Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

sunnuntaina, kesäkuuta 07, 2009

Sunnuntaikäsitöitä :)

Nyt taas pitkästä aikaa palataan aiheeseen eli käsitöihin. :) Muutenkin tuntuu, että hässäkkäviikko on kääntymässä seesteisempään suuntaan - kulunut viikko oli todellista hulinaa ja huipentui vielä viikonloppuna. Tänään olen ennättänyt sitten virkatakin ihan kivasti, ja blogien lukeminenkin alkaa olla sillä mallilla, että olen nyt käynyt läpi eilisiä päivityksiä, ja ehkä jopa vielä tämän vuorokauden puolella ehdin kurkata tämän päiväisetkin tekstit läpi. Ja tulevalla viikollakin näkyy olevan kalenterissa kivasti käsityöaikaa, jipii! :)


Juuri äsken kävin ottamassa kuvan toppi/tunika/mekko-tekeleestäni. Teen etu- ja takakappaleita yhtä aikaa, että saan katsottua vähän tuota langanmenekkiä. Nyt on tuohon alempaan kappaleeseen uponnut tasan kaksi kerää ja kuvassa päällimmäisenä olevassa kappaleessa on hivenen vielä sitä toista kerää kuluttamatta, eli näin ollen tässä kuvassa on näkyvissä 200 grammaa Bambua. Kun sitä on olemassa yhteensä 400 grammaa, niin ihan hyvin tästä voisi saada jopa mekon, tai ainakin tunikan. Topiksi tämä tuskin kuitenkaan jää, koska tämä on nyt jo toppimittainen. Kiva tällainen malli, johon voi helmaa virkata niin pitkäksi kuin haluaa. :)

Tänään olin neuletapaamisessa, vaikka kotona ennen lähtöä tuli sellainen tunne, ettei millään malttaisi lähteä ja keskeyttää virkkaamista. ;) Vähän hassua sikäli, että minähän olin nimenomaan menossa neuletapaamiseen, että saan siellä rauhassa virkata. ;) On ne käsityön tekijällä välillä isot ongelmat. :D Mutta kiva oli mennä neuletapaamiseen, ja oli mukavan raikas sää pyöräillä: tuoksui ihan sateelle eikä ollut yhtään pölyistä. Tämmöisestä säästä minä tykkään. :)

Neuletapaamisessakin oli varsin mukavaa, meitä oli viisi paikalla, joista kolme neuloi, minä virkkasin ja yksi yritti kehrätä lankaa samaa tahtia, mitä me muut neuloimme. :) Juu, siellä oli tosiaan Soilella rukki mukana, ja kun minulla on ollut viime aikoina vähän sellaista kehräyskuumeen oireita, niin kotona kuumemittari näytti, että nyt kyllä nousi kehräyskuume ainakin parilla asteella. ;) Tautia ei helpota yhtään se tieto, että lapsuudenkodissani on täysin joutilaana ja käyttämättömänä isomummuni rukki, joka on tiettävästi kunnossa. Olen yrittänyt kehitellä kaikenlaisia suunnitelmia, miten se rukki voisi päätyä tänne meille, vaikka ehkä kaikkein helpointa olisi reilusti vaan kysyä äidiltä... ei kun siis ilmoittaa, että tuo lähtee nyt ennakkoperintönä mulle. ;) Eilenhän vihjailin isällenikin, että jos hän ottaisi muutaman lampaan pihamaallensa laiduntamaan, niin minä kyllä tietäisin yhden, joka voisi ottaa niistä ne villat... ;)

Hauskaa oli kyllä huomata, miten paikalle sattuneet ihmiset kävivät ihmettelemässä kehräämistä. :) Moni vanhempi ihminen alkoi muistellakin omia kehräämiskokemuksiaan tai olivatko peräti niin vanhoja muistoja, että lapsena olivat nähneet oman äitinsä kehräävän. Olisihan sitä tosiaan mukava kokeilla, mutta se voi kyllä sitten viedä ihan mennessään. :)

Minäpäs jatkan nyt virkkaamista ja blogikierrosta... Kiva kun kävit taas lueskelemassa, tervetuloa uudestaan! :)

