Syyskuun raporttia ja lokakuun suunnitelmia

Syyskuu se taas mennä vilahti. En voi käsittää, miksi juuri syyskuu - se toiseksi ihanin kuukausi vuodessa - menee aina näin äkkiä? Voisikohan alkavalla lukukaudella olla mitään tekemistä asian kanssa...? Vaan onneksi on edessä vielä se kaikkein ihanin kuukausi lokakuu, joka toivottavasti ei mene ihan niin äkkiä, onhan siinä yksi päivä ja yksi tunti enemmän kuin syyskuussa. ;)

Pahoin pelkään, että syyskuu taisi mennä ihan sukkaillessa, mutta onneksi joukossa on muutama poikkeus:

Syyskuun valmistuneet:

• 6.9. Liivi (koukuten ja virkaten), langankulutus 382 g
• 9.9. Raidalliset ylipolvensukat (neuloen), langankulutus 173 g
• 13.9. Kesävoi-sukat (neuloen), langankulutus 83 g
• 16.9. Verso-sukat (neuloen), langankulutus 83 g
• 19.9. Vinoruuturaitasukat (neuloen), langankulutus 76 g
• 22.9. Vanhat kunnon pitsisukat (neuloen), langankulutus 100 g
• 24.9. Raitapipo (neuloen), langankulutus 44 g
• 24.9. Kukkanen (virkaten), langankulutus 6 g
• 25.9. Pitsisukat (neuloen), langankulutus 130 g
• 26.9. Lapsen jämäraitasukat (neuloen), langankulutus 72 g
• 27.9. Lapsen jämäraitasukat (neuloen), langankulutus 59 g
• 29.9. Enkeli-taulu (ristipistellen)

Kaikenkaikkiaan 12 valmistunutta työtä, ja neule-, virkkuu- ja koukkuamistöihin kului lankaa yhteensä peräti 1208 grammaa, mikä on yli tuplasti enemmän kuin elokuussa ja yli triplasti enemmän kuin heinäkuussa! Tämä on muutenkin koko tämän vuoden toiseksi suurin kuukauden langankulutussaldo (suurempaan kykenin vain Lankahamstereissa), ja vasta kolmas kilon ylitys. Hiljaista on siis ollut tänä vuonna, kun muistelisin esimerkiksi viime vuonna ylittäneeni kilon langankulutuksen joka kuukausi... Vaikka olenkin suurien neuleiden ystävä, niin nähtävästi langankulutusta ajatellen kannattaa pitäytyä pienissä neuleissa ja tehdä niitä vain määrällisesti enemmän. :)

Vaan suuresta saldosta huolimatta on häpeäkseni todettava, että lankavarastoni on silti plussan puolella kuukauden takaiseen nähden! Enkä voi käsittää, mistä se johtuu, koska pankkitili on ollut lähestulkoon miinuksella... No, ensi kuussa on sitten vissiin tulossa iso Visa-lasku. ;) Vaan en minä montaa euroa ole lankoihin tuhlannut, vaikka lankaa on tullut ostettua syyskuussa peräti 1435 grammaa, eli varasto meni 227 grammaa plussalle. Langat ovat kuitenkin peräisin kirpparilta ja alesta, eli vaikka ostin lankaa noinkin hurjasti, niin rahaa niihin upposi vain noin 25 e, eli ei paha silti. :) Kaikille langoille on suunnitteilla käyttöä, ja toivottavasti lokakuussa saan jo osan noista tuhottua. :)

Sukkasatoa ehdin korjata syyskuussa kahdeksan parin verran, mikä on vain yksi vähemmän kuin itselleni asettamassani tavoitteessa. Neulonko lokakuussa siis enää vain yhden sukkaparin? No, ehkä voin neuloa niitä enemmänkin, sillä noista nyt valmistuneista sukista 2-3 paria on sellaisia, joita en etukäteen suunnitellut, ja listallani on edelleen kolme sukkaideaa, joita en ole vielä ehtinyt tämän sadon aikana neuloa. Lisäksi uusia ideoita on syntynyt matkan varrella vähintään toiset kolme, eli saan vielä lokakuun aikanakin sukkia tehdä riittämiin. :)


Tarkoitukseni on kuitenkin tehdä muutakin kuin sukkia, sillä haluaisin jo aloittaa ainakin uuden yläosavaatteen itselleni ja sitten erään lahjaneulesetin vihdoin ja viimein. Uusia asusteitakin olisi kiva tehdä talvitakkien kavereiksi, sillä kohta niitäkin jo tarvitaan! Ja kyllä minulla nyt on lokakuulle myös aika isot tavoitteet ristipistojen osalta, viimeisellä kokonaisella viikolla ajattelin istua koko viikon vain pistelemässä enkä liikauta eväänikään mihinkään suuntaan. ;) (lue: jos saisi sillä viikolla edes yhtenä päivänä laitettua kymmenen pistoa ristiin, niin voin olla tyytyväinen)


Mutta ensiksi laitetaan tietysti pystyyn juhlat alkavan lempparikuukauteni kunniaksi! ;) Oikein ihanaa, sukkasatoisaa, lankaisaa, pistoisaa ja kaikkea muuta -saa lokakuuta kaikille! :)

Katkon jälkeen

Yhteys toimii taas. Vaihtoivat jonkun portin, ja kävi vielä setä täällä meillä tarkastamassa, tarvitseeko modeemia vaihtaa. Ja taas pääsen surffaamaan! :)

Vaan kyllä oli kuin olisi yksi raaja katkaistu, kun ei päässyt nettiin! Kun yhteys meni poikki, olisi halunnut tietysti heti tarkistaa, missä on vika, onko esim. jotain huoltokatkoksia - vaan mistä tarkistat, kun ei pääse nettiin? Sen verran olen oppinut, että olen jo tallentanut vikapäivystyksen numeron kännykkään, vaikkei noita vikoja yhteydessä ole kuin kerran-pari vuodessa, niin hädän tullen sitä vikapäivystyksen numeroa ei löydä muuta kuin - yllätys yllätys - netistä. ;) Ironista. Vähän sain helpotettua vieroitusoireitani, kun isäntä antoi minun käyttää illalla iPhoneaan hetken ajan, vaan enhän minä sitä osaa käyttää. Mikä sekin on aika ironista, että jos perheen 2-vuotias käyttää iPhonea täysin sujuvasti (6-vuotiaasta puhumattakaan), niin miksi sitten paria päivää vaille 33-vuotias on laitteen kanssa täysin pihalla? ;)

Eipä tullut sitten eilispäivänä neulottua silmukkaakaan! Olen niin tottunut siihen, että neulomisen aikana pitää olla joku kaverina, ja yleensä se on tietokone; surffaan ja neulon yhtä aikaa. :) Ennen vanhaan se neulomiskaveri oli televisio, vaan kun netti on nykypäivänä syrjäyttänyt tv:n, niin jos netti menee poikki, niin ei jää jäljelle yhtään neulomiskaveria. No okei, kyllähän minä myös joskus luen kirjaa ja neulon samalla, ja totta puhuen tässä puolentoista vuorokauden nettikatkoksen aikana ei ollut lopulta kuin noin 6-7 tuntia, jonka olin kotona ja jonka olisin voinut käyttää netissä istumiseen ja siihen neulomiseen. Ja kun tiistaisin kuljen töissä pyörällä, niin ei ole sitä bussissaneulomisaikakaan, niin siksi jäi silmukat eilen tekemättä.

