Heipä vaan!

Mukavaa, kun olet tullut pistäytymään blogissani. Vielä mukavampaa on, jos jätät käydessäsi itsestäsi puumerkin. Toivottavasti viihdyt - tervetuloa myös uudestaan! :)

lauantaina, heinäkuuta 06, 2013

Runon ja suven päivänä

Oi, kiitos sa Luojani armollinen
joka hetkestä, jonka ma elin,
kun annoit sa ruumihin tervehen
ja syömen mi sykähteli,
kun annoit sa tervettä kättä kaks,
kaks silmää sieluni ikkunaks,
ja hengen herkän ja avoimen
joka tuutia tuulosen.

Sua kiitän mä Luojani armollinen,
kun annoit sa kodin hyvän,
soit äidin niin hellän ja herttaisen
ja taaton niin tarmoa syvän,
kun annoit sa myös pari ystävää
ja ne hyvää, en pyydä ma enempää,
ja annoit sa armahan isäinmaan,
jota kyntää ja rakastaa.

Ja kiitospa vihdoin viimeinen,
kun laulun lahjan sa annoit,
kun riemut ja murheet lapsosen
näin sävelten siivillä kannoit,
sen sulta, sulta ma yksin sain
ja sulle siitä mä vastaan vain
ja leiviskästäni tilin teen,
miten käytin mä kanteleen.

Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo
(voit käydä lukemassa koko pitkän ja upean runon täältä)

Kuvituskuva, otettu monta vuotta sitten ja kaivettu nyt arkistoista

Hyvää Eino Leinon sekä runon ja suven päivää kaikille!

Tuo Leinon runo - tai oikeammin vain osa runosta - on tunnettu erityisesti Oskar Merikannon säveltämänä. Itsekin olen sitä laulanut mm. syntymäpäivillä, ja aikanaan olisi hienoa, jos se laulettaisiin omissa hautajaisissani. Siihen on kiteytetty niin hyvin se kiitollisuus, jota jokaisen meistä olisi syytä omasta elämästään tuntea. Olen viime aikoina tuota paljon lauleskellut itseksenikin, vaikka välillä tuntuu hassulta kiittää terveestä ruumiista ja kahdesta terveestä kädestä, kun ruumis ja toinen käsi eivät ihan niin terveitä ole. Mutta silti on kiitollisuus siitä, että ylipäätään saa elää ja niin moni asia on hyvin. :)

Eilen kävin Oysissa kuulemassa "tuomioni". Tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään selittävää tekijää oireilleni, mikä on tietysti hyvä asia sikäli, että mistään etenevästä sairaudesta ei ole kyse. Lähinnä oireeni sopisivat dissosiatiiviseen häiriöön, eli aivoni ovat kääntyneet syystä tai toisesta toimimaan virheellisesti. Yleensä tällaisen toimintahäiriön laukaisevana tekijänä on jonkinlainen dramaattinen elämänmuutos tms., mutta koska minulla ei tietääkseni sellaista ole ollut, niin selvitellään vielä, josko jotain olisi tapahtunut tiedostamattomasti. Tuntuu vain hassulta sikäli, että juuri ennen sairastumistani ehti olla muutama vuosi, jolloin kaikki oli elämässäni aivan loistavasti, tuntui ettei mikään voisi olla enää paremmin. Olin fyysisesti ja henkisesti elämäni kunnossa, perheellä oli kaikki hyvin, olin saanut juuri vakituisen työn unelmien työpaikassa... Edelleen koen, että kaikki on vähintäänkin yhtä hyvin, ainoastaan tämä sairaus rajoittaa tekemisiäni. Fysioterapian kautta koitetaan kuntouttaa oikean puolen raajojani, jotta niihin saisi toimintakykyä lisää. Ehkä tämä tästä parantuu, ehkä ei, aikahan sen näyttää. Ja näillä mennään, mitä on annettu - kuten tähänkin asti!

