Syyskuun raporttia ja lokakuun suunnitelmia

Vuoden paras hetki on juuri nyt! :) Syksy on puolivälissä: kaksi syksyistä, ihanaa kuukautta takana, kaksi vielä ihanampaa syyskuukautta vielä edessä. Minulle ainakin tämä syys-lokakuun taite on joka vuosi syksyn parhainta aikaa, ja tietysti samalla koko vuoden parasta aikaa, onhan syksy vuodenajoista kaunein ja innoittavin! :) Toistan varmaan itseäni ties kuinka monetta kertaa, mutta on se vain joka vuosi niin mahtavaa huomata tämä valtava energisyys, joka iskee syksyisin! Tänä vuonna se korostuu entisestään, kun takana on monta sairasteluvuotta, jolloin ei ole edes syksyisin pystynyt päästämään energiaansa valloilleen. Nyt on aivan toisin, ja näyttää vähän siltä, että olen tässä energianpuuskassani päättänyt tehdä kaiken, mistä olen ikinä elämäni aikana haaveillut. Kannattaa tarttua tilaisuuteen, sillä sairasteluvuodet opettivat, ettei ole ihan itsestäänselvyys, että niitä "sitku"-aikoja koskaan tulee. Niinpä tämä syyskuukin on ollut niin täynnä menemisiä ja tulemisia, valtaisaa tarmokkuutta, intoa, intohimoa, iloa, ihmetystä, kiitollisuutta - ja kaiken keskellä tietysti myös syksyn ihastelua! :)

Käsitöihinkin on riittänyt toki intoa, mutta luonnollisesti aikaa niille on vähän vähemmän kuin ennen. Eikä se haittaa minua lainkaan. Käsitöille oli riittävästi aikaa sairastellessa, nyt on kaiken muun vuoro.

Syyskuussa valmistuivat:

• 2.9. Säärystimet + kämmekkäät (neuloen ja virkaten), langankulutus 93 g
• 6.9. Pitsiraitasukat (neuloen), langankulutus 86 g
• 10.9. Kännypussi (virkaten), langankulutus 21 g
• 18.9. Perussukat (neuloen), langankulutus 107 g
• 20.9. Traktorisukat (neuloen), langankulutus 55 g

Syyskuun langankulutus jäi 362 grammaan, mikä on kolmanneksi pienin langankulutus tänä vuonna. Helmikuussa langankulutus jäi nollaan ja elokuussa jonkin verran pienemmäksi kuin nyt syyskuussa. Ihan selvästi tämä syksyn alku on vaikuttanut neulomiseen siten, että energiani ohjautuu nyt kaikkeen muuhun. Lankaostoksiakaan en ole edes ajatellut saati sitten toteuttanut. Lokakuussa tuleekin tasan vuosi siitä, kun viimeksi olen ostanut lankaa tai mitään muutakaan käsityömateriaalia. Ei ole edes tehnyt tiukkaa olla vuotta ostolakossa, ja varmasti jatkan ostolakkoa ylikin vuoden, ainakaan en pääse sitä rikkomaan käsityömessuilla, kun en ole sinne ajatellut tällä kertaa edes mennä. Sen sijaan muiden kuin käsityötavaroiden ostolakkoa voisi alkaa pikkuhiljaa nyt hellittää, kun ei tarvitse enää säästää sairauden hoitoa varten niin paljon. Vaateostoksille nyt ei ole sinänsä mitään hinkua, mutta ihan valtava palo olisi tehdä muutama soitinhankinta... ihan kuin niitä ei tässä talossa jo olisi tarpeeksi! :) Mutta eihän soittimia voi koskaan olla liikaa, eihän? ;) (ja minä voin aina perustella niitä hankintoja sillä, että tarvitsen niitä töissä...)

Ristipistoja olen onnistunut yhäkin tekemään päivittäin, mitä pidän jo suurena ihmeenä, sillä niin paljon olen nykyisin iltaisinkin menossa, että alkaa jo jokailtainen ristipisto/äänikirjarutiini siitä kärsiä. Mutta pistelen niinä päivinä sitten johonkin muuhun aikaan päivästä. Valmista ei ole tullut syyskuussa muutoin kuin että yksi osa viisiosaisesta pistelystä on valmistunut kuukauden aikana, mutta sitä ei lasketa valmiiksi ennen kuin kaikki viisi ovat valmiina. Lokakuussa toivottavasti valmistuu noista lopuista osista vähintään toinen, lopullinen valmistuminen saattaa koko pistelytyössä mennä marraskuun puolelle. Katsotaan.