Vaan sepäs olikin sitten hyvä tilaisuus pistellä, kun siihen en kaipaa kuin äänikirjan seurakseni (tosin ehdin senkin kuunnella eilen loppuun enkä jaksanut heti perään uutta aloittaa). Ja tekaisin siten eilen tällaisen:

Enkeli

Tehty ajalla: 28.-29.9.2010

Malli: Kirjasta Maria Kelly: 1000 Great Cross-Stitch Design

Kangas: 14 ct vaaleansininen aida

Langat: Jämälankoja (mitä lie merkkejä ovatkaan)

Pistot: Risti- ja jälkipistoja

Koko: 10x15 cm kehykseen, pistoja enkelissä 35x36, tähdet tekaisin lisäksi

Viimeistely: Kehystin valmiskehykseen.

Muuta: Tähdet eivät kuuluneet malliin, mutta pistelin ne omasta päästä, koska niin näyttää kivemmalta.

Minullahan on päätös tehdä tänä vuonna jokaisena kalenterikuukautena yksi ristipistotyö ihan valmiiksi saakka. Periaatteessa olen tehnyt jo tänä vuonna enemmän kuin 12 ristipistotyötä, joten voisin hyvällä omalla tunnolla levätä loppuvuoden, mutta koitan silti pitää kirjaimellisesti tuosta kalenterikuukaudesta kiinni (itsepä olen sääntöni laatinut ;) ). Oli vähän haasteellista löytää syyskuulle ristipistotyötä, koska kaikki keskeneräiset ovat niin isoja ja niin keskeneräisiä, ettei niistä ole vielä toivoakaan valmistumisen suhteen. Enkä sitten löytänyt valtaisan malli- ja pakkausvarastoni joukosta yhtään sellaista, jonka olisin saanut pikaisesti kuukauden aikana (tai viikon aikana, koska herään näihin juttuihin yleenstä vasta kuun viimeisellä viikolla...) aloitettua ja tehtyä loppuun - olen alkuvuodesta onnistunut pistelemään kaikki pienet ristipistomallini ja -pakkaukseni pois.

Mutta sitten tuli mieleeni, että miksi ihmeessä olen ostellut ristipistolehtiä ja -kirjoja, jos en niistä tee koskaan mitään? Ja niinpä muistin tämän enkelin Maria Kellyn kirjasta "1000 Great Cross Stitch Designs", ja päätin pistellä sen. Tälle on kirjassa kaverikin, joten se saa luvan olla sitten lokakuun pistelytyö. :) Nämä ovat minulla olleet jo to do -listalla parisen vuotta, en vain muista sainko silloin idean ensin näistä enkeleistä vai tuosta keltaisesta kehyksestä... Keltaisen kehyksen löysin silloin pari vuotta sitten Tokmannin kehysalesta, ja ostin niitä tietysti kaksi kappaletta, kun halavalla sai. ;) Ja silloin kyllä jo suunnittelin, että teen tämän enkelin ja toisen kaverienkelin näihin kehyksiin. On kyllä niin hempeää, etten oikein tiedä, mihin tämän laittaisin, koska meillä ei näin hempeää ole sisustuksessa. No, onhan meillä vaikka vessan seinät vapaina... ;) Katsellaan se paikka sitten, kunhan toinenkin enkeli valmistuu!

No nyt ei pitäisi sitten enää olla loppuvuodesta isoja ongelmia saada yksi ristipistotyö kuukaudessa valmiiksi. Jos teen lokakuussa tälle pariksi toisen enkelin - ja senhän tekee yhdessä illassa - niin sittenhän marraskuulle jää jäljelle joulukalenteri (mielellään se saisi marraskuussa valmistua, jos sen on tarkoitus tulla käyttöön 1.12.) ja sitten joulukuussa pistelen vaikka yhden kortin, koska uumoilen silloin olevan tarvetta yhdelle korttipistelylle (jollei sitten sekin mene marraskuulle, mistäs näistä aina tietää...).

Jaa mutta nythän tässä pitää vielä ehtiä lukemaan blogeja eilisen ja tämän aamupäivän osalta! Mistähän kaikesta olen jäänyt tässä välissä paitsi...? ;)

Uutta neulettakaan en ole muuten sitten aloittanut viimeisten valmistuneitten jälkeen, vaan koitan pitää starttitaukoa ja työstää karvalankaryijynreuhkaa eteenpäin. Ei ihme, jos ei neulominen huvita, jos karvalanka on ainoana houkuttimena... ;)

Kepeää keskiviikkoiltaa! :)

Netti poikki

Netti poikki. Isännän iPhone hätävarana. Hidas käyttää. Kamalat vieroitusoireet. Toivottavasti saa pian netin kuntoon. Siihen asti sinnitellään. Pakko varmaan tehdä käsitöitä, kun ei pääse surffaamaan. Palaan sitten linjoille. Älkää olko huolissanne!

Suutarin lasten jalkineet

Suutarin lapsiraukoillahan ei ole kenkiä, mikäli sanontaan on uskominen. Ja veikkaisinpa, että mikäli suutari joskus hoksaa omille lapsilleen kengät tehdä, niin varmaan joistain jämänahan paloista hän ne kyhää.

Neulojan lapsiraukkojen jaloilla on usein vähän sama kohtalo, saavat sukitta kulkea. Ja jos sitten saavat viimein sukat jalkaansa, niin eiköhän niiden villat ole kaivettu jämälankakopan pohjalta. Jollei sitten satu niin kurjasti, että neulojalla ei ole tapana pahemmin jämälankoja tallettaa tällaisia projekteja odottamaan, siinä tapauksessa jäävät lapset kokonaan ilman lämmikkeitä.

