Lempipikkareiden uusi elämä

Varmaan jokaisella meistä on joku lempivaate, jota nuhjaantumisesta huolimatta haluaa käyttää aina vaan siihen saakka, kunnes vaate lopulta kuluu puhki, eikä senkään jälkeen haluaisi tästä luopua.

Meidän kuopuksella tällainen vaate oli lempipikkarit.

Ne olivat sellaiset vauvan alushousut, jotka on tarkoitettu käytettäväksi vaipan kanssa. Meillä tosin kestovaippojen päällä ei ole koskaan erikseen käytetty pikkareita, joten nämä on otettu käyttöön lähinnä vasta vaippaiän jälkeen. Mutta hyvin ne ovat mahtuneet vielä isommalle pojallekin, onhan niissä väljyyttä. Molemmat poikamme ovat niitä oman aikansa käyttäneet, ja meille ne pikkarit puolestaan rantautuivat todennäköisesti veljeni viisilapsisesta perheestä, jossa ainakin kaksi poikaa on niitä pitänyt. Mistä he sitten ovat ne pikkarit saaneet, se on jo suuri arvoitus - kenties niillä on ikää yli 20 vuotta!

Joka tapauksessa nämä vanhat pikkarit olivat kuopukseni suosikkipöksyt, mutta tänä syksynä ne alkoivat oikeasti kulua loppuun. Tänä aamuna katselin pikkareita pyykkinarulla ja totesin kuopukselle, että nyt on kyllä niin, ettei äitikään pysty näitä enää korjaamaan, vaan nämä joudutaan laittamaan roskiin ja sanomaan pikkareille hei-hei. Itkuhan siinä lapselle tuli, joten aloimme yhdessä miettiä, vieläkö niistä saataisiin lapselle joku muisto.

Idea syntyi, joten könkkäsin ainoaan avoinna olevaan lähikauppaan eli Siwaan ostamaan herneitä...

Hernepussi

Tehty: 21.10.2012

Kangas: Vanhat alushousut

Koko: Oisko jotain 10x20 cm

Muuta: Pikkareiden uusi elämä

Toivottavasti pikkarit kestävät leikin hernepussina. ;) Tai kestää sen minkä kestää. Kuopus on kuitenkin onnellinen, kun ei tarvinnut vielä luopua noista hellyyttävistä tiikereistä. :)

Tästä oli sekin hyöty, että samalla tuli hoidettua muutama korjausompeluhomma, jotka ovat pitkään odottaneet vuoroaan. Suurin osa oli tosin ihan käsinommeltavaa, mutta kun ompelukoneen lisäksi oli ompelupakki lankoineen ja neuloineen esillä, niin oli jotenkin helpompaa samalla vaivalla hoitaa sitten alta pois kaikki korjausta vaativat. Lähinnä ratkenneita saumoja ja irronneita nappeja.

Huvitti vaan, että taas minä ompelen syyslomalla. :) Tai siis minullehan tämä on edelleen sairaslomaa (muuten olisin kyllä vuosilomalla, mutta ne vuosilomapäivät on nyt siirretty jonnekin tulevaisuuteen odottamaan), mutta lapset ovat syyslomalla koulusta ja päivähoidosta. Monena vuonna olen usein kasannut syyslomaviikolle hirveän määrän ommeltavaa, yleensä sillä seurauksella, että hermot ovat menneet ja lopulta lomakin pilalle, minä kun en ole kovin hyvissä väleissä ompelukoneen kanssa. ;) Viime vuonna en ollut syyslomaviikolla edes lomalla, kun ei ollut vuosilomapäiviä kertyneenä, mutta silloinkin ompelin - töihin patjoja! :D Ja nyt sitten ihan hetken mielijohteesta tuli taas ommeltua! Viimeksihän minä olen ommellut joskus kevättalvella, eli ei tämä todellakaan ole ihan jokapäiväistä puuhaa, siksi siis hämmästelen, että joka vuosi ompeluhommat osuvat samaan ajankohtaan.

Kamalasti tuli juttua yhdestä vaivaisesta hernepussin ompelusta, joka ei vaatinut kuin kahden sauman ompelun, koska hyödynsin pikkareiden valmiit saumat. ;) Mutta pitää repiä ilo irti kaikesta pienestäkin onnistumisesta!

Suloista sunnuntaita! :)