Lokakuu alkanee todennäköisesti valmiin työn esittelyllä, sillä luultavimmin syyskuussa aloitetusta sukkaparista jää lokakuun puolelle ainostaan viimeistelyhommat, sen verran loppusuoralla jo ollaan. Mutta menevät siis lokakuun valmistuneisiin. Suunnitteilla on myös jotain huivintapaista saman sukkkaparin jämälangoista. Yhdet sukat ovat myös vielä sukkalistallani, niiden jälkeen taidan aloitella jompaa kumpaa puseroprojektiani, joihin minulla on langat varattuina. Onkin tosi pitkä aika siitä, kun viimeksi olen puseron neulonut, vieläköhän muistan, miten se tapahtuu...? Jännä juttu sinänsä, koska aiemminhan minä neuloin pääasiassa vain puseroita ja muita isompia vaatteita, nyt on niiden kohdalla tullut totaalinen stoppi. Mikä kyllä johtuu ihan siitä, että vaatekaappiani ei voi enää suurentaa. ;) Mutta eiköhän noissa riitä sitten lokakuuksi neulottavaa ja virkattavaa, sen suurempia suunnitelmia ei taida olla tarpeen tehdä.

Saa nähdä, mitä ihanaa lokakuu tuo tullessaan! Luultavasti vain lisää energiaa ja ihania asioita, syksyisiä raikkaita päiviä ja lempeän hämäriä iltoja kynttilän - tai pyöränlampun - valossa. ;) Minä olen ottanut nyt pyöräilykaverikseni erään Johann Sebastianin, minulla kun ei ole autostereoita, joissa voisin luukuttaa musiikkia, niin kuljetan "pyörästereoita" taskussani. :) Hyvin taittuu työmatkat Bachin tahdissa, ja puolen vuoden päästä luultavasti osaan Johannes-passion vaikka unissani. Soi se jo nytkin taukoamattomana korvamatona päässäni, vaikka ei korvista edes roikkuisi johtoja sinne taskuun. ;) Jos näette Oulussa pyöräilijän, joka laulaa pyöräillessään jotain saksankielistä alttostemmaa, niin se olen minä...

Loistavaa lokakuuta kaikille! :) Lokakuu on lempikuukauteni!

 

Kakkio

Kun meidän kuopus oli pienempi, eikä osannut vielä sanoa ärrää, hän sanoi traktoria kakkioksi. Vielä senkin jälkeen, kun hän oppi ärrän sanomaan sujuvasti, hän ei edelleenkään suostunut sanomaan traktori, vaan sanoi aina kakkio. Ilmeisesti sana oli liian haastava, ja hän perfektionistina sanoo mieluummin ihan oman sanan kuin yrittää lausua oikean sanan, mutta epätäydellisesti. Kunnes eräänä syksyisenä iltana hän makasi pitkään hiljaa sohvalla, nousi yhtäkkiä istumaan ja huudahti: "TRAKTORI!" :)

Nämä sukat eivät tule kuopukselle, mutta kun näytin valmiita sukkia äsken hänelle, niin hän sanoi taas: "Kakkio." :) Vielä sentään muistaa vanhan sanansa, vaikka hän on jo puolet elämästään käyttänyt ihan oikeaa traktori-nimitystä.

Traktorisukat

Tehty ajalla: 18.-20.9.2015

Malli: Perussukat, traktorin kuva Novitaklubin ohjeista (suunnitellut Altocumulus)

Lanka: Novita Nalle Dylon-värjätty Jungle Green 26 (pohja luonnonvalkoinen 010), happovärjätty punainen (pohja valkoinen 011), meleerattu beige (061), kasvivärjätty piharatamo (pohja valkoinen 011, joak oli kertaalleen värjätty raparperinvarrella, mutta mennyt pilalle)

