Suloinen sunnuntai

Sunnuntaipäivä on ollut paljon valoisampi mitä kaksi edellistä. Kyllä se vaan niin on, että tiettyyn aikaan kuukaudesta vain kaikenlaiset sattumukset ja ärtymykset ja uupuneisuudet kerääntyvät, ja sitten saman tien, kun Täti Punainen saapuu kylään, niin mieli piristyy. Niin on käynyt taaskin, ja enää vain ihmettelen, että mikäs siinä liinan katoamisessa nyt niin kauheata oli. ;) Sehän oli vain liina! Mitä siitä, jos paukutin sitä kaksi hikistä päivää kangaspuilla ja sain hartiani kipeäksi? Mitä siitä, jos se oli maailman ihanin liina? Mitä väliä, tavarahan se vaan oli! Kyllähän niitä nyt liinoja aina parvekkeelta tippuu ja varastetaan harva se päivä. ;)

Voin hivenen paljastaa, että tuo pikkuonnettomuus on poikinut jotain hyvääkin, ja olen varsin inspiroitunut tällä hetkellä. Plus että suuri kiitos kuuluu myös uudelle Novita-lehdelle suuresta ideasta. :) Sen enempää en kerro vielä, katsotaan nyt mitä saan aikaiseksi. Kunhan tämän postauksen saan kirjoitettua, niin painun jatkamaan sitä, mitä eilen illalla aloitin... :)

On täällä neulottukin:


Samoksesta työn alla oleva Simpukkaneule on edennyt aika pitkälle. Kuten kuvasta ehkä voi tarkalla syynillä huomata, siinä on valmis takakappale (valmistui maanantaina), valmis etukappale (valmistui eilen) sekä aloitettuna molemmat hihat. Tällä kertaa neule ei tökännyt etukappaleeseen, ja hihathan ovatkin minun suosikkini aina neuloessa, joten paras on vielä edessä. :)

Ei muuta, palaan linjoille, kunhan on sen eilen saamani inspiraation tuloksesta jotain jälkeä näytettävänä... :)