti. Joten kun sain tämän valmiiksi, oli ehdottoman tärkeää yrittää päästä niistä hajusteista eroon, jottei tämä aiheuttaisi meille enää enempää oireita.
Vaan kyllä on sitkeässä nuo hajusteet! Olettaisin näidenkin kuteiden olevan peräisin lakanoista, joita on pesty kymmeniä kertoja hajustetuilla pesuaineella. Pesin korin kahteen kertaan kuumassa pesussa käyttäen etikkaa huuhteluaineena. Hajusteiden lemu pysyi korissa edelleen. Sitten tuuletin koria - ei vaikutusta. Sivelin korin kauttaaltaan ruokasoodalla - ei vaikutusta. Hieroin koko korin ympäriinsä sitruunankuorella - hetken aikaa sitruunantuoksu peitti hajusteet, mutta lopulta ne tunkivat taas sitruunantuoksun läpi. Lopulta keksin ruiskuttaa korin päälle sumutepullolla ihan paljasta etikkaa, ja laitoin korin moneksi tunniksi ulos taas tuulettumaan. Lopputulos: etikan tuoksu hävisi tuuletettaessa, mutta hajusteiden löyhkä on ja pysyy! Ei siis auta muu, kuin kiikuttaa tämä kori seuraavien pakkasten tullen muutamaksi päiväksi pihalle, koska en todellakaan halua kaikkien käsitöideni - ja kotini - haisevan hajusteille, varsinkin kun ne oikeasti aiheuttavat muille(kin) perheenjäsenille oireita.
On pakko ihmetellä, miksi niitä hajusteita pitää tunkea pyykinpesuaineisiin - ja miksi kukaan haluaa haisevia pesuaineita edes käyttää? Hajusteet aiheuttavat niin paljon allergiaoireita ihmisille, mutta hajusteettomuudesta ei varmasti kärsisi kukaan. Minusta on todella itsekästä ajatella, että jos ei itse saa hajusteista mitään oireita, niin voi niitä huoletta käyttää, mutta tällä ajattelemattomalla teollaan aiheuttaa lähimmäisilleen mm. päänsärkyä, hengenahdistusta, aivastelua, silmien kirvelyä, ihottumaa... Ja miksi ihmeessä joku edes haluaa haista pahalle? Koska hajusteellisella pesuaineella pestyt vaatteet haisevat oikesti todella kuvottavalle! Minun on vaikea olla samassa huoneessa, jossa joku käyttää hajustetulla pyykinpesuaineella pestyjä vaatteita. Tiedän, etten ole ongelman kanssa yksin, sillä kun etsin netistä vinkkejä näiden hajujen poistamiseen, niin löysin aika monta keskustelua aiheesta.
Otin tämän nyt esille blogissani siksi, että jos saan tällä yhdenkin lukijani pysähtymään ja vaihtamaan pyykinpesuaineensa siitä Arielista/Omosta/Luvilista tms. hajusteettomaan, niin aika moni hajusteyliherkkä tulee siitä äärimmäisen kiitolliseksi!
Joka tapauksessa löyhkäävä ja lörpöttävä tekeleeni päätyi nyt siihen käyttöön, johon sen halusinkin, eli keskeneräisen käsityön korikseni. Korissa on nyt kuvausrekvisiittana keskeneräisen käsityön (joita on tietysti vain yksi kappale) lisäksi myös ohje, lankaa ja puikot toiseenkin käsityöhön, jota ei ole vielä aloitettu, vaan se odottaa edellisen käsityön valmistumista, jotta voin napata uuden työn alle heti lennossa. :) En ollut nimittäin varma, ehdinkö tanssien aikana saada senhetkisen käsityön valmiiksi, joten pakkasin koriin valmiiksi jo seuraavan, ettei tarvitse kesken ohjelman lähteä hakemaan uuden käsityön tarvikkeita. ;)
Ihanaa ja raikasta uutta syysviikkoa kaikille! :)
Tuo on kyllä kumma miten tiukassa se haju on! Noita kaikkia etikka, ym. konsteja on tullut joskus kokeiltua löyhkäävän (joidenkin mielestä kai tuoksuvan) kirppisvaatteen kanssa, mutta tuntuu että vaatteen saa pestä puhki, ennen kuin haju lähtee. Miun alakerran naapurit käyttävät jotain järkyttävän voimakasta pesuainetta, joten kesällä on pakko laittaa ikkunatkin kiinni, kun kuivattavat pyykkiä parvekkeella. Ja tuo hajusteilla lotraavien itsekkyys on kyllä käsittämätöntä.