Langankulutus: 55 g

Puikot: 3 mm

Koko: 30

Muuta: Lahjaksi 

Aina vaan tätä vihreää lankaa riittää, ja tulee vielä riittämään pitkään... Kaapista löytyi sopivasti lankoja myös traktorin kirjomiseen, ja laitoin samantien samoja värejä myös sukanvarsiin raidoiksi. Hauskaa oli saada kulutettua yksi puolentoistametrin pätkä meleerattua beigeä kokonaisuudessaan pois noihin raitoihin ja kirjontaan, juuri ja juuri riitti! :)

Pikku hiljaa nuo langat vaan tuolta kaapista vähenevät, vaikka välillä tuntuu, ettei niistä keksisi enää mitään tekemistä. Vielä olisi hiukan vajaa neljä kiloa kulutettavana, mikä tarkoittaa sitä, ettei ainakaan tämän vuoden puolella tarvitse lähteä lankaostoksille, tuskin vielä ihan heti ensi vuoden alussakaan. Jämälankaideoita olisi kyllä vaikka kuinka, mutta pitäisi ensin keksiä, mitä tehdä niistä korkkaamattomista keristä. :D Ostokerillehän minulla on aina suunnitelmat olemassa, vaan noille väripadasta nousseille kummajaisille ei tahdo keksiä mitään käyttöä. Täytynee alkaa kutoa sukkia jemmaan ja jaella lahjoiksi tulevina vuosina. Nämä traktorisukat saan onneksi annettua pois jo tänä vuonna. :)

Reipasta uutta viikkoa! :)

Viheriät perussukat

Sukkapuikoilla on ollut jälleen sitä samaista vihreää lankaa, jota täällä on jo aiemminkin nähty.

Perussukat

Tehty ajalla: 9.-18.9.2015

Malli: Perussukat jalkaterän päällisjoustimella

Lanka: Novita Nalle Dylon -värjätty Jungle Green 26 (pohja luonnonvalkoinen 010)

Langankulutus: 107 g

Puikot: 3 mm

Koko: 42

Muuta: Lahjaksi 

Tässä kuvassa on samat sukat, mutta toiselta puolelta kuvattuna. Isäntä ei halunnut tällä kertaa tarjota jalkojaan kuvattaviksi, joten sukat täytyi kuvata ihan vain tälleen lattialla. :)

Tein nämä sukat lahjapakettiin niiden miesten sukkien tilalle, jotka kiikutin viime viikolla SPR:n kautta vastaanottokeskuksiin toimitettavaksi. Tarkennuksena siis, että ne paria postausta aiemmin esittelemäni naisten pitsisukat menevät lahjapakettiin, ei turvapaikanhakijoille, mutta taasen viime keväänä neulomani miesten sukat sinne menivät, kun ne tuntuivat hiukan liian suurilta laitettavaksi lahjapakettiin. Miesten sukillehan on tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa tarvettakin. Ja nämä nyt neulomani sukat ovat sitten menossa siihen lahjapakettiin, johon olin niitä keväällä tekemiäni sukkia ajatellut. Tätä vihreää lankaa kun on edelleen jokunen kerä jäljellä, vaikka olen sitä onnistunut mukavasti toki tuhoamaankin, niin en yhtään ihmettele, jos blogini lukijatkin menevät jo sekaisin, että ainako se vain niitä samoja sukkia esittelee. ;) Mutta tässä postauksessa on siis kahdessa kuvassa samat sukat, kun taas edellisessä sukkapostauksessa on yhdessä kuvassa eri sukat kuin aiemmissa kuvissa. Sekavaako, kenties? ;)

Sukkien vihreä väri kyllä on niin metsäinen, että ihan tekee mieli tänäkin viikonloppuna suunnata kulkunsa metsään. :) Joka kyllä ei ole enää ihan niin vihreä, kun ruskan värit ovat sen vallanneet. Luonto on kauneimmillaan juuri nyt, eikös vain? :) Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Huarapiäskyjä ja kutovia ankkoja

En ole ornitologi enkä savolainen, mutta luulenpa bonganneeni muutaman huarapiäskyn tästä pistelystäni:

Viiden vuodenajan sarjasta on nyt myös kevät pisteltynä. Pääskyjä ja omenankukkia tuo pitänee sisällään.

