Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, elokuuta 21, 2010

Koukussapa hyvinkin :)

Kylläpä minulla on hoksaavaisia lukijoita, sillä kaikki jotka uskaltautuivat arvaamaan edellisen postauksen kommenteissa, arvasivat ihan oikein. :) Eli koukkuamistahan minä olen täällä alkanut opettelemaan. Ja ihan vaatimattomasta työstä lähdin liikkeelle:


Yleensähän, kun opetellaan jotain uutta tekniikkaa, niin kannattaa aloittaa jostain pienestä ja helposta, tässä tapauksessa vaikkapa patalapusta. Minä en kuitenkaan aloita koukkuamisharjoituksiani patalapusta, vaan aattelin tekaista tuollaisen soman pitkän pitsiliivin itselleni. ;) Lisähaastetta tuo se, että mallineulos ei ole mitään peruskoukkuamista, vaan tosiaankin tuollaista pitsistä. Tästä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän lajiin! :D


Myönnän kyllä, että ennen kuin päätin lopullisesti tämän liivin tekemisestä, niin testasin tuossa parisen viikkoa sitten ihan pienellä tilkulla, että onnistuuko tämän pitsin koukkuaminen, se oli siis ihka ensimmäinen kerta kun pidin koukkuamiskoukkua kädessä, lukuunottamatta sitä hetkeä viime syksyn käsityömessuilla, jolloin kyseisen koukun ostin. Samalla testasin myös koukkuamisen tekniikkaa ja erilaisia koukkuamismalleja yleensäkin, että olin vähän perillä tästä tekniikasta. Mutta ne olivat sellaisia parin kerroksen testejä, jotka purin saman tien, eli ihan tutustumista vaan. Tämä liivi tulee olemaan varsinaisesti ensimmäinen koukkuamisprojektini.

Tekniikka on minusta aika helppoa, kun osaa virkata. Hidasta tämä on sen vuoksi, että työtä pitää tuijottaa ehkä enemmän kuin tavallisessa virkkauksessa, johtuen todennäköisesti siitä, etteivät kädet ole vielä automatisoituneet koukkuamiseen samalla tavalla kuin virkkaukseen. Mutta ei tämä lopulta paljon hitaampaa ole kuin tavallinen virkkaus. Enemmänkin hitaalta tuntuvaan edistykseen vaikuttaa se, että liivi koukutaan suunnilleen kainaloihin asti yhtenä kappaleena, eli silmukoita on kerroksella 241 kappaletta. :) Korkeussuunnassa ei siis edistys näy kovin nopeasti.


Tämä kuva saattaa vähän antaa suuntaa työn leveydestä, mittana vieressä on ihan standardikorkuinen kirjoituspöytä. :) Liivi on A-linjainen eli kapenee ylöspäin, joten helmassa näitä silmukoita on vähän enemmän mitä ympärysmittani varsinaisesti vaatisi.


Ja kun kaikki 241 silmukkaa on koukuttu samalle puikolle/koukulle, niin tuppaa olemaan vähän ahdasta, mutta sehän vain innostaa aloittamaan pikaisesti paluukerroksen, jolla silmukoita tipahtaa koko ajan puikolta pois. :) Ja kunhan korkeutta on 17 cm, niin päästään tekemään ensimmäiset kavennukset, siinähän niitä silmukoita sitten pikku hiljaa vähenee.

Minulla oli aluksi mielessäni tehdä tästä persikanvärisestä Woolista jotain muuta kuin tämä koukuttu liivi, mutta päädyin sitten tähän siksi, että tein uudenvuodenpäätöksen opetella tänä vuonna koukkuamaan. Ja tässä liivissä näin "nyt tai ei koskaan" -mahdollisuuden. Olenkin pikkutytöstä saakka haaveillut koukkuamisen opettelemista, ja muistaakseni olen lapsena yrittänytkin koukuta ihan tavallisen virkkuukoukun kanssa, kun tuollaista oikeaa vempelettä ei ollut meillä olemassa. Mutta nekin taisivat mennä samantien purkuun. :)