Muutama päivä sitten kirjoitinkin, että minulla on paha tapa tuhota jämälangat heti, kun niitä kertyy, eli sellaista "jämäjemmaa" ei vain ole. Mutta ajatella, nytpäs minulla olikin muutama jämäkerä jemmassa, peräisin jopa niinkin kaukaa kuin tämän vuoden toukokuun lopulta. ;) Kamalaa, olenko peräti neljä kuukautta jemmannut joitakin jämänyssäköitä ilman, että olen tiennyt mitä niistä tehdä?!

Totta puhuen, jätin ne jemmaan ihan tarkoituksella, että voisin Sukkasadossa niitä sitten hyödyntää. Vaan kun koitti se hetki, että halusin tehdä jämälankasukkia, niin ei syntynyt mitään ideaa, mihin niitä käyttäisi, kun eihän sellaisista nyssäköistä nyt saa aikaan muuta kuin jotain lapsen sukkia. Mutta minne ja kenelle? Hyväntekeväisyyteenkö? Kunnes tuli ihan valtaisa älynväläys, että jollen ihan väärin muista, niin olen tainnut itsekin tähän maailmaan pyöräyttää pari poikaa... ;)

Niin sai esikoinen sukat:

Esikoisen jämäraitasukat

Tehty ajalla: 25.-26.9.2010

Malli: Perussukka joustinkantapäällä, sädekavennuksella ja joustimella terän päällä

Lanka: Novita 7 veljetä metsänvihreä (391) ja Jättiraita vihreä-valkoinen (880)

Langankulutus: 72 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: Esikoinen  6 v n. 30-32

Muuta: Sukkien sisälle ommeltu nimikointilappu. Ihan hyvät tuli.

Ja heti perään sitten kuopukselle:

Kuopuksen jämäraitasukat

Tehty ajalla: 26.-27.9.2010

Malli: Perussukka joustinkantapäällä, sädekavennuksella ja joustimella terän päällä

Lanka: Novita 7 veljestä farkunsininen (160), metsänvihreä (391), luonnonvalkoinen (010) sekä Trekking Pro Natura ruskeakirjava (1600) kaksinkertaisena
Langankulutus: 59 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: Kuopus 2 v n. 25-26

Muuta: Sukkien sisässä nimikointilappu. Ok sukat.

Esikoisen sukkiin ajatus lähti liikkeelle vihreä-valkoisesta 7 veljestä Jättiraidasta, jota jäi edellisestä sukkaprojektista. Mietin, minkä värisen kanssa sitä raidoittaisin sukkiin, ja siitä muistin tuon metsänvihreän 7 veljeksen, jota oli jäänyt toukokuussa neulomistani konttisukista. Jättiraita upposi kokonaan näihin sukkiin, metsänvihreää jäi gramman verran...

Kuopus seurasi esikoisen sukkien valmistumista ja kysyi, tekisinkö minä hänelle valkoiset sukat. Sanoin, että äidin lankakopassa olisi nyt tarjolla sinistä ja ruskeaa, mutta taisi kuopus tuntea lankakopan sisällön riittävyyden paremmin, sillä jouduinhan tähän pari raitaa heittämään valkoistakin. :) Sininen 7 veljestä on jäännöstä samoista toukokuisista konttisukista kuin esikoisen metsänvihreäkin. Lisäksi näihin tuli Trekking Pro Naturaa ruskeakirjavana, jota jäi elokuussa neulotuista Rinsessa-asusteista; kaksinkertaisena sitä saattoi hyvin käyttää 7 veljeksen kaverina. Esikoisen sukista ylijääneen metsänvihreän - jota jäi siis se yksi gramma - upotin näihin myös raidoiksi, ja sitten vielä jouduin käyttämään luonnonvalkoista ihan korkkaamattomasta 7 veljeskerästä. Mutta tällaisia "hätätapauksia" varten minä sen luonnonvalkoisen ostinkin, sitä voi ujuttaa melkein mihin työhön tahansa, mistä näyttää lanka loppuvan kesken. :)

Esikoisen ensireaktio oli, kun kuuli saavansa pian uudet sukat, että hän ei halua vihreitä. Mutta päivän mittaan sukkien valmistumista seurattiin, ja kyllä ne vedettiin eilen illalla mielellään jalkaan unisukiksi. Huomenna ne pääsevät todennäköisesti retkelle mukana, kun eskarilaisilla on retkipäivä ja on pyydetty pukemaan lapset lämpimästi. :) Kuopus odotti omia sukkiaan hartaammin, kun näki isoveljelle tulevan sukat ensimmäisenä. Onnellisena hän ne veti sitten tänä iltana jalkaansa, ja molemmilla pojilla on uudet lämmittimet tällä hetkelläkin unisukkina. :)

Jämäsukkia oli vaihteeksi tosi hauskaa kutoa! :) Yleensä teen sukat, kuten muutkin neuleprojektit, korkkaamattomista keristä tai jonkun tietyn mallin mukaan, ja niitähän on helppo tehdä, kun antaa mennä vaan eikä tarvitse miettiä langan riittävyyttä. Näiden kohdalla piti oikeasti miettiä koko ajan, miten raidoittaa, että lanka riittää ja lopputuloskin näyttää suht' harmoniselta. Ja vaikka minä ihan mielelläni päättelen langanpäitä, niin näissä niitä oli minunkin makuuni jo ihan kohtuullisen paljon. ;)

Arvatkaa muuten, missä päättelin kuopuksen sukkien langanpäät? :) Ensimmäisen sukan langanpäät ehdin päätellä kotona ennen töihin lähtöä, mutta toisen sukan ja neulan nappasin laukkuun mukaan, ja kun aurinko paistoi lämpimästi bussipysäkille, niin istuin kyytiä odottamaan ja aloin päätellä langanpäitä. :) Siihen sitten osui iäkäs naisihminen ihmettelemään, miten voi nykypäivänä olla noin ahkera tyttö, ei ole sellaiseen näkyyn törmännyt koskaan. :D Juttelimme siinä kaikenlaista neulomisesta ja jaoimme vinkkejä niin, että melkein unohdimme pysäyttää bussin ajoissa... ;) Ja siinä hötäkässä minulta meinasi unohtua kantele bussikatoksen penkille, vaan onneksi huomasin sen ennen kuin nousin kyytiin, olisi ollut melkoinen katastrofi! Ehkä en jatkossa enää päättele langanpäitä bussipysäkillä, enkä ala juttusille käsityöihmisten kanssa... ;)

Sukkasadon seitsemäs ja kahdeksas pari ovat sitten tässä. :)

Oululaisille muuten tiedoksi, että vironvillaa saa nyt näiltäkin perukoilta, vihdoin ja viimein. :) Kävin hiplailemassa tänään, mutten löytänyt mieluisia värejä itselleni. Yksi ihana väri siellä olisi ollut ihan sopivaa meidän sisustukseen, ja ehdin jo visualisoida mielessäni mitä siitä meille tekisin, mutta mies tyrmäsi ajatukseni pölyävästä kodintekstiilistä, ja oikeassa hän onkin, allergiakotiin ei ihan kaikki ihanuudet sovi. Vaan taidan palata Lumoavan Langan hyllyjen ääreen tässä lähipäivinä, kun sinne on kuulemma tulossa uusi Fabel-kuorma, nyt ei havittelemaani väriä ollut siellä riittämiin, ja kuuleman mukaan jotain uutuusherkkuakin on tulossa...