Tältä näyttää tekele tässä vaiheessa, keskeneräinen on siis edelleen. Syksyn alapuolelle aloitan tänään talvimallia nro 1 ja sen alapuolelle tulee vielä toinenkin talvimalli. Siitä siis viisi vuodenaikaa. :)

Huarapiäskyjen lisäksi olen tehnyt tällä viikolla muitakin lintubongauksia, kun kotiimme lennähti eilen neulovia ankkoja! :)

Klikkaa kuvia, niin näet lukea tekstit! :)

Eilen siis tuli Aku Ankka Ekstra 12/2015, ja siinähän oli hauska tarina nimeltään Oikein, nurin. En skannaa tähän koko tarinaa, mutta nämä neuleaiheiset ruudut on ihan pakko saada jakaa teidän kanssanne. Energiansäästöteema oli tuossa tarinassa aiheena, ja Ankkalinnan naisethan hoksasivat, kuinka villapaitoja kutomalla ja käyttämällä säästää myös energiaa.

Tuon sivun jälkeen tapahtui tietysti muitakin juttuja, mutta välillä palattiin taas kertomaan, mitä naisten villapaitaprojektille kuuluu:

Tällä sivulla repesin tuolle Helmi-Neuleelle... :D Huomatkaa myös viimeisen kuvan Neiti Näpsän hieno kielikuva. :)

Mutta kuinkas kävikään, kun Ankkalinnan naisyhdistys voitti palkinnon parhaalla energiansäästöideallaan. Voittorahoilla ostetaan lisää lankaa...! :D Kuulostaako jotenkin tutulta? ;)

♪♪♪

Liti-liti, loti-loti, korvissani kuulen,

liti-liti, loti-loti, ainakin niin luulen,

ulkona sataa, liti-liti, loti-loti,

niin luulen. 

Liti-liti, loti-loti, vesipisaroita,

liti-liti, loti-loti, niin kuin sammakoita,

lätäkössä hyppii, liti-liti, loti-loti,

sammakoita.

♪♪♪

 
Alkuviikosta lauloin töissä lasten kanssa ihania sadelauluja, ja nehän tehosivat, kun saimme vihdoin viimein sadetta! :) On ihanaa pyöräillä ja kävellä sateessa - nyt tuntuu lopultakin oikealta syksyltä! ♥ Huumaannun sateen ja maahan pudonneiden märkien lehtien tuoksusta ja ihastelen kirkkaan keltaisena, oranssina ja punaisena hehkuvaa luontoa. Olisipa aina syksy! :)

Hurmaavia sadepäiviä - nyt ulos reippailemaan ja virkistymään! :)

Luuripussi

Värikästä syyspäivää! :)

Eräälle syksyn synttärisankareista on valmistunut tällainen kännykkäpussi:

Kännypussi

Tehty ajalla: 6.-10.9.2015

Malli: Oma

Lanka: Novita Pikkusisko Dylon-värjätty Madonna Blue 18 + elintarvikeväri sininen ja keltainen (pohja luonnonvalkoinen 010) uudelleenvärjätty happovärillä keltainen -> sammaleenvihreä ja uudelleenvärjätty happovärillä koralli -> murrettu lila

Langankulutus: 21 g

Virkkuukoukku: 3 mm

Koko: n. 8x14 cm

Muuta: Lahjaksi menossa

Tätä värimaailmaahan on täällä blogissani jo nähtykin. On siis sitä "väripadan yllätystä", jota olen koittanut tuhota jo useampaankin lahjaneuleeseen: mustaan ja valkoiseen yhdistettynä olen käyttänyt näitä sekä sukissa, säärystimissä että kämmekkäissä ja nyt näitä riitti vielä kännykkäpussiinkin. Vihreän sain onneksi nyt käytettyä loppuun, mutta lilaa jäi yhä pikkunöttönen.