13 kommenttia:

  1. Tuo sinun tunika/mekko näytti niin ihanalta, että alkoi ihan itselläkin tehdä mieli virkata sellainen! Pitääpä ehdottomasti laittaa ohje korvan taakse, saa vain nähdä milloin sen ehtii toteuttaa. ;)

    VastaaPoista
  2. Ihana tunika sulla tulossa.Onpas teillä ollut kivankuuloinen vähän erilainen tapaaminen. En vain jaksanut tulla..kaiken hässäkän ja juhlimisen jälkeen.Nyt pääsen taas itsekkin todenteolla käsitöiden pariin eli eipä siis minunkaan vaihtaa neuleblogini nimeä leipomisblokisi.:)"Pallolla" tavataan.

    VastaaPoista
  3. Muistan rukin lapsuudenkodistani, kun mummu kehräsi.

    Kivan näköinen virkkaus meneillään. :)

    VastaaPoista
  4. Oli sitten pakko ruveta puhumaan kehräämisestä - meilläkin kotikotona olisi rukki, ja nyt "kesämökillä" olisi sille tilaakin!!!! Arvaa alkoiko kutkuttaa. :) Ainoa ongelma asiassa on se, että äitini (joka 1931 syntyneenä on itse kehrännyt) ei ainakaan vielä ole innostunut opettamaan minua.

    VastaaPoista
  5. Ihanan aurinkoisen värinen tuo sinun virkkaus:) Niin ihanan aurinkoisen värinen, että alkaa täällä ruudun takaa hymyilyttämään.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Mari blogivierailusta! Ehkä tupsahdankin joskus sinne naapurikaupunkiin ... kilkuttelemaan puikkoja tahi kieputtelemaan koukkua.

    Niin just tuo langantekeminen. Miekin joskus aikoinaan innostuin, oli nimittäin tuttuja, joilla oli lampola, lihan vuoksi ja niiden villa laitettiin kuulemma suoraan jätesäkkeihin, ei kannattanut viedä minnekään hyötykäyttöön, kuulemma!!!
    Mutsilla oli myös vanha rukki, karstat yms. Suunnittelin että kokeilen tehdä itse lankaa edes yksien sukkien verran, villaa mulle luvattiin vaikka kuinka. Siihen aikaan mutsi olisi kai vielä osannut neuvoa, oli jo alkava dementia, ties kuinka olisi innostunut ja ilostunut. Vaan niinpä se suunnitelma vain jäi, harmittaa, eikä mutsiakaan enää ole, välineet ovat vielä tallessa.

    VastaaPoista
  7. jatkaa ...

    Niin tuo tunika, hieno siitä tulee! Nyt mua hieman huvittaa kun alussa ajattelin että sulla on tapahtunut moka, vaan en raatsinut siitä mainita. Hyvä niin, sillä oikeasti ajattelin ettet sie sellaisia mokia tee, nimittäin tuo molempiin suuntiin virkkaaminen, keskellä on peilikuvakuvio. Mahtaa kuulua asiaan ja huokaan helpotuksesta puolestasi.

    VastaaPoista
  8. Pakko minunkin mainita, kuinka viehättävältä näyttääkään tuo tuleva tunika :)

    VastaaPoista
  9. Eli siis onnistuin levittämään tautia? Jipjip!

    Musta ne mummut ja papat olivat varsin herttaisia, varsinkin se joka lauloi kehrää, kehrää tyttönen laulua :)

    VastaaPoista
  10. Aivan ihanan näköinen tunika sulla tulossa. :)

    VastaaPoista
  11. Kylläpä virkkaat pientä ja tasaista! Tunikasta on tulossa kaunis.

    Kehräykseen jää kyllä helposti koukkuun. Eikä siinä ole muuta pahaa kuin se, että yhtäkkiä alkaa lankavarasto kasvaa etkä saa enää kudottua niin paljon. Jos vielä keksisin miten pidettyä molemmat harrastukset tasapainossa.

    VastaaPoista
  12. Kivasti etenee virkkaustyö. Virkkaus on minusta vielä enempi käteen ja hartiaan käyvää, kuin neulominen.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)