Myssyjä

Torkkupeiton tilkut ovat olleet pari päivää valmiina, ja yhdistäminen on käynnissä. Sitä vaan ei voi tehdä oikein bussissa, joten on pitänyt keksiä taas jotain bussitekemistä. Sytomyssyhän se tietysti kaikkein näppärin käsilaukkuvirkkaus on.

Sytomyssy

Tehty: 15.3.2012

Malli: Oma, tehdessä syntynyt

Lanka: Novita Tennessee beige (636), persikka (256), turkoosi (361)

Langankulutus: 43 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Koko: n. 55 cm

Muuta: Oysiin

 Sytomyssy

Tehty: 16.3.2012

Malli: Matleenan

Lanka: Novita Miami roosia (505) ja Puro Batik roosa-persikka (826)

Langankulutus: 33 g

Virkkuukoukku: 4,5 mm

Koko: n. 55 cm

Muuta: Oysiin

Juttelin tässä jokin aika sitten erään nuoren, itseänikin liki puolet nuoremman, henkilön kanssa, joka sairastaa parantumatonta syöpää. Hän on käynyt läpi kaikki mahdolliset syöpähoidot, mutta valitettavasti enää ei ole tarjolla muuta kuin saattohoito. Myös sytomyssyt tulivat puheeksi, ja hän kertoi, miten kamalaa oli, kun hiukset lähtivät kertaheitolla päästä ja päätä paleli. Mutta myssyt olivat juuri silloin Oysista loppuneet.

Näitä myssyjä tehdessäni ajattelin tuota tapaamaani nuorta henkilöä, enkä haluaisi tulevan kenellekään potilaalle sellaista tilannetta vastaan, että hän on kuullut sytomyssyistä, mutta ne ovatkin sitten loppuneet sairaalasta, juuri kun hän myssyä tarvitsisi. Syöpään yksinkertaisesti sairastuu niin monta ihmistä, että vaikka moni meistä käsityöbloggaajistakin on ahkeroinut myssyjen kimpussa (minulle nämä ovat nyt 53. ja 54. sytomyssy), niin myssyjä ei vaan riitä kaikille halukkaille. Ja jotenkin heräsin siihen todellisuuteen, että syöpä ei ole vain "vanhojen" sairaus, vaan siihen sairastuu myös nuorempia - tämän tapaamani henkilön kanssakin oli yhtä aikaa ollut sytostaattihoidossa useita pari-kolmikymppisiä nuoria aikuisia.

Tehdäänhän yhdessä vielä monta sytomyssyä lisää sairaaloihin, jookos?

Kiitos hyvistä arvauksista edelliseen postaukseen! :) Tekemäni kaulakoru saattaa muistuttaa rukoushelmiä, joka voi olla monelle tuttu esim. rippikoulusta. Itse en ole rukoushelminauhaan sen tarkemmin perehtynyt, mutta ymmärtääkseni niillä tehdään rannekorun kokoinen helminauha. Rukoushelmissä jokaiselle helmelle on jokin tietty symboli, joita en tosiaan muista nyt tähän hätään, kun en ole rukoushelmien kanssa ollut tekemisissä muutoin kuin joskus jollakin nähnyt sen käytössä. Sen sijaan oikea vastaus minun kaulakoruuni on kirkkovuosi, jonka suurin osa hoksasikin. Kaulakorussa jokainen helmi vastaa yhtä kirkkovuoden pyhää, ja sen pyhän paikalla on tietysti kunkin pyhän liturginen väri. Joulun ja pääsiäisen kohdalle sai valita, haluaako käyttää liturgista väriä vai merkitä sen jotenkin muuten. Minä päädyin merkitsemään joulun ja pääsiäisen kimaltavalla kultaisella helmellä. Joskin olisin halunnut pääsiäisen kohdalle paljon suuremman helmen, mutta isompi kultainen helmi oli himmeämpi, enkä halunnut pääsiäisen missään nimessä olevan joulu himmeämpi, sillä itse miellän pääsiäisen noin ziljoona kertaa suuremmaksi juhlaksi kuin joulu. Joten niistä tuli nyt samanarvoiset, mutta jos joskus löydän isomman kultaisen helmen, niin vaihdan sen pääsiäisen helmeksi. Krusifiksi on luontevasti pitkäperjantain mustan helmen ja pääsiäisen kultaisen helmen välissä. Iso punainen helmi on helluntai, muut punaiset helmet pienempiä "punaisia" pyhiä, eli apostolien sunnuntai, pyhäinpäivä ja tapaninpäivä. Niin ja se metallirengas on siinä sitä varten, että se kiinnitetään siihen kohtaan helminauhassa, missä ollaan kirkkovuodessa menossa, eli tässä tapauksessa 3. ja 4. paastonajan sunnuntain väliin. Marianpäivä tuleekin viikon päästä sitten hauskasti katkaisemaan violettien värien ketjun. Tätä helminauhaa täytyy päivittää joka vuosi, koska pääsiäisen paikka vaihtelee vuosittain, ja silloin joulujakson ja paastonajan väliin jää joskus enemmän ja joskus vähemmän "vihreitä pyhiä", mutta vastaavasti niitä "vihreitä pyhiä" on sitten loppuvuodesta saman verran enemmän tai vähemmän. Samoin jotkut pyhät voivat osua päällekkäin joulun tienoillakin, esim. jouluaatto voi joskus olla 4. adventtisunnuntaina, tai uudenvuodenpäivä tai loppiainen osuu sunnuntaille. Joka tapauksessa tuosta nauhasta on aika näppärä seurata, miten lähellä se pääsiäinen tai helluntai taas olikaan. Tai no, kun pääsiäisen paikan tietää (kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai), niin siitähän voi tietysti laskea sitten laskiaisen 50 päivää taaksepäin ja helluntain 50 päivää eteenpäin. Mutta lapsille on helminauhasta ehkä helpompi selittää, ja samalla tulee liturgiset väritkin tutuksi.

Käytinkin muuten tuota helminauhaa torstaina töissä kaulassa, työkaverillakin näkyi olevan. :)

Hyvää viikonloppua kaikille! :) Minulla on todennäköisesti ompelupäivä luvassa, joten luultavimmin saatte nähdä pian lopputuloksiakin.

Helmihetki

Minähän en ole erityisemmin helmien tai helmitöiden ystävä. Tänään kuitenkin palaverin päätteeksi esimies käski tehdä jokaisen tiimiläisen itselleen tällaisen kaulakorun:

Arvaatteko, mikä tämä on?

Vihje 1: tätä pitää seurata myötäpäivään, ja aloitus/päätöskohta on solmun kohdalla (langanpäät törröttävät solmun merkiksi).

Vihje 2: metallirenkaan kuuluu olla tällä hetkellä juuri tuossa, missä se nyt on.

Vihje 3: tätä korua pitää "päivittää" vuosittain, eli siirtää joidenkin helmien paikkaa toisaalle.

Voit halutessasi suurentaa kuvan klikkaamalla.

Oikein arvanneille luvassa runsaasti aplodeja ja virtuaalihalauksia. :) Tiedän kyllä muutaman blogini lukijan, joille tämä arvoitus on varmasti ihan liian helppo. ;)

Tällaista kaulakorua voisin kyllä pitääkin, ja tämä luultavasti tuleekin minulle ahkeraan käyttöön, jos ei kaulassa niin muuten.

 

Vihdoin viimein!

Taisin jo kertoakin, että olen metsästänyt meidän makkariin ja vähän keittiöönkin verhokankaita. Ei vain sitä täydellistä ole löytynyt, vaikka ihan Ruotsia myöten on etsitty. ;) Sitten ihan vahingossa hoksasin netistä, että Oulussahan on ollut jonkin aikaa Modernica-kangaskauppa, joka kylläkin on nyt lopettamassa ja heillä on loppuunmyynti. Kun netin kautta pystyin etukäteen heidän valikoimaansa katselemaan, niin sieltähän alkoi ihan mieluisia kankaita osua silmään kohtuuhintaan.

Eihän nämäkään nyt ihan täydellisiä ole, mutta sellaisia, joita voisin katsella vaikka nyt seuraavat 12 vuotta. Makkarin yksiväriset tummansiniset verhot ovat olleet käytössä kohta 13 vuotta - asunnot ovat vaihtuneet, verhot eivät. ;) Keittiötäkin haluan uudistaa, vaikka siellä on ihan miellyttävät verhot jo olemassa, mutta haluan sinne vähän muutakin tekstiiliä, joten teen sitten samasta kankaasta verhotkin. Tyynynpäälliselle on myös tarvetta.

Kukahan nämä sitten jaksaisi ommella?

Kaupungilla pyöriessäni sain myös aikaiseksi tehtyä asian, jota olen harkinnut jo aika pitkään:

En ole vuosikausiin osannut pitää korvakoruja arkena (viimeksi käyttänyt arkena korviksia joskus ennen esikoisen syntymää eli 8 vuotta sitten), ja kun olen juhliin (eli maksimissaan kerran vuodessa) yrittänyt saada korviksia reikiin, niin aina siellä on joku tökännyt vastaan, ja itkun ja verenvuodatuksen kanssa olen saanut juuri ja juuri sinne menoaukon puhkaistua. Viimeksi yritin sitä hommaa joulukuussa, jolloin edellisistä juhlista ja korvakorujen käytöstä oli kulunut puolitoista vuotta, ja silloin ei enää mikään mennyt läpi. Hiljattain oivalsin, että ehkä ne reiät voi käydä uudestaan laitattamassa, ja tässä sitä nyt sitten ollaan seuraavat neljä viikkoa kultaiset sydämet korvissa. :) Tällaisia nappeja voisin osatakin pitää arkena, joten nämä saattavat jäädä paikoilleen sen neljän viikon jälkeenkin. Ei minulla taida kaapissa sitten ollakaan kuin yhdet korvikset, joita pystyn pitämään ilman allergiaoireita, mutta olisi niitä kiva sitten myös joskus pitää.

Kiitos edellisen postauksen kommenteista - beige väri ei töki langoissa niin paljon kuin paljetit. ;)

Nyt nukkumaan, että virtaa riittää huomiseksikin. Tämä viikko on alkanut kyllä ihan superenergisissä merkeissä, en muista milloin viimeksi minulla olisi ollut näin paljon virtaa. Vielä jos riittäisi ensi viikonloppunakin virtaa, niin saisi ommeltua ne verhot. Ompelukoneen virran otan kyllä seinästä. ;)

 

Langan tuloa ei voi estää

Lanka tulee langan luo. Sitä tulvii sisään ikkunoista ja ovista. Langan tuloa ei voi estää, vaikka kuinka yrittäisi.

Mulla on herännyt epäilys, että lankavalmistajat ovat tarkkailleet minua ja todenneet yhteistuumin, että tuolla ressukalla ei ole vielä riittävästi lankaa, ja epätoivoisen tilanteen pelastamiseksi ovat alkaneet nyt lahjoittaa minulle lankojaan. Parisen viikkoa sitten minulle tuli yksi alpakkalankanäyte ihan ilmaiseksi, ja nyt sitten postissa odotti paketti, jota en ollut edes tilannut. Novita oli asialla tällä kertaa:

Hah! Osuinpa oikein veikkauksessani, että olen ehkä voittanut lankaa jostain. :) Vaikka ihan periaatteesta en osallistu arvontoihin, jollen tiedä palkintoa etukäteen ja jos palkinto ei miellytä minua. Tapanani on kuitenkin käydä aina äänestämässä Novita-lehtien parasta neulemallia, ja muutenkin kyllä aktiivisesti äänestän kaikissa mahdollisissa Novitan kilpailuissa, enimmäkseen siksi, että haluan sillä tavalla sanoa oman mielipiteeni, en niinkään palkintoja havitellakseni. Nyt sitten kuitenkin napsahti arpavoitto kohdalleni Novita Kevät -lehden paras neulemalli -äänestyksessä. Palkinnoksi tuli kolme kerää beigeä Crystal-lankaa. Ei mitään hajuakaan, mihin voisin nämä käyttää (joskus olen maininnut täälläkin, että nuo paljetit eivät kauheasti minua innosta), mutta lämmin kiitos Novitalle kuitenkin! :)

 

Kymppiviikko

Kymppiviikko on perinteisesti ollut se koulujen talvilomaviikko. Aiemmassa työssäni se oli minulle aina palkaton vapaaviikko, mikä ei oikein ollut kauhean kiva juttu. Nykyisessä työssä taasen hiihtolomaviikolla ei ole mitään normaaleja kerhoja pyörimässä, joten suurin osa säästelee vuosilomistaan osan sinne. Vaan jos on tullut taloon vasta 7 kk sitten, kuten minä olen, niin ei ole kertynyt lomia säästeltäväksi, joten täytyi keksiä jotain muuta hommaa. No, sitähän sitten järjestyi: alkuviikon olin vapaalla ja loppuviikon sekä viikonlopun leirillä, josta kotiuduin tänään sunnuntai-iltana. Niin, ja huomenna ihan normisti töihin sitten taas, eli jos alkuviikosta 5 päivän vapaaputki tuntui ihan kivalta, niin 9 päivän työputki kyllä sen sitten ihan kivasti tasoittaa. ;)

Ihanaa oli olla kyllä alkuviikosta perheen kanssa, ja päästiin jopa ulkomaanmatkallekin! :)

Esikoiselle 7 v tämä oli ihan ensimmäinen ulkomaanmatka, kuopus 4 v ehti joskus vauvana käydä jo kertaalleen ylittämässä Tornio-Haaparannan rajan. Tiistaina siis lähdettiin Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen järjestämälle päivän reissulle naapurimaahan, jossa perillä ehdittiin olla tasan viisi tuntia. Siinä ajassa kierrettiin Ikea, josta löytyi kaikkea pientä ja yksi vähän isompi ostos, vaan ei valitettavasti makkarin verhokankaita, joista niin kovasti haaveilin. Yksi ihan täydellinen kangas siellä olisi ollut, tai siis oli niissä näytekankaitten joukossa, vaan pakka oli myyty loppuun, eli ei sitten saatu siitä verhoja. Enkä muuten löytänyt mieleistä verhokangasta Suomestakaan, kun kävin keskiviikkona ravaamassa kaikki Oulun kangaskaupat. Pöh. No joo, mutta Ikean jälkeen käytiin maistamassa ruotsalaisen hampurilaisketjun Maxin antimia, ja totesimme ne paljon paremmiksi kuin Mäkkärin tai Hesen murkinat - karppiateriakin oli varsin maittava, ja kuopuskin suostui jopa juomaan limukkaa, mikä ei ole ikinä mennyt hänellä Mäkkärillä alas. Ruotsalaiset ne vaan osaa. ;) Sitten pääsimme matkan pääkohteeseen eli Candy Worldiin, joka oli lapsille suoranainen elämys. Jokunen kilo sieltä taisi karkkia lähteä mukaan... Vaan parasta taisi kuitenkin olla siinä karkkikaupan viereisessä leikkipaikassa, jonne kuopus ehti jo kertaalleen karatakin sillä välin, kun me muut valitsimme karkkeja. Siinähän se loppuaika menikin, kun pojat temmelsivät leikkipaikassa ja me vanhemmat hörpimme kupposet kuumaa. Niin ja poikien leikkiessä kävin Hemtexissäkin, enkä edes sortunut siellä lankoihin, vaikka sitäkin tarjontaa olisi ollut. :) Kotimatka meni aika hiljaisissa merkeissä poikien mussutellessa Candy Worldin ostoksia. Kiva reissu, voisin lähteä toistekin! :) Ja näin autottomalle on ihan huippujuttu, että joku taho viitsii järjestää tällaisia ostosreissuja, etenkin kun tuo reissu oli suunnattu nimenomaan koululaisperheille, eli siellä oli aika lailla muitakin lapsia mukana.

Jos tiistaina istuttiin ja virkattiin yhdessä bussissa, niin torstaina istuttiin ja virkattiin sitten vielä pidempi matka toisessa bussissa ja sunnuntaina sama matka takaisinpäin. Itse asiassa ehdin virkata melkein kaksi peittopalasta valmiiksi ennen kuin oltiin edes irti Oulusta, koska kyytiläisiä noukittiin kahdestakin pisteestä kaupungin eri laidoilta. Tämä oli siis sitten se työreissuni leirille, ja seuraavasta kuvakollaasista saatte arvata, minne päin Suomea suuntasimme:

Kuvaa klikkaamalla suuremmaksi saattaa saada selvää tuosta tekstistä, joka lukee noissa kylteissä, se antaa pikkuisen vihjettä paikasta. :)

Pitkästä aikaa oli hauskaa olla leirillä nuorison kanssa, se on ihan toista mitä normityöni, jota teen pääasiassa alle kouluikäisten kanssa. Ensimmäistä kertaa eläissäni pääsin sitten myös opastamaan käsityöjuttuja, joista nuoret innostuivat yllättävän paljon. Osasin kyllä odottaa, että tyttöjä voisi neulahuovutus kiinnostaa, ja siksi sitä ehdotinkin leirin ohjelmaan, mutta kävikin niin, että loppujen lopuksi ne innokkaimmat huovuttajat olivatkin poikia. :) Tytöt jaksoivat huovuttaa noin puoli tuntia, poikien kanssa istuttiin huovuttamassa sellaiset kaksi tuntia, ja yksi poika jätti kokonaan iltapäivän hankijalkapallot ja muut kivat väliin, ja huovutti putkeen kuusi tuntia, välillä kävi vain syömässä. :) Harmi, ei tullut otettua kuvaa hänen lopputuloksestaan. Eikä myöskään tullut kuvattua niitä vaaleanpunaisia karvanoppia, jotka yksi poika huovutti omaan autoonsa - harvalla pojalla on muuten itse huovutettuja karvanoppia autossaan, ja täytyyhän se auton varustelu tärkeimmästä aloittaa. :)

Kuvista on rajattu tarkoituksella päät pois, ettei henkilöitä tunnisteta. Söpöintä minusta on tuo yksi kuva, jossa nuoripari huovuttaa yhdessä sydäntä... :)

Nappasin muutamasta parhaasta lopputuloksesta kuvan, eli siinä on huovutettu banaani, joka jäi leirikeskukseen "huovutusgraffitiksi". Vaaleanpunainen possu on ihan ylisöpö, ja tuossa kolmannessa kuvassa on huovutettu jäätelö, jota joku onkin juuri lipaisemassa kielellään. Hauskoja ideoita nuoret kyllä keksivät, kun sanoin heille, että saavat tehdä ihan mitä vaan.

Huovutetut sydän ja pääsiäismuna

Tehty: 9.3.2012

Malli: Kunhan tökin menemään

Tarvikkeet: Erilaisia huovutusvilloja, eikä ollut edes omia vaan työnantajan

Muuta: Kunhan tökin menemään ;)

Omat tuotokseni olivat aika vaatimattomia. Kunhan tökin menemään... :D Munasta yritin tehdä pääsiäismunaa, mutta tuo on enemmän sellainen Kinderin sisämuna. Kuopus omi nämä itselleen unikaveriksi, kun palasin tänään kotiin. En kyllä näistä sen kummempaa yrittänytkään, oli vain niin kiva siinä itsekin huovuttaa ja samalla jutustella niitten poikien kanssa, jotka sinne lopen viimein viimeiseksi jäivät omia huovutuksiaan viimeistelemään.

Olin varautunut leirille isolla lankamäärällä eläen toivossa, että ehtisin tehdä torkkupeittotilkut valmiiksi, mutta kyllä sitä hommaa riitti siellä sitten muutenkin niin, että vielä olisi seitsemän tilkkua virkattavana ennen kuin päästään ompelemaan paloja yhteen. Vaikka aika monta sain leirilläkin tehtyä, bussimatkat mukaan lukien suunnilleen 15-16 tilkkua syntyi näiden päivien aikana. Ja hah, tuota kuvan ylänurkassa näkyvää kirjaa en lukenut sanaakaan, missäs välissä muka olisin ehtinyt?

Älyttömän hauska viikko siis oli tämä kymppiviikko, vaikken ollut edes lomalla. :) Vaan oli kyllä kova koti-ikävä leirillä, lähinnä siis lapsia ikävä. Nehän tietysti vain nauttivat siitä, kun äiti oli pois ja saivat iskän kanssa syödä pizzaa. ;) Ja huomenaamulla sitten taas paluu normaaliarkeen, jos nyt yleensä mitään tässä elämässä voi "normaaliksi" kutsua.

Mulle oli muuten tullut jostain ihme paikasta paketti, jonka pitäisi sisältää pakettikortin mukaan "lankaa". Ihmettelen vain, kun en ole kyllä mitään tilannut... muistaakseni... huomennapa se sitten selviää, kun käyn töistä palatessa postissa paketin noutamassa. Oonkohan mää voittanut jotain? :)

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! :)

 

Bää!

Työkaveri sai kuukausi sitten pojan, ja tällä viikolla tiimissä päätimme muistaa vastasyntyneen perhettä. Toinen neulova työkaverini (meitä oli siinä tiimissä kutimet kädessä peräti neljä) lupasi tekaista vauvalle jotain pehmoista ja lämmintä, ja minä tarjouduin tekemään kortin:

Vauvakortti

Tehty ajalla: 2.-4.3.2012

Malli: "Just for Ewe" -kitti, joka tuli Cross Stitch Card Shop -lehden kylkiäisenä

Kangas: 14 ct valkoinen aida

Langat: Pakkauksen langat

Pistot: Risti-, jälki- ja solmupistoja

Koko: 33x33 pistoa, kortti 10x10 cm

Viimeistely: Kortti (pakkauksessa) + vähän tilpehööriä omasta varastosta

Muuta: Työkaverin vauvalle. Muutin mallia niin, että pistelin molemmat ilmapallot sinisellä (ap. mallissa toinen pallo oli pinkki) sekä jätin ap. mallissa olleen englanninkielisen tekstin pois. Lampaan silmät olivat ap. mallissa ristipistoilla, tein ne tähän solmupistoilla.

Kaapistani löytyikin sopiva kitti korttia varten, mutta pieniä muutoksia tein, että sain sen sopimaan poikavauvan korttiin. Siihen sitten vähän lisäkrääsää kaapista koristeeksi, niin siitäpä se onnittelukortti taasen syntyi. :) Nuo nyplätyt petroolinvihreät kukat olen jostain joskus saanut, mutten muista yhtään, mistä ja milloin... no, tulipa niille nyt sitten käyttöä. :) Mielestäni tämä sopii varsin mainiosti vauvakortiksi, vaikkei olekaan ihan perinteinen vauvakortti. Mutta kun lahjaksi menee jotain villaista, niin eikös sen kaveriksi sovikin lammaskortti? Sitä paitsi vauvan äidin ammatti tarkoittaa suomennettuna paimenta, joten sikälikin lammaskortti on minusta varsin osuva.

Suloista sunnuntain jatkoa! :)

 

Helmikuun raporttia ja maaliskuun suunnitelmia

Helmikuussa on vielä yksi "ylimääräinen" päivä jäljellä, mutta teen kuukausiraporttini jo tässä vaiheessa, koska mitään ei ole enää valmistumassa tämän kuun puolella.

Helmikuussa valmistuivat:

• 4.2. Nappivarsisukat (neuloen), langankulutus 150 g
• 5.2. Sytomyssy (virkaten), langankulutus 70 g
• 16.2. Intarsiatunika (neuloen), langankulutus 364 g
• 17.2. Vaaleanpunaiset sukat (neuloen), langankulutus 48 g
• 20.2. Rannekoru ja kaulakoru (neulahuovuttaen)
• 21.2. Angry Birds -dragon (neuloen ja virkaten), langankulutus 138 g
• 23.2. Sytomyssyt 5 kpl (virkaten), langankulutus 330 g
• 25.2. Mighty Eagle (virkaten), langankulutus 118 g

Lankaa kului helmikuussa 1218 g. Sen sijaan lankaa tuli kuukaudessa kotiin 6100 g eli lankavarasto kasvoi 4882 grammalla.

Ristipistotyö ei edennyt koko kuukauden aikana kuin muutamalla pistolla, joten en laita siitä edes kuvaa tässä vaiheessa.

Maaliskuussa on tarkoitus jatkaa nyt jo hyvällä mallilla olevaa torkkupeiton virkkausta. Sen valmistuttua tai muuten sopivassa saumassa sitten tehdään muita juttuja, sukkia, sytomyssyjä, kenties joku pusero... materiaalia ja ideoita ainakin riittää. :) Uskallan veikata, että maaliskuun langankulutus tulee olemaan reippaasti enemmän kuin helmikuun kulutus; toivottavasti ei lankaa tule ostettua ihan yhtä paljon kuin tässä kuussa. ;) Vaikka vielä olisi ostoslistalla paljon juttuja, mitä tarvitsisi...

Hyvää kalevalanpäivän jatkoa, karkauspäivää ja alkavaa maaliskuuta kaikille!

 

Valoilmiöitä

Tänä iltana on taivaalla harvinainen näky:

Siinä on samassa kuvassa Kuu, Jupiter ja Venus; Jupiter on tuo Kuuta lähempänä oleva ja Venus vähän kauempana. Ihan tavis kiikareilla erottui myös kaksi Jupiterin kuuta. :) (Wikipedian mukaan Jupiterilla tunnetaan olevan 64 kuuta) Ne näkyivät Jupiterista klo 11 suuntaan ihan pieninä pisteinä.

Siitä vain muutkin taivaalle tähyilemään! :) Näitä valoilmiöitä on välillä tosi hauskaa bongailla!

 

Uutta koukulla

Koukulla on uusi, tällä kertaa taas aika tavalla isompi projekti...

Kuudenlaisia erilaisia tilkkuja täytyisi virkkailla yhteensä 63 kappaletta. Valmiina tällä hetkellä kymmenen ja yhdestoista koukulla. Näistä tulee aikanaan peitto meidän makkariin. Lopputulos on suunniteltuna paperille, mutta sen virallisen lopputuloksen näkee sitten joskus 52 ja puolen tilkun sekä yhdistämisen ja reunuksen kuluttua. ;)

 

Mikty Eakle omaa sukuaan Maiti Iiköl -TERVETULOA!

Tämä nyt valmistunut käsityö ei taida olla kenellekään mikään yllätys, tästä on jo muutamaan kertaan tullut mainittua. :)

Netin kuvista on tullut kurkittua mallia, ja lopputulos tässä:

Mighty Eagle

Tehty ajalla: 23.-25.2.2012

Malli: Omasta päästä

Lanka: Novita 7 veljestä ruskea (653), luonnonvalkoinen (010), keltainen (268), musta (099) ja purppura (573)

Langankulutus: 118 g

Virkkuukoukku: 4 mm

Koko: Pituus (pää + nokka) 25 cm, korkeus 20 cm, leveys 18 cm

Muuta: Kuopukselle.  

Niin oon hirrrrrrveen tyytyväinen tähän ja niin on nätti ja ja ja niin on nätit silmät ja ja ja hirrrrrrveen iso nokka ja ja ja...

Oikeesti, tämä taitaa olla parhaiten onnistunut tekemäni Angry Birds -hahmo, tykkään ainakin itse lopputuloksesta ja myös niistä oivalluksista, mitä tehdessä syntyi, että miten esimerkiksi tuo nokka kannatti tehdä, että se muotoutui oikeanlaiseksi.

Arvelisin pojankin olevan tähän tyytyväinen, sillä hän kävi heti hakemassa muut Angry Birds -pehmonsa, toi ne yksitellen Mighty Eaklen luo ja esitteli: "Katsoppas mikä täällä on...!" Ja sitten muut linnut ja lohikäärme kävivät uutta tulokasta tervehtimässä. ;)

Vannoin tämän valmistuttua, että nyt riittää vähäksi aikaa Angry Birdsien tekemiset, mutta juuri kun olin tätä blogipäivitystä kirjoittamassa, niin viereeni ilmestyi kuopus (jonka pitäisi olla kyllä jo unten mailla!) ja ilmoitti, että häneltä puuttuu vielä kaksi lintua, jotkut siniset tyttö- ja poikalinnut, joista en kyllä ole ikinä kuullutkaan... *huokaus* Voisikohan joku muu tehdä ne hänelle? Vaikkapa meidän esikoinen, hänellä nimittäin on koulussa käsitöissä tällä hetkellä työn alla jättiläiskokoinen Angry Birds -kuningaspossu! :)

Hurrrraa! Suosikkini voitti Vuoden Sketsihahmokisan, minkä voi varmaan tuosta otsikosta ja ja ja vähän tekstistäkin päätellä. ;)

 

Myssyjä

Tällä viikolla bussimatkakäsityönä on ollut sytomyssyjä. Ne kun ovat sellaisia sopivia käsilaukkutöitä ja muutenkin niin näppäriä tehdä silloin, kun ei jaksa miettiä, minkä työn seuraavaksi aloittaisi. Tai jos ei voi ottaa vaikkapa lohikäärmeen tai kotkan tekelettä matkaan, kun vievät liikaa tilaa.

Sytomyssyt 5 kpl

Tehty ajalla: 19.-23.2.2012

Malli: Matleenan perusmyssyohje vähän sovellettuna

Lanka: Novita Tiina punainen (3725), sininen (6120), tummansininen (3713) ja vihreä (3728)

Langankulutus: Kaikkiin yhteensä 330 g

Virkkuukoukku: 5 mm

Koko: Kaikkien ympärys n. 56 cm

Muuta: Toimitan jossain vaiheessa Oysiin 

Joku joskus kyseli kommenteissa, montako sytomyssyä olen tehnyt. Näiden myssyjen myötä minulla meni 50 rikki, eli nyt olen tehnyt 52 myssyä kahden vuoden aikana. Tämän vuoden puolella olen tehnyt tasan 10 myssyä, joista neljä on jo toimitettu Oysiin.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

 

Väri tulee värin luo

Jos eilen tuli postissa lankaa, tänään tuli sitten värejä.

Tässä satsissa on ihan yhtä monta pussia kuin syksyllä tilaamassani paketissa eli 40 pussia. Erona siihen edelliseen on se, että silloin tilasin kaikkia värejä 1-3 pussia/väri, nyt tilasin vain seitsemää väriä ja vähän isompia eriä yhtä väriä. Ainakin puserolangat täytyy näillä värjätä. :) Valitsin tähän satsiin nyt seitsemän minulle kaikkein mieluisinta, eli tässä tuli nyt Berry Blue (turkoosi) 5 pussia, Piña-Pineapple (keltainen) 5 pussia, Lemon-Lime (vihreä) 5 pussia, Mango (keltainen) 5 pussia, Cherry (punainen) 10 pussia, Tropical Punch (pinkki) 5 pussia ja Watermelon-Cherry (vaaleanpunainen) 5 pussia. Cherrystä tulee pohjaväri puserooni, kuvioväriksi luultavasti Lemon-Limeä ja Mangoa ja jotain kolmatta, jota en ole vielä päättänyt. Pitää ehkä värjätä langat ensin ja päättää sitten. ;)

Juuri kun olin napsaissut tämän kuvan, kuopus säntäsi paikalle ja sanoi: "Äiti, mää haluan värjätä. Mun tekee niin mieli värjätä." :) Näemmä edes yksi toinenkin meidän perheessä tietää, mitä ne nämä pussit oikein ovat. :) Katsotaan nyt, missä vaiheessa me alamme pojan kanssa taas soppia keitellä.

Lanka tulee langan luo

Joskus lankaa vaan tulee sisään ikkunoista ja ovista, vaikkei tekisi itse mitään...

Sain muutama viikko sitten sähköpostia La Alpaca -nimiseltä firmalta, joka tarjosi minulle heidän alpakkalankaansa kokeiltavaksi. Firma oli minulle ihan outo, joten ihmettelin ensin, onko tässä jokin koira alpakka haudattuna. Mutta olin tosiaankin päätynyt jotain kautta heidän kampanjansa kohteeksi, eli he tarjoavat joillekin bloggaajille kokeiltavaksi tuotteitaan - ilmaiseksi. No, jos kerran ilmaiseksi saa, niin antaa tulla vaan! :)

Tänään mies kävi noutamassa paketin, jossa oli kolme kerää 100% alpakanvillalankaa. Olin aika hämmentynyt siitä, että vielä väritkin olivat ihan minulle mieleisiäni, olin varautunut johonkin "harmaanruskeaan". ;) En tiedä, onko kyseinen firma tehnyt jotain salapoliisintyötä, vai miten osasivat lähettää näin mieluisia värejä.

Joka tapauksessa kiitos La Alpacalle ilmaisista langoista! :) Koska en ole näistä mitään maksanut, voin kaiketi luvata ainakin sen, että kun näitä jossain vaiheessa testaan, niin kerron kyllä sitten blogissa oman mielipiteeni langasta. Tosin en ole koskaan eläissäni neulonut alpakkalankaa, niin minulla ei ole minkäänlaista vertailukohtaa.

Toinen, minkä voin tehdä kiitokseksi ilmaisista langoista, on kertoa paketin mukana tulleesta tarjouksesta blogini lukijoille: saatte 20% alennuksen La Alpacan alpakanvillalangoista 31.5.2012 asti, kun käytätte tilatessanne alekoodia LANKA2012.

Täytyy vielä mainita, että minulla ei ole mitään kytköksiä kyseiseen yritykseen, todellakin ensimmäistä kertaa kuulin tällaisesta firmasta, kun he itse ottivat minuun yhteyttä ja halusivat lähettää minulle lankaa. :)

Sain tänään toisenkin paketin, tämän mukana tuli sitten valitettavasti myös lasku. ;) Jos olisin tiennyt, että minulle on tulossa toinenkin paketti, en olisi laittanut miestä tuomaan minulle tuota alpakkapakettia, vaan olisin ottanut itse molemmat paketit matkaani illalla, kun kerran Postiin piti kuitenkin menemäni. Sain vain tästä toisesta paketista tekstarilla tiedon vasta iltapäivällä, jolloin edellinen paketti oli jo noudettu. Joka tapauksessa tällainen oli sen paketin sisältö:

Margarethalta tuli pieni paketti, jonka tilasin tässä jokin aika sitten. Heillä oli tarjouksessa "nopeille tilaajille" tuollainen ruskea laukku eurolla. No, olisi voinut jäädä kyllä sekin euro tässä tapauksessa käyttämättä, sillä laukku on täysi susi. Se näyttää suhteellisen tilavalta, mutta todellisuudessa sinne mahtuu ehkä juuri ja juuri lompakko ja yksi pieni lankakerä, johtuen siitä, että laukun vetoketju on jossain alle 10 cm laukun pohjan yläpuolella, ja loput laukun näennäisestä korkeudesta onkin vain pelkkää silmänlumetta, millä ei ole mitään käytännön merkitystä. Mieskin totesi, että tuolla sää et kyllä tee yhtään mitään - minulla kun on se periaate, että jos kerran joku laukku pitää olla matkassa, niin sen pitää olla kans ISO ja sinne pitää mahtua PALJON tavaraa. Tai yleensä minulla on 2-3 laukkua, jotka pursuavat niin täynnä tavaraa, etteivät vetoketjut mahdu kiinni. Orpo on olo, jos lähden jonnekin vain yhden laukun kanssa... ;) Juu, ei tällaiseen lirpakkeeseen mahdu yhtään mitään, mutta ehkä voin sitä joskus käyttää neljäntenä kassina.

Tulihan sieltä sitten lankaakin. Ensimmäistä kertaa kokeilin tilata Margarethan neulelankoja - eikun sori, tilasinhan syksyllä sellaisen virkattujen leivosten lanka- ja ohjepaketin, mutten ole niitä vielä testannut - ja tämän paketin mukana tuli myös neuleohje sukkiin ja rannekkeisiin.

Varsinainen tilaukseni oli kuitenkin nämä ristipisteltävät kirjanmerkit, jotka oli "pakko saada". Muut ostokset oikeastaan olivat vain sellaisia, että sain minimitilauksen summan täyteen. ;) Vaan eikö olekin ihania kirjanmerkkejä? Millähän ajalla nuokin ehtisi pistellä...?

Kiitos Lohikäärme Dragonin kommenteista! :) Ohjetta kaipaaville ja bisnesideoita ehdotelleille tiedoksi, että lohikäärmeestä ei ole tulossa ilmaista eikä maksullista ohjetta, enkä myöskään tee toista tällaista lohikäärmettä, en edes maksua vastaan. ;) Kun teen jotain "omasta päästäni", en koskaan laita mitään silmukka- tai kerrosmääriä ylös, vaan teen täysin silmämääräisesti sen mukaan, mikä näyttää hyvältä. Ei näistä jää edes itselle mieleen, miten mikäkin kohta on tehty. Jos haluan tehdä jotain ohjeesta, silloin teen jonkun muun kirjoittamasta ohjeesta, ja sellaisia voi sitten tehdä vaikka sata samanlaista. Mutta kun teen omasta päästäni, niin silloin ei ohjeita tarvita nyt eikä tulevaisuudessa, ja tällöin kyseessä on myös täysin uniikki kappale, jota en edes yritä toista kertaa jäljitellä. Jos joku haluaa tehdä samanlaisen lohikäärmeen, niin siitä vaan katsomaan piirroskuvasta mallia, kuten minäkin tein - ja jos lapseni kaverien äidit eivät osaa virkata tai neuloa, niin vaihtoehtona on opetella tai sitten sanoa lapselle, että sori, et saa lohikäärmettä. ;)

Hei siis oikeasti, eihän käsityöt ole harrastus, jos niillä alkaa tehdä bisnestä? :) Sitä paitsi, Roviolla voisi olla sanansa sanottavana, jos alkaisin tehtailla heidän hahmojaan tai julkaisisin neuleohjeen, täytyyhän heidänkin saada pehmolelunsa myydyksi, eikös? Omaan käyttöön voi näitä tunnettuja brändejä tehdä, mutta minä en ainakaan voisi edes kuvitella hyötyväni millään tavalla toisen luomasta hahmosta.

Eli ei kun kaikki vaan puikot ja koukku käteen ja itse pähkäilemään lohikäärmeen tekemisen saloja, jos asia kiinnostaa! ;)

 

Lohikäärme Dragon

Angry Birds vaikuttaa kohta kaikkeen meidän perheessä, jopa minun käsitöihini. Kun Kiinassa alkoi Lohikäärmeen vuosi, Rovio päätti juhlistaa asiaa julkaisemalla peliin uuden hahmon, tietysti lohikäärmeen. Sen jälkeen meillä on erinäisiä kertoja ilmoitettu, että äiti tekee käsityönä lohikäärmeen.

Ensin sanoin, ettei minulla ole juuri nyt sopivanväristä lankaa, mutta lupasin ostaa. Sitten kun kävin ostamassa sen kuuluisat viisi kiloa 7 veljestä kerralla, oli jo yksi pieni pää kauppakassin sisällä varmistamassa, että onhan siellä varmasti oranssia, keltaista ja punaista. Olihan siellä.

Sitten alkoi kysely, että milloin äiti sää aloitat tekemään sitä lohikäärmettä. Päätin olla kerrankin hetken itsekäs, ja sanoin tekeväni ensin oman tunikani valmiiksi ja sitten lupaan varmasti aloittaa sen lohikäärmeen. No, siinä puseron valmistumista odotellessa tuli kudottua myös vaaleanpunaiset sukat kuopukselle, koska en voinut puseron saumojen ompelua ottaa bussikäsityöksi, sukat kulkeutuivat helpommin. Sukat ehkä vähän lohduttivat poikaa ja antoivat sinniä odotella myös lohikäärmeen valmistumista.

Sitten tuli tunika valmiiksi, ja pojan ensimmäinen kysymys oli: Aloitatko sää NYT sen lohikäärmeen? Kyllä, NYT sen aloitan! Siitä eteenpäin en ole saanut lainkaan rauhaa. Jos olin keittiössä laittamassa ruokaa, oli heti vieressä joku kysymässä: Äiti, miksi sää et tee sitä lohikäärmettä? Kun kerroin meneväni sunnuntaiksi töihin, kuopuksen ensimmäinen kysymys oli: Voitko sää tehdä siellä töissä sitä lohikäärmettä? Valitettavasti en voinut. Töistä palatessani kuului heti kysymys: Alatko sää nyt tehdä sitä lohikäärmettä? Teetkö sää sitä samalla kun sää katot dvd:tä? Kyllä, kyllä minä teen.

Milloin se lohikäärme on valmis? En osaa sanoa, mutta ei välttämättä vielä tänään, ehkä huomenna, ehkä seuraavana päivänä. Äiti, voisitko sää kutoa nopeammin? Kuule, äiti on oikeasti tosi nopea kutomaan, mutta käsityöt eivät koskaan synny hetkessä.

Paitsi, että kysymykset ja niihin vastaaminen toivat tähän lisähaastetta, oma haasteensa oli mallin kehittelemisessä. Mitään ohjetta ei ollut, ainoastaan netistä löydetty kuva, joka on napattu suoraan pelistä. Muista Angry Birds -hahmoista poiketen tämä lohikäärme kuvataan aina täysin kaksiulotteisena eli suoraan sivulta, se ei koskaan käänny ympäri niin, että kasvot näkyisivät edestäpäin. Kolmiulotteinen hahmo oli kuitenkin luotava, ja se mitä ei kuva kerro, täytyi itse kuvitella.

Tätä ylläolevaa kuvaa käytin osviittana. Lopputulos alla:

Angry Birds -dragon

Tehty ajalla: 17.-21.2.2012

Malli: Oma

Lanka: Novita 7 veljestä oranssi (278), keltainen (268), punainen (549), musta (099) ja luonnonvalkoinen (010)

Langankulutus: 138 g

Puikot: 3,5 mm, virkkuukoukku 4 mm

Koko: Pituus 85 cm

Muuta: Kuopus tykkää ja se on pääasia. :)

 

Lohikäärme valmistui viime yönä hieman puolenyön jälkeen. Napsin pikaisesti siitä muutaman otoksen, koska tiesin, etten saa sitä enää kesytettyä kuvausta varten sen jälkeen, kun kuopus saa sen käsiinsä. 

Kävin kuvausten jälkeen viemässä lohikäärmeen nukkumaan kuopuksen viereen. Siitä hän sen aamulla löysi.
 

Osaatteko arvata reaktion? :) Lohikäärme lähti heti päiväkotiin mukaan unikaveriksi, ja iskän mukaan poika on leikkinyt kotiin päästyään sillä koko illan. Mitä en yhtään ihmettele, sillä eilen kun neuloin toisessa huoneessa lohikäärmeen harjaa, niin kuulin pojan jo vähän harjoittelevan leikkimistä keskeneräisellä otuksella. Jos keskeneräinen on jo niin mieluinen, kuinka tärkeä onkaan valmis? :)

Poika oli antanut tälle nimenkin. Se on Lohikäärme Dragon. :)

Seuraavaksi tehdäänkin sitten Mighty Eagle. Siis Mikty Eakle, sukunimi Maiti Iiköl. ;)

 

Huovutettua

Tuli tässä pitkästä aikaa kaivettua huovutusvillaa ja huovutusneulain esiin. Sitä villaahan mulla onkin peräti yksi lipastollinen, joten oli ihan kohtuullistakin välillä vähän kuluttaa niitä villoja... tosin ei näihin sitä kovin paljoa saanut uppoamaan. :)

Neulahuovutetut kaulakoru ja rannekoru

Tehty: 20.2.2012

Malli: Yhdellä vauvalla näin töissä tällaisia ja kysyin äidiltään, miten hän on helmet tehnyt :)

Tarvikkeet: Erilaisia huovutusvilloja

Muuta: Työtäni varten malliksi

 

Tein nämä korut oikeastaan siksi, että olen lähdössä parin viikon päästä eli koululaisten hiihtolomaviikolla (joka on itselleni työviikko) nuorten/nuorten aikuisten leirille ohjaajaksi. Tarjouduin pitämään siellä käsityöpajan, ja tänään sain kuulla leirin vastaavalta ohjaajalta, että työpajaa varten on nyt varattu villaa ja huovutusneuloja. :) Joten pyöräytin nämä helmet pikaisesti ihan malliksi, että esimerkiksi tällaisia voitaisiin tehdä. Rannekoru on ihan kiva ja onnistunut, mutta tuo kaulakoru on vähän hölmö; itseasiassa sen pallon tein vain siksi, että voin näyttää esimerkin, kuinka useita värejä voi yhdistää myös palleroihin, ei tarvitse olla yksiväristä. Ehkä jotain hakaneulalla kiinnitettäviä rintakorujakin voisi tehdä, tai jos joku haluaa kokeilla kolmiulotteista työtä, niin mikäpä siinä. :) Malleja kaikkeen muuhun minulla onkin kertynyt vuosien varrella, mutta näitä koruja en ollut ennen kokeillut.

Niin, ja nämä on tosiaan neulahuovutetut, ei märkähuovutetut. Kysyin vinkkiä yhdeltä äidiltä kerhossa, kun hänen vauvallaan oli neulahuovutetut helmet kaulassaan, niin sen pohjalta sitten aloin tökkimään. Ja nämä tehdään ihan vain siten, että otetaan villatupsu ja tökitään sitä huovutusneulalla niin kauan, että se alkaa muistuttaa palloa. ;)

Voiko muuten olla totta, että edellisestä neulahuovutuksestani on kohta kaksi vuotta aikaa??! En kyllä usko, vaikka pakko kait se on uskoa, sen tuoreempaa päivitystä ei blogistani löydy Neulahuovutukset-kategoriasta. No, sen edestä pitääkin sitten tökkiä neulalla parin viikon päästä, kun siitä silloin vielä maksetaankin. ;)