Värin tarinahan on se, että värjäsin viime syksynä sinisellä Dylonilla tuota Novitan Pikkusiskoa, mutta väri ei ollutkaan mieluinen. Olisinkohan yrittänyt jotain jälkivärjäystä vai miksiköhän siitä tuli sellainen sinertävänharmaa... Koska muistan kyllä värjänneeni ihan kaunista sinistäkin sillä samalla värillä. Tähän soppaan olin vielä kaatanut jotain elintarvikevärien jämiäkin joukkoon, joten ei ihme, jos lopputulos oli vähintäänkin kummallinen. Mutta viime syksyn happovärjäyskurssilla pääsin testaamaan uudelleenvärjäystä, jolloin uitin kummatkin värjäämäni sinertävänharmaat kerät eri liemiin. Langan pohja kun oli mitä oli, niin lopputuloksista tuli tällaisia murrettuja sävyjä, vaikka samoissa liemissä uineet valkoiset langat olivatkin ihan kaunista kirkkaankeltaista ja korallinpunaista. Näitä olen tosiaan sitten yrittänyt lahjaneuleisiin ujuttaa. :) Vaikka värit eivät olekaan minun suosikkejani, niin mielestäni näistä lahjaksi menevistä tuotoksista on tullut ihan nättejä. Tätä kännypussia somistelin vielä muutamalla napilla, kun sattui löytymään kaapista justiinsa passelin sävyisiä kukkanappeja. :)

Minä olen alkanut jo valmistautua vuoden suurimpaan juhlaan - eli tietysti pääsiäiseen! :) Viime viikonloppuna kuuntelin muistin virkistämiseksi Bachin Johannes-passion ja huomenillalla alan harjoitella sen kuoro-osuuksien alttostemmojen laulamista. Sen parissa taitaa vierähtääkin kiitettävästi seuraavan puolen vuoden vapaa-aika, ja treenitahti vain tiivistyy pääsiäistä lähestyessä. Ensi hiljainen viikko ei tule todellakaan olemaan minulle hiljainen, kun koko viikko menee passiota laulaessa! :) Olen kyllä ihan täpinöissäni, sillä juuri tällaisesta olen vuosikaudet haaveillut. Elämäntilanne vain on ollut näille haaveille esteenä, ja nyt kun tilaisuus tarjoutui, niin totta kai päätin siihen tarttua! Mutta vielä suurempi haaste on edessä pääsiäisen jälkeen, jolloin tavoite asetetaan syksyyn 2017 ja vielä isompaan musiikkiteokseen... :) Tuntuu käsittämättömältä, että voin yhä tuntea näin suurta intohimoa suurinta rakkauttani musiikkia kohtaan, vaikka olen tehnyt musiikkia työkseni jo yli 18 vuotta! En ole selvästikään päässyt siihen leipääntymään, kun virtaa riittää musisoida vielä vapaa-ajallakin... Päinvastoin, tällaiset musiikilliset haasteet ovat oikein hyvää vastapainoa työlle, jossa musisointi on vähemmän haasteellista. ;) Vaikka kyllä minä haastan työssäkin itseäni opettelemaan koko ajan uutta, sillä sen leipääntymisen välttää.

Pääsiäistä erittäin suurella innolla odotellessa toivottelen kaikille ihania syksyisiä päiviä! :) Nautitaan ruskasta, kirpeistä aamuista ja huumaavasta syksyn tuoksusta! :)

Pitsiraitasukat

Puikoilla on ollut tällä kertaa perinteinen sukkamalli. Lahjaksi olen nämä ajatellut antaa.

Pitsiraitasukat

Tehty ajalla 3.-6.9.2015

Malli: Suuri Käsityö -lehti 6-7/2006

Lanka: Novita Nalle Dylon-värjätty Jungle Green 26 (pohja luonnonvalkoinen 010)

Langankulutus: 86 g

Puikot: 3 mm

Koko: n. 37-38

Muuta: Lahjaksi 

Tällä mallilla olen tehnyt sukkia ennenkin, ja on varmasti monelle tuttu malli. Värit näyttävät olevan kuvassa omituisen kylmät ja sameat, kyllä tuo vihreä on enemmänkin metsän vihreää kuin tuollaista kummallista sinertävää. Mutta näillä mennään... :) Tarkoitus on tosiaan antaa sukat lahjaksi, mutta jos ilmenee, että saajan kengänkoko on jotain ihan muuta kuin joksi olen sen arvioinut, niin sitten tehdään hänelle uudet sukat ja laitetaan nämä hyväntekeväisyyteen.

Tässä kuvassa on eri sukat kuin ylläolevat pitsiraitasukat. Tämän kuvan sukat näet kokonaisuudessaan klikkaamalla alapuolella olevaa linkkiä.