Ihanaa syyskuun viimeistä viikkoa kaikille! :)

Pitsipalmikkoraitaa

Jokohan kohta alkaisi omat jalat olla sukitettuina taas vuodeksi eteenpäin? Kuudes pari Sukkasatoa on pudonnut puikoilta, itselle sekin kuten edelliset.

Raidalliset pitsisukat

Tehty ajalla:22.-25.9.2010

Malli: Novita Syksy 2010 nro 64

Suunnittelija: Maija-Riitta Sirenius

Lanka: Novita 7 veljestä Jättiraita vihreä-valkoinen (880)

Langankulutus: 130 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: 38

Muuta: Varsi pidempi kuin ohjeessa, muuten tehty ohjeen mukaan

Tämä malli on taas yksi hyvä esimerkki siitä, miten blogeissa neuleet näyttävät usein paremmilta kuin lehdissä. Novitan Syksy-lehdestä kyllä pistin merkille, että "kivat sukat", mutta sen paremmin malli ei jäänyt mieleeni. Ennen kuin sitten joku bloggaaja teki nämä sukat itselleen, ja olin ihan suu ammollani, että "täh, oliko siinä lehdessä tuollainenkin sukkamalli?" :) Erivärinen lanka, eri kuvakulma - siinäpä jo syitä, miksi blogissa monet mallit tulevat usein paremmin edukseen, oli se alkuperäinen malli sitten peräisin mistä hyvänsä.

Tässä sitten minun versioni - raidallisena! :) Ehdottomasti tämä sukkamalli näyttää paremmalta yksivärisenä, mutta koska malli on perin yksinkertainen, arvelin sen toimivan myös raitalangassa, ja toimiihan se. Tykkään mallissa erityisesti siitä, että tuota pitsineuletta on aluksi varressa ympäriinsä, mutta loppuosa varresta on takaosasta joustinta ja pitsi jatkuu vain etuosassa. Paljon tyylikkäämpi kuin jos pitsiä olisi koko varren verran kaikkialla tai jos tuo takaosan joustin alkaisi ylhäältä saakka. Näin pienellä jutulla saa sukkamallista persoonallisen! :)

Ja kuten jo ehdin mainita, Sukkasatoon mennään kuudennella parilla. Taitaa tulla tavoite täyteen jo ensimmäisen kuukauden aikana, toisen satokuukauden voikin sitten tehdä välillä vaikka jotain muutakin. :)

Eipä se jaksanutkaan sataa koko viikonloppua, täällä näkyi jo eilen illalla outo valoilmiö, joka näyttäisi jatkuvan edelleen. Suloista ja sukkaisaa sunnuntaipäivää siis! :)

Yömyssy ja päivänkukka

Meidän talossa ei jämälangat kauaa vanhene. Blogeja lukiessani olen törmännyt sellaiseen käsitykseen, että kaikilla neulojilla on aivan valtaisat määrät jämälankoja nurkissa pyörimässä, niin paljon että niistä saa halutessaan tehtyä milloin tahansa muutaman torkkupeiton. Vaan ei tällä neulojalla. Minulla on likipitäen pakkomielle siitä, että kun jämälankaa jää, niin jos ei siitä nyt ihan sillä sekunnilla aloiteta jotain jämälangantuhoprojektia, niin vähintään pitää olla ajatus siitä, mihin jämälanka käytetään.

Tällä kertaa jämälanka tuhoutui ennen kuin ehdin edes ajatella. ;)

Eilen illalla myöhään olin juuri tullut töistä kotiin ja istuin tässä koneen ääressä kurkkimassa nettiin ja syömässä iltapalaa. Isäntä tuli esittelemään uutta takkiaan, jonka oli käynyt ostamassa päivällä Lidlistä. Oikein ihanan kirkkaansinistä, ei sellaista väriä ole miehelläni ennen vaatteissa näkynyt. Minä näin ensisilmäyksellä takissa vain täsmälleen samaisen sinisen sävyn, jota juuri edellisiltana oli jäänyt 50 gramman jämäkerä sukkien valmistuttua.

Minä: Tarvikko nää yhteensopivaa pipoa ton kaa?
Mies: Joo.
Minä: (kaivan lankakaapista käteeni sen jämäkerän, jonka olin ehtinyt hetkeä aiemmin kaappiin piilottaa) Käykö tää?
Mies: Tuo ois kyllä justiinsa.
Minä: (en sano enää mitään, sillä olen jo luomassa silmukoita...)

Raitapipo

Tehty ajalla: 23.9. klo n. 21:30 - 24.9.2010 klo n. 02:15

Malli: Omasta päästä puolison päähän

Lanka: Novita 7 veljestä Raita sini-turkoosi (879)

Langankulutus: 44 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: Ympärys n. 56 cm (miehelleni)

Muuta: Isännän uuden takin kaveriksi

Lupasin miehelle, että hän saa uuden pipon aamulla päähänsä. :) Silmukat loin siinä puoli kymmeneltä illalla, ja sänkyyn hiippailin joskus vartin yli kaksi. Välillä maltoin käydä suihkussa ja tehdä yhden meemin, muuten käytin tuon ajan neuloen 2o 2n -joustinta torstain blogipäivitykset ja Tess Gerritsen seuranani. :)

Olen kyllä kuullut joidenkin suosittelevan yömyssyä ennen nukkumaanmenoa, mutta sillä ei varmaan tarkoiteta ihan tätä? ;)

Yömyssyn vastapainoksi tekaisin sitten pikkuriikkisisestä jämänöttösestä päivänkukan heti aamun valjettua:

Kukkanen

Tehty: 24.9.2010

Malli: Aloitin Myhrer-Brandal: Virkkaus - vanha konsti, uudet mallit -kirjan mukaan, mutta kun lanka kävi vähiin, loppu oli omaa soveltelua
Lanka: Novita 7 veljestä Raita sini-turkoosi (879)
Langankulutus: 6 g
Virkkuukoukku: 4 mm
Koko: Halkaisija n. 8 cm
Muuta: Rintakoruksi tms.