VastaaPoistaEntisessä työpaikassa (päiväkoti) käytiin tiukkaa keskustelua henkilökunnan hajusteiden käytöstä, mutta osa oli sitkeästi sitä mieltä, että heillä on oikeus tuoksuihinsa (vaikka näkivät mitä siitä seuraa), välittämättä siitä onko muulla henkilökunnalla tai lapsilla oikeus hengittää tukehtumatta tai selvitä päivä oksentelematta migreenin kourissa. Hajusteallergia oli yksi syy, miksi jouduin jättämään työni lto:na ja kouluttautumaan uuteen ammattiin.
Ihan äsken en ole suuttunut niin paljoa, kuin silloin kun eräs naapuri sai päähänsä kuluttaa itselleen ei niin mieluista hajuvettä suihkimalla sitä kerrostalomme rappukäytävään! Huh, ihan hermostun vieläkin kun muistelen millainen migreeni ja astmakohtaus tästä naapurin päähänpistosta aiheutui.
Kori on kuitenkin hieno ja toivottavasti hajukin häipyy vähitellen!
Kiitos kommentista!
PoistaItsekin käytin aikanaan hajusteita, ja oli vaikeaa ymmärtää, että perheenjäseneni jatkuva oireilu johtui niistä. Samoin kuin hyväksyä se, että omat iho-oireeni johtuivat hajustetuista tuotteista. Elämä helpottui suunnattomasti meillä kaikilla, kun vaihdoin kaikki pesuaineet ja jopa meikit hajusteettomiin.
Kyllä on joillakin elämä oikeesti vaikeeta ja ehdotonta. Huh. Katsoin dokkarin sähköyliherkistyneistä, huh.pölyallergiakin vaikeena rajoittaa elämää paljon. Toisaalta liika steriiliys johtaa aina pahempaan, pakko on varoa tietty sairastuttavia tekijöitä, mutta tietty normaali siedätys tuottaa vahvempia lapsia....
VastaaPoistaPitäis kyllä huolehtia henkisestä terveydestäkin, ettei mene maailama liian mustavalkoiseksi ja mieli harmaaksi. Suvaitsevaisuus ja normaalius kuitenkin sallittakoon.
Toisten huomioonottaminen on molemminpuoleista. Huh.
Edelliseen piti tulla terveisetkin, mutta ei antanut kirjoittaa vaan jumitti.
VastaaPoistaTerv fresh
Valitettavasti omia allergioitaan ei itse voi valita - jos näin voisi tehdä, niin tuskin kukaan itselleen esimerkiksi hajusteyliherkkyyttä ottaisi, se kun aiheuttaa niin monenlaisia ongelmia. Puhumattakaan mainitsemastasi sähköyliherkkyydestä - olen ollut tilanteissa, joissa on ollut läsnä sähköyliherkistynyt, ja meidän kaikkien muiden on täytynyt viedä omat kännykkämme toiseen huoneeseen hänen vuokseen. Sähköallergisen elämä ei ole nykypäivänä todellakaan helppoa, sillä hän joutuu elämään ilman kännykkää ja tietokonetta, joiden käyttö on melkeinpä vaatimus selvitäkseen nykyarjesta. Sähköallergikon huomioonottaminen esim. koulussa tai työpaikalla on kuitenkin helppoa, koska muut voivat sulkea tai viedä toiseen huoneeseen kännykkänsä, mutta jos paikalla on hajusteallergikko, niin onkin jo vähän hankalampaa poistaa samasta tilasta esimerkiksi jonkun toisen käyttämä deodorantin tuoksu.