Hyväntekeväisyydelle onkin nyt tarvetta, niin kuin varmasti jokainen meistä on saanut uutisista kuulla ja lukea viime päivinä. Kaikki emme valitettavasti voi seurata pääministerimme esimerkkiä ja majoittaa pakolaisia koteihimme, mutta onneksi voimme auttaa muulla tavoin. SPR on organisoinut Kudo villasukat turvapaikanhakijalle -tempauksen, jonne voi siis toimittaa uusia (= käyttämättömiä) käsinneulottuja villasukkia lähimmän SPR:n toimiston kautta. Minulla olikin jemmassa Herrasmiehen vihreät villasukat, jotka alunperin olin ajatellut lahjaksi, mutta koska juhlia ei järjestettykään, niin jätin jemmaan. Olin tosin näillekin miettinyt erään toisen saajan lähipiiristäni, mutta arvelisin näiden kuitenkin olevan hänelle hiukkasen liian suuret. Ja ainahan minä voin kutaista lahjapakettiin uudet sukat - nämä siis kiikutan huomenna SPR:n Oulun piiritoimistoon toimitettavaksi eteenpäin vastaanottokeskukseen. Kokosin myös hygieniapaketin, jonka vien huomenna kotimme lähellä olevaan keräyspisteeseen, lisätietoja löydät Peitto ja patja -tempauksesta.

Haastetta kehiin: jokainen blogini lukija neulokoon vähintään yhden villasukkaparin SPR:n villasukkakeräykseen ja/tai kootkoon vähintään yhden hygieniapaketin ja/tai vaatepaketin turvapaikanhakijalle! Se ei vaadi keneltäkään meistä paljoa panostusta, mutta on iso apu hädässä olevalle lähimmäiselle. Katso lisätiedot ylläolevista linkeistä. Kiitos!

Lämpöisiä ajatuksia uuteen viikkoosi!

Säärystimet ja kämmekkäät

Puikoilta ja koukuilta on pudonnut seuraavaa:

Säärystimet ja kämmekkäät

Tehty ajalla: 20.8.-2.9.2015

Malli: Oma / kämmekkäiden idea Rauhan Tervehdyksestä

Lanka: Novita Pikkusisko Dylon-värjätty Madonna Blue 18 + elintarvikeväri sininen ja keltainen (pohja luonnonvalkoinen 010) uudelleenvärjätty happoväreillä keltainen -> sammaleenviihreä seklä uudelleenvärjätty happovärillä koralli -> murrettu lila, Drops Fabel luonnonvalkoinen (100) ja musta (400)

Langankulutus: 93 g

Puikot: 2,5 mm, virkkuukoukku: 3 mm

Koko: 12-vuotiaalle (joka on jo ihan aikuisen mitoissa)

Muuta: Lahjaksi 

Olen kuullut huhuja, että näiden saaja ei käytä lainkaan villasukkia, mutta tykkää käyttää säärystimiä. Niinpä päätin kutoa hänelle säärystimet lahjaksi. Värilliset langat ovat itsevärjättyjä, musta ja valkoinen tehdasvärjäyksiä. Jotta sain säärystimeen vähän tyttömäisyyttä, virkkasin koristeeksi pienet kukkaset. :)

Kämmekkäät ovat samaa mallia kuin jo monta kertaa aiemminkin nähdyt, idea bongattu vuosia sitten Oulun seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksestä. Langat ovat samat kuin säärystimissäkin.

Tämä setti on siis menossa lahjaksi lapselle, joka on ikänsä puolesta toki lapsi, mutta kokonsa puolesta ihan aikuisen mitoissa. Jalkakin isompi kuin minulla. :) Kämmekkäitä sovitin omiin käsiini, toivottavasti hänellä ei ole kovin paljon isompi koura...

Ihanaa, kun ilmat ovat viilentyneet! :) Hyvin kyllä tarkenee vielä hameessa ja sukkahousuissa töihin pyöräillä, vaikka eilenkin oli lämpötila +5 astetta. Tänään kävin hankkimassa itselleni uimarannan pukutilojen avaimen talvikaudeksi - täältä tullaan, avanto! :)

Ihanan raikkaita ja vilpoisia syyspäiviä kaikille! :)