Ja taas on yksi jämäkerä hävitetty kokonaisuudessaan. Tai vielä muutama ilta sittenhän se oli korkkaamaton kerä. :)

Mies käytti pipoaan tänään ja tykkäsi. :) Tuossa pipokuvassa näkyy takista vain mustaa, mutta ihan pikkuisen kauluksessa vilkkuu sinistä, niin voitte siitä tarkistaa, että sävy passaa yhteen takin kanssa. Ei ehtinyt aamulla kovin paljon vaatia mallia poseeraamaan, kun ovelta kuului vaan: "Oon nyt lähössä, otakko nää sen kuvan?" ;) Kukkanen päätynee joskus minulle koristeeksi puseroon, tai keksin sille jotain muuta käyttöä. Eli tarpeeseen meni nämäkin jämät!

Ihanaa kuunnella kaunista sademusiikkia ikkunalaudoilla, katolla ja lätäköissä! :) Inspiroiduin eilen sateessa seisoessani jopa tekemään uuden laulun, sade tietysti siinäkin aiheena. :) Siispä toivottelen käsityösatoisaa vesisateista viikonloppua kaikille!

Yksisanaisena

Mun on pitänyt tehdä tämä meemi jo aikoja sitten, kun olen tähän monessa blogissa törmännyt, mutta olenkin sitten unohtanut. Nyt Lankapirtin Matleena palautti meemin mieleeni, ja nappasin sen häneltä.

KÄYTÄ VAIN YHTÄ SANAA!

1. Missä kännykkäsi on? - Piilossa

2. Puolisosi? - Tietokoneellansa

       3. Hiuksesi? - Kosteat

4. Äitisi? - Keski-Pohjanmaalla

5. Isäsi? - Itä-Suomessa

6. Suosikkisi? - Sibelius

7. Unesi viime yönä? - Seikkailua...?

8. Mielijuomasi? - Vesi

9. Unelmasi/tavoitteesi? - Terveys

10. Missä huoneessa olet? - Työhuoneessa

11. Harrastuksesi? - Kädentaidot

12. Pelkosi? - Sairastuminen

13. Missä haluat olla 6 vuoden päästä? - Onnenkukkuloilla :)

14. Missä olit viime yönä? - Makuuhuoneessa

15. Jotain, mitä sinä et ole? - Putkiaivo ;)

16. Muffinssit? - Moilasen

17. Toivelistalla? - Digitaalipiano

18. Paikka, missä kasvoit? - Mansikkapelto

19. Mitä teit viimeksi? - Pipoa

20. Mitä sinulla on ylläsi? - Pyjama

21. Televisiosi? - Tarpeeton

22. Lemmikkisi? - Pojat :)

23. Ystävät? - Kaipauksessani

24. Elämäsi? - Ihanaa :)

25. Mielialasi? - Onnellinen

26. Ikävöitkö jotakuta? - Lapsiani

27. Auto? - Turha

28. Jotain, mitä sinulla ei ole ylläsi? - Villatakki

29. Lempikauppasi? - Lidl

30. Lempivärisi? - Pirteä :)

31. Milloin nauroit viimeksi? - Töissä

32. Milloin viimeksi itkit? - Hmm...???

33. Kuka lähettää tämän edelleen? - Jaa-a...?

34. Paikka minne menet yhä uudelleen ja uudelleen? - Vessaan :D

35. Henkilö, joka s-postittaa minulle säännöllisesti? - Roskapostittaja ;)

36. Lempiruokapaikka? - Kotona

37. Unelmalomasi? - Kotona

38. Mikä ei ota sinussa syntyäkseen? - Askartelu

39. Mistä nautit? - Elämästä

40. Miten voit? - Mainiosti

Hyvää viikonloppua jo tässä vaiheessa, voi olla että palailen neuleasioissa piankin taas linjoille! :)

Heikot sortuu elon tiellä...

Kirjoittelin tämän kuun alussa, ettei ole kyllä varaa lankaostoksille tai muihinkaan ylimääräisiin ostoksiin, pikemminkin oli pakkorako päästä vähän tarpeettomista kirjoistakin eroon. Vaan kun kaikkialla tuntuu olevan joku syysale, niin ei voi muuta kuin todeta, että onneksi Visa-ystäväni tulee apuun siihen saakka, kunnes noista tehdyistä työtunneista alkaa viimein palkkaakin virrata... No, ei tässä onneksi enää tarvitse montaa päivää kärvistellä, ja nämä menivät nyt sen Visa-kaverin piikkiin. ;)

Tokmannilla on 7 veljekset nyt tarjouksessa 3 kerää kympillä. Ei tarvitse olla mikään matikkanero laskeakseen, että tässä kuvassa keriä on neljä. ;) Turkooseja 7 veljeksiä näin jo muutama viikko sitten Tokmannilla poistossa kolmella eurolla, mutta koska tuota väriä minulla oli jo ennestään viisi kerää, niin jätin silloin tarjouksen hyödyntämättä. Vaan se on kaivertanut minua, sillä turkoosi on minun lempparivärini, ja ensinnäkin epäilen, mahtaako ne aiemmin hankitut 750 grammaa riittää suunnitelmiini, toisekseen olen alkanut havitella asusteita juurikin tuosta turkoosista yhdistettynä petrooliin ja luonnonvalkoiseen. No, tänään löysin kuin löysinkin vielä yhden turkoosin kerän Tokmannilta, kun oikein pyllistelin ja ryömin alahyllyn perälle - se odotti selvästikin vain minua! :) Ja ne tarvitsemani petroolin ja luonnonvalkoisen ostin sitten sillä "kolme kympillä" -kimpalla. Tosin luonnonvalkoista en tarvitse siihen asustesettiin varmasti edes yhtä kokonaista kerää, mutta se nyt on sellainen väri, jota aina tarvitsee, joten jemmaan tulee tuo toinen kerä. Ajatuksia toki on vaikka kuinka, mitä tuostakin voisi tehdä. :)

Mutta hei, haluatteko kuulla mihin EN sortunut? :) Nimittäin se lista on paljon paljon pidempi... ;) Itse asiassa näitä lankakeriä lähdin ihan suunnitelmallisesti noutamaan, mutta vaikka kohtasin paljon muita houkutuksia, niin pidin kiinni suunnitelmistani. :)

