Poncho, pieni leikkihauva, punainen on kieli sen... ;)

Kun virkkasin tätä ponchoa, moni tietysti kysyi, että "mitä sää nyt teet?" - tai mieheni kysyi vielä ponchon valmistuttuakin, että "mikä se on?" ;) Minä siihen aina aloin laulamaan tuota minkä kirjoitin otsikkoonkin: "Poncho, pieni leikkihauva, punainen on kieli sen..." Mistä lie sitten tullutkin aina mieleeni. Siitäkin huolimatta siis, että poncho kirjoitetaan "poncho" ja laulun leikkihauva on oikeasti Bonzo eikä Poncho. ;) Mutta lausutaan melkein samalla tavalla. Anyhow (hau-hau, näin kun leikkihauvoista puhuttiin), poncho tuli valmiiksi eilen iltasella, kun olin kertakaikkiaan vaan päättänyt saada silloin vielä hapsut solmittua, vaikka väsytti niin vietävästi. Kesän sairastelu on siis alkanut, allergiaoireet vievät voimat ja estävät ulkona olemisen, ja käytännössä töissä ollaan koko päivä ulkona - ja nyt kun vielä kuumettakin nousi, niin jäinpäs sitten ainakin täksi päiväksi kotiin lepäämään, neulomaan ja bloggaamaan. Tätähän nämä kesät aina tuppaavat olemaan, menevät neljän seinän sisällä enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Syksyä odotellessa... :)

Vaan tässäpä se poncho:

Virkattu poncho

Tehty ajalla: 30.5.-5.6.2012

Malli: Novita Kesä 2012 nro 28

Suunnittelija: Lea Petäjä

Lanka: Hjertegarn Bommix Bamboo turkoosi (731)

Langankulutus: 365 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: Sopiva :)

Muuta: Ristikkäisten pylväiden virkkaaminen toi aluksi haastetta, mutta alkoi parin pylvään jälkeen sujua sutjakasti.

Tämä oli taas sellainen virkkuutyö, jota aloittelin bussissa viikko sitten töihin mennessäni. Edellisiltana oli juuri valmistunut edeltävä käsityö, ja aamuksi vain nakkasin käsilaukkuun ohjeen, lankaa ja koukun. Sitten bussiin istahtaessani aloin tavata ohjetta: "Virkkaa 324 ketjusilmukkaa." No niin, oikein loistava bussivirkkuu, siinäpä koitat laskea kolmeensataankahteenkymmeneenneljään ja tehdä vielä tarkistuslaskennan, kun bussi on täynnä ja pitää välillä päästää vieressä istuva mummokin nousemaan kyydistä pois. Mutta sain mukamas sen oikean silmukkamäärän aikaiseksi, tarkistin sen vielä kolmesti. Ja sitten kuitenkin seuraavalla kerroksella huomasin, että silmukoita oli yksi liikaa. Noo... sen sai hyvin vielä siinä vaiheessa kätkettyä. :) Ja ne ristikkäiset pylväät! Eihän niiden tekemisessä sinänsä mitään kummallista ollut, kun oli erinomaiset ja yksityiskohtaiset ohjeet olemassa, mutta kerroksen aloittamisessa oli vähän haastetta sikäli, että sehän aina tehdään eritavalla kuin ne muut pylväät, ja kun ei ollut hajuakaan, miltä sen lopputuloksen pitäisi näyttää, niin se tuotti hieman päänvaivaa, ja lopulta meinasin ajaa pysäkkini ohikin - en ollut ennen mennyt sitä reittiä bussilla tuohon kesäajan työpisteeseeni - kun niin keskityin ohjeen lukemiseen. Lopulta sitten olin töissä pari minuuttia ennen häntä, jolla oli avain työpisteeseen, joten sain siinä rappusilla odotellessani tavattua ohjeen perusteellisesti ja pääsinkin ristikkäisten pylväiden salaisuuksista perille. Sen jälkeenhän tuossa ei ollutkaan mitään kummallista, nyt osaisin varmaan ne pylväät tehdä unissanikin. :)

Meillä on vietetty myös juhlia:

Viime tammikuisen Angry Birds -kakun jälkeen sanoin, että tästä eteenpäin mennään näissä kakkuhommissa vähän matalammalla profiililla. Super Marion väänsin marsipaanista itse tuohon kakun keskelle, mutta en alkanut tehdä mitään kokonaista pelimaailmaa, vaikka päivänsankarin pikkuveli olisi halunnut kuulemma siihen vielä Marion vihollisiakin. Vaan kun ei päivänsankari itse mitään sensuuntaista toivonut, niin näillä mentiin, pikkuveljen vahvoista mielipiteistä huolimatta. Tammikuuksi pikkuveli tilasi jo Batman-kakun... *huokaus* Päivänsankarin varsinainen kakkutoive oli Minecraft-kakku, jonka esikuvan näet tuossa alhaalla. Se oli helppo toteuttaa suklaa- ja vaniljajäätelöistä ja punaisesta marsipaanista. Valmistusaika noin minuutti. ;)

Kaunista keskiviikkoa kaikille huiskuttelen teille täältä sohvanpohjalta! :)