Sunnuntaikäsitöitä :)

Nyt taas pitkästä aikaa palataan aiheeseen eli käsitöihin. :) Muutenkin tuntuu, että hässäkkäviikko on kääntymässä seesteisempään suuntaan - kulunut viikko oli todellista hulinaa ja huipentui vielä viikonloppuna. Tänään olen ennättänyt sitten virkatakin ihan kivasti, ja blogien lukeminenkin alkaa olla sillä mallilla, että olen nyt käynyt läpi eilisiä päivityksiä, ja ehkä jopa vielä tämän vuorokauden puolella ehdin kurkata tämän päiväisetkin tekstit läpi. Ja tulevalla viikollakin näkyy olevan kalenterissa kivasti käsityöaikaa, jipii! :)


Juuri äsken kävin ottamassa kuvan toppi/tunika/mekko-tekeleestäni. Teen etu- ja takakappaleita yhtä aikaa, että saan katsottua vähän tuota langanmenekkiä. Nyt on tuohon alempaan kappaleeseen uponnut tasan kaksi kerää ja kuvassa päällimmäisenä olevassa kappaleessa on hivenen vielä sitä toista kerää kuluttamatta, eli näin ollen tässä kuvassa on näkyvissä 200 grammaa Bambua. Kun sitä on olemassa yhteensä 400 grammaa, niin ihan hyvin tästä voisi saada jopa mekon, tai ainakin tunikan. Topiksi tämä tuskin kuitenkaan jää, koska tämä on nyt jo toppimittainen. Kiva tällainen malli, johon voi helmaa virkata niin pitkäksi kuin haluaa. :)

Tänään olin neuletapaamisessa, vaikka kotona ennen lähtöä tuli sellainen tunne, ettei millään malttaisi lähteä ja keskeyttää virkkaamista. ;) Vähän hassua sikäli, että minähän olin nimenomaan menossa neuletapaamiseen, että saan siellä rauhassa virkata. ;) On ne käsityön tekijällä välillä isot ongelmat. :D Mutta kiva oli mennä neuletapaamiseen, ja oli mukavan raikas sää pyöräillä: tuoksui ihan sateelle eikä ollut yhtään pölyistä. Tämmöisestä säästä minä tykkään. :)

Neuletapaamisessakin oli varsin mukavaa, meitä oli viisi paikalla, joista kolme neuloi, minä virkkasin ja yksi yritti kehrätä lankaa samaa tahtia, mitä me muut neuloimme. :) Juu, siellä oli tosiaan Soilella rukki mukana, ja kun minulla on ollut viime aikoina vähän sellaista kehräyskuumeen oireita, niin kotona kuumemittari näytti, että nyt kyllä nousi kehräyskuume ainakin parilla asteella. ;) Tautia ei helpota yhtään se tieto, että lapsuudenkodissani on täysin joutilaana ja käyttämättömänä isomummuni rukki, joka on tiettävästi kunnossa. Olen yrittänyt kehitellä kaikenlaisia suunnitelmia, miten se rukki voisi päätyä tänne meille, vaikka ehkä kaikkein helpointa olisi reilusti vaan kysyä äidiltä... ei kun siis ilmoittaa, että tuo lähtee nyt ennakkoperintönä mulle. ;) Eilenhän vihjailin isällenikin, että jos hän ottaisi muutaman lampaan pihamaallensa laiduntamaan, niin minä kyllä tietäisin yhden, joka voisi ottaa niistä ne villat... ;)

Hauskaa oli kyllä huomata, miten paikalle sattuneet ihmiset kävivät ihmettelemässä kehräämistä. :) Moni vanhempi ihminen alkoi muistellakin omia kehräämiskokemuksiaan tai olivatko peräti niin vanhoja muistoja, että lapsena olivat nähneet oman äitinsä kehräävän. Olisihan sitä tosiaan mukava kokeilla, mutta se voi kyllä sitten viedä ihan mennessään. :)

Minäpäs jatkan nyt virkkaamista ja blogikierrosta... Kiva kun kävit taas lueskelemassa, tervetuloa uudestaan! :)