Ensinnäkään en sortunut Tokmannilla pompulalankaan, vaikka se olisi ollut 4e/kerä nettopäiväalennuksessa. Pari mummua keski-ikäistä naista kävi siinä myös niitä pampulakeriä taivastelemassa, että miten tämmöisistäkään voi mitään tehdä ja neulotaanko vai virkataanko näitä, ja minähän tietysti työnsin pääni sieltä hyllyjen takaa esiin ja aloin selittää, että niitä neulotaan paksuilla puikoilla ja että jotkut ovat tehneet pampulalangasta huiveja, mutta se on aivan erinomaista siivousliinaksi. :D Huom! En ole itse vieläkään testannut pampulalangan siivousominaisuuksia, vaikka tällaisella siivoushullulla toki pitäisi olla ainakin kymmenen pampulalankarättiä, ja melkein sorruin yhden pampulakerän ostamaan siivousrättitarkoitukseen, mutta päätin kuitenkin toistaiseksi selvitä niillä räteillä mitä omistan, koska olen niihinkin ihan tyytyväinen. :)

Ja enhän minä sortunut Suomalaisen kirjakaupan kirja-alessa, vaikka ehdin jo vähän matkaa kävellä yksi virkkauskirja kädessäni. Olisi maksanut vain vitosen - oli joku virkkaa vintagea tai jotain sinne päin. Paljon muitakin käsityökirjoja siellä oli noin kympillä kappale. Olen tyytyväinen, etten langennut siihen virkkauskirjaan, koska on minulla noita malleja olemassa ihan riittämiin, ei yksi ihminen kerkeä elämänsä aikana kaikkea tekemään. :) Melkein sorruin myös muutamiin lastenkirjoihin, mutta päätinkin sitten jättää ne sinne ja laitoin vain isännälle tekstiviestin, että hän käy tsekkaamassa lastenkirja-alen valikoiman, kun hän se meillä iltasadut lukee ja tietää poikien lukumieltykset paremmin. :) Sehän ei ole ostoksiin sortumista, jos laittaa puolison asialle?

Melkein ostin myös kolme uutta ristipistolehteä. ;) The World of Cross Stitching (?) ja Cross Stitch Card Shop -lehtien välissä olisi ollut ristipistokalenteri ensi vuodelle, ja se olisi houkuttanut niin kovasti, mutta koska lehdissä ei näyttänyt olevan mitään muuta houkuttelevaa, niin maltoin toistaiseksi jättää hyllyyn. Cross Stitcherissä oli joku ihan uutukainen pakkaus, aiemminhan sitä on myyty ihan muovissa, mutta nyt se oli jännittävästi pahvikotelon sisällä, mikä houkutteli tietysti ostamaan, mutta koska pahvikotelo lupasi jotain joulukorttitarvikepakkausta, enkä aio joulukortteja lähetellä, niin päätin jättää hyllyyn. Ja muutamia muitakin käsityölehtiä melkein ostin, virkkauslehtiä harkitsin ihan vakavissanikin. Saan kuitenkin aika hyvin hillittyä itseäni, kun muistutan lehtihyllyjen ääressä mieleeni sen pitkän to do -listan jo omistamistani malleista. Aina niillä lehtihyllyillä vaan pitää käydä pyörähtämässä, kun kaupungilla liikkuu, mikä lie sinnekin vetää... vähän sama juttu, kun vaikkapa Anttilassa pitää aina kävellä ensin lankaosaston läpi ennen kuin menee muille osastoille. :)

Ai niin, ostin tänään sentään lankojen lisäksi huulipunan, edellinen on ihan lopussa, ja löysin onneksi täsmälleen samaa sävyä uuden. Edellinen on kestänytkin 4,5 vuotta, että ei kovin usein tule tuota kosmetiikkaa hankittua, vaikka sitä melkein päivittäin käytänkin. :)

Kiitos kommenteistanne ja sukkakehuista! :) Koitan saada pian taas uudet sukat tänne kehuttaviksi. ;) Jossain vaiheessa on kyllä pakko jo alkaa tehdä muutakin, alkaahan noita sukkia taas jo olla. :)

Ai niin, näin tänään bussissa neulojan! :) En ole aiemmin nähnyt muita bussineulojia kuin itseni, joten oli hauska törmätä hengenheimolaiseen. :)

Mukavaa sadepäivän jatkoa! :)

Vanhat kunnon pitsisukat

Taas pukkaisi sukkaa. :) Toisen sukan syndroomasta en näytä todellakaan kärsivän, sillä aloitin ensimmäisen sukan sunnuntai-iltana ja sain sen tiistai-iltana valmiiksi (2 vrk). Toisen sukan aloitin tiistai-iltana heti perään ja se oli jo keskiviikkoiltana (alle 1 vrk). Mikähän lie minua ajoi tekemään toisen sukan niin nopeasti - olisikohan ollut Koskilinjat? ;)

Vanhat kunnon pitsisukat

Tehty ajalla: 19.-22.9.2010

Malli: Vanhat kunnon pitsisukat (Hepsin mukaan)

Lanka: Novita 7 veljestä Raita sini-turkoosi (879)

Langankulutus: 100 g

Puikot: 3,5 mm

Koko: Oma jalka (38)

Muuta: Ihanat tuli! :) Olisi vain pitänyt uskaltaa tehdä pitemmät varret... (nyt vain 20 cm)

Raidalliselle 7 veljekselle sopivaa sukkamallia etsiskellessäni kysyin Hepsiltä, onko hän koskaan tehnyt tätä vanhaa kunnon pitsisukkamalliaan raitalangalla. Eipä ollut, joten minä päätin ottaa riskin ja testata, mitä tapahtuu. Kannatti ottaa riski - pitsimalli sopii aivan erinomaisesti raitalangalle, varsinkin tällaiselle tasaraitaiselle. :) Raitalangat on ihan kivan näköisiä perussukkanakin, mutta tykkään kyllä, että mallissa saisi olla joku juju. Ei niin, että kaunis mallineule piiloutuisi ja sotkeutuisi raidoituksen sekaan, mutta joku sellainen yksinkertainen, jossa mallin ei ole pakko näkyä selvästi, mutta joka tekisi vähän ilmettä raitoihin. Siksakkia, aaltoa tai "jotain". No, tässä on sitä "jotain". :)