Kommenteissa oli ihmettelyä, että voiko koukuten tehdä tällaistakin jälkeä, ja täytyy myöntää että itsellenikin oli yllätys, kun näin Novitassa (Syksy 2009) tämän pitsisen liivin, koska oma mielikuvani koukkuamisesta on ollut tasan se, mitä jollain perusohjeella saa aikaan. Mutta tosiaankin, tässäkin näyttäisi olevan vain mielikuvitus rajana, eli koukutessa voi tehdä väliin ketjusilmukoita, vetää useamman kuin kahden silmukan läpi koukkua, tehdä menokerroksella langankiertoja tai mitä ikinä keksiikin. Puhun tässä kuin tietäisinkin jotain asiasta, mutta korostan edelleen sitä, että teen nyt ihan ensimmäistä koukkuamistyötäni, eli mikään ekspertti en ole. ;)

Vilautanpas kuitenkin sitä kirjaa, josta pikkutyttönäkin koukkuamistekniikan ensimmäisen kerran löysin, eli Kauneimmat käsityöt 1:


Tässä pari esimerkkiä erilaisista koukkuamisen mallineuloksista. Ylimpänä se ihan perusneulos, alempana jonkinlainen muunnelma.


Ja tässä lisää muunnelmia. Tuo keskimmäinen tummanvihreä näyttää oikealta puolelta ihan samanlaiselta kuin sileä neule (klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet), mutta se on tosiaan koukuttu.

Lisää koukkuamismalleja löytyy esimerkiksi Novitalta (tässä pdf-tiedostona), jossa neuvotaan myös erikoinen kaksisuuntainen koukkuaminen. Mikäli oikein ymmärsin, niin tuollaiseen tarvitaan sellainen Novitan koukkuamiskoukku, joka muistuttaa vähän pyöröpuikkoa, mutta siinä on koukut molemmissa päissä. Kun taas oma koukkuni on tuollainen, missä on koukku vaan toisessa päässä ja toisessa päässä nuppi, ja näyttää lähinnä pitkältä neulepuikolta. Sitten esimerkiksi täältä löytyy jotain koukkuamismalleja.


Ja tässä siitä ihanasta 70-luvun Kauneimmat käsityöt 1 -kirjasta koukuttu vauvanpeitto! :) On tuossa nähtävästi osa virkkaustakin, ja niin muuten tulee olemaan siinä omassa liivissänikin, siinä tulee käsittääkseni vain tuo pitsiosa koukuten ja loput virkaten.

Aloitin tänään myös uuden ristipistotyön, jonka ajattelin tekaista tässä nyt ihan parissa päivässä (toivottavasti) valmiiksi asti:


Tästä tulee elämäni ensimmäinen LHN-työ (Little House Needleworks). Kaapissahan noita LHN-malleja olisi odottamassa useampikin, mutta aloitetaan nyt tällaisesta pienestä. :) Minulla on muuten tätä Music&Books -mallia olemassa kaksin kappalein, koska sain tämän mallin lahjaksi, mutta olin sitä ennen ehtinyt ostaa jo yhden kappaleen. Kahdella kappaleella en tee mitään, joten jos joku haluaa itselleen tämän mallin, niin minulta lähtisi täysin uusi avaamaton ja koskematon pakkaus 5 e:lla sisältäen postikulut. :) Siinä on pelkkä malli eli ei kankaita ja lankoja mukana. Jos kiinnostaa, niin kommenttilootaan voi jättää viestiä mieluiten yhteystietojen (blogi/sähköposti) kera. Edit: Meni jo. :)

Kun kerran aloin tässä nyt näpytellä, niin kerronpas vielä, että kävimme tänään koko perheen kanssa etsimässä geokätköä! :) Isäntä on tuosta jo puhunut pitemmän aikaa, ja olivat poikien kanssa viime viikonloppuna jotain kätköä etsineetkin tuloksetta. Tänään lähdettiin sitten neljästään, ja tie vei läheisen seurakuntatalon liepeille. Sattui vaan niin hassusti, että seurakuntatalossa näkyi olevan hääjuhla menossa, ihmisiä juhlapuvuissaan parveili pihamaalla, ja me siinä aidan toisella puolella etsiskelimme kätköä verkkareissamme. Välillä piti kyllä käydä siellä seurakuntatalon pihan puolellakin, kun koordinaatit tuntuivat johtavan sinne. Yksi häävieras sitten meiltä kysyikin, että onko meillä jotain hukassa, ja me vähän nolona tunnustimme, että geokätkö vaan... ;) Siinä vaiheessa seisoimme enää parin metrin päässä kätköstä, jonka sitten lopulta löysimme, vaikka melkein jo ehdimme luovuttaa. Oli siinä mielessä vähän hankalaa, kun ei tiennyt mitä etsiä, onko se iso vai pieni, maassa vai puussa vai kenties pensaassa. Ja kun isännän iPhone näytti vain maileina/jalkoina etäisyyden, eikä ole hajuakaan, paljonko on vaikkapa 12 jalkaa. No, ehkäpä seuraava kätkö ei ole sitten minkään yleisen paikan lähettyvillä, ettei herätetä liikaa huomiota... ;)