Edelleen kuvituskuvaa arkistoista
Kiitollisin mielin heräsin kuitenkin tähänkin päivään, ja eteenpäin porskutetaan! :)

Mukavaa viikonloppua ja tulevaa viikkoa kaikille!

17 kommenttia:

  1. no hei!!
    kuuolosta oikein lupvavalta ettei "mitään" vakavampa ole kyse :-)), luulin että olisi ehkä MS:sta kyse.... mutta minä en ole lääkeri!!!

    oletko muuten jo bonganut uusimmat Novitalangat??

    VastaaPoista
  2. No hyvä, ettei löydetty mitään vakavaa, vaikka kyllä tuo jo ilman diagnoosia tuntuu aika vakavalta, mutta ehkä se kuitenkin voi parantua ajan myöten, kun ei mitään etenevää ole todettu. Meillä on juuri miehen sukulainen sairastunut vasta yli kaksikymppisenä ms-tautiin, siinä on ollut nielemistä hänen läheisilleen

    VastaaPoista
  3. Tuli mieleen tuosta tekstistäsi, että voisko taannoinen sikainfluenssarokotus voinu aiheuttaa tilanteesi. T.Leena

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentoineille! Ms-tautia mullakin epäiltiin, mutta nyt se on käsittääkseni poissuljettu. Vaikka ei tämäkään ole mikään "vaan" toimintahäiriö, vaan oikeasti hankala oireyhtymä, jolle ei tällä haavaa kaiketi voi edes tehdä mitään.

    Leenalle kiitos huomiosta, otan tuon rokoteasian puheeksi omalääkärini kanssa. Minä kun kuulun riskiryhmään, niin minut rokotetaan influenssoja vastaan vuosittain.

    Jana: En ole käynyt lankahyllyillä eikä viimeksi Novitan sivuilla käydessäni ollut vielä värikarttoja nähtävillä, täytyykin käydä tsekkaamassa ainakin ne värikartat, lankahyllyille en pääse lähtemään nyt vähään aikaan.

    VastaaPoista
  5. Toivotaan ja uskotaan, että oireet helpottuvat ajan myötä. Olet sinä kyllä aikamoinen sankari positiivisen asenteesi johdosta. Ihailen sinua!

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti käy myös niin, että elimistö päättää ryhtyä toimimaan taas niin kuin sen pitääkin. Olet kyllä sisukas ihminen ja jaksat kirjoittaa valoisasti blogiisi, vaikka varmaan usein voimat ovatkin vähissä. Kaikkea hyvää ja voimia sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kiva,kun ei ei etenevää sairautta löydy. Kaikkea hyvää tulevaisuudessa.
    Kiitos Eino leinon runosta ja mukavaa viikonloppua1

    VastaaPoista
  8. Olen ollut viime aikoina laiska kommentoimaan (ja välillä en ehdi lukemaankaan), mutta pitkään olen seurannut blogiasi. On varmaan raskasta, kun selvyyttä sairauteen ei ole tullut, tutkimuksista huolimatta. Oma elämänasenteesi varmasti kantaa sinua eteenpäin! Voimia!

    VastaaPoista
  9. Helpottavaa kuulla ettei tilasi pahene ja saat apua fysioterapiasta.
    Eihän nämä sairaudet mitään mukavia kavereita ole, mutta mukanahan ne kulkevat, minua lohduttaa laulu jossa sanotaan "kipu sammumaton, kerran päättyvä on, pidä minusta kiinni kunnes kasvosi nään"
    Siunausta toivottelen:)

    VastaaPoista
  10. Voi, jaksamista eteenkin päin. Toivotaan kuitenkin, että saisit selvyyden oireiluun.

    VastaaPoista
  11. Satunnaisen lukijan kommenttina: Vaikka on varmaankin turhauttavaa, ettei selkeää diagnoosia löytynyt, toivottavasti se, että vakavat, etenevät neurologiset sairaudet on suljettu pois, kuitenkin helpottaisi. Onko teillä päin muuten saatavissa psykofyysistä fysioterapiaa? Siinä autetaan hahmottamaan, miten mieli vaikuttaa ruumiseen ja päinvastoin. Ainakin täällä TYKS:ssä sitä on sovellettu mm. syömishäiriöpotilaiden ja erilaisista psykosomaattisista oireista kärsivien hoitoon. Itselläni se auttoi osaltaan helpottamaan outoja tunnottomuus- ja pistelytuntemuksia yms., joita sain joitain vuosia sitten lapsettomuuskriisinia aikana.

    - Inka

    VastaaPoista
  12. voimia selviytymiseen oireiden kanssa, vaikkei *kunnon* diagnoosia onneksi saatu. Positiivisuus ja toivo on ehdoton edellytys parantumiselle.

    VastaaPoista
  13. Toivottavasti sairaudellesi löytyisi sellainen selvitys, että se on "helppo hyväksyä". En tiedä osaanko selittää sitä mitä yritän sanoa, mutta tulee mieleeni kun itse joskus olen joutunut hakemaan lääkäriltä apuja epämääräisiin oireisiin. Lääkäri kun ei tarkkaan tiedä mistä on kyse, saattaa esittää ensimmäisen diagnoosin, jonka kyllä jossain määrin hyväksyy, mutta joka kuitenkaan ei tunnu oikealta. Minun tapauksessani ei ole ollut oikea.

    Meidän asuma-alueella on paljon punkkeja, ja sattuneesta syystä olen joutunut tutkimaan punkkien levittämiä tauteja. Ilmeisesti ne vaihtoehdot on kohdallasi selvitetty?

    VastaaPoista
  14. Hyvää ettei ole vakavampaa sairautta todettu!! Minäkin ihailen asennettasi ja toivotaan nyt että aika parantaa.

    Hymyilevä Apollo on minunkin suosikkilistallini. Itse tykkään ehkä eniten niistä Hymyilevän Apollon säkeistä, jossa Leino ylistää luontoa.

    VastaaPoista
  15. On tosi hyvä, ettei mitään vakavaa löytynyt. Kysyn vielä kuitenkin, onko sinulta suljettu fibromyalgia pois? Se kun aiheuttaa aika monta samanlaista oiretta kuin sinulla on ja voi puhjeta yllättäin... itselläni se puhkesi infarktin seurauksena ja kivuilleni, jäykkyydelleni ja lihasten toimimattomuudelle etsittiin syytä monta vuotta. Sitten onneksi taudin tunteva reumalääkäri otti minut vastaan ja sen jälkeen olen päässyt toiselle, fibromyalgiaan erikoistuneelle lääkärille. Moni juttu on saanut selityksen; ne eivät parane, mutta olen oppinut elämään oireideni kanssa.

    Sinulla on onneksi iloinen ja positiivinen asenne elämään, se auttaa jo paljon =)

    VastaaPoista
  16. Kiitos kommentoijille! Laitan kaikki hyvät vinkit korvan taakse ja otan puheeksi lääkärin kanssa, kunhan pääsen oman lääkärini juttusille. Esimerkiksi fibroa minäkin mietin silloin heti aluksi, mutta sitten kun lähetettiin neurologin juttusille, niin se tutkintalinja on pitänyt tähän asti. Ja jokainen erikoislääkärihän tulkitsee oireet oman alansa tietojen mukaan.

    VastaaPoista
  17. Onneksi ei mitään vakavaa ei löytynyt.Ja voimia selvitytymiseen oireiden kanssa! Ei voi kuin ihailla positiivista asennettasi ja jaksamistasi vaikeasta tilanteesta huolimatta.

    VastaaPoista

Haluatko piristää päivääni? :) Sen voit tehdä helposti jättämällä itsestäsi puumerkin kommentteihin! Kiva kun löysit blogiini - tervetuloa toistekin! :)

Jos kommentointi ei onnistu (vaatii rekisteröitymisen), voit laittaa viestisi sähköpostitse:
marska_77@yahoo.com

Kiitos! :)

Hei hei!

Kiva kun kävit, tulehan toistekin! :)