PoistaSe on kuitenkin hienoa, että esimerkiksi hajusteettomia tuotteita on saatavilla niin, ettei allergiastaan oikeasti tarvitse esimerkiksi kotonaan kärsiä, ja omalla kohdallani riittää, kun vältän hajustettujen tuotteiden koskettamista. Kirpparivaatteitakin yleensä pystyn käyttämään pesun jälkeen, mutta näissä kuteissa se koskettaminen virkatessa ja muutaman viikon säilyttäminen ennen pesua tuotti ongelmia, yleensä pesen kirpparilta tuodut tekstiilit saman tien. Harvemmin siis omaa hajusteallergiaani edes muistan, mutta sympatiani ovat täysin heidän puolellaan, jotka saavat hajusteista esimerkiksi päänsärkyä tai hengenahdistusta, ja joiden elämää allergia oikeasti vaikeuttaa päivittäin.
Itse käytän hajusteettomia pesuaineita, vaikka meillä ei ole kukaan allerginen. Eihän niitten vaatteiden tarvi tuoksua millekään. Ja heti kyllä huomaa, jos lapsen kaverilla on käytetty hajustettua pesuainetta, vaikka harvemmin sellaista enää tapahtuu.
VastaaPoistaAikamoista vaivaa jouduit käsityökorin takia näkemään, mutta onpahan sitten kunnollinen kori käsitöille :)
Samoin meillä kyllä lapsi lemahtaa pyykinpesuaineelle päiväkotipäivän jälkeen (tosin ei enää nykyään, kun ei nuku siellä päiväunia päiväkodin lakanoissa), ja jos käy naapurissa hetkenkin leikkimässä, niin se pesuainehaju tarttuu kaikkiin vaatteisiin ja hiuksiin. Itse aikoinaan ihmettelin, kun tuoksuyliherkkä kälyni kuulemma haistoi minusta pesuaineen tuoksun heti, kun astuin ovesta sisään, mutta nykyisin ymmärrän, mistä hän puhuu.
PoistaVoi, että puhut niin asiaa. Mulla on suurin ongelma hajuvesiä ja muita hajusteita käyttävät ihmiset, joiden kanssa pitäisi olla samassa tilassa. Onneksi en ole kosketusherkkä, sehän tästä vielä puuttuisi, sillä hajuaistikin tuottaa jo hankalia tilanteita.
VastaaPoistaToisaalta kosketusherkkyys tulee ilmi lähinnä siinä, jos pesee kätensä esim. yleisessä wc:ssä hajustetulla saippualla (-> käsien iho aukeaa verille), mutta lyhyet tuokiot samassa tilassa hajusteita käyttävien ihmisten kanssa eivät vielä aiheuta oireita, jolleivät ole kovin lähellä. Mutta sitten taas toisella perheenjäsenellä tulee hyvin nopeasti hengitystieoireita, jos samassa tilassa on hajusteita tai jopa kukkia. No, en tiedä voiko näitä sitten verrata, kumpi on pahempi, kiusallisia molemmat. Lohdullista lukea, ettemme ole ihan yksin näiden kanssa!
PoistaTäälläkin yksi hajusteherkkä, siis minä itse. Saan hengenahdistusta joskus jo kassajonossa seisoessani, kun edellä olevasta leviää hajusteiden haju. Siinä auttaa onneksi etäisyyden otto. Samoin vieraistamme huomaan heti hajusteiden käyttäjät. Useat miesten partavedet yms. aiheuttavat minulle ärhäkimmät oireet. Monesti mietin samoja kysymyksiä, joita täälläkin on tuotu nyt esiin, siis miksi jotkut haluavat ehdottomasti käyttää haisevia tuotteita kun yleensä on tarjolla hajustamattomiakin. Voivatkohan ne hajusteet oikeasti tuoksua jonkun nenään hyviltä. :O
VastaaPoistaOnpas tosi tiukassa tuo haju. Minä ostin vuosia sitten kirpparilta räsymaton, jonka huomasin vasta kotona haisevan pahalle (ei pesuaineelle vaan jollekin muulle). Matto oli mielestäni niin nätti, että pesin sen monta kertaa (pesukoneessa 60 asteessa) ja kuivatin ulkona. Haju häipyi lopulta, kun oli kovat pakkaset ja vein märän maton terassin kaiteelle, oli siellä niin pitkään, että alkoi jo kuivua. Sen jälkeen hajua ei tuntunut, liekö sitten johtunut pitkästä raikkaasta pakkassääkäsittelysta vai oliko saanut jo riittävän monta pesukertaa, mutta pääsin toivomaani lopputulokseen. :) Ja matto palvelee meillä edelleenkin. :) Toivottavasti sinun korisi kanssa käy samoin.