No nyt riittää turinat tällä kertaa, jatkan vielä vähän koukkuamista ja sitten ehkä pikkuisen pistelen ennen nukkumaanmenoa. Hyvää yötä ja hyvää pyhää! :)

21 kommenttia:

  1. Kivaa tuo koukkuaminen, minäkin olen joskus nuorempana sitä harrastanut.
    Hauskaa nähdä lopputulos :)

    (meillä on usein minun puoleltani "linjat poikki" , en pääse kommentoimaan, eli ei aukaise tuota puumerkkiä, vaikka miten monta kertaa yritän.)

    VastaaPoista
  2. Jännä tekniikka tuo koukkuaminen, enpäs ole siihen ennen tutustunutkaan.
    Kivaa mallia olet pistelemässä, heti tuli mieleen kelle voisin tuollaisen tehdä, joten voin ostaa mallin.

    VastaaPoista
  3. Kivalta näyttää tuo koukkuaminen. Olen kokeillut sitä joskua opiskeluaikoina, kun sivuaineessa tutustuttiin erilaisiin tekniikoihin.

    VastaaPoista
  4. Koukkuaminen on kyllä kiva tekniikka, vyön verran olen sitä joskus koittanut. Koin sen kuitenkin itselleni jotenkin hitaaksi ja vaivalloiseksi, joten en paljoa ole sitä sen koommin harrastanut. Kivan näköinen malli tuo liivi.

    Geokätköilyä on tullut harrastettua senkin edestä. Se on kiva harrastus ja koko perhe voi siinä olla mukana. Kai kävitte kätköilysivustolla katsomassa kätkökuvauksen ? Siellähän mainitaan minkä kokoinen kätkö on ja vähän onko helpossa vai hankalassa paikassa.

    VastaaPoista
  5. Jään odottamaan työn valmistumista ja yritän saada käsiini tuon lehden :-)

    VastaaPoista
  6. Kivan näköistä jälkeä syntyy koukkuamalla. en ole koskaana koukunnut , mutta muutama vuosi sitten ostin Lapin hiihtomatkalla koukkuamiskoukun(-puikon?) ja sain samalla printattuja ohjeita alkajille. Mutta tuo on jäänyt kaiken keskellä, mutta ehkä joskus...
    Olet kyllä sisukas sissi, kun noin isosta työstä aloitit eka kerralla.

    geokätköily on tuntunut hauskalta harrastukselta ja juuri tuollaiselta kivalta perheen yhteiseltä, jossa olllaan ulkona ja luonnossa.

    VastaaPoista
  7. Kokeilin joskus kanssa koukuta, mutta tuo pitkä koukku on niin hankala. Yritin hakea joka mahdollisesta paikasta sellaista kaapelilla yhdistettyä koukkua, mutta löyty vain 5 ja 6 numeron koukkuja, ei kiva. Uudet jutut on aina kiva opetella.

    VastaaPoista
  8. Minä olen päättänyt myös tuon koukkuamisen opettelun, mutta olen arkaillut aloitusta. Sain tästä kimmokkeen ja tulen sen seuraavan talven aikana, ainakin yrittämään.
    Sinulla se näyttää ihan helposti sujuvan, nyt vaan odottelen valmista tulosta, mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
  9. Kiitos ystävällisestä kommentistasi koskien pisteltyä joulukoristettani!
    Minäkään en tykkää yhtään joulutontuista-meillä ei niitä ollut lapsuuden kotonakaan joten en kaipaakaan.
    Jotta en olis ihan tiukkapipo istuu yksi ihan pikkuinen 80v ikäisen tädin aikoinaan neuloma veitikka aina kuusen alimmalla oksalla :)
    Muuten mulla kyllä on ihanat koristeet ja aika runsaastikin.
    Olen vuosien aikana kerännyt Partyliten keraamisia käsinmaalattuja piparitaloja,joulukuusen yms.vuosia kestävää keräilytavaraa.
    Tykkään lumiukoista ja kaikesta missä on piparminttu-tankoja..
    Jouluseimiä mulla on muutamakin,yksi iso (myös Partyliten) ja kynttilöitä tosi paljon..
    Mieluummin aina muutamia oikein näyttäviä kokonaisuuksia kuin hilpetööriä siellä täällä..
    Niin,ja tietenkin pisteltyjä juttuja,vaihdan jouluiset ristipistotaulut muuten seinällä olevien tilalle..
    laitan sitten kuvia kun on ajankohtaista :)

    VastaaPoista
  10. Koukkuaminen on kivaa ;)
    Minä olen vasta harjoitellut yksinkertaisinta neulosta.
    Minulla taitaa olla kopiot samaisesta kirjasesta koukkuamisesta...