Tämä sini-turkoosi 7 veljestä Raita on kyllä ihan mun värinen. :) Ja tarvetta näille sukille on, sillä hyvin usein huomaan etsiväni sukkakoristani turkooseja sukkia, ja vaikka niitä onkin tullut neulottua useammat, niin jostain syystä ne kaikki ovat aina pyykissä. ;) Voi olla, että joku käyttää aika paljon turkooseja vaatteita ja sukkia, tahtovat ne turkoosit eksyä helposti unisukiksikin. Sitä paitsi olen kaivannut sellaisiakin villasukkia, joissa olisi vähän tummempaa sinistä, siis juuri tätä mitä näissä raitasukissa nyt on (lähinnä tuo keskitumma sävy noista kolmesta). Joten taatusti nämä jäävät mulle! :)

Täytyy kuitenkin vilauttaa näitä ensin Sukkasadossa, ennen kuin vetaisen jalkaan ja käyttöön. :) Viidennet potut nämä on tämän syksyn satoon, ja nyt alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että voisi neuloa välillä jotain muutakin kuin sukkia. Mutta yllättäen pistin tässä jo taas yhdet sukat puikoille, koitan pitäytyä suunnitelmissa... sitä paitsi niitä sukkasuunnitelmia on minulla yhä niin paljon, että taitaa sadonkorjuuaika loppua kesken! ;) Etenkin jos jämälankaa jää tähän malliin kuin nyt, niin saan tikutella niitä sukiksi vielä ensi vuoden Sukkasadossakin. ;)

Mukavaa loppuviikkoa! :)

Testisukat

Kyllähän noita sukkia ehtii tehdä, vaan ei ehdi samaa tahtia niitä kuvata ja blogata...

Tässä kuitenkin viimeisimmät valmistuneet:

Vinoruuturaitasukat

Tehty ajalla: 17.-19.9.2010

Malli: Omasta päästä / Vinoneule-vinkki Ihan itsestä

Lanka: Novita Nalle Colori turkoosi-vihreä-oranssi-pinkki (877) ja Nalle luonnonvalkoinen (010)

Langankulutus: 76 g

Puikot: 3 mm

Koko: Oma jalka

Muuta: 48 s/krs. Joustin 2o 1n varren suussa, nilkassa, kantapäässä ja jalkaterän päällispuolella. Hollantilainen (tavallinen) kantapää, sädekavennus. Vinoneuleessa olisi saanut olla enemmän silmukoita, jotta lopputulos näyttäisi kivemmalta!

Näiden sukkien tekemisellä oli kolme tarkoitusta:

1. Testata tuota vinoneuletta, johon olen törmännyt Ihan Itsessä sekä Pirjon blogissa (kurkkaa Pirjon tekemät upeat vinoneulesukat esim. täältä ja täältä!)
2. Tuhota noita kahta lankaa varastostani mukavasti
3. Saada itselleni iloiset sukat, jotka sopivat useiden vaatteideni kanssa yhteen

Kohdat 2 ja 3 toteutuivat oikein hyvin: Luonnonvalkoinen Nalle-nyssäkkä kului kokonaan loppuun (minulla on vielä olemassa reilu kerä luonnonvalkoista Nallea, mutta se on aloevera-käsiteltyä, kun taas tämä nyssäkkä oli sitä vanhempaa "mömmötöntä", jota en halunnut jättää pikkukerää pyörimään, koska se on selkeästi erilaista kun uusi aloevera-Nalle, eikä niitä olisi voinut käyttää samaan neuleeseen). Coloria sain häviämään jonkin verran, mutta sitä jäi vielä aivan riittämiin muihinkin projekteihin. Tämä on ehkä kaikkein eniten "minun väristäni" Nalle Coloria, joten kohta 3 toteutuu varmasti, kun näitä Colorin värejä löytyy vaatekaapistani vaikka kuinka. :)

Ja kohta 1 toteutui sikäli, että tuli nyt ainakin testattua, miten tuo vinoneule tehdään. On ollut jo pidempään tarkoitus kokeilla, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. En vain ollut ihan tyytyväinen sikäli, että olin kuvitellut lopputuloksen olevan jotenkin erilainen. Olen nähnyt tämän neuleen vain kuvissa, joissa neule on kuvattu ihan sellaisenaan (= ei käytössä esim. jalassa), ja olen saanut sellaisen käsityksen, että tuo on "sileää neuletta", en osannut kuvitellakaan, että noiden ruutujen väliin jää "poimuja". Eli kun vedän sukan jalkaani...

... ruudut häviävät, ja jäljelle jää vain epämääräisiä raitoja. Tietysti tämän olisi voinut estää niin, että olisi tehnyt tuon vinoneuleosuuden selkeästi isommalla silmukkamäärällä, jolloin neule ei venyisi niin paljon jalkaan laitettaessa. Nyt en osannut tällaista aavistaa, vaan loin ihan saman silmukkamäärän, mitä yleensäkin normaaleihin itselleni tuleviin Nalle-sukkiin. Ja siinä vaiheessa, kun hoksasin, miten olisin voinut venymisen estää, olin jo purkanut neuleen aloitusta niin monta sataa kertaa ja korjannut mieleisekseni, testannut tuota vinoneuletta ees ja taas ja niin pois päin, etten jaksanut enää alkaa uudestaan miettiä kaikkea alusta. Olkoon, housujen lahkeitten allehan nuo varret jää piiloon! ;)

Mutta siis pointtihan olikin, että testaan tuota mallineuletta. Lopputuloksesta ei ollut mitään puhetta... ;)

Sainpahan ainakin neljännen sukkaparin Sukkasatoon. :) Ja eiköhän nämä käyttöönkin tule, niin oli ainakin tarkoitus!

Jos joku muu haluaa testata vinoneuletta, niin tässä pikaohjeistus:

• Silmukkamäärän tulee olla jaollinen 6:lla. *Neulo 2 o, langankierto, 2 o, 2 oikein yhteen.* Toista *-* kerros loppuun. 
• Tee kaikki muutkin kerrokset samoin; itse kuitenkin neuloin edeltävän kerroksen langankierron seuraavalla kerroksella kiertäen oikein, näin ei jäänyt niin pahaa reikää. 
• Ruudutuksessa tein aina neljä kerrosta samalla värillä, mutta kerrosjako voi olla minkälainen tahansa, ja tätä voi tehdä useammallakin kuin kahdella värillä. Kokeile itse! :)
• Oman kokemukseni pohjalta voisin suositella, että tällä mallilla kannattaa tehdä joko sellainen neule, joka ei kauheasti veny tai sitten neuloo reilusti enemmän silmukoita mitä normaalisti vastaavaan neuleeseen, niin ruudutus näkyy käytössäkin paremmin.