Tällä hetkellä tuo kori ei ihan huomattavasti lemahda, kun se on rauhassa tuossa lattialla, mutta kun ottaa siellä olleen käsityön käteen, niin kyllä siinä se haju tuntuu. Odottelen niitä pakkasia, että saan laittaa korin silloin kunnolla tuulettumaan, nyt ei oikein kannata tuonne kosteaan ilmaan tuota laittaa. Yleensä noista kirpparivaatteista lähtee haju ihan parilla pesukerralla.
PoistaSaan itse tietyistä hajusteista ihottumaa; en tosin kaikista. Käytän kyllä vähän parfyymiä, josta allergiaherkkä kampaajani ei saa oireita. Siksi uskallan käyttää sitä muutoinkin. Pesuaineena on Allegro aina, kun vain saan sitä. Kaupan sensitive -merkkisiä en käytä, koska ne sisältävät (samoin kuin ei-sensitivetkin) pesukonetta vahingoittavaa zeoliittiä.
VastaaPoistaMinä myös olen tarkkana noiden zeoliittien kanssa, täytyy aina lueskella huolellisesti tuoteselosteet niiden osalta, eli ei ole ainoastaan hajusteet, joita välttelen. Muistaakseni zeoliitti ei sovi myöskään kestovaipoille, silloin aloin tarkkailla pesuaineessa sitä puolta, kun meillä vaipparumba alkoi reilut 9 vuotta sitten.
PoistaJos tuo korisi on tosiaankin vanhoista lakanoista tehty, niin oletko kokeillut pestä hajusteettomalla pesuaineella 95asteen pesussa? Elikäs niin kuumalla kuin koneesi sallii. Itse pesen joskus voimakkaasti tuoksuvia puuvillaisia tekstiilejä noin ja ainakin minun koneellani hajut lähtee. Ja jos vielä jätät pesun "seisomaan" yön yli siinä kuumassa vedessä ja käynnistät aamulla uudelleen, niin kumma jos ei hajut lähde.
VastaaPoistaEnpäs ole kokeillut, ihan 60 pesussa pesin. Täytyy testata, jos tuo tuosta vielä alkaa haisemaan. Nyt on vähän asettunut, ei siis enää niin voimakkaasti tuoksahtele.
PoistaTäällä myös eräs joka ei kestä mitään ylimääräisiä hajuja! En ole allerginen eli en saa mitään muita reaktioita kuin että mua yököttää ne pesuainehajut ja muutkin hajut. Itse nautin hajustamattomista pesuaineista ja etenkin siitä miten hyvä tuoksu pyykkiin tulee kun sen kuivattaa ulkoilmassa (vielä tähänkin aikaan vuodesta pidän pyykit ensin parvekkeella ja sitten nostan sisälle loppukuivatukseen).
VastaaPoistaJa tuo on ihan totta että ne hajut on tosi vahvoja kun lapsi haisee päiväkotipäivän jälkeen pesuaineelle! Tekisi mieli pestä lapsi ennen kuin sitä edes ottaa syliin;-)
Mukava lukea, etten ole ajatusteni kanssa yksin. :)
PoistaEtpä ole yksin hajusteyliherkkyytesi kanssa. Itsekin haistan, milloin tytär on ollut kylässä kaverillaan, jossa pesuaine on hajustettua. Eikä visiitin tarvitse olla pitkä. Mulle tulee pahimmillaan astmaoireita ja migreeni, eli ei ole kiva asia ollenkaan.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä, että suvaitsevaisuutta kaivataan, mutta kuinka voit olla suvaitsevainen asiassa, joka pahimmillaan vaarantaa henkesi, mutta vähintään terveytesi?
Tuo kori on muuten käynyt tämän kirjoituksen jälkeen vielä vuorokauden liossa etikassa ja 90 asteen konepesussa sekä tärkätty - ja edelleen minulla alkaa särkeä päätä, kun olen korin lähettyvillä. Mutta yritän kestää, en kuljettele sitä jatkuvasti sinne, missä aion käsitöitä tehdä, tai nostan sen vähän kauemmaksi. Eiköhän se haju siitä hälvene pikkuhiljaa.
Poista