    VastaaPoista
  11. Onpa kyllä ihanan väristä woolia, on mennyt kaupassa ihan ohi, kun ei ole tainnut kerällä niin sytyttää. Kivan näköisiä malleja. :)

    VastaaPoista
  12. Sä et ainakaan mee siittä mistä aita on matalin. ;) Kiva seurata miten jakka etenee. Tosin sut "tuntien" jakku valamistuu taas ennätysvauhtia vaikka onki uusi tekniikka käytössä.

    VastaaPoista
  13. Etpä ainakaan haasteita pelkää! Haaveilen myös opettelevani tuon tekniikan joskus, mutta taidan aloittaa vähän pienemmästä työstä ;) Mielenkiintoista on nähdä tuo valmiina.

    Tosi kiva tuo LHN:n malli, innostuin jo ilmoittavani, että tahtoo sen, mutta taisin myöhästyä :( Jos kuitenkin haluat myydä tuon mallisi sitten, kun olet sen tehnyt, ilmoittele!

    Nuo neuletapaamiset ovat niin mukavia, ja kuten sanoit, neuletta tai virkkausta on niin helppo tehdä missä vain, kuten tapaamisissa tai autossa jne, mutta tuo pistely vaatii paljon enemmän huomiota, siksi ne niin hitaasti minulla valmistuvat...

    Kiitos kommenteistasi blogissani, ne ilahduttavat!!!

    VastaaPoista
  14. MIelenkiintoinen projekti, jään innolla odottamaan kuvia työn etenemisestä. Itse en ole koskaan koukunnut.

    VastaaPoista
  15. Tuo koukkuaminen ja siitä saatu pinta näyttää tosi mukavalta. Itse en ole sitä kokeillut ja taitaa jäädäkin jonnekin hamaan tulevaisuuteen, nyt olisi jo muutama iso neuletyö odottamassa valmistumistaan. Sekä kastetaulu seuraavalle mummon mussukalle, jonka pitäisi syntyä kuukauden sisällä....

    Mielenkiinnolla jään odottamaan koukkuamisen lopputulosta - ja sinut "tuntien" siihen ei varmaan mene kauan =)

    VastaaPoista
  16. Koukkuaminen kiinnostaa, mutta olen saanut aikaiseksi vain rotanhäntiä. Ilmeisesti langankoko ja koukun koko eivät ole iskeneet yhteen.
    Ennen kuin hankkii koukkuamiskoukun kannttaa harjoitella virkkuukoukulla. Siihen mahtuu vain vähemmän silmukoita, mutta just jotain mallitilkkua voi väännellä.
    Kiitos ihanista vanhoista kuvista ja keräämistäsi linkeistä!

    VastaaPoista
  17. Minäpä en lakkaa ihmettelemästä sun vauhtia, taas uutta puseroa pukkaa. Ja vielä uudella tyylillä. Minä en lupaa edes yrittää koukkuamista, vaan virkkailen hissukseen.

    VastaaPoista
  18. Kivalta näyttää, itse en ole koskaan koukkuamiseen perehtynyt sen läheisemmin. Uusia tekniikoita on kuitenkin aina kiva opetela ja niistä saa mukavasti uutta potkua käsitöihin.

    Geokätköily on myös kyllä tosi hauska ja hyvä harrastus, suosittelen!

    VastaaPoista
  19. Kivan näköistä jälkeä olet koukunnut. Olen myös joskus harkinnut sen opettelua, mutta jos nuo ristipistot riittäisivät tälle vuodelle:)

    VastaaPoista
  20. Onneksi et alkanu koukuta mitään isompaa! Hyvä juttu. Olen kerran koukunnu sen yhen patalapun.

    VastaaPoista
  21. Voi ei,minä olen puurtanut toista viikkoa yhtä pesukinnasta pellavalangasta.purkaen ja kerien....
    Sulla on taito hallussa,minä taidan luovuttaa...

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)