Seuraavat sukat ovat olleet jo vuorokauden ajan puikoilla, joten niistä varmaan kuulette joskus tämän viikon aikana. Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Kirsikka-tunnustus

Tiina lahjoitti minulle tunnustuksen:

Kiitos Tiinalle! :)

Tunnustukseen kuuluu seuraavat ohjeet:


1) Jaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle bloggaajalle
2) Kerro 3 asiaa, joita rakastat
3) Näytä rakastamasi kuva ja kerro siitä.

Ja toteutukset:

1) On ihan väärin, kun saa valita vain viisi bloggaajaa, kun voisin valita reilut 200 eli kaikki, jotka ovat suosikeissani. Mutta heitän tähän nyt taas ihan hatusta viisi ensimmäisenä mieleen tulevaa, riippumatta siitä, oletteko tämän tunnustuksen jo aiemmin saaneet (tämähän on aika monessa blogissa kiertänytkin):

• Annelilla on joka päivä jotain uutta ja upeaa esiteltävää, ja olen jäänyt ihan koukkuun hänen blogiinsa, vaikka olen seurannut sitä vasta aika vähän aikaa
• Kaisa on tällä hetkellä ainakin välillisesti suurin inspiroijani, Sukkasadon ideoijan ja emännän ominaisuudessa tietysti
• Vekki ompelee ihan käsittämättömän upeita tilkkumaalauksia - vaikka omat hermoni eivät noihin taideteoksiin riittäisi, niin ihailen hänen luomuksiaan suunnattomasti
• Virpi on yksi ristipistoidoleistani - haluaisin itsekin tehdä yhtä nopeasti ja yhtä isoja ja yhtä upeita ristipistotöitä kuin hän...
• Hilkka Puikkojen poluilta tekee todella upeita virkkaustöitä, mm. virkattuja kelloja - ja on saanut minut myös keräilemään tölkkien nipsuttimia

Ottakaa palkinto vastaan omalla tavallanne tai jättäkää ottamatta. :)

2) Rakastaa-sanaa käytetään mielestäni vähän liiankin kevyesti - itsekin sorrun joskus väittämään, että rakastan syksyä, käsitöitä, musiikkia... vaikka oikeammin tarkoitan, että tykkään näistä asioista tosi paljon tai että nautin näistä asioista. Toisaalta sitten esimerkiksi lapsuudenkodissani ei koskaan lausuttu "rakastaa"-sanaa ääneen, eikä lausuta edelleenkään; voimakkain tunteenilmaisu perheessäni on "tykätä", eikä sitäkään nyt ihan joka vuosikymmenellä käytetä. ;)

En voi siis oikeastaan käyttää R-sanaa yhdestäkään asiasta, ja he joita oikeasti rakastan kaikista eniten maailmassa, ovat Mies, Esikoinen ja Kuopus.

Jos sitten luettelen asioita, joista nautin/tykkään tosi paljon, niin ne ovat:

• Työ = Musiikki. Nämä ovat minulle lähestulkoon synonyymeja. Ei ole työtä ilman musiikkia eikä musiikkia ilman työtä. ;) En ole voinut oikeastaan koskaan vakavissani harkita tekeväni työtä muuta kuin suurimman intohimoni musiikin parissa, ja vaikka tällä tiellä ei leipä ole leveä, niin tärkeintä on se, että saan tehdä sitä työtä, josta nautin. :)
• Harrastukset = Lukeminen, liikunta, käsityöt. Kiireisen elämän keskellä täytyy ottaa ilo irti jokaisesta hetkestä, jonka voin viettää itselleni mieluisten asioiden parissa. Ja kieltämättä olen aika taitava ottamaan ajan itselleni... :) (kutimet käsilaukussa, kirja ruokapöydällä, arkiliikunnan riemu jne.)
• Siivoaminen. :) Järjestys se olla pitää, myös pölyhiukkasilla. ;) Okei, tämä on näistä kolmesta asiasta se, johon voisin vähiten käyttää R-sanaa, mutta kyllä minä nautin tosi paljon siivoamisesta ja etenkin sen jälkeisestä, hetken kestävästä puhtaudesta. :) Olen varmaan joskus ennenkin sen kertonut, että kaikkein mieluisinta minusta on vessan ja kylppärin puhdistaminen, mitä joskus itsekin ihmettelen. ;)

3) Kuva, jota rakastan (taas se R-sana). En kovin paljon harrasta kuvien katselemista eikä meillä ole kotona esilläkään muita kuin lasten 1-vuotis- ja tarhakuvat, joten ei ole oikeastaan sellaista kuvaa, jota katselisin usein. Mutta tämä alla oleva kuva on sellainen, jonka katseleminen herätti minussa aikoinaan erittäin voimakkaan tunnereaktion:

Tarvitseeko tätä selittää enempää? Kohtu on tuo musta alue hieman kuvan keskikohdasta alaspäin, ja esikoisemme on valkoinen möykky sen mustan keskellä, raskausviikkoja muistaakseni 7 tai jotain. :) Tässä vaiheessa oli kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun päätimme antaa vauvan tulla, ja monta kipeää ja tuskaista pettymyksen kuukautta oli mahtunut siihen väliin, ennen kuin tämän kuvan myötä saimme varmistuksen siitä, että meille on oikeasti tulossa vauva. :) Kuopuksen eka ultraääni ei herättänyt enää niin suuria tunteita, vaikka hänen alkuunsaattamisensa oli yhtä ison prosessin takana kuin esikoisenkin.

Kuvan pieni valkoinen möykky pelaa paraikaa selkäni takana jotain rakennuspeliä... ;) En vielä osannut kuvitella, mitä kaikkea on edessäpäin, kun tuota kuvaa pidin ensimmäistä kertaa kädessäni kyyneleet silmissä. :)

Tässäpä olikin paljon asiaa yhden blogitunnustuksen osaksi! :) Nyt täytyy napata äkkiä sukkapuikot käteen... :)

Syksyn sävel

Olenko koskaan sattunut mainitsemaan, että rakastan syksyä? :)

Ei syksyä voi vangita kameralla, se täytyy kokea kaikilla aisteilla! Ja tuntea valtaisan syksyisen energian virtaaminen suonissa! Satoi tai paistoi, syksystä ammennan voiman, jolla jaksan ympäri vuoden. :)

Ruska on muuten kauniimpi täältä puiden yläpuolelta katsottaessa kuin alhaalla kulkiessa. :)

Energistä ja nautinnollista syysviikonloppua teille